Perussuomalaisten jäsenkirje
Eduskuntakautta on enää viikko jäljellä, mutta edelleen päätöksiä tehdään ja perussuomalaiset vaikuttavat. Perussuomalaiset julkaisi uuden Sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Lue lisää alta – lopussa myös puoluesihteerin terveiset!
Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa
Perussuomalaisten tuore energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittinen ohjelma Sinivalkoinen siirtymä esittelee teknisesti ja taloudellisesti kestäviä toimenpiteitä, joilla sekä minimoidaan päästöjä että samalla lasketaan sähkön ja polttoaineiden hintoja. Ohjelman toimenpiteiden myötä samalla annetaan suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.
Sinivalkoinen siirtymä on laaja ohjelmakokonaisuus, joka toteuttaa energia-, ilmasto-, talous- ja teollisuuspolitiikkaa, jonka perustana on Suomen ja suomalaisten etu. Sinivalkoinen siirtymä on kansalaisille parempi tavoite kuin pääministeri Marinin (sd) ilmastohallituksen vihreän siirtymän malli, joka saa pelkkää tuhoa aikaan ja jonka toteuttaminen vaatisi sitä, että suomalaisten elintaso alennetaan Pohjois-Korean tasolle.
Perussuomalaiset haluaa suojella ympäristöä ja luontoa sekä vähentää päästöjä, jotta maa olisi hyvä myös tuleville sukupolville. Toimet tulee kuitenkin tehdä suomalaisten ja yritysten kukkarolle kestävästi, oikein ajoitetuilla ja ongelmia ratkaisevilla teknologioilla.
Perussuomalaiset luottaa teknologian kehittymiseen, mutta se vaatii aikaa. Päästöjä tulee vähentää, mutta mitään toimivaa teknologiaa tai tuotantomuotoa ei tule ajaa alas, ennen kuin tilalle on saatavilla teknistaloudellisesti parempi vaihtoehto.
Suomen sähkön tarve paisuu lähivuosina merkittävästi. Perussuomalaiset esittääkin sähköjärjestelmän uudistamista, joka toteutetaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteillä.
Perussuomalaiset esittää irtautumista likaista sähköä tuottavista Keski- ja Länsi-Euroopan sähkömarkkinoista, ja sen tilalle tulee muodostaa sähkön tuotanto- ja hinnoittelualue muiden Pohjoismaiden, mahdollisesti jatkossa myös Baltian kanssa tarkoituksena, että alueen sisällä tuotettu puhdas sähkö riittää kaikissa tilanteissa. Alueelta voidaan tarvittaessa viedä yli oman tarpeen jäävää sähköä hyvään hintaan. Samalla päästökauppa tulee lopettaa.
Suomessa tarvitaan sekä sähkön että lämmön tuotantoa. Sinivalkoisessa siirtymässä laaditaan kansallinen ydinvoimastrategia, jonka myötä muun muassa pienydinvoimaloita edistetään, ja Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen saadaan uusi laitostoimittaja.
Perussuomalaisten ohjelman mukaan kaikki mahdollinen energiatuotanto pidetään käynnissä, ja turpeen käyttö tukipolttoaineena mahdollistetaan poistamalla siltä energiavero. Suomen poikkeusolojen tarpeet ja huoltovarmuus on turvattava säilyttämällä hiilen, fossiilisten polttonesteiden ja turpeen käyttömahdollisuus sekä lisättävä niiden varastointivelvoitteita.
Perussuomalaiset katsoo, että jatkossa Suomi tarvitsee itse kaiken Suomessa tuotetun sähkön. Energiantuotanto onkin käytettävä ensisijaisesti omaan tarpeeseen Suomessa. Kotitalouksien tilannetta helpotetaan laskemalla sähkövero EU:n minimitasolle, ja siirtomaksuja kohtuullistetaan joustamalla kaapelointipakosta. Tuulivoimateollisuudelle perusuomalaiset vaatii säätövoimavelvoitetta, joka tulee sitoa kaikkeen uuteen tuulivoimarakentamiseen. Se siis tarkoittaa sitä, että tuulettomina päivinä saatavilla on muuta omavaraista tuotantoa.
Perussuomalaiset esittää, että Suomen on luovuttava vuoden 2035 ylikireästä hiilineutraalisuustavoitteesta ja siirrettävä se vuoteen 2050, joka on myös EU:n tavoite.
Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?
Perussuomalaiset nosti sinivalkoisen siirtymän ohjelman myös eduskunnan
kyselytunnin aiheeksi. Perussuomalaiset vaatii ohjelmassaan tolkkua ilmastokeskusteluun ja Suomen kurjistamisen lopettamista ”vihreän siirtymän” verukkeella.
Sinivalkoisen siirtymän ohjelmalla perussuomalaiset haluaa tuoda tolkkua suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja ennen kaikkea antaa ohjelman toimenpiteiden myötä suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia.
Sinivalkoinen siirtymä tuntuu konkreettisesti suomalaisen lompakossa: me emme esimerkiksi korottaisi ensi vuoden alusta polttoaineen jakeluvelvoitetta niin, että litrahinta voi nousta jopa 50 senttiä. Hallitus sen sijaan korottaisi.
Muut puolueet ovat syyttäneet perussuomalaisia siitä, että ilmastotavoitteiden siirtäminen eteenpäin olisi vastuutonta ja kallista. Miksi muut verrokkimaat sitten pitävät ilmastotavoitteensa Suomea pidemmällä? Jos maailman kunnianhimoisimmalla päästötavoitteella todella saavutettaisiin ehdoton kilpailuetu, seuraisivat muut maat perässä. Näin ei ole käynyt.
Edes meidän verrokkimaamme Ruotsi ei halua tavoitella vuotta 2035, vaan tavoite on sysätty 10 vuotta myöhemmäksi. Toimiiko Ruotsi päättömästi ja vastuuttomasti? Ei. Ruotsin talous on huomauttavasti paremmassa kunnossa kuin Suomen ja kilpailukyky parempi.
Soteuudistuksen harmonisointi leikkaa palkkioita, eikä huonokuntoiselle hoidettavalle ole hoivapaikkaa
Myös omaishoito nousi esiin torstain kyselytunnilla. Perussuomalaiset pitää keskustelua aiheellisena, sillä hyvinvointialueilla käynnissä oleva ns. ”harmonisointi” leikkaa omaishoitajien palkkioita monissa kunnissa samaan aikaan kun hoivapaikat loppuvat.
Yhä useampi omainen joutuu tulevaisuudessa ottamaan hoitovastuun hyvinkin huonokuntoisesta omaisestaan. Ikääntyneiden hoivan tarve ja omaisten merkitys hoitamisessa lisääntyvät, sillä hoivapaikkoja ei ole eikä niihin pääse. Vanhus saa hoivapaikan vasta hyvin huonokuntoisena, sillä vanhuslakiin on kirjattu, että hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoidon toimintayksikössä vain, jos siihen on lääketieteelliset tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet.
Perussuomalaiset vastusti vuonna 2014 tehtyä lakimuutosta vanhuslakiin, sillä se tiukensi ikääntyneen oikeutta laitoshoitopaikan saamiseen.
Hyvinvointialueilla tehdään ns. harmonisointia, jolla omaishoidon palkkiot ja asiakasmaksut tuodaan hyvinvointialueella yhtenäisesti samalle tasolle. Se tarkoittaa pahimmillaan sitä, että jonkin kunnan aiemmin myöntämä omaishoidon tuen määrä laskee. Näin tapahtui Länsi-Uudenmaan alueella Espoossa ja Kauniaisissa, kun omaishoidon korkeimman maksuluokan tuen määrää laskettiin 350 euroa. Tämän tekivät kokoomus, Liike Nyt, RKP ja keskusta. Perussuomalaiset vastusti leikkauksia.
–Sote-uudistuksen valuviaksi on osoittautumassa se, että omaishoitajien etuuksia voidaan näin kylmästi leikata, vaikka sote-uudistuksen tarkoituksena oli vastata muun muassa kasvavan vanhusväestön hoidon tarpeeseen ja palvelujen laadun parantamiseen. Kun omaishoidon tuen ylintä maksuluokkaa leikataan, aiheuttaa se omaishoitajalle taloudellisen taakan kasvua, mutta antaa myös signaalin välinpitämättömyydestä tämän työtä kohtaan.
Hallitus runnoi läpi puutteellisen esityksen kotoutumislaista
Hallituksen kotoutumislakia koskeva esitys sai täystyrmäyksen hallintovaliokunnan perussuomalaisilta edustajilta. Ryhmät näkivät esityksen olevan täysin ristiriidassa eduskunnan asettamien suuntaviivojen suhteen ja esittävät siksi esityksen hylkäämistä.
Ajattelutapa kotouttamisesta on esityksessä täysin nurinkurinen – maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita. Esitys ei vastaa lainkaan niihin muutoksiin, joita eduskunta on hallitukselta edellyttänyt. Velvoittavuuden sijaan esityksessä puhutaan kotoutumisohjelman muuttamisesta ”palvelutarjottimeksi”.
Ilman riittävää suomen kielen taitoa ja työntekoa ei pääse sisälle yhteiskuntaan eikä ilman työtä kotoudu. Jos Suomessa asuvilta maahanmuuttajilta ei vaadita oma-aloitteista sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, asuinalueiden ja koulujen tilanne tulee olemaan katastrofaalinen.
Vieraskielisen väestön määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Tästä huolimatta Marinin hallituksen tavoitteena on kasvattaa sopeutumattomien maahantulijoiden määrää piittaamatta nykyisestä ghettoutumisilmiöstä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa poikkeuksellinen erävoitto vihervasemmiston ulosmarssista huolimatta
Demareiden ja vasemmiston ulosmarssi maa- ja metsätalousvaliokunnasta näytti uhkaavan johtaa niin sanotun susipykälän raukeamiseen. Perussuomalaiset esitti kuitenkin valiokunnassa asian ottamista käsittelyyn.
Susipykälä eli metsästyslain pykälän muuttaminen on osa toimenpiteitä, joita eduskunta edellytti hallituksen vievän eteenpäin, kun eduskunta aiemmin hyväksyi kansalaisaloitteen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Tavoitteena on luoda edellytykset sudenmetsästykselle.
Vihervasemmisto yritti viimeiseen asti vesittää asian etenemisen, vaikka se oli jo eduskunnassa linjattu. Hallituspuolueista vasemmisto, vihreät ja demarit yrittivät käytännössä estää eduskunnan tahdon toteutumista. Asia on mielenkiintoinen, sillä taustalla on jo hyväksytty kansalaisaloite, ei normaali hallituksen esitys.
Valiokunta otti äänin 11-2 asian käsittelyyn, ja samoin äänin pohjana ollut mietintö etenee nyt myös eduskunnan täysistuntoon. Perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, kristilliset ja RKP kannattivat yhteisenä rintamana asiaa, vihreät esittivät siihen muutoksia ja demarit äänestivät lopulta tyhjää.
Metsästysvastaisuutta on liikkeellä todella paljon, ja metsästäjiä tarvitaan jatkossakin Arkadianmäellä, jotta pystymme yhdessä torppaamaan tällaiset yritykset vaikeuttaa metsästystä.
Kuka yritti sensuroida koulukohtaisten tietojen julkaisemisen?
Ylen koulukone käynnisti viime viikolla kauan kaivatun keskustelun koulujen tilasta. Eniten kohua on herättänyt se, että Yle julkaisi S2-oppilaiden osuuden koulujen oppilaista. S2-oppilas tarkoittaa maahanmuuttajataustaista koululaista, joka opiskelee suomea toisena kielenään.
Opetushallitus, opetusministeri ja monet muut tahot haluaisivat salata tiedot maahanmuuttajaoppilaiden määristä eri kouluissa. Tilastotietojen julkaisemista pidetään vastuuttomana ja leimaavana. ”Koulushoppailusta” on kohta tulossa rasismin synonyymi, ainakin jos vasemmistolta saa asiasta päättää.
Perussuomalaisista on tehty hallitukselle kirjallinen kysymys asiasta ja sen salaamisenpyrkimyksistä. Opetushallitus on opetusministeriön alainen virasto ja viranomainen, joka toimii lain määräämissä puitteissa. Miksi viranomainen tahtoo puuttua aivan tavallisten tietojen julkaisemiseen ja kuka tai ketkä sensurointiyrityksen teki?
Opetusministeri Li Andersson (vas) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) arvostelivat myös Ylen toimintaa koulukohtaisten tietojen julkaisemisesta. Honkonen epäili Twitterissä julkaisun eettisyyttä, ja Anderssonin mukaan kone leimasi vieraskielisiä oppilaita ja lisäsi eriarvoisuutta.
Perussuomalaiset huomauttaa, etteivät faktat itsessään leimaa tai eriarvoista ketään. Mikäli monikulttuurisuus on rikkaus, kuten meille on vuosikaudet jauhettu, eikö koulukoneen nimenomaan pitäisi kannustaa vanhempia laittamaan lapsiaan niihin kouluihin, jossa vieraskielisiä on eniten?
Helsinki jopa suunnittelee, että kaupungissa luovuttaisiin painotetuista luokista segregaatiokehitykseen ja koulushoppailuun puuttumiseksi. Perussuomalaiset tyrmää esityksen.
Lapsia ei tule tasapäistää vaan lahjakkaita lapsia on kannustettava antamalla heille mahdollisuuksia harjoittaa ja kehittää lahjojaan. Päättäjien ei pidä korjata oman monikulttuurisuutta ihannoivan politiikkansa jälkiä lasten kustannuksella.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
PUOLUESIHTEERIN TERVEISET
Eduskuntavaalien ehdokasasettelu saatiin päätökseen 21.2.2023.
Viime huhtikuussa aloitettu urakka saatiin suoritettua ja haluan sydämellisesti kiittää piirien hallituksia, puheenjohtajia ja vaalityöntekijöitä isosta työstä. Te haastattelitte, kyselitte ja arvioitte. Työnne on arvokasta.
Se ei ollut helppo "pieti", mutta työ kannatti. Meillä on nyt puhtaat, täydet ja hyvät listat perussuomalaisia. Ehdokasjoukkomme on läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta sen kaikilta tasoilta. Naisia on 35 prosenttia ehdokkaistamme, joka on sekin hyvä luku, vaikka voimme kyllä parantaa sitä seuraaviin vaaleihin.
Jokaiselle valitulle ehdokkaalle paljon onnea. Teidän tehtävänne on kunniatehtävä - kansanliikkeen ehkä suurin huomionosoitus. Olkaa sen arvoisia. Poliittiset vastustajamme ja media tarkkailevat teitä ja yrittävät tietysti löytää teistä kaikkea mahdollista, jota repostella. Otetaan rauhallisesti tässä vaiheessa ja tehdään sitä omaa työtä valitsijoiden keskuudessa.
Haluan myös kohdistaa sanani niille, joita ei valittu. Kiitoksia siitä huomiosta, jota olette osoittaneet puolueelle. Totean: nämä eivät ole viimeiset vaalit ja neljä vuotta on erittäin lyhyt aika.
Nyt odottavissa tunnelmissa eteenpäin ja kohti vaalivoittoa! Ei katsella taakse.
- Arto Luukkanen, puoluesihteeri
