Miksi kokoonnutte pommisuojassa, kiiruhdatteko Haaviston rikospäilyn käsittelyä? 7 kysymystä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle
Johanna Ojala-Niemelä (sd.) johtaa eduskunnan kellarissa talon epäpoliittisinta valiokuntaa, mutta profiloi siviilissä itsensä vasemmistodemariksi.
Yle 12.7.2020
3. Muistutuksen Haavistosta teki 10 oppositioedustajaa. Politisoituiko tämä jo?
Perustuslakivaliokunta tekee ratkaisun aineiston ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Luotan jokaisen kansanedustajan omaan harkintaan.
Mikä ratkaisu onkaan, valiokunnan täytyy löytää juridinen selkänoja sille, että tapauksessa joko on villoja tai ei ole villoja.
Mäenpään tapauksessa valiokunnan enemmistö ei löytänyt juridista selkänojaa eikä edes etsinyt sitä. Esimerkiksi valiokunnan enemmistön lausunto, että
"perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei ole tarkoitettu siihen, että eduskunnan valtiopäivätoimintaa käytettäisiin ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin", ei perustunut juridiikkaan vaan oli pelkkä mielipide.
4. Entä politisoituiko äänestys Juha Mäenpään syytesuojasta?
Kesäkuussa perustuslakivaliokunnan kaikki viisi Juha Mäenpään syytesuojan purkamista vastustavaa valiokunnan jäsentä ovat oppositiosta, kun taas valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkästä (kok.) lukuunottamatta syytesuojan purkamista puoltavat ovat hallituspuolueiden edustajia.
Näyttää poliittiselta, onko se sitä?
En allekirjoita väitteitä, että Mäenpään syytesuojan mahdollisen murtamisen käsittely olisi politisoitunut.
Käytimme paljon aikaa, ja näkemyksiä punnittiin tarkkaan molemmilta laidoilta. Viisi asiantuntijaa kuudesta oli sitä mieltä, että syytesuoja voidaan purkaa, mutta juridisia perusteluita löytyi myös vastakkaiselle näkemykselle.
Meni metsään jo siinä, että näkökulmaksi otettiin, voidaanko syytesuoja purkaa. Ei tarvita asiantuntijoita sen toteamiseen, että totta kai voidaan, mutta kysymys olikin siitä, oliko Mäenpään tapauksessa kansanedustajan perustuslaissa erittäin vahvaksi määritellyn syytesuojan purkamiselle hyviä perusteluja. Ei ollut, eikä niitä edes haettu.
Sen sijaan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) toiminnasta voin todeta, että hän rakensi immuniteettia puolueensa kansanedustajan ympärille ilmoittamalla ennenaikaisesti, etteivät perussuomalaiset tule äänestämään syyteluvan puolesta.
Oikeampi paikka olisi ollut ilmoittaa asiasta vasta, kun perustuslakivaliokunta oli tehnyt rauhassa työnsä.
Viivyttelylle ei ollut mitään syytä, sillä kaikki asiaan liittyvät faktat olivat heti tiedossa. Oli välittömästi päivänselvää, että tapaus oli sellainen, jossa syytesuojan murtamiselle ei ole perusteita.
Perustuslakivaliokunta tai sen käyttämät asiantuntijat eivät tuoneet julki uutta tietoa tai päteviä syytesuojan murtamisen perusteluja, eikä sitä odotettukaan.
5. Peviä syytettiin politikoinnista myös viime vaalikaudella, onko se sitä?
Nämä puheet ovat usein tarkoitushakuisia. Meillä tietyt tahot viljelevät tätä väitettä varsin auliisti, koska he toivoisivat, että siirryttäisiin joidenkin Euroopan maiden tapaan perustuslakituomioistuimen tyyppiseen järjestelmään.
Perustuslakivaliokunnan politisoitumisen kiistäminen ei riitä osoittamaan, että politisoituminen ei ole totta, etenkin kun jo pelkästään äänestyspäätöksistä voi päätellä toista.
On muutenkin epäuskottava väite, että juuri perustuslakivaliokunnan jäsenet olisivat roolissaan puoluepolitikoinnin ja puolueensa painostuksen yläpuolella. Eivät he ole, etenkin kun monet valiokunnan
jäsenet ja varajäsenet eivät nähtävästi edes ymmärrä, mitä politisoituminen tarkoittaa ja miksi sitä pitäisi välttää.
Mielestäni jokaisen perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävä on vaalia sitä, ettei valiokunta politisoidu. Jos näin todella kävisi, se tietäisi tämän järjestelmän loppua.
Miten niin tietäisi järjestelmän loppua? Politisoitumisenhan voi kiistää, kritiikin leimata tarkoitushakuiseksi ja sitten toimintaa jatketaan entiseen malliin.
Mikä taho tähän muka puuttuisi?
