Finnwatchin 33% korotus Suomen päästöihin olisi siis se hiilidioksidin nettolisä, joka syntyy tuonnin ja viennin erotuksesta. Eli Suomen Co2 tuoton lisäksi ulkomailta nettotuotaisiin tavaran muodossa vielä 33% lisää.
Analyyttiselle ihmiselle tällaisten arvioiden antaminen kalskahtaa aina korvaan. Näppituntumalta kun vaikuttaa epäuskottavalta, että olisi sen tarkemmin analysoitu kunkin tuontituotteen energiankulutuksen suuren työmäärän ja epävarmuustekijöiden takia. Joudutaan siis tyytymään ylimalkaisiin keskiarvoihin ja olettamiin, jolloin lopputuloksen varmuus jää hämärän peittoon, ja juuri näin on tehtykin.
Finnwatch viittaa tähän SYKE:n raporttiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/300737/SYKEra_15_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=yLuku 33% esiintyy sivulla 3.
Metodiikka, jota on käytetty, on karkeasti se, että lasketaan maatasolla kulutusta kotimaan ja ulkomaan tuotannon osalta rahassa ("Hankintojen hiilijalanjäljen arviointi perustuu euromääräisiin hankintamenoihin"), tämä konvertoidaan massaksi, josta vuorostaan saadaan tuotannon energiakulutus.
Tästä ollaan sitten mallintamalla saatu ulos hiilidioksidimäärä, jonka lopputulos on tämä +33%. Eli eurot muuttuvat hiilidioksidiksi ja välissä on kaiken näköistä aina valuuttakursseista kilogrammoihin ja jouleihin.
Raportista ilmenee, että laskelma perustuu pitkälti standardoituihin taulukoihin ja maatason tilastoihin eikä siis todellisiin lukuihin tuontitavaroiden tuotantoketjusta. Raportissa onkin oma osio "2.4 Tulosten epävarmuuksista", jossa listataankin läjä virhelähteitä. Koska laskelmat ovat sekventiaalisia, missä muutetaan yksi suure toiseen ja joka askeleessa on virheitä, virheet lisäksi kertaantuvat loppua kohden.
Minusta SYKE:n raportti sisältää jo niin suuria virhemahdollisuuksia ja niin paljon olettamia, ettei tästä +33% hiilidioksidista voi sanoa yhtään mitään. Luku on pakostakin väärä (koska se ei perustu tarkkaan dataan), mutta kuinka paljon ja mihin suuntaan jää arvailujen varaan. Yhtä hyvin voimme olla tasolla +0% kun +50%.
SYKE:n raportti vaikuttaisi noudattavan samaa kaavaa kun muukin "ilmastotiede". Yleistämällä ja yksinkertaistamalla saadaan jotain keskiarvoja, jotka työnnetään johonkin malliin ja ulos pulpahtaa luku, joka vaikuttaa kivalta.