2021-03-25 Teknologiateollisuus irtautuu valtakunnallisista työehtosopimuksista

[Ajatolloh]

Saako kysyä, miksi se Ruotsin malli ei tässä asiassa kelpaa?

Ja mikähän se mahtaisi konkreettisesti olla?

Kohdasta, mistä lainasit tuon virkkeeni, kertoi sen edeltävässä lauseessa:

Ruotsissapa valde maksaa nuo raskausajan kustannukset samoin kuin lapsen sairastamisen vuoksi tapahtuvat poissaolot. Ruotsissa pienyrittäjlle ei tule tuota riskiä. Miksi Ruotsin malli ei tällä kertaa kelpaa?

[Golimar]

Postasin koko jutun koska olen JHL:n jäsen.

JHL kolmen päivän lakkoon Destiassa: Yhtiö aikoo lohkaista työntekijöiden tuloista pois peräti 10 prosenttia
Julkaistu 7.6.2021 klo 15:00

Infra-alan menestyvä suuryritys Destia aikoo polkea palkkoja ja vaihtaa halvempaan työehtosopimukseen. Muutos maksaa työntekijöille vähintään satoja euroja vuodessa. Ammattiliitto JHL ryhtyy lakkoon, jolla se vastustaa työehtojen jyräämistä. Koko yhtiön työntekijät ovat lakossa 8.–10. kesäkuuta.

Miljoonavoittoja tahkoava Destia aikoo vaihtaa nykyisen työehtosopimuksen uuteen ja halvempaan. Kikkailun maksajiksi joutuvat yhtiön työntekijät. Heidän vuosiansiostaan katoaa satoja tai jopa tuhat euroja. Palkka-ale koskee yhteensä noin 1 000:ta henkeä.

Tällä hetkellä Destia noudattaa Paltan ja JHL:n välistä sopimusta. Destia aikoo liittyä infra-alan tesiin, jonka osapuolina ovat Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto. Muutos tulee voimaan alkuvuodesta 2022.

Destian omistamassa Oulun Energia Urakoinnissa palkkapoljenta on vielä tylympää. Nykyään yrityksessä noudatetaan energia- ja ICT-alan työehtosopimusta.

– Vuosiansiosta katoaa jopa 10 prosentin siivu. Destian johto ajaa työehdot lyttyyn tiejyrällä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine summaa.

JHL vaatii, että Destia luopuu halpamaisesta aikeestaan ja pysyy nykyisessä työehtosopimuksessa. Ammattiliitto on ollut toistuvasti yhteydessä yhtiöön, jotta asia saataisiin ratkaistua neuvottelemalla. Destian johto ei edes vastaa yhteydenottoihin. JHL:n ainoa keino työehtojen puolustamiseen on lakko.

JHL julistaa Destian ja Oulun Energia Urakoinnin työt lakkoon 8.–10. kesäkuuta. Työtaistelu alkaa tiistaina 8.6. kello 00:00 ja päättyy torstaina 10.6. kello 23:59. Muiden liittojen työntekijät eivät tee lakonalaista työtä.

Lakko pysäyttää muun muassa Destian tietyömaat ja keskeyttää teiden kunnossapidon. Lakko voi aiheuttaa ruuhkia maanteille. Lakko aiheuttaa myös myöhästymisiä junaliikenteeseen, koska Destia Railin työntekijät ovat lakossa mukana.

Taloudellisesti sopimusmuutokselle ei ole tarvetta. Destia-konserni hamusi viime vuonna voittoa liki 11 miljoonaa. Osa yhtiön tuloista maksetaan suoraan veronmaksajien kukkarosta. Yhtiö urakoi muun muassa Helsingin Hämeentien jättiremontin ja parhaillaan Destia tekee tunnelia Helsingin päärautatieaseman ali. Töiden kustannusarvio on yhteensä 40 miljoonaa euroa.

