Kirjoittaja Aihe: Poikien oppimistulokset romahtaneet viimeisen 10 vuoden aikana  (Luettu 15362 kertaa)

maltti on valttia

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 909
  • Liked: 633
Työelämässä, jossa kilpailu palaa takaisin kuvioihin, miehet taas yllättäen peittoavat naiset osaamisessa (tarvitsee vain katsoa palkkoja).

Voi sekin vaikuttaa, että koneen hoitamisesta maksetaan parempaa palkkaa kuin ihmisen hoitamisesta.
Koneen hoitaminen on paljon vaikeampaa kuin ihmisen hoitaminen.

Mikä vaikeus on ihmisen hoitamisessa,  ruokkimisessa, kääntämisessä,  paskan pyyhkimisessä? Hohhoijaa.

Jokainen tervejärkinen ihminen osaa hoitaa ihmistä. Ihmisiä on osattu hoitaa jo tuhansia vuosia ennen kuin on keksitty ensimmäistäkään konetta.
 
Olisiko hoitotyön  "vaikeus"  tullut siinä että hoitotyössä on nykyisin apuna koneita? Ennen riitti jos osasi käyttää tekniikan ihmettä nimeltä suihkuhana.

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 26 737
  • Liked: 18629

 Koneen hoitaminen on paljon vaikeampaa kuin ihmisen hoitaminen.


Edellinen on kirjoitettu mitä ilmeisimmin oman ymmärryksen vahvasti sanelemissa rajoissa.
Meillä oli peli käynnissä, mustavalkoinen peli ja niistä oli mukava leikkiä. Boyer tuli luokseni, kosketti minua käsivarteen ja sanoi:
-"Veli, jos minulla olisi sinun väritys niin minä olisin miljonääri".
-"Takuulla olisit Boyer. Valkoinen nahkahan siihen vaan vaaditaan.

Charles Bukowski: Postitoimisto

Chew Bacca

  • Vieras
Ei pidä aliarvioida pienenkään rikkauden osuutta otannasta. Kun osuus on lähes sataprosenttisesti kuraa. 25 vuoden kokemuksella ammattikasvattajan suusta: "yhdeksän somalipoikaa kymmenestä ei tee mitään vapaaehtoisesti, koskaan." Mitä tuohon lisäisi kun semikukkis opettajamummo sanoo noin, ja ääni somaliyhteisön sisältä vahvistaa havainnon. Liittynee jotenkin kulttuurin sisäiseen järjestykseen: isiä ei ole, tai jos on, he ovat työttömiä pummeja suomalaisen kulttuurin mukaan, eikä poikien sovi kurottaa isää korkeammalle.

Käy järkeen. Miksi helvetissä kaikista maailman vitsauksista Suomi sai osakseen juuri somalit. Ehkä "Jumala" katsoi että vain sitkeät, talvisodan ja pettuleivän kestävät suomalaiset selviävät tästäkin.

guest11919

  • Vieras
Muistutan vielä, että oppilaiden mamuudesta ei kouluilla ole tilastoja, vaan indikaattori S2- opetus on epätäydellinen, joskin useimpiin tarkoituksiin riittävän lähellä. Haluttaessa ja sopiva koulu valikoimalla ko. indikaattori voi olla hyvinkin kaukana oletetusta mamuudesta, erityisesti "varsinaisesta".

Tuossa yllä olevassakin lainauksessa tehdään viittaus erikseen ensimmäisen- ja toisen sukupolven maahanmuuttajiin. Sitä ei näe edes epätarkasti s2-luvuista. Kouluilla ei ole tilastoja, mutta voisihan tuo olla toteutettu kyselytutkimuksena testin yhteydessä (näköjään tutkimuksessa kyseltiin myös kaikenlaista "sosioekonomisesta-asemastakin"). Jos tiedot lähtevät koululta yhdistettyinä testatun henkilöllisyyteen, Suomessa tuon voi selvittää väestörekisteristäkin.

Ei tietenkään näe. Todennäköisin vaihtoehto on se, että tiedot on kysytty testin yhteydessä oppilaalta itseltään. Jos erillisiä testauksia on järjestetty, niihin on täytynyt jotenkin valikoida oppilaat, sillä näitä kysyttyjä tietojahan ei ole vielä ollut käytettävissä.

Jos voisin käyttää omaa nimeäni, kysyisin asiasta vastaavalta virkamieheltä, onko erillisiä testauksia järjestetty S2-kriteerillä ja missä kouluissa.

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 533
  • Liked: 5447
Oma kantani on, että nyky-yhteiskunta on melko naispainotteinen ja se näkyy yleensä poikien vähättelynä. Samaa on jatkunut jo vuosikymmeniä, joten mitään uutta tässä ei ole, eikä sikäli ole lainkaan yllättävää, että poikien koulumenestys on laskusuhdanteista. Se, että tytöt hakeutuvat hyvästä koulumenestyksestään huolimatta eri aloille kuin pojat, on mielestäni hyvinkin luonnollista, enkä näe siinä mitään väärää, että kympintyttö perustaakin mieluummin perheen, eikä ryhdykään feminismin esitaistelijaksi. Enkä näe mitään vikaa siinäkään, että pojat hakeutuvat itseään edes etäisesti kiinnostavalle alalle.

Mutta tämä poikien tyhmentäminen tulee eräänä päivänä tälle maalle kalliiksi.

Koneen hoitaminen on paljon vaikeampaa kuin ihmisen hoitaminen.

Mikä vaikeus on ihmisen hoitamisessa,  ruokkimisessa, kääntämisessä,  paskan pyyhkimisessä? Hohhoijaa.

Jokainen tervejärkinen ihminen osaa hoitaa ihmistä. Ihmisiä on osattu hoitaa jo tuhansia vuosia ennen kuin on keksitty ensimmäistäkään konetta.
 
Olisiko hoitotyön  "vaikeus"  tullut siinä että hoitotyössä on nykyisin apuna koneita? Ennen riitti jos osasi käyttää tekniikan ihmettä nimeltä suihkuhana.

Ihminenhän on koneista kaikista monimutkaisin. Vaikka tiede on ponnistellut tuhansia vuosia koittaessaan ymmärtää ihmistä, raaputamme vieläkin vain pintaa koettaessamme ymmärtää tuota ihmeellistä koneistoa sen sisällä.

Kun kone lakkaa toimimasta toivotulla tavalla, se myydään romuksi. Ihmisestä kuitenkin pidetään kiinni. Kuinka moni koneenhoitaja koittaisi pitää käynnissä konetta, joka ei tuota muuta kuin vaivaa?
"I hate speech" -C&H

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 373
  • Liked: 35060
  • Toivo parasta, varaudu pahimpaan.
Lainaus
Rehtori julisti kouluun armeijakurin – arvosanat lähtivät hurjaan nousuun
2 maaliskuu 2017
 
Ilkivalta, yleiset häiriöt ja uhmakkaat oppilaat olivat iso ongelma eräässä koulussa Ruotsin Eslövissä.

Sitten koulun rehtori ja entinen ammattisotilas Truls Katsler päätti panostaa armeijahenkiseen kurinpitoon. Muutos oli häkellyttävä.

Nyt oppilaiden arvosanat ovat nousseet 20 prosenttia vain parissa vuodessa.

¨
... Truls Katsler ... aikoi tuoda kouluun järjestystä ja siisteyttä – selkeät säännöt, kurin, opiskelurauhan ja kannustavan ilmapiirin.

"Meillä on tiukat säännöt, mutta tärkeää on, että oppilaat ymmärtävät, että se johtuu siitä, että välitämme heistä. Säännöt tulevat sydämestä. Emme halua rangaista heitä. Jos ilmapiiri on rauhallisempi, oppilaat voivat paremmin – ja saavat parempia tuloksia, Truls Katsler sanoo Skånska Dagbladet -lehdelle.
 
Yksi Katslerin laatimista uudistuksista on, että oppilaat kokoontuvat nykyään riviin koulun pihalle maanantaisin. Heille kerrotaan tulevista tapahtumista, kehutaan, jos asiat ovat menneet hyvin ja huomautetaan, jos on jotain parannettavaa.

Truls Katsler on myös kieltänyt kokonaan pipojen ja muiden ulkovaatteiden käytön luokissa. Puhelimien käyttö on kielletty muussa kuin opetukseen liittyvissä tilanteissa, muuten ne takavarikoidaan. Lukujärjestys on selkeämpi ja lounastauot säännölliset.

"Tällaisissa vaatimuksissa ei ole mitään pahaa, kaikki on kiinni siitä, miten ne esittää. On mahdollista sanoa ystävälliseen sävyyn, että tästä asiasta ei neuvotella", Truls Katsler sanoo Skånska Dagbladetille.
 
Kokeilu on ollut suuri menestys. Oppilaiden arvosanat ovat nousseet 20 prosenttia muutaman vuoden aikana, ja lukiokelpoisten oppilaiden määrä on noussut 74 prosentista 95 prosenttiin.

"Avain menestykseen on asettaa oppilaille sellaisia vaatimuksia, jotka osoittavat, että heistä välitetään", Truls Katsler selittää Skånska Dagbladetille.
"Arvoituksellisin kehityssuunta on länsimaiden johtajien määrätietoisuus luoda NL uudelleen Eurooppaan."
- Mikhail Gorbachev

”Mitä perverssimpää asiaa osataan suvaita, sitä enemmän suvaitsemisesta saa hyvepisteitä.”
- https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2336133563173491

yks vaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 813
  • Liked: 1050
Ei sovi kasvatuspedagogien totuuteen tuo, ainoastaan maalaisjärkeen ja käytäntöön.
Kuka syrjisi minua?

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 583
  • Liked: 6712
Lainaus
Rehtori julisti kouluun armeijakurin – arvosanat lähtivät hurjaan nousuun
2 maaliskuu 2017
 

Lähteenä ilmeisesti tämä: http://fi.newsner.com/rehtori-julisti-kouluun-armeijakurin-arvosanat-lahtivat-hurjaan-nousuun. En tunne sivustoa. Mutuna, että liikeideana on poimia maailmalta uutisia joista saa kirjoitettua jutun, joka on suosittu facebook-levitykseen. Ei siinä mitään. Linkattuna primäärilähteenä ilmeisesti ihan OK paikallislehti: http://www.skd.se/2017/03/01/betygen-rusade-i-hojden-med-militar-disciplin/ , eikä käännöksesä nähdäkseni ole virheitä.

Sen verran pisti silmään, että varsinkin kun olemme Hommaforumilla, että tuosta jatkojalostetusta versiosta oli jätetty pois kohta
Lainaus
Truls Katsler tycker egentligen att det är självklart att 95 procent av niorna på Ölycke ska bli behöriga till gymnasiet.
– Här är 95 procent svenska barn från svenska hem. Det finns ingen anledning att de ska misslyckas. Det är svårare om vi får många nyanlända som kommer till förberedelseklassen vårterminen i nian utan att kunna svenska. Då går det inte.

Rikkoisi tietysti hyvän olon tunnetta jutussa, ja tiputtaisi (vaikka koulukurin ja teidätte-kyllä-minkä kannattajien joukossa onkin varmasti paljon yhteistä) Facebook-jakajista aravatenkin joitakin kymmeniä prosentteja pois.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 373
  • Liked: 35060
  • Toivo parasta, varaudu pahimpaan.
Lähteenä ilmeisesti tämä: http://fi.newsner.com/rehtori-julisti-kouluun-armeijakurin-arvosanat-lahtivat-hurjaan-nousuun.

Jeps. Kiitos täydennyksestä. Oli vielä liian aikaista aamulla ... :P
"Arvoituksellisin kehityssuunta on länsimaiden johtajien määrätietoisuus luoda NL uudelleen Eurooppaan."
- Mikhail Gorbachev

”Mitä perverssimpää asiaa osataan suvaita, sitä enemmän suvaitsemisesta saa hyvepisteitä.”
- https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2336133563173491

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 004
  • Liked: 7813
Tässähän ei sinänsä ole mitään uutta

Lainaus
Kouluosaaminen on pysynyt romahtaneella tasolla – Vantaan opetuspomo huolissaan: "Pojat tulee saada lukemaan enemmän"

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/535627-kouluosaaminen-on-pysynyt-romahtaneella-tasolla-vantaan-opetuspomo-huolissaan-pojat

Ihmettelen kuitenkin johtopäätöstä, että koska luokkien välillä on eroja, oppilasainesta on sekoitettava, jotta luokkien väliset erot pienenevät:

Lainaus
Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo pitää myönteisimpänä tutkimustuloksena sitä, että Vantaalla eri alueiden ja koulujen väliset erot oppilaiden osaamisessa ovat pysyneet viime vuosina pieninä. Sen sijaan monissa kouluissa rinnakkaisluokkien koulumenestyksen erot ovat toivottua suuremmat. Ne tosin olivat vielä isommat 2004.

– Jatkossa kouluissa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota siihen, miten luokkia muodostetaan. Erilaista oppilasainesta on sekoitettava aiempaa enemmän, jotta luokkien erot kapenevat.

Ilmeisesti keskimääräisen suorituksen aleneminen ei ole niin hälyyttävää, eikä edes keskihajonnan kasvu yksittäisessä luokassa, kunhan ikäluokan eri luokkien keskiarvojen keskihajonta pysyy aisoissa.  Sehän onnistuu mainioisti myös esimerkiksi sabotoimalla hyvien oppilaitten oppimista paremmin pärjäävissä luokissa. 

Itse näkisin kyllä etuna suurissa kouluissa nimen omaan sen, että voidaan muodostaa eri tasoisia rinnakkaisluokkia.  Arvaukseni on, että moisella strategialla saadaan nostettua keskimääräistä suoritustasoa.
« Viimeksi muokattu: 05.07.2017, 16:36:55 kirjoittanut Siili »

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 827
  • Liked: 13449
  • Kuka jos en minä
Montakos prosenttia 17vee matuja olikaan nykyään kouluissa? Tuokin tekee tilastoharhan kun 90% maahantulevista on miehiä.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Käytätkö youtubea? Voit auttaa kansallismielisiä kaatamaan mobiilistriimauseston alle 1000 tilaajan kanavilta, tilaamalla nämä kanavat: https://striimiinfo.blogspot.com/2019/04/tarvii-tuhat-tilaajaa.html

Tappivanukas

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 522
  • Liked: 4281
  • Je suis Teukan viinapää
https://yle.fi/uutiset/3-9940240

Aiheesta ylessä tänään.

Lainaus
Suomalaiskoululaiset ovat maailman kärkikastia pulmien ratkomisessa porukalla. Tämä tuore tieto on peräisin viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta, jonka muut tulokset kerrottiin viime vuoden lopulla.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Pisa-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kaksi kertaa mukana on ollut myös neljäs aihealue, kyky ratkaista ongelmia – ensin yksin ja tällä kertaa joukkovoimalla.

Virallisesti sitä kutsuttiin yhteistoiminnalliseksi ongelmanratkaisuksi. Tähän arviointiin osallistui 51 maata kaikkiaan 73 Pisa-maan joukosta.

Arvioinnin painopiste oli vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa, ei kyvyssä ratkaista vaativia ongelmia. Pisteitä ropisi ryhmille, joissa tunnistettiin toisten näkökulmat ja vahvuudet sekä saatiin keskustelemalla aikaan yhteinen päätös ja sen toteutus ja vieläpä niin, että jokainen hoiti oman sovitun osansa.

Pronssimitalille kahdeksan ottajaa

Pisa-kisan kulta- ja hopeamitalit menivät Aasiaan eli Singaporeen ja Japaniin, mutta pronssikorokkeella oli ruuhkaa. Kahdeksan maan piste-erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Euroopasta joukkoon mahtuivat vain Suomi ja Viro.

561 Singapore
552 Japani
541 Hongkong
538 Korea
535 Kanada
535 Viro
534 Suomi
534 Macao
533 Uusi-Seelanti
531 Australia
Viron Suomea pisteen parempi sijoitus kiillottuu siitä lisätiedosta, että Virossa oli vähemmän oppilaita alimmalla hyväksytyllä tasolla tai sen alla kuin Suomessa.

Pohjoismaista Islanti jäi pisteen OECD:n 500 pisteen keskitasosta. Tanskalle kertyi pisteitä 520, Ruotsille 510 ja Norjalle 502.

Suomen kouluilla ei ole suuria eroja

Suomi loisti aiemmin Pisa-maana, mutta viime vuosien tulokset ovat vetäneet vakaviksi – eivät vain huonontuneiden pistemäärien vuoksi, vaan myös siksi, että erot sukupuolten, koulujen ja kotitaustaltaan erilaisten lasten välillä ovat kasvaneet. Nyt tutkijoilla oli niistä sekä hyviä että huonoja uutisia.

Lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä venyneiden erojen sijasta yhteisessä ongelmanratkaisussa oli suomalaiskoulujen välillä vain pientä hajontaa. Se oli Suomea vähäisempää vain Islannissa.

Myös muut Pohjoismaat sijoittuivat tässä vertailussa hyvin, toisin kuin varsinaisessa mitalitaulukossa loistavat aasialaismaat. Siinä missä Suomen koulujen keskinäinen ero oli vain 6,3 prosenttia, Singaporen prosenttiluku oli lähes 24 ja Japanin peräti yli 28. Virossakin luku lähenteli kolminkertaista Suomeen verrattuna.

Myös vanhempien koulutus ja varallisuus olivat muualla keskimäärin ratkaisevampia kuin Suomessa. Kärkikymmenikön maista ero oli Suomessa toiseksi pienin Macaon jälkeen. Singapore ja Japani ovat selviä johtajia myös tässä negatiivisessa taulukossa.

Suomen tytöt ovat loistavia

Suomen tytöt ovat OECD-vertailussa erinomaisia, mutta asialla on myös kääntöpuoli: tyttöjen ja poikien välillä ei ole missään yhtä suuria suorituseroja kuin Suomessa.

Tytöt selvittivät tehtävät kaikkialla paremmin kuin pojat, mutta Suomessa sukupuolten välinen piste-ero oli peräti 48, kun se OECD:ssä keskimäärin oli 29.

OECD:n keskiarvo tytöillä 515
Suomen tytöt 559
OECD:n keskiarvo pojilla 486
Suomen pojat 511
Suomalaiset Pisa-tutkijat selittävät eroa osittain sillä, että tehtävissä korostuivat lukutaito ja tottumus chat-keskusteluihin. He arvelevat, että chattailu on tytöille vapaa-ajalta tutumpaa puuhaa kuin pojille. Lukemisessa Suomen tytöt ovat päihittäneet pojat aina Pisa-tutkimusten alusta eli vuodesta 2000 asti.

Tyttöjen ja poikien ero luku- ja yhteistyötaidoissa on niin merkittävä, että se on otettava huomioon, kun kehitetään koulutusta, Pisa-tutkijat sanovat.

Juuri tulleen tiedon mukaan kotoutumisongelmat suomalaiseen yhteiskuntaan saattavat liittyä täällä vellovaan rasismiin.

Tappivanukas

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 522
  • Liked: 4281
  • Je suis Teukan viinapää
Uutisissa tutkiskelija peräänkuulutti poikien potentiaalin saamista käyttöön. Ihan hyvä. Mutta sama tutkiskelija hehkutti miten ihanaa onkaan "laaja-alainen osaaminen" joka ei rajoitu "kapea-alaisiin oppiaineisiin."

Tietääkseni oppiaineet kuten kielet, historia, matematiikka, fysiikka, kemia eivät ole kapea-alaisia, vaan käsittämättömien laajojen tieteenalojen alkeita. Jotka nivoutuvat toisiinsa luonnollisesti. Ongelmaksi koetaan ilmeisesti se että matikkanerot eivät osa puhua tunteistaan ja laatia värikästä posteria tai vääntää kahoottia muuttaakseen osaamisensa sosiaaliseksi pääomaksi, eli paskanjauhannaksi. Laaja-alaisuudella tarkoitetaankin naisille tyypillistä, faktoista piittaamatonta paskanjauhantaa ja liibalaabaa, ryhmätöiden värkkäämistä väkisin yhteensopimattomien yksilöiden kanssa ja loputonta puhumista, puhumista, puhumista.

Vähemmän nännistis-lellististä paskaa ja enemmän kovaa tiedettä, käytäntöön pantuna. Kumma jos ei poikia ala kiinnostaa. Samalla saadaan tyttöjen osaamistasoa pudotettua lähemmäs realismia, ja feminatsit saavat taas pikkarit persvakoonsa kun patriarkaatti lyö.

Aastudio aiheesta NYT.
Juuri tulleen tiedon mukaan kotoutumisongelmat suomalaiseen yhteiskuntaan saattavat liittyä täällä vellovaan rasismiin.

Teaparty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 311
  • Liked: 4502
  • I will stand my ground
Naisen euro on 70 senttiä!!1!

Eiku.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 186
  • Liked: 63531
Lainaus käyttäjältä: Yle 6.12.2016
– On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

Onhan tuota pohdittu, mutta tuntuu olevan ylittämätön kynnys myöntää, että suomalainen koulu suosii Pisa-testienkin perusteella aivan erityisellä tavalla tyttöjä.

Lainaus
Pisa-tutkija ei allekirjoita ehdotusta, jonka mukaan poikien oppimismenestys paranisi miesopettajia lisäämällä: "Kuulostaa aataminaikaiselta ajattelulta"

Pisa-tutkijan mukaan ei ole näyttöä, että poikien kyykännyt oppimismenestys kohenisi miesopettajia lisäämällä.

Apulaisprofessori Juhani Rautopuron mielestä asiantuntijat tarjoavat yksinkertaisia esityksiä monimutkaiseen ongelmaan.

Opetushallitus julkisti elokuun alussa kehittämisohjelmansa, jossa ehdotetaan miesopettajien lisäämistä erityisesti alaluokille mahdollisena keinona parantaa poikien koulumenestystä.

– Tuloksemme eivät anna eväitä minkäänlaisiin johtopäätöksiin opettajan sukupuolen vaikutuksista oppimistuloksiin tai oppilaiden motivaatioon, Rautopuro sanoo.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori maalailee seinille mieskiintiön muotoisia piruja. Hän epäilee, että joku saattaisi tehdä johtopäätöksiä jopa naisopettajien ammattitaidosta.

Rautopuron mielestä suurempi ongelma on oppimistulosten lasku ylipäätään.

– Ehdotus kuulostaa aataminaikaiselta ajattelulta. Poikien ja tyttöjen välinen ero on ongelma, mutta suurempi ongelma on oppimistulosten lasku kautta linjan.

Hänen mielestään tasa-arvo on kantava periaate, ja ratkaisun löytämiseksi tarvitaan kunnollista tutkimustietoa eikä pikapolitiikkaa ja mielipiteitä.

Rautopuro arvelee, että laajalle tutkimukselle olisi tilausta.

Professori on samoilla linjoilla kuin STT:n aiemmin haastattelema Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen: asiantuntijoilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa.

– Jos olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi jo ajat sitten tehty, Rautopuro painottaa.
...
MTV 22.8.2019

Apulaisprofessori Rautopuron argumentointi kuulostaa epäilyttävän tutulta. Ihan kuin Katainen, Korkman ja ketä niitä onkaan urputtamassa "populistien yksinkertaisista ratkaisuista monimutkaisiin ongelmiin".

En väitä, että juuri miesopettajien lisääminen olisi paras keino parantaa poikien oppimistuloksia, mutta opetusrauhan parantaminen lähes keinolla millä hyvänsä voisi hyvinkin olla sitä sekä pojille että tytöille.

Lainaus käyttäjältä: MTV
Hänen mielestään tasa-arvo on kantava periaate, ja ratkaisun löytämiseksi tarvitaan kunnollista tutkimustietoa eikä pikapolitiikkaa ja mielipiteitä.

Rautopuro arvelee, että laajalle tutkimukselle olisi tilausta.

Professori on samoilla linjoilla kuin STT:n aiemmin haastattelema Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen: asiantuntijoilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa.

 Jos olisi helppoja ratkaisuja, ne olisi jo ajat sitten tehty, Rautopuro painottaa.

Ei tosiaankaan olisi tehty, kuten hyvin tiedämme toisilta politiikan alueilta, jos kyseessä ovat tärkeiden eturyhmien taloudelliset ja/tai ideologiset intressit, joita koulussa totisesti riittää.

Koulumaailman viime vuosien muoti-ilmiöitä kuten ilmiöoppimista, itseohjautuvuutta ja inkluusiota ei voi sanoa helpoiksi mutta ei myöskään parhaalla tutkimustiedolla perustelluiksi ratkaisuiksi. Kokemukset tuntuvat paremminkin viittaavan niiden haitallisuuteen. Mieluummin vaihteeksi vaikka niitä helppoja ratkaisuja.
« Viimeksi muokattu: 23.08.2019, 01:08:12 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

törö

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 762
  • Liked: 9494
^ Pyrkyri pitää uudistuksista, joiden avulla hän voi tuoda itseään esille, ja siksi ei voida palata niihin opetusmenetelmiin, jotka toimivat, vaan pitää keksiä huonojen tilalle jotain uutta paskaa.

Tagit: