Tavallaan olen kansalaistottelemattomuuden kannalla niin kauan, kun siinä ei vahingoiteta muiden oikeuksia – John S. Milliläiseen tapaan. Eli lakia saa rikkoa jos laki on typerä tai katsoo, että se on väärä. Tämä kuitenkin sisältää sen, että lakia rikkoessa kärsii rangaistuksen, minkä laki on määrännyt. Tämä on esimerkiksi nk. sananrajoituslakeja kohtaan erityisesti erittäin tärkeää. Miksi tämä on tärkeää, syynä on se, että jos huonoja lakeja ei rikottaisi, paine niiden muuttamiseksi olisi olematon – on aika perustelematonta pitää jotain ”vihapuhelakia” yllä, jos kolmasosa ihmisistä on sen lain mukaan rikollisia ja loput pitävät lakia kohtuuttomana. Tai vähintään silloin lain legitimiteetti on kyseenalainen ja väkisin sitä ylläpitävän hallinnon suhde ko. kansalaisiin on autoritaarinen. Vertaa esimerkiksi vanha alkoholilainsäädäntö, jonka mukaan asiakas ei saanut ostaa kuin yhden juoman kerrallaan ja täten, jos pöytäseurueelle halusi tuoda oluet olisi koko seurueen ollut tultava tiskille – kuinka paljon tätä noudatettiin? Entä kuinka paljon noudatettiin mainintaa, ettei velaksi saa ostaa, joka olisi sulkenut kaikki luottokorttimaksamiset anniskeluravintoloissa pois. Suhtautumiseni kansalaistottelemattomuudesta ei siis ole täysin yksiselitteinen.
Eli toisin sanoen mielestäni elostelijat saavat kernaasti osoittaa mieltään kadulta ja blokata liikennettä saadakseen näkyvyyttä asialleen. Seuraus on sitten se, että poliisi poistaa tavalla tai toisella kapinoitsijat, jotka rikkovat lakia. Ja kansalaisyhteiskunta antaa tuomion, että oliko asian ajaminen tällä tavalla hyväksyttävää – valtaosa ei nähdäkseni hyväksynyt. Seurauksesta on turha jälkeenpäin ulista, koska ne pitäisi olla tiedossa. Kinkkiseksi toki tämä menee verrattaessa sananrajoituslakien noudattamattomuuteen. Katujen blokkaaminen kuitenkin häiritsee muiden ihmisten vapautta liikkua – mahdollisesti myös vaarantaa joidenkin terveyden tai hengen, jos homma menee kuten Britanniassa ettei edes hälytysajoneuvoja päästetä läpi. Jollain sananrajoituslain rikkomisella uhrina on lähinnä joku pikkusieluinen moraaliposeeraaja, joka hetkellisesti joutuu imaisemaan palkokasvin hengitystiehyeen.
Ongelma tulee nyt sitten siitä, että Ohisalo koittaa joko kiertää vastuuta tai estää tuon syy-seuraus suhteen toteutumisen. Lakia rikkova, pienimuotoinen elostelijoiden tieblokki on hyväksyttävä, kun poliisi tulee ja lainsäädännön puitteissa poistaa elostelijat tieltä ja mahdollisesti sakottaa ja ääritapauksessa kaasuttaa, jos käskyjä ei totella. Jos mielenilmauksesta on etukäteen ilmoitettu, että tämä tie blokataan ja sen seurauksena kaupunki ja poliisi pystyy ohjaamaan liikenteen ennakoidusti muualle ilman että se aiheuttaa vaaraa tai suurempaa häiriötä kenellekään homma on mun puolestani OK. Ongelma on siinä, että lain rikkomisesta ei joidenkin intressiryhmien mukaan pidä olla seurauksia. Ja epäilemättä laki ei olisi sama kaikille, kuten edellä mainitussa hypoteettisessa PVL/Odinin veljet tilanteesta voidaan pohtia.
Ja ennen kuin kukaan saivartelee: nimenomaan nämä pienimuotoiset tienblokkimiset, sananrajoitusrötökset tai vaikka joku kannabiksen viihdekäyttö kuuluvat näihin asioihin, joita pidän hyväksyttävänä kansalaistottelemattomuutena. Periaatteessa uhreja ei ole, etenkin jos elostelijaporukat poistetaan suhteellisen rivakasti. Esimerkiksi omaisuus- sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset eivät koskaan ole hyväksyttäviä, koska ne rikkovat räikeästi toisen ihmisen vapautta vastaan. Ja toisaalta jos otetaan vaikka case Haavisto esiin niin on selvä, ettei lakia tarvitse muuttaa, koska on ilmeistä, että on toimittu laittomasti eikä valtaosa ihmisistä sellaista puuhastelua hyväksy – ainoa kupru on se, ettei Haavisto saanut laittomuuksistaan rangaistusta. Puhutaan siis demokratiassa siitä, että lait ovat ihmisiä varten eivät ihmiset lakeja.
Jos kaikkien lakien rikkominen olisi absoluuttisen kiellettyä, miten kansalaiset pystyvät osoittamaan siitä irtautuneelle päättäjärälssille heidän päätöstensä olevan huonoja? Miten pystytään osoittamaan, että lakea tulisi muuttaa? Meillä on jo nyt tällainen semiautoritäärinen systeemi kuin esimerkiksi liikennevalvonta, jossa monilla teillä valtaosa ihmisistä kaasuttelee huomattavasti reliikki-ikäisten liikennerajotusten ylitse* paitsi kameran kohdatessaan, miksi rajoituksia ei nosteta?
*Nykyautoilla esim. 160km/h moottoritienopeus ei vaikuta auton ohjattavuuteen tai muuhun kesäkelillä huomattavasti toisin kuin jollain -89 vuosimallin 1.2 pönttösellä Corollalla jo 120km/h tuntuu hurjalta.