– Voiton maksimointi palkkoja polkemalla on epäreilua ja sopimusshoppailu rikkoo räikeästi yhtiön arvoja. Verkkosivuillaan Destia väittää kunnioittavansa sitä sitovia työehtosopimuksia. Todellisuudessa yhtiön kunnioittaa vain jättimäistä tulostaan, Niemi-Laine sivaltaa.

Lisätiedot

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
Sopimusasiantuntija Jussi Päiviö 040 578 5916

https://www.jhl.fi/2021/06/07/jhl-kolmen-paivan-lakkoon-destiassa-yhtio-aikoo-lohkaista-tyontekijoiden-tuloista-pois-perati-10-prosenttia/

[ikuturso]

Harkimo ottaa kantaa paikalliseen sopimiseen

Aina kysytään mitä paikallisella sopimisella olisi saatu aikaan. Tässä esimerkki. Finnair olisi voinut uusilla reiteillä tarjota töitä 400 ihmiselle ja se olisi tietysti sopinut heille, mutta liitto eli AKT tuli väliin ja esti sopimuksen. Ja mitään ei tarvitse korjata.

— Hjallis Harkimo (@hjallisharkimo) June 29, 2021

-i-

[mmm]

Harkimo ottaa kantaa paikalliseen sopimiseen

Aina kysytään mitä paikallisella sopimisella olisi saatu aikaan. Tässä esimerkki. Finnair olisi voinut uusilla reiteillä tarjota töitä 400 ihmiselle ja se olisi tietysti sopinut heille, mutta liitto eli AKT tuli väliin ja esti sopimuksen. Ja mitään ei tarvitse korjata.

— Hjallis Harkimo (@hjallisharkimo) June 29, 2021

-i-

Käytin edellisen tähän ketjuun postaamani viestin jälkeen n. neljä päivää tarkastellessa väitteiden paikkaansa pitävyyttä ynnä muuta, ja totesin että tässä ketjussa vallitsee epäsuhta. Ei voi olla niin, että että kuka tahansa voi repiä perseestään minkälaisia argumentteja hyvänsä, ja sitten se lähteiden puutteesta johtuva debunkkaaminen jäisi minulle. Tästä syystä tämä ei ole rakentava ketju.

Esim. tässä yhteydessä olisi rakentavaa muistaa mainita valtion tuet, lainan takaukset, sekä osakeantiin osallistumiset.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3f2966ab-59b1-48fe-b3a6-13f81f8895db

Jos ties kuinka monta sataa miljoonaa verorahoja saavan firman on silti kyykytettävä työntekijää, jotain on todellakin pielessä.

edit:

Viime keväänä valtio tuki Finnairia osallistumalla omistuksensa suhteessa yhtiön järjestämään osakeantiin sekä myöntämällä 90 prosentin takauksen yhtiön ottamalle työeläkelainalle. Osakeantiin upposi 285 miljoonaa euroa. Laintakaus oli 540 miljoonan euroa.

edit2: En välttämättä tarkoittanut ikuturso nimenomaisesti sinua tuossa rantissa, sillä en muista enää ketkä katsoivat oikeudekseen mennä siitä missä aita on matalin.

edit3: Oikeastaan varsinainen syy ketjuun eksymiseen on follari toisaalta, jäsen @Mikke70 innoittamana.

Ollaan jo hyvin paljon ohi aiheesta, mutta omasta puolestani pidän työnantajastani hyvin paljon ja teen töitä firman eteen sen mukaisesti. Ylitöistä (teen omasta halustani) saan korvauksen tunti tunnista liukumana tai rahana. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ylityöt pitäisi korvata prosentein. Mitä taas tulee johtamiseen, niin olet juurikin oikeassa. Paras johtaja on harvemmin se "älykkäin". Youtubesta voi katsoa Heikki Kinnusen pätkän Saarna päälliköstä. Se kuvaa hyvin nykyhallitustamme.

Ihmettelyysi löytyy varmasti useampikin eri tarkastelutapa, mutta itse miellän asian seuraavasti.
Palkka on rahallinen vastike työstä, ja niin vastike kuin työnkin määrä perustuu sopimukseen. Mikäli haluaa enemmän, tarvitsee maksaa enemmän.

Ihmetteletkö muuten viivästyskorkoja ollenkaan?

[Golimar]

Äänestäkää jatkossakin SDP ja Vasemmistoliiton huijareita niin saatte lisää kylmää kyytiä.

X

Teknologiateollisuus ei enää neuvottele liittomme kanssa työehtosopimuksista. Sen sijaan he ovat perustaneet uuden yhdistyksen, jonka on tarkoitus hoitaa asia. Homman tekee vaikeaksi siihen liittyvien yritysten lukumäärä. Yleissitovien työehtopimusten edellytys on, että uuteen yhdistykseen liittyisi 50% alan yrityksistä(noin 1500 yritystä). Alle 50%:n jäädessään ei tule yleissitovia työehtosopimuksia. Paikallista sopparia pukkaa silloin. Liittomme on luvannut neuvotella meille paikallisen sopimuksen tähän asetelmaan jouduttaessa. Mitä tapahtuu, jos emme saa työehtosopimusta aikaiseksi? Vuosiansioita uhkaa raju pudotus. Päiväduunissa ansiomme laskisi noi 5000€, kaksivuorossa 7000€, kolmessa vuorossa 11000€.

X

 jos ei sopparia synny. Tämä tarkoittaa rajuja "myrskyjä" muuallakin kuin meidän vallankumoushallissa.

X

https://www.metalli41.fi/uutiset.html?196659

X

Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja sentään heiluttaa puhujalavalla sosialismin punaista lippua.

– Olisi hienoa, jos uskaltaisimme edes kerran sanoa tässä salissa sanan sosialismi. Hyvät toverit, sosialistisempi vasemmistoliitto! Haaja päätti puheenvuoroonsa huudahdukseen.

Haaja arvelee tietävänsä, miksi sosialismia ei hellitä kohta kolmikymppisessä vasemmistopuolueessa.

– Se voi tietysti johtua siitä, että itänaapurissa oli kokeilu, joka ei mennyt hyvin.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/027168a3-9b28-4677-a3ad-99b953207e0b

Kuntapäättäjillä iso rooli työllisyydessä – Ilpo Haaja: Työpaikkoja syntyy keksimällä

X

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4430245-kuntapaattajilla-iso-rooli-tyollisyydessa-ilpo-haaja-tyopaikkoja-syntyy-keksimalla

https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/1/ehdokkaat/1715?lang=fi-FI

[Golimar]

X

Lentoyhtiö Finnair kertoi heinäkuun alussa aloittavansa lentoja Tukholmasta useisiin kaukokohteisiin. Tukholmasta lennetään Finnairin koneilla, lentäjinä toimivat Finnairin lentäjät, mutta matkustamohenkilöstö palkataan Finnairin kumppanin Airpron kautta.

Finnairin päätös on herättänyt närää työntekijäliitto AKT:ssa. Finnairin lomautettuna olevat stuertit ja lentoemännät joutuvat hakemaan ”paikkaansa” Airpron kautta, huonommalla työehtosopimuksella, kertoo AKT:n palkkasihteeri Johanna Tuomaala.

– Finnair pakottaa osittain lomautetut työntekijät tulemaan töihin huonommalla työehtosopimuksella. Airprolla on myös omiakin työntekijöitä. Eikö työtä pitäisi tarjota Finnairin omalle henkilöstölle, joka on kohta ollut 1,5 vuotta lomautettuna? Tuomaala ihmettelee.

Palkka ja lepoajat
Finnairin mukaan heillä oli tavoitteenaan lentää kyseiset lennot omalla matkustamopalveluhenkilöstöllään, mutta koska AKT hylkäsi matkustamohenkilöstöä koskeneen ehdotuksen sopia määräaikaista joustoista paikallisesti, ei näin voitu tehdä.

AKT:n Tuomaala kertoo, että liitto ei ole hylännyt mitään paikallisia sopimuksia. Tuomaalan mukaan Finnair haki joustoa työehtosopimuksen kohtiin, jotka eivät olleet paikallisesti sovittavissa. Kohdat koskivat palkkamääreitä ja lepoaikoja.

– Paltan ja AKT:n välissä neuvotteluissa yritimme saada heidän ehdotukseensa pykälän, että kyseisiä kohtia ei sitten nostettaisi esiin työehtosopimusneuvotteluissa loppuvuonna, mutta Finnair ei suostunut siihen, kertoo Tuomaala.

Tuomaala kertoo, että AKT:n ja Paltan välillä solmitussa työehtosopimuksessa on sovittu, että alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alan yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/45bfabfe-49d7-4065-967c-1b6840f4965a

X

Tytti Johanna Tuppurainen (s. 18. helmikuuta 1976 Oulu) on suomalainen SDP:n kansanedustaja Oulun vaalipiiristä ja Suomen nykyinen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytti_Tuppurainen

[Golimar]

Sitä saa mitä tilaa.

X

Vantaa päätti viime vuoden lopulla myydä tulkkausalan palveluja tuottaneen konserniyhtiönsä A-tulkkauksen toiselle alan toimijalle eli Túlkalle.
Kaupan ehtona oli suorahankintapäätös, jonka mukaan Helsinki, Hus, Kerava ja Vantaa ostavat tulkkipalvelut Túlkalta ennen niiden kilpailuttamista.
Markkinaoikeus kumosi suorahankintapäätöksen ja asetti uhkasakot Helsingille, Vantaalle, Keravalle ja Husille.
Kaupan myötä tulkit kertoivat työehtojensa heikentyneen selvästi.
Ammattitulkit ovat seuranneet hämmentyneinä ja huolestuneina, mitä seurauksia on viime vuonna tehdystä päätöksestä myydä Vantaan tytäryhtiö A-Tulkkaus Oy yksityiselle Túlka Oy:lle. Tilanne sai uuden käänteen kesäkuun lopulla, kun markkinaoikeus katsoi kauppaan liittyvät suorahankinnat lainvastaisiksi.

Kauppa herätti närää tulkkien keskuudessa jo tuoreeltaan. Osa A-tulkkaukselle töitä tehneistä tulkeista kertoi pelkäävänsä tulkkausten luotettavuuden laskevan, koska Túlka käyttää ammattitulkkien ohella myös maahanmuuttajia niin sanotusti vertaistulkkeina.

– Tulkin ammattinimike on suojaamaton, ja työtä voi tehdä kuka tahansa, pitkään tulkkina työskennellyt ja useita koulutuksia hankkinut henkilö kertoo.

X

Ammatikseen tulkin työtä tekevien huolta on herättänyt myös ansioiden lasku A-tulkkauksen kaupan myötä. Tulkit eivät ole saaneet lainkaan korvausta ajasta, jonka he ovat käyttäneet tulkkauksen valmistautumiseen. Maksu on annettu jopa vain niistä minuuteista, joiden ajan tulkkaus on tehty.

– Jos tällainen tapaus sattuisi vaikkapa paperiteollisuudessa, että sadat työntekijät putoaisivat sanelupolitiikalla huonommalle työsopimukselle, pääministerikin reagoisi. Mutta kun kyse on pienipalkkaisesta tulkkauksesta ja naisvaltaisesta alasta, eivät poliitikot ole juurikaan kiinnostuneita, tulkki sanoo kitkerästi.

Hän on huolissaan esimerkiksi tulkin apua tarvitsevien oikeusturvasta ja terveydestä, jos tulkki ei osaakaan tuoda asioita oikein esiin vaikkapa Kelassa tai sairaalassa. Myöskään asioiden salapitovelvollisuus ei hänen tietojensa mukaan ole lainkaan selvä kaikille tulkin tehtäviä hoitaneille. Túlkan tulkit eivät tee oikeustulkkausta.

Tulkki on myös huolissaan ammattinsa arvostuksen laskusta viime vuosien aikana.

– Tämä on muuttunut valtavasti. Aiemmin tämä oli koulutettujen naisten akateeminen ammatti, mutta viime vuosina on tullut suurten maahanmuuttajakielten tulkkeja, joilla kaikilla ei ole koulutusta. Palkkoja poljetaan, ja tämä on nykyisin ihan verrattavissa ruokalähettialaan, tulkki vertaa.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e71c1b12-86bc-4d46-9931-5c80cb8c2944

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tulkki on myös huolissaan ammattinsa arvostuksen laskusta viime vuosien aikana.

– Tämä on muuttunut valtavasti. Aiemmin tämä oli koulutettujen naisten akateeminen ammatti, mutta viime vuosina on tullut suurten maahanmuuttajakielten tulkkeja, joilla kaikilla ei ole koulutusta. Palkkoja poljetaan, ja tämä on nykyisin ihan verrattavissa ruokalähettialaan, tulkki vertaa.

Männä vuosina tulkit ovat laulaneet ja tanssineet sen puolesta, että saataisiin lisää mamuja.

Tulkit tänään: Ne vie meidän duunit! 

[sutki]

Maatalouslomittajat, puutarhatyöntekijät, siivoojat, bussikuskit, lehdenjakajat, raksaduunarit, telakkaduunarit, taksikuskit, tulkit. Mikä duuni / ala mahtaa olla seuraavana vuorossa?

[Tavan]

Akateemiset naiset ehkä kuvittelivat olevansa turvassa halpatyövoimalta?

[ikuturso]

X

– Finnair pakottaa osittain lomautetut työntekijät tulemaan töihin huonommalla työehtosopimuksella. Airprolla on myös omiakin työntekijöitä. Eikö työtä pitäisi tarjota Finnairin omalle henkilöstölle, joka on kohta ollut 1,5 vuotta lomautettuna? Tuomaala ihmettelee.

Palkka ja lepoajat
Finnairin mukaan heillä oli tavoitteenaan lentää kyseiset lennot omalla matkustamopalveluhenkilöstöllään, mutta koska AKT hylkäsi matkustamohenkilöstöä koskeneen ehdotuksen sopia määräaikaista joustoista paikallisesti, ei näin voitu tehdä.

AKT:n Tuomaala kertoo, että liitto ei ole hylännyt mitään paikallisia sopimuksia. Tuomaalan mukaan Finnair haki joustoa työehtosopimuksen kohtiin, jotka eivät olleet paikallisesti sovittavissa. Kohdat koskivat palkkamääreitä ja lepoaikoja.

X

Finnair: Liitto ei suostu paikalliseen sopimiseen
AKT: Kyllähän me, kunhan mennään yleissitovan työehtosopimuksen mukaan

 

Nyt en ota kantaa asioiden paremmuuteen vaan aitaan ja sen seipäisiin.

Paikallista sopimista tarjotaan vaihtoehdoksi sitoville työehtosopimuksille tilanteissa, missä tarvitaan joustoa.
Liitto suostuu paikalliseen sopimiseen, kunhan se noudattaa sitovaa työehtosopimusta.

 

Voidaanhan ne sopimukset kiertää sitten ulkoistamalla kaikki työllistäminen ja tempputyöllistää. Jos se on sitä, mitä liitto haluaa.

-i-

[Econ101]

Akateemiset naiset ehkä kuvittelivat olevansa turvassa halpatyövoimalta?

Aika moni heistä on. Valtion ja kuntien virat, joissa vaaditaan akateemista loppututkintoa, on viimeinen paikka, minne kehitysmaalainen halpuutus kohdistuu. Tokkopa kohdistuu koskaan.

[Tavan]

^Jakkumammat, mamut ja broilerit ovat pian ainoat joilla on duunia tässä maassa.

[Econ101]

^Jakkumammat, mamut ja broilerit ovat pian ainoat joilla on duunia tässä maassa.

Ja tuon voittavan konseptin rahoituksen hoitaa EKP:n setelipainokone. 

[ApuaHommmaan]

Ei asiassa ole mitään tekemistä sen kanssa onko nainen. Yhtä lailla työnantajat pyrkivät sortamaan miehiä. Keskimääräisesti naiset ovat paljon paremmassa asemassa itseasiassa, koska miehiä on enemmän yksityisellä sektorilla.

Naiskortin vetäisy tappaa kaiken sympatian tulkkeja kohtaan.

[Tragedian synty]

Tämä ei liity ketjun aiheeseen kuin etäisesti, mutta kun täällä on aiemminkin ollut yleistä työmarkkinoihin liittyvää keskustelua, kirjoitan jatkeeksi.

Töitä tehdessäni törmäsin mielenkiintoiseen kohtaan tuloverolaissa.

Yleishyödyllinen yhteisö

Yhteisö on yleishyödyllinen, jos

1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;

2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;

3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää [...] työmarkkinajärjestöä [...]

Koska työmarkkinajärjestöjen poliittisista jatkeista jokin on aina ollut hallituksessa, ne ovat voineet tunkea lainsäädäntöön kaikenlaista vilunkia, josta on hyötyä työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöä voidaan pitää yleishyödyllisenä, vaikka kriteerien täyttyminen on parhaimmillaankin kyseenalaista.

Toimivatko ne "yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi"? Työnantajajärjestöistä luulisi olevan haittaa työntekijöille ja ammattiyhdistyksistä työnantajille. Edistääkö toiminta yleistä hyvää, jos se tuottaa joillekuille etua toisten kustannuksella?

Niiden toiminta nimenomaan "kohdistuu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin": työnantajajärjestöjen toiminta kohdistuu yksinomaan työntajiin ja ammattiyhdistysten työntekijöihin.

Ne "tuottavat toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua". Työnantajajärjestöt pyrkivät siihen, että työnantajat saavat suurempaa osinkoa ja voitto-osuutta, ja ammattiyhdistykset siihen, että työntekijät saavat kohtuullista suurempaa palkkaa (sillä kohtuullisen palkan voi määritellä olevan se, miksi palkkataso avoimilla, kysynnän ja tarjonnan lakia noudattavilla työmarkkinoilla asettuisi) tai muuna hyvityksenä (ammattiyhdistysten jäsenet saavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan, josta veronmaksaja kuitenkin maksaa yli 90 prosenttia). Lisäksi näillä järjestöillä on palkkalistoillaan työntekijöitä, joiden elinkeino on suoraan riippuvainen järjestöjen toiminnasta. Työmarkkinajohtajat ovat tietääkseni todella kovapalkkaisia.

Valtiontalouden kroonisen alijäämän aikana pitäisi kääntää kaikki kivet, jotta valtion tulokertymä kasvaisi. Kaiken aikaa Suomessa on upporikkaita järjestöjä, jotka eivät maksa omistuksiensa tuottamista tuloista veroja, ja vain sen takia, että tuloverolaki on niiden kohdalla ristiriidassa itsensä kanssa. Työmarkkinajärjestön poistaminen yleishyödyllisten yhteisöjen listasta toisi valtiolle runsaat lisätulot. Asiasta ei edes olisi haittaa kenellekään muulle kuin joukolle vallanhimoisia hillotolppalaisia, jotka ovat yleishyödyllisyyden naamion takana rakentaneet valtakeskittymän, joka kilpailee demokratiaa edustavan eduskunnan kanssa ja usein onnistuukin ampumaan alas vastustamiaan asioita.

[Golimar]

X

UPM on Paperiliiton mukaan asettanut ehdot sille, miten yhtiö aikoo toimia, jos liiketoimintakohtaisia sopimuksia ei saada aikaan. Paperiliitto kertoo omassa tiedotteessaan pitävänsä UPM:n asettamia ehtoja uhkailuna. Paperiliiton laskelmien mukaan yhtiön ehtojen mukaiset muutokset pudottaisivat keskimääräistä palkkaa vähintään kolmanneksen.

”Rajut heikennykset työehtoihin eivät yllätä. Nämä samat tavoitteet UPM olisi esittänyt Paperiliitolle, jos olisimme aloittaneet UPM:n vaatimalla tavalla liiketoimintakohtaiset neuvottelut. Edelleen Paperiliiton lähtökohtana on yhtiökohtainen sopimus”, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala tiedotteessa.

Metsäteollisuus ilmoitti lokakuussa historiallisesti irrottautuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta.

X

https://www.hs.fi/talous/art-2000008230519.html

https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2021/08/upm-pyrkii-uudenlaiseen-osallistavampaan-sopimiseen-paperiliiton-ja-luottamusmiesten-kanssa/

https://www.paperiliitto.fi/tiedotus/ajankohtaista/paperiliitto-upm-vaarantaa-koko-neuvottelukierroksen.html

[ApuaHommmaan]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f5481395-2cc0-44d8-97ce-5a0c41bcaf22

Paperiliiton Vanhala metsäjätti UPM:stä: ”Sitten on yhtiö, joka haluaa purkaa koko luottamusmiesjärjestelmän”

Iltalehti kysyi seminaarissa Vanhalalta tarkennusta siitä, miten UPM hänen mukaansa haluaa purkaa luottamusmiesjärjestelmän.

– He ovat käyneet tiedotustilaisuudet läpi näissä yksiköissä – ei nyt ihan kaikissa vielä mutta melkein kaikissa – jossa he ilmoittavat, että nykyinen luottamusmiesjärjestelmä puretaan ja sen tilalle sitten saa valita luottamushenkilön, Vanhala sanoi.

UPM on sanonut, että ”työn järjestämisestä ja sujuvuudesta, työajasta ja palkasta sekä osaamisen kehittämisestä yhtiö haluaa neuvotella ja sopia Paperiliiton ja henkilöstön edustajien kanssa liiketoiminnoittain.”

Paperiliitto on ilmoittanut, että UPM:n luottamusmiehet eivät voi osallistua työehtoneuvotteluihin vaan neuvottelut käydään liiton toimiston ja hallinnon edustajien kanssa.

UPM pitää liiketoimintojen ja niiden henkilöstön kannalta ehdottoman tärkeänä, että UPM:n henkilöstön ääni kuuluu suoraan heitä koskevissa työehtoneuvotteluissa.

UPM:n mukaan uusi neuvottelukokoonpano osallistaisi aikaisempaa huomattavasti laajemman joukon ihmisiä neuvotteluihin: niihin osallistuisi myös liiketoimintajohtoa ja paikallisia luottamusmiehiä, mikä toisi yhtiön mukaan keskusteluihin kaivattua liiketoiminnan ja tehdasarjen ymmärrystä.

Tavoitetila on työntää henkilöstön silmät ja korvat täyteen propagandaa. Tämän jälkeen vielä maksimaalisesti hyödynnetään se, että työnantajan puolelta neuvottelijat ovat ammattilaisia, kun taas työntekijän puolella ei ole neuvotteluosaamista. Mikäli uusi "luottamus"henkilö ei olekaan tarpeeksi paljon firman mies potkaistaan pihalle ja valitaan yritykselle parempi tilalle.

[Ajatolloh]

^Hulluinta on, että tuo yrityksessä valittava luottamushenkilö - joka siis edustaa henkilöstöä "täysin oikeuksin" eli samaan tapaan kuin luottamusmies TES-järjestelmässä - voi olla vaikka yrityksen johtoon kuuluva henkilö.

Esim. irtisanomislistat on tyypillisesti hyväksytetty YT-neuvotteluissa AY-liikkeen kanssa, jotta ei tule turhia käräjiä.

Nyt työantaja voi itse kuitata ne luottamushenkilön avulla...

Hienoa Suomea ollaan rakentamassa.

[Penan kaveri Eki]

Valitettavasti KT-tietokeskuksen häiskät sai kyhättyä kasaan IT-alalle tessin, josta tuli alalle eka yleissitova ja oltais jouduttu maksamaan 100% palkkaa myös varoajasta, kun kaverit goisaa himassaan. Vituttaa, edelleen.

Saamattomuutta 

Mikään laki ei velvoita maksamaan mitään lisiä varallaolotunneista, päinvastoin, ainoastaan 50% normipalkasta, eli goisaajalle maksetaan kahden tunnin goisaamisesta yhden tunnin palkka, ilman mitään lisiä.

Mutta jälleen, ilmeisesti niitä resursseja ei saatu silloin liikkeelle, jotka olisivat olleet tuplapalkan arvoisia kuin maksamalla heille tuplapalkkaa "goisaamisesta" eli varallaolosta. Mutta ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa, vai mitä eikö niin?

Jäsen @JoKaGO kirjoittaa kuin suuryhtiön palkkalistoilla oleva ay-politrukki.

Varallaolosta mainitaan työaikalaissa, että siitä voidaan sopia. Korvauksen suuruudesta ei puhuta mitään. Ne on mainittu monessa TESissä.

Tämä oli yli 20v vanha keissi…

Puukenkä-COBOL-koodaajien edustajat päätti ERTOn silloisessa TES-sopparissa, josta tuli alalle yleissitova 2003, että varallaolokorvaus on 50 % ja oli ilmestyttävä työpaikalle tietyn ajan sisällä. Juristit totesivat silloin, että jos kavereilla on työvälineet tietokone+asd+vpn kotosalla, niin sitä ei välttämättä tulkittaisi varallaolona vaan olisivat faktisesti töissä.

PakkoTESin myötä 24/7 supportista ei silloin vielä, 50:llä asiakkaalla, oltais saatu kannattavaa liiketoimintaa. Lopputulema oli, että firmalle ei tullut lisämyyntiä ja firman koodareille, joidenka medianipalkka silloin jo, oli +5500€, ei tullut lisätonttua palkkaliuskalle. Nyt 24/7-support palvelu on tarjonnassa, ja eka vastaaja puhelimeen/spostiin on vinkuintialainen huonolla enkulla.

Meidän pulju toimii IT-alalla. Suomessa ei yhtään asiakasta. Maksamme huomattavasti enemmän kuin mitä TESi sanelee. Asiakkaiden vaatimuksista teemme palvelutasosoppareita, jossa on määritelty minimi palvelutaso, maks. vasteajat, maks. korjausajat jne. 24/7 soppareissa ei ole mitenkään poikkeuksellista että vasteajaksi vaaditaan 15 min - 1 tunti ja korjausajaksi esim. 1 - 8 tuntia.

Jos haluttaisiin perustaa 24/7 "asiakaspalveluyksikkö" talon sisälle, maksaisi se työlainsäädännön ja TESsiin saneltujen varokorvauksien takia minimissään noin miljoona euroa vuodessa. Työntekijät olisivat kyllä valmiit sopeuttaman varokorvauksen siihen että heillä olisi läppäri/VPN lähellä ja suostuisivat olla lätträämättä viinan kanssa. Mutta TESin takia tällainen ei ole mahdollista... Eli joudumme ostamaan tämän palveluna Intiasta, mikä on ihan perseestä.

Onneksi näistä yleissitovista ollaan viimein pääsemässä eroon, ainakin teknologiateollisuuden puolella.