Historioitsija Teemu Keskisarja (yhdistetty)

[duc]

^ Korrektimpaa oliso ollut toimittajan todeta, että Keskisarja siteeraa Sinuhe Egyptiläistä, Mika Waltarin luomaa hahmoa samannimisessä romaanissa, mutta akateeminen saivartelu sikseen. Kulttuurihistoriantutkijana olen toki Keskisarjan kanssa yhtä mieltä, että (kulttuuri)historian tunteminen antaa näkökulmaa nykyaikaan, joka usein somekeskustelusta loistaa poissaolollaan. Kyse on eräänlaisesta sivistyksestä nähdä, että esim. nykyinen ilmastoahdistus masilmanloppuineen ei ole juuri mitään, kun pohditaan, esim. miten suomalaiset pelkäsivät talvisodassa, miten meille käy. Sota ja nälänhätä ovat hyviä opettajia yltäkylläisyydessä ahdistuville. Silloin elettiin kädestä suuhun, eikä sotilas tiennyt herätessään, onko päivän päätteessä menossa nukkumaan vai arkussa vainajana ikiunta nukkumassa.

[Faidros.]

Vaikka Sinuhe on aivan mainio romaani, se ei ole mitään muuta. Waltari ei käynyt koskaan paikanpäällä, eikä kirja liity historiaan muuten kuin löyhästi, mitä sen aikainen egyptologia oli saanut selville ajankuvasta. Muu on kaikki mielikuvitusta.

Edellämainittu ei siis ole arvostelua Waltaria kohtaan, vaan ylistys siitä kuinka vähillä tiedoilla voi kirjoittaa uskottavan romaanin. Näin ovat myös todenneet monet kirjallisuuden arvioijat.

[Faidros.]

Arvostan Teemu Keskisarjaa sen vuoksi, että hän on luennoissaan, ohjelmissaan pystynyt pitäytymään politiikan ulkopuolella. Hän myöntää sen että esimerkiksi sisällissodassa molemmilla osapuolilla oli oikeutuksensa sotaan(jos sellaista koskaan on?).

Toisaalta Jatkosodan alusta hän toteaa sen, että suomalaisten on turha ruoskia itseään siitä kuka teki ensimmäiset muuvit. Nl: pommitti Suomea ennen sodanjulistusta, Mutta toisaalta Suomikin oli miinoittanut Viron(Venäjän federaation osaa) rannikkoa sukellusveneillään.
Molemmat tiesivät, että verta vuodatetaan lähivuosina.

[Golimar]

Tällaiset historiattomat bimbot ovat nyt myös päättämässä Suomen ja suomalaisten asioista, oksettaa!

#1 kirjoitettu 31.08.2007 15:54

Helsingin Sanomien nyt liitteessä Anna Abreun haastattelussa:

Toimittaja kysyy:
Mitä nimitystä käytät vuoden 1918 tapahtumista?

Anna Abreu vastaa:
Turhaa luettavaa. En tykkää historiasta. Miksi jäädä menneeseen, kun voi ajatella tulevaa? Historiaan juuttumisen takia ei ole keksitty, miten Afrikan lapsille ssaataisiin ruokaa.


Eli Afrikan ruokapula johtuu historian tutkimisesta.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Ainakaan nälänhätiä ei olla vielä kokeiltu ratkaista lopettamalla historiantutkimus. Voisihan se toimia. Mutta pitääkö historiantutkimus loppua koko maapallolta totaalisesti absolut vai riittääkö, ettei pahimmilla kriisialueilla tutkittaisi historiaa, vai voiko esim. suomalaisella historiantutkimuksella olla globaaleja vaikutuksia?

Myös tuo historiantutkimuksen ja nälänhädän toisiinsa vaikutusmekanismi kiinnostaa. Eli mistä se ruoka ilmestyisi. Antaisiko jumala taivaasta sataa puuroa ihmisille palkkioksi kun lopettivat v-mäisen historiantutkimisensa? Anna Abreu voisi minusta kirjoittaa kirjan tai jonkinlaisen pienen pamfletin tästä aiheesta, kun nyt meni kerran sanomaan jo julki.

https://www.mikseri.net/clubs/thread.php?topic_id=29167

[Kemolitor]

Tällaiset historiattomat bimbot ovat nyt myös päättämässä Suomen ja suomalaisten asioista, oksettaa!

Nyt en ihan kyennyt seuraamaan ajatuksenkulkuasi, voi olla tietysti minun yleistiedoissanikin vikaa. Mutta ymmärtääkseni Anna Abreu on laulaja. Onko hän nykyään politiikassa mukana, vai miten hän on Suomen asioista päättämässä?

[Lahti-Saloranta]

#1 kirjoitettu 31.08.2007 15:54
Helsingin Sanomien nyt liitteessä Anna Abreun haastattelussa:

Toimittaja kysyy:
Mitä nimitystä käytät vuoden 1918 tapahtumista?

Anna Abreu vastaa:
Turhaa luettavaa. En tykkää historiasta. Miksi jäädä menneeseen, kun voi ajatella tulevaa? Historiaan juuttumisen takia ei ole keksitty, miten Afrikan lapsille ssaataisiin ruokaa....

Mitähän tuohon kommentoisi. Ensinnäkin pitäisi miettiä ennen lapsien hankkimista miten heille saa ruokaa ja jos siitä ruuasta on pula hillitä väestönkasvua. Toisekseen miksi meidän pitää keksiä se, eikö sen keksiminen kuulu afrikkalaisille. Sitten semmoinen pikku juttu että aikanaan oli sellainen valtio kuin Rhodesia joka tuotti ruokaa koko Afrikalle, sitten Anna Abreun hengenheimolaiset saivat aikaan sen että Rhodesiasta tuli Zimbabwe ja ruoka alkoi loppumaan Afrikan lapsilta.

[Golimar]

Tällaiset historiattomat bimbot ovat nyt myös päättämässä Suomen ja suomalaisten asioista, oksettaa!

Nyt en ihan kyennyt seuraamaan ajatuksenkulkuasi, voi olla tietysti minun yleistiedoissanikin vikaa. Mutta ymmärtääkseni Anna Abreu on laulaja. Onko hän nykyään politiikassa mukana, vai miten hän on Suomen asioista päättämässä?

Tarkoitin että Suomen hallituksessa on Anna Abreun kaltaista sakkia.

[Pkymppi]

#1 kirjoitettu 31.08.2007 15:54
Helsingin Sanomien nyt liitteessä Anna Abreun haastattelussa:

Toimittaja kysyy:
Mitä nimitystä käytät vuoden 1918 tapahtumista?

Anna Abreu vastaa:
Turhaa luettavaa. En tykkää historiasta. Miksi jäädä menneeseen, kun voi ajatella tulevaa? Historiaan juuttumisen takia ei ole keksitty, miten Afrikan lapsille ssaataisiin ruokaa....

Mitähän tuohon kommentoisi. Ensinnäkin pitäisi miettiä ennen lapsien hankkimista miten heille saa ruokaa ja jos siitä ruuasta on pula hillitä väestönkasvua. Toisekseen miksi meidän pitää keksiä se, eikö sen keksiminen kuulu afrikkalaisille. ...

    Olisiko asia niin päin että  juuri historian opiskelu on johtanut siihen että länsimaissa lapset ei kärsi nälkää.

   Historian  opiskelu auttaisi esiintyviä taiteilijoitakin varautumaan siihen että esiintymisiin voi tulla esteitä. Epidemioita ym.

[ikuturso]

Aarre: Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä ihmiset olivat ennen älykkäämpiä: ”Me emme tarvitse älyä mihinkään, kun kaikki tieto on internetissä ja kaikki arvot tarjoillaan valmiina”

30.01.2021

Keskisarja ei edellytä, että kaikkien pitäisi kiinnostua historiasta, mutta hän ajattelee, että se opettaa muun muassa kärsimysten suhteellisuutta.
...
Hän siteeraa Mika Waltaria: ihminen ei muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat.

”Itse kuitenkin lisäisin, että sata tai kolmesataa tai viisisataa vuotta sitten ihmiset olivat älykkäämpiä kuin me nykyiset. Me emme tarvitse älyä mihinkään, kun kaikki tieto on internetissä ja kaikki arvot tarjoillaan valmiina. Mutta menneisyyden ihminen joutui joka päivä sinnittelemään hengissä oman ällinsä varassa.”

Puhuinpa tästä juuri hieman vaimon kanssa. Hän oli illastanut opettajaystävänsä kanssa, joka kipuilee jo toisen burnoutin kourissa. Kännykät ja some olivat olleet heidän keskustelunsa villakoiran ydin. Kaikki vastaukset ja paska somesta ja kännykkä on vanhemmillakin kourassa enemmän kuin lasten käsi tai lasten lelut.

Siitäpä kehkeytyi mieleen yksi lisäominaisuus, miksi arvostan Jussi Halla-ahoa erittäin korkealle. Jussin retoriikka haastaa kuulijan/lukijan aina ajattelemaan. Jussi käyttää analogioita, vertailua, jopa tuomionsa hän sai haastettuaan Mika Illmannin ajattelemaan kaksoisstandardeja.

Vihervasemmistolainen "tieteeseen" (lue näennäisauktoriteettien saneluun) pohjaava retoriikka on täynnä kliseitä, joita somessakin piffiläiset ja takkulaiset toistavat päivästä päivään. Koko kommarien Sirola-opiston jälkikasvu on opetettu retoriseen kikkailuