Kirjoittaja Aihe: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024  (Luettu 27752 kertaa)

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 045
  • Liked: 22883
  • Ego sum Spartacus
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #180 : 09.03.2020, 13:54:06 »


Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 655
  • Liked: 76125
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #181 : 09.03.2020, 14:42:13 »
Yle: EU:n Afrikka-strategia vihdoin julki: Afrikka on mahdollisuuksien manner 9.3.2020

Lainaus käyttäjältä: Susanna Turunen, Yle
Afrikan mantereen väkiluku kasvaa nopeimmin maailmassa ja se on Euroopan naapurissa, vain Välimeren päässä. Tänä päivänä mantereella asuu yli miljardi ihmistä. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2050 mantereella on 2,2 miljardia, arvioi YK.

EU:n Afrikka-strategiaa on hahmoteltu kolme vuotta ja työstetty aktiivisesti viimeiset kolme kuukautta uuden komission ja uuden Afrikka-komissaarin Jutta Urpilaisen kabinetin toimesta.

Urpilainen (sd.) kuvaa Afrikkaa mahdollisuuksien mantereeksi.

Mikäli ilmastonlämpenemistä ei saada pysäytettyä ja Afrikkaan luotua ihmisille vähintään siedettävät tulevaisuudennäkymät, ovat nykyiset pakolais- ja maahanmuuttoaallot Afrikasta Välimeren yli pientä verrattuna tuleviin vuosikymmeniin.

Pakolais- ja maahanmuuttoaallot Afrikasta Välimeren yli riippuvat ennen kaikkea Euroopan pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta, ei muusta Euroopan tekemästä. Jos otetaan vastaan, niin totta kai sieltä tullaan, kun porukkaa on pian miljardi enemmän.

Lainaus käyttäjältä: Susanna Turunen, Yle
Ilmastotoimet ovat Afrikan tulevaisuuden elinehto. Hiekka-aavikoiden muuttaminen vihreiksi keitaiksi ei ole ratkaisu, vaan mantereen energiantuotannon kehittäminen ja rakentaminen kestävälle pohjalle. Sen sijaan, että Euroopasta kuljetetaan Afrikkaan vanhentunutta ja saastuttavaa autokantaa, EU-maista pitää suunnata Afrikkaan uutta teknologiaa ja investointeja puhtaan energian tuotantoon.

Ei ole kestävää eikä realistista odottaa, että eurooppalaiset nostavat Afrikan nykyaikaan afrikkalaisten puolesta.

Lainaus käyttäjältä: Susanna Turunen, Yle
EU tukee jo nyt Libyaa, jotta sen kautta Eurooppaan yrittävät pakolaiset pysyvät Afrikan puolella. Sahelin alueella asuu suurin määrä Afrikan sisäisiä pakolaisia ja paine siirtyä sieltä Välimeren yli Eurooppaan on kova. Afrikan sarven maiden sisällissodat ruokkivat sekä pakolaisuutta, että nuorten radikalisoitumista.

Komissio ehdottaa, että kaikkeen yhteistyöhön liitetään hyvä hallinto, demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaatteet ja sukupuolitasa-arvo.

Tuo jää sanahelinäksi, kun EU kieltäytyy asettamasta avulle tiukkoja ehtoja. Eipä silti, jos uudistuksille ei ole aitoa motivaatiota, ei niitä saa pakollakaan aikaan.

Lainaus käyttäjältä: Susanna Turunen, Yle
Ilmastonmuutos, väestökehitys, talousnäkymät ja poliittinen epävakaus ovat suuria haasteita Afrikalle itselleen yhtälailla kuin EU:lle.

Jotta hallitsematon pakolaisuus ja muuttoliikkeet saadaan haltuun on Afrikan ja EU:n tartuttava ongelmaan joka tasolla.

EU haluaa tarttua rikolliseen ihmissalakuljetukseen vahvemmin, auttaa Afrikan maita vahvistamaan rajavalvontaansa sekä perustaa mannerten välisen yhteistyöelimen, joka seuraa muuttoliikkeiden kehittymistä.

Urpilainen on jo linjannut, että toimet perustuvat lähinnä vapaaehtoisuuteen, ei pakottamiseen tai painostamiseen. Tämä takaa tehottomuuden.


Yle: Analyysi: EU:n Afrikka-strategia tulee kreivin aikaan – Mitä maanosa nyt odottaa unionilta? 9.3.2020

Lainaus käyttäjältä: Liselott Lindström, Yle
EU on julistanut haluavansa nähdä Afrikan selkeämmin samanarvoisena kumppanina, ja siihen on jo korkea aika. Afrikka-strategiaa onkin nyt pyritty tekemään yhteistyössä Afrikan unionin kanssa.

– EU on epäonnistunut positiivisen imagonsa myymisessä. Sitä kukaan ei tee meidän puolestamme, sanoo Lundberg.

Euroopan unioni on pitkään nähnyt Afrikan tuen vastaanottajana, jota hieman säälitään.

Nyt ei pitäisi olla kyse imagon myymisestä tai narratiivin muuttamisesta. Kiina ei ole Afrikassa myymässä imagoa tai pelastamassa maailmaa vaan tekemässä asioita:

Lainaus käyttäjältä: Liselott Lindström, Yle
EU:lla ja Afrikalla on kolonialistisen historian takia erityinen suhde, sekä hyvässä että pahassa. Prosessi päästää irti vanhoista valtasuhteista on ollut hidas.

Uudet pelurit mantereella, kuten Turkki, Arabiemiraatit, Kiina, Intia ja Qatar, ovat tulleet mantereelle eri asenteella kuin EU. He ovat huomanneet muun muassa sen, että talouskasvu monessa Afrikan maassa on huimaa.

EU on ollut hidas reagoimaan mantereen muuttuvaan dynamiikkaan ja laiska solmimaan suhteita poliittisiin päättäjiin Afrikassa. Kiinalaisilla taas on tiiviitä suhteita päättäjiin ja bisneksiin.

Lainaus käyttäjältä: Liselott Lindström, Yle
– EU:n pitää miettiä, minkälaisen Afrikan se haluaa nähdä tulevaisuudessa. Sen jälkeen täytyy miettiä, mitä voi tehdä, jotta se kävisi toteen, Lundberg sanoo.

Ei tätä konsulttihöttöä, vaan pitää miettiä ihan tavalliseen tapaan, mitkä ovat uhat ja mahdollisuudet. Afrikan muuttaminen jonkin haavekuvan kaltaiseksi ei ole realismia etenkään jatkossa yhä merkityksettömämmäksi käyvän Euroopan lihaksilla.

Lainaus käyttäjältä: Liselott Lindström, Yle
Viime aikoina EU on profiloitunut Afrikassa maahanmuuttokysymyksiin. Unioni on pyrkinyt estämään siirtolaisuutta solmimalla sopimuksia rajavartioinnista.

EU:n on nähty ulkoistavan rajavartiointinsa muun muassa Sudanin kaltaisille valtioille.

Riskinä on, että keskustelu EU:n ja Afrikan välillä näyttäytyy pelkkänä siirtolaisuuskysymyksenä, sanoo Lundberg.

Siihen mediakin mielellään tarttuu, mutta se ei hyödynnä ketään.

Maahanmuuttokysymys on ylivoimaisesti tärkein EU:n ja Afrikan välinen kysymys. Valitettavasti itse asiaa kierrellään, kaarellaan ja sievistellään, kuten tässäkin jutussa tehdään.

Lainaus käyttäjältä: Liselott Lindström, Yle
Ongelmista pitää toki puhua, mutta siirtolaisuuden näkeminen pelkkänä huonona asiana johtaa lisäksi siihen, että sen hyödyt kehityksessä unohtuu täysin.

Siirtolaisuudessa on valtavasti potentiaalia, mutta se nähdään vain turvallisuusuhkana. EU:n pitää keskittyä ihmisten kehittämiseen, koko ihmiskunnan takia, sanoo Victor Adetula, vanhempi tutkija Pohjoismaisessa Afrikka-instituutissa.

Jos puhutaan siirtolaisuudesta pelkästään turvallisuusuhkana, sen juurisyihin ei päästä vaikuttamaan.

Juuri tätä tarkoitin. Ennen kuin päästiin yhtään syvemmin siirtolaisuuteen turvallisuusuhkana, puhe käännettiin jo muualle, "potentiaaliin" ja "juurisyihin".

Lainaus käyttäjältä: Liselott Lindström, Yle
Tähän asti EU on usein ollut se, joka sanelee ehdot. Niin ei voi enää olla, jos EU haluaa olla aito kumppani Afrikalle.

Pelkkä yhteistyö ja strategian laatiminen yhdessä Afrikan unionin kanssa ei enää riitä, vaan Afrikankin pitää saada sanella ehtoja.

– EU:n pitää nähdä asiat meidän näkökulmastamme. Keskustella meidän kanssamme siitä, minkälaisena me esimerkiksi näemme demokratian ja hyvän hallinnon, eikä kertoa meille mikä se EU:n näkökulmasta on, Adetula sanoo.

EU on hyvin vähän sanellut ehtoja mutta kylläkin esiintynyt ajoittain ärsyttävänä moraalipoliisina, mihin jutussa viitataan toisaalla. Toisaalta EU on sujuvasti sulkenut silmänsä islamin vaikutukselta ja kieltänyt sen arvostelun, mikä tulee olemaan osa Afrikan ongelmaa pitkälle tulevaisuuteen.


Helsingin Sanomat: Jutta Urpilainen ja Josep Borrell: Afrikka ja EU rakentavat uutta kumppanuutta 9.3.2020

Lainaus käyttäjältä: Jutta Urpilainen ja Josep Borrell
diibadaabaa ja unelmahöttöä
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tomatoface

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 848
  • Liked: 3389
  • to the maximam!
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #182 : 09.03.2020, 15:19:32 »
Toivottavasti tuon akan rooli on olla vain idioottina näyteikkunassa ilman oikeaa toimeenpanovaltaa. Muuten se käy v*tun kalliiksi meille.
O tempora, o mores!

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 180
  • Liked: 9585
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #183 : 09.03.2020, 15:42:56 »
"voi käydä"  :-X

Onneksi meillä EUlla on rahoitusinstrumenttien erikoisasijantuntija vetämässä hommaa...

YLE
Lainaus
Komissio esittää, että unioni käyttäisi täysimääräisesti sen rahoitusinstrumentteja kuten budjettitakauksia ja kestävän kehityksen rahastoa. Instrumenttien kautta unioni voisi vapauttaa 60 miljardia euroa takauksiin investointeja varten seuraavalle monivuotiselle budjettikaudelle 2021-27. Rahoituslupauksia rajoittaa, se että unionin 7-vuotinen budjettikehys on yhä auki.

Rahoitusinstrumentti jolla rahat kaivetaan moolokin kidasta Afrikan investoinneista... Ruotsin keskuspankin Alfred Nobelin muistoksi annettavan taloustieteen palkinnon paikka.

Korona on jossain toisella planeetalla. Ei sellaista voi sattua koivun ja tähden alla.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 655
  • Liked: 76125
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #184 : 14.04.2020, 10:58:34 »
EU aikoo komissaari Urpilaisen mukaan padota koronan muun muassa lähettämällä hengityskoneita Afrikkaan. 15,6 miljardin euron apupaketilla estetään koronaviruksen toisen aallon vyöryminen Afrikasta Eurooppaan.

Lainaus
EU-komissaari Urpilainen varoittaa koronaviruksen toisen aallon vyöryvän kehitysmaista Eurooppaan, jos kriisiä ei padota nopeasti

Komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä EU:lla on moraalinen velvollisuus auttaa kehitysmaita ja se on hänen mukaansa myös unionin oma etu.

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista ja muun muassa Afrikan asioista vastaava komissaari Jutta Urpilainen (sd.) varoittaa, että koronaviruksen toinen aalto vyöryy Eurooppaan kehitysmaista, jos kriisiä ei onnistuta patoamaan nopeasti. Kehitysmaiden valmius kriisin hoitamiseen ja viruksen torjuntaan on paljon heikompi kuin Euroopassa ja länsimaissa.

– Vaikka voisimme jossain vaiheessa Euroopassa alkaa huokaista helpotuksesta ja purkaa rajoituksia, niin ongelma ei poistu ennen kuin koronakriisi on saatu hoidettua maailmanlaajuisesti, Urpilainen sanoo.

Urpilainen toteaa, että koronavirus ei tunne rajoja, eli niin kauan kuin virus on elossa jossain päin maailmaa, niin kukaan meistä ei ole turvassa.

Urpilainen näkee suuren riskin esimerkiksi 1,2 miljardin asukkaan Afrikassa.

– Lähes jokaisessa Afrikan maassa on todettu koronatapauksia.

– Tästä syystä meidän moraalinen velvollisuutemme on auttaa kehitysmaita, joiden valmius kriisin hoitamiseen ja viruksen torjuntaan on paljon heikompi kuin Euroopassa ja länsimaissa, mutta se on myös meidän oman etumme mukaista.

EU-komissio vahvistaa koronan vastaista työtä

Urpilaisen mukaan Euroopan komissio on jo tehostamassa koronan vastaista taistelua kohdentamalla uudelleen 15,6 miljardia euroa EU:n kumppanimaille myöntämiä avustusrahoja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kiireettömien infra-, maatalous- ja energiahankkeiden lykkäämistä eteenpäin.

– Nämäkin ovat toki tärkeitä, mutta eivät tässä akuutissa tilanteessa aivan välttämättömiä, Urpilainen selventää.

Kyse ei siis ole uudesta runsaan 15 miljardin euron tukipotista, vaan Euroopan komission johdolla käydään nyt läpi EU:n ulkopuolisille kumppanimaille aiemmin myönnettyä rahoitusta, jota kohdennetaan uudelleen koronan vastaiseen työhön.

Koronaviruksen torjuntaan suunnatusta potista noin 10 miljardia on eri hankkeista uudelleen kohdennettuja varoja ja noin 5 miljardia Euroopan investointipankin kautta annettavia lainoja.

– Tarjoamme hätäapua ja hankimme esimerkiksi hengityskoneita.

Uudelleen kohdennetulla avustusrahoituksella tuetaan niin ikään kehitysmaiden terveydenhoitojärjestelmiä ja autetaan vastaamaan koronaviruksen aiheuttamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin kehitysmaissa.

Urpilaisen mukaan avustusrahojen uudelleen kohdentaminen on käynnissä niin Latinalaisessa Amerikassa, Aasian maissa kuin Afrikassakin.

– Jos emme saa padottua kriisiä kehitysmaissa, niin on vain ajan kysymys, kun se on uudelleen Euroopassa, Urpilainen sanoo.

– Käymme lähetystöjen avustuksella ihan maittain läpi, mitä voimme tehdä ja miten voimme rahoitusta uudelleen kohdentaa, EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen sanoo.
Yle 14.4.2020

EU:n Afrikka-jutut ovat muutenkin päättömiä, mutta koronaan yhdistettynä nousevat ihan uudelle älyttömyyden tasolle.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 655
  • Liked: 76125
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #185 : 20.04.2020, 12:39:32 »
Lainaus
Ylen aamu

6.38 Muuttaako korona eurooppalaisen yhteistyön
Yle Areena 20.4.2020

Lainaus käyttäjältä: Yle 20.4.2020
Toimittaja
Vielä se tärkeä kysymys: Afrikasta on lähtenyt viime vuosina satoja tuhansia Eurooppaan paremman elämän toivossa. Voiko tämä koronakriisi laukaista uuden maahanmuuttoliikkeen?

Jutta Urpilainen, EU-komissaari
Kaikkihan on maailmassa ja elämässä mahdollista. Itse ajattelen niin, että nyt on tärkeintä pyrkiä auttamaan Afrikkaa ja afrikkalaisia valtioita hoitamaan tätä koronakriisiä, koska mitä paremmat elinolosuhteet Afrikassa on koronaviruksen hoitamiseksi mutta ylipäänsä myöskin elämässä, mahdollisuus kouluttautua, päästä terveydenhoitoon, saada itsellensä työtä, niin sen vähemmän ihmisillä on myöskin tarve sieltä sitten lähteä Eurooppaan tai minnekään muuallekaan. Koen, että se on myös meidän länsimaisten moraalinen velvollisuus auttaa Afrikan maita, jotka kuitenkin ovat paljon paljon köyhempiä ja myöskin paljon vaikeammassa tilanteessa hoitaa tätä koronakriisiä.
...
Toimittaja
Tuossa komissaarin kanssa keskustelu loppui kysymykseen tästä mahdollisesta maahanmuutosta. Luuletko sinä, että tämän koronakriisin myötä halu siirtyä Afrikasta Eurooppaan lisääntyy?

Petri Sarvamaa, europarlamentaarikko (kok)
Ei sellaista ole ainakaan tällä hetkellä näköpiirissä. Mutta se mitä Urpilainen sanoi, on tietysti totta, että mitä paremmin siellä asiat saataisiin järjestymään Afrikassa, niin sitä vähemmän ihmisillä olisi tarvetta lähteä. Ja sehän on tietysti järkevästi ajateltu.

Ei, vaan Urpilainen oli mahdollisimman väärässä ja ajatteli typerästi. On kehitystutkimuksen perusasioita, että elinolojen pareneminen lisää liikkuvuutta, ei suinkaan vähennä sitä.

Urpilainen saattaa olla ihan vilpittömästi noin typerä, mutta epäilen, että Sarvamaa tietää kyllä oikean asianlaidan.

Lainaus käyttäjältä: Yle 20.4.2020
Laura Huhtasaari, europarlamentaarikko (ps)
Jos me katsotaan, miten kehitysavun tulokset ovat menneet, niin ei ne muuttohalut ole sieltä vähentyneet, mitä enemmän sinne rahaa on laitettu.

Petri Sarvamaa, europarlamentaarikko (kok)
Niin, kysehän on siitä, että laitetaanko sitä rahaa fiksusti sinne vai annetaanko sitä saavista kaatamalla, että käyttäkää niin kuin parhaaksi näette. Sehän on selvää, että ei siellä ole kykyä eikä ymmärrystä käyttää niitä. Mutta jos me pystytään auttamaan heitä rakentamaan taloutta, niin jos me ajatellaan meidän lapsia ja lastenlapsia ja heidän lapsiaan, niin mä luulen, että sitä vähemmän meillä on ongelmia maahanmuuton kanssa, mitä enemmän Afrikassa voidaan hyvin.

On tutkitusti juuri niin kuin Huhtasaari sanoi. Kehitysapu ei ole vähentänyt muuttohaluja, eikä ihme, sillä sen suuntaamisessa ei ole koskaan asetettu tavoitteeksi liikkuvuuden vähentämistä, vaikka kehitysapua tässäkin sillä puolustetaan.

Sarvamaalta lipsahtaa harvinaisen rehellisesti, että eihän afrikkalaisilla tietenkään ole kykyä ja ymmärrystä käyttää eurooppalaisten antamia rahoja fiksusti, mutta valitettavasti sitä ymmärrystä ei ole sen kummemmin eurooppalaisilla. Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme eivät hyödy "fiksustakaan" rahan kippaamisesta Afrikkaan, eikä se vähennä haittamaahanmuuttoa vaan vain lisää sitä. Haittamaahanmuuttoa vähennetään estämällä haittamaahanmuutto, ei rahaa ja lupauksia jakamalla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 220
  • Liked: 43291
  • Mengelen Viisikko joukkotuhoamassa suomalaisia
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #186 : 20.04.2020, 14:32:24 »
Yle Areena 20.4.2020
Lainaus käyttäjältä: Petri Sarvamaa, europarlamentaarikko (kok)
Niin, kysehän on siitä, että laitetaanko sitä rahaa fiksusti sinne vai annetaanko sitä saavista kaatamalla, että käyttäkää niin kuin parhaaksi näette. Sehän on selvää, että ei siellä [Afrikassa] ole kykyä eikä ymmärrystä käyttää niitä.

Siinä sitä arvopohjaa sitten tuli täyslaidallinen. Se on ainakin selvää, että kerrankin mepiltä saatiin kuulla mitä EU:ssa todella ajatellaan afrikkalaisista. Sivistysmaassa tästä lausunnosta nousisi hirveä rasismiulina.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— Soros
 
“Tarkoitus pyhittää [Suomen hallituksen] keinot, kun on kyse jihadistien ihmisoikeuksista.”
— Eisernes Kreuz

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 342
  • Liked: 10617
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #187 : 22.04.2020, 13:39:25 »
Taas löytyi parempaa käyttöä 3 000 000 000 eurolle verovaroja.

Tietämättömyys on voimaa (1984)

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 342
  • Liked: 10617
Vs: Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio 2019–2024
« Vastaus #188 : 27.04.2020, 21:31:51 »
Voi vain kuvitella millaisessa kusessa Italia olisi ollut jos Komissio ei olisi rientänyt apuun näin pikaisesti! :P Ja kyllä, tuo on tämän päivän twiitti.



ylin kommentti
Tune in next week, as the EU reveal how they intend to deal with the 2001 Foot & Mouth crisis. 🙄
Tietämättömyys on voimaa (1984)

Tagit: europarlamentti