Kirjoittaja Aihe: Jako kahteen! Vasemmiston retoriikka- ja sanastovaikeudet Yhdysvalloissa  (Luettu 999 kertaa)

Puskistahuutelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 948
  • Liked: 3031
  • Liberaalikonservatiivi ja kansalliskonservatiivi
Törmäsin internetin syövereissä tähän The Atlanticin julkaisemaan artikkeliin. Toimittaja George Packer valittelee mielipidekirjoituksessaan sitä, että Trumpin retoriikka on todella populistista eikä vasemmisto tiedä miten sitä vastaan kuuluisi kamppailla. Packer kirjoittaakin jo otsikossa vasemmiston tarvitsevan riittävän voimakasta kielenkäyttöä Trumpin voittamiseksi.

Packerin kirjoitus on aluksi perinteistä natsi/fasisti/ksenofobia-huttua, jota kuulee nykyään muutenkin joka puolelta. En tartu siihen. Mielenkiintoinen osa kirjoitusta alkaa siitä, kun jutun kirjoittaja alkaa käsittelemään asiaa "oman" puolensa osalta - eli puutteita ja vikoja retoriikan ja sanaston saralla. Hänen näkemyksensä mukaan nykyvasemmiston käyttämä retoriikka ja sanasto on antipopulistista, suurelta osin yliopistossa keksittyä ja käytettyä sekä vaikeasti aukeavaa suurelle yleisölle.

Se pitää purkaa ja oppia. Sellaiset termit kuin marginalisoitu, intersektionaalinen ja ei-binäärinen jakaa ihmiset niihin, jotka ymmärtävät mistä on kyse sekä niihin, jotka eivät ymmärrä. Maksimissaan 10 prosenttia väestöstä tajuaa mistä on kyse ja loput seisovat monttu auki tajuamatta, että missä mennään. Ja se on myös vasemmiston tarkoitus. Kuten myös se, että vaaditaan tiettyjen, joskus hatusta keksittyjen pronominien käyttämistä ihmisistä puhuttaessa. Kaiken tämän pointti on luoda tunne erityisestä hyveellisyydestä (eli suomeksi hyvesignaloinnista). Jos joku kysyy internetissä näiden termien tarkoitusta, hänen käsketään suksia kuuseen tai häntä pilkataan. Ja hyvesignaalit sinkoilevat.

Tämä vasemmiston kielitouhu on myös nopeasti muuttuvaa. Joistain termeistä tai symboleista voi tulla yhdessä yössä loukkaavia ilman sen suurempaa yhteiskunnallista keskustelua. Kuten olemme huomannut monissa yhteyksissä, kuten Betsy Ross -lippua koskevassa kaustissa, ennen täysin hyväksyttävästä ja yleisesti Yhdysvaltain Brittiläisen Imperiumin ikeestä vapautumisen symbolina pidetystä lipusta tuli yhtäkkiä rasistinen symboli. On täysi mahdottomuus, että tämän kärryn kyydissä voisi pysyä.

Kuten tiedämme, tämän kaiken epäloogisuutta ja järjettömyyttä ei ole sopivaa tuoda esiin. Vaikka näiden käytäntöjen ja termien käyttäjät ovat yliopistomaailmasta, jossa juuri sanan ja ajatusten pitäisi virrata vapaina, suhtautuvat he tähän kaikkeen kuin uskonkappaleisiin. Heille nämä ovat kuin absoluuttinen totuus. Kyseenalaistajat ovat rasisteja, homofoobikoita jne.

On sanomattakin selvää, että vasemmiston käyttämä sanasto ja retoriikka ei vedä ihmisiä puoleensa. Päinvastoin, se työtää ihmisiä pois luotaan. Samaan aikaan Trumpin käyttämä sanasto ja retoriikka puree ja tehoaa. Muutaman sanan sisältävät iskulauseet ovat tulleet Trumpin kaudella tutuiksi. Ne jäävät mieleen ja ne ovat konkreettisia sekä suoraviivaisia, mutta ne antavat myös kuulijalle tilaa. Ne eivät ole samanlaisia ajatuksellisia vankiloita kuin vasemmiston vastaavat.

Retoriikka on oma taiteenlajinsa, joka on politiikassa erittäin tärkeää. Tällä hetkellä Trump vetää demokraatteja dunkkuun retoriikan saralla 6-0. Ja se on yksi iso kulmakivi, jonka päälle Trumpin on hyvä rakentaa uudelleenvalintansa.

Lainaus
The Left Needs a Language Potent Enough to Counter Trump

The president’s rhetoric is dangerously populist in nature, and the left doesn’t know how to fight it.

Perhaps it isn’t possible to establish a direct connection between the El Paso massacre and the president. Anticipating that Donald Trump would be held responsible, the killer insisted in an online rant that his own white-supremacist views predated the 2016 election, and that blaming the president would be “fake news.” Perhaps the killer’s denunciations of a “Hispanic invasion” and of Democratic politicians using “open borders” to achieve political power resembled the president’s language by sheer coincidence. Perhaps the killer’s retweets and shares of Trump’s Twitter posts can’t be laid at the president’s feet.

...

The strength of Trump’s populist language lies in its openness. It requires no expert knowledge and has no code of hidden meanings. It’s attuned to some of the strongest currents in American pop culture, and it gives rise almost spontaneously to memorable slogans—“Build the wall,” “Lock her up,” “Witch hunt,” “No collusion,” “Make America great again.” It’s the way people talk when the inhibitors are off. It’s available to anyone who’s willing to join the mob. Susan Hunston, an English professor at the University of Birmingham, in the U.K., made a study of Trump’s speech and found it utterly unlike that of most other politicians: “There is, then, evidence that Trump’s language is highly distinctive, but that this distinctiveness aligns him with scenarios of casual conversation. Although his language, both in content and in style, is odd for a political leader, it is familiar to his audience. It is the true language of populism.”

The crudeness of Trump’s rhetoric makes it both dangerous and politically potent. By contrast, the language of the contemporary left is anti-populist. Its vocabulary, much of it taken from academia, is the opposite of accessible—it has to be decoded and learned. Terms such as centered, marginalized, intersectional, non-binary, and Eurocentric gender discipline separate outsiders from insiders—that’s part of their intent, as is the insistence on declaring one’s personal pronouns and showing an ability to use them accordingly. Even common words like ally and privilege acquire a resonance that takes them out of the realm of ordinary usage, because the point of this discourse is to create a sense of special virtue. The language of the left also demands continuous refreshing and can change literally overnight: A writer is told that the phrase born male is no longer okay to use and has to be replaced with assigned male at birth. Many of these changes happen by ambush—suddenly and irrevocably, with no visible trail of discussion and decision, and with quick condemnation of holdouts—which gives them a powerful mystique.

The language of the left creates a hierarchy of those who get it and those who don’t. Mastering the vocabulary is a way of signaling entry into a select world of the knowing and the just. The system is closed—there’s an internal logic that can be accepted or rejected but isn’t open to argument or question. In this sense, though much of the language of the left has academic origins, its use in the public square is almost religious. The abandonment of language that brings people in rather than shutting them out is one of the left’s many structural disadvantages in American politics today.

Loput: https://www.theatlantic.com/ideas/archive/2019/08/language-trump-era/595570/
"Only resolute and urgent action will avert it even now. Whether there will be the public will to demand and obtain that action, I do not know. All I know is that to see, and not to speak, would be the great betrayal."

- Enoch Powell

törö

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 037
  • Liked: 9853
  • Lorem ipsum dolor sit amet.
Intelligentsija marginalisoi aina itsensä mongertamalla salakieltä, koska se on muka fiksua, joten sen kannattaisi pysyä suosiolla poissa politiikasta.
Joulun odotetuin kirjauutuus, josta ei löydy vihapuhetta edes rivien välistä.

https://valkoinenkirja.files.wordpress.com/2019/11/valikko.pdf

Suomi 100-vuotta juhlakirjakin uhkaa jo valmistua ja deadlinen ylittyminen näkyy sisällön tasossa

Tuulenhenki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 356
  • Liked: 4626
  • Saatanantaja, enkelintäjä
Taiteellisen älymystön parissa on jo pitkään ollut vallalla ajatus, että mitä käsittämättömämpi jokin taiteenkappale (kirja, maalaus, runo) on, sitä korkeampi taide on kyseessä. Toisin sanoen, jos 99% ihmisistä ei tajua runosta yhtään mitään, sen on oltava todella upeaa taidetta. Vaikka se olisi oikeasti vain kasa paskaa, jono summittaisesti peräkkäin aseteltuja sanoja ja lauseita, jotka eivät muodosta mitään järkevää eivätkä edes liity toisiinsa millään tavalla.

Ilmeisesti sama on levinnyt vasemmistointelligentsian mukana jo politiikkaankin.
Don't despair
Show no fear
Life your life without regrets

Lobotomite

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 164
  • Liked: 403
Sanasto on oire, ei syy. Pohjimmiltaan vasemmiston ongelma on, että vanha kaarti on ajettu vallasta ja sen ytimeksi on muodostunut vuosikymmeniä yliopistoissa mätinyt pseudo-tieteellinen feminismi. Outo sanasto kuvaa sitä kuinka tämä kyseinen syöpä on kehitellyt oman terminologian perustellakseen oman olemassaolonsa. Myös täysi kykenemättömyys vastata kritiikkiin loogisesti heijastaa syntyä suojatussa yliopistoympäristössä. Toisaalta tämä varmistaa, että aatteen seuraajat ovat täysin fanaattisia ja immunisoitu muita mielipiteitä vastaan. Kyse on käytännössä kultista.

Tosin artikkelin kirjoittaja ajattelee asiaa väärästä näkökulmasta. Tässä ei olekaan kyse loogisesta keskustelusta vaan feministisen kultin levittämisestä. Ja tässä valemedian vyörytys on toiminut hyvin. Kun yhteiskuntaa alkaa epäilemään biologian perusasioita, kuten sukupuolta, on se merkki jonkinlaisesta yhteiskunnallisesta psykoosista ja uuden vasemmiston voittokulusta.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 052
  • Liked: 37305
  • Toivo parasta, varaudu pahimpaan.
... nykyvasemmiston käyttämä retoriikka ja sanasto on antipopulistista, suurelta osin yliopistossa keksittyä ja käytettyä sekä vaikeasti aukeavaa suurelle yleisölle.

"Language is a powerful weapon, and, in the hands of a skilled person, it can be used to manipulate others."
- A quote from Shakespeare's Julius Caesar

Laajempi tausta tälle ilmiölle

Viimeistään 1980-luvulta lähtien USAssa tuli muotiin postmoderni kielenkäyttö, jossa erityisesti vasemmisto/pseudoälymystö korvasi yksinkertaiset ja selkeät sanat ja lauseet monimutkaisilla, mutta kuitenkin jotakuinkin ymmärrettävillä, poliittisesti korrekteilla vastineilla.

Nyt ollaan päästy kakkosvaiheeseen, jossa on luotu siansaksamurre, jota puhujat eivät itsekään tunnu ymmärtävän, kunhan toistelevat muiden toistelevia outoja fraaseja.

Kyseessä on kielen tarkoituksellinen sotkeminen ja tuhoaminen, josta seuraa:

a) Kansalaiset eivät enää ymmärrä toisiaan, eivätkä näin ollen voi yhdistää voimiaan ja nousta hallitsevaa valtarakennelmaa vastaan.

b) Kansalaisten kyky ajatella heikkenee, koska ajattelussa käytetään kieltä.

c) Kun sanojen merkityksiä muutetaan keinotekoisesti*, vanhat tekstit saavat uusia merkityksiä, erilaisia kuin niiden kirjoittajat tarkoittivat.


* Sanojen merkitykset muuttuvat myös luonnollisesti.

Tämä ei ole mitenkään uusi ilmiö:

1. Vanhan Testamentin jumala sotki ihmisten kielen, kun Baabelin torni alkoi nousta liian lähelle taivasta.

2. Machiavellin Ruhtinaassa todettiin, että ruhtinaan tärkein tehtävä on sotkea kansalaisten kieli, estääkseen yhdistyneen kansan nousut ruhtinasta vastaan.

3. Orwellin 1984: Uuskielen tarkoitus oli tehdä toisinajattelu ja poliittinen kapinallisuus mahdottomaksi viemällä kansalaisilta käsitteet, joilla ilmaista poliittisesti vääräoppisia mielipiteitä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskieli

4. Postmoderni kielenkäyttö meidän aikanamme.

Luettavaa kiinnostuneille:

Orwell - Politics and the English Language
http://www.resort.com/~prime8/Orwell/patee.html

Postmodernism and Language
https://shroudedindoubt.typepad.com/bag_of_worms_yet_words/2004/08/postmodernism_a.html
"Postmodernism has corrupted higher education and infects all intellectual discussion in which postmodernists participate - journalism, law, politics, policy."
« Viimeksi muokattu: 14.08.2019, 10:15:05 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
Arvoituksellisin kehityssuunta on länsimaiden johtajien määrätietoisuus luoda NL uudelleen Eurooppaan.
- Gorbachev

Kun fasismi saapuu uudelleen, se ei sano „minä olen fasismi“, vaan „minä olen antifasismi.“
- Ignazio Silone

"Me aiomme teurastaa teidät."
- 10v. poika, mahdollinen paluumuuttaja ISIS-leirillä