Soini on ihan totaalisen pihalla puhuessaan siitä kraaterin kokoisesta aukosta, joka on muka jossain nykyisen oikeiston ja vasemmiston välissä. Se on ihan hevonpaskaa. Johan keskusta on todistanut sen, että se aukko on aika pieni, ja siihen pieneen aukkoon keskustakin hukkuu. Joskus aiemmin Soini on ollut kieltämättä hyvä haistelemaan politiikan tuulia, mutta nykyään hän on ihan pihalla. Ehkä tuossa on paljon myös toiveajattelua, Soini toivoo että hän mahtuisi vielä jonnekin nykyisellä poliittisella kentällä. Mutta ei mahdu. Toki Timo voi lähteä kepun tai kristillisten ehdokkaaksi, ja toki hän voi päästä myös läpi, mutta sen suurempaa kannatusta hän ei tule enää ikinä saamaan. Timon ajatuksille ei ole sitä kraateria nyt eikä jatkossakaan.
Kepun ei missään nimessä kannata päästää Soinia ehdokkaaksi Uudellamaalla. Siitä ei hyödy kukaan muu kuin Soini. Itse puoluetta se ei auta yhtään, varsinkin kun kepu on muutenkin vaikeuksissa. Kannatuksensa kanssa kamppailevaa entistä suurpuoluetta ei auta yhtään Soinin kaltainen egoisti, joka pelaa juuri tasan omaan pussiin ja kääntää huomion vain itseensä. Kristillisillä vaara lienee pienempi, koska kannatuskin on aika vähäinen.
Soinin vastustajien kannattaa kuitenkin huomata se, ettei Timokaan ole erehtymätön. Itsekritiikkiä hänellä ei ole lainkaan, ja tietyissä asioissa häntä lienee helppo hassuttaa. Paras oli se, kun Satakunnan Kansan toimittaja jekutti Soinia ja kysyi, kiinnostaisiko avoinna oleva Rauman kaupunginjohtajan virka. Timo sanoi tähän, että tottakai kiinnostaa ja kutsui itsensä työhaastatteluun. Pakkohan Timo oli kutsua, kun oli ainakin paperilla meritoitunut. Eihän Timoa valittu, mutta tästä seurasi hetken aikaa suurta viihdettä, kun Timo itsekin kommentoi prosessia.
Tuolle Satakunnan Kansan toimittajalle suuri journalistipalkinto. Oli niin maukas jekutus, johon vielä Soinin kaltainen konkari meni.
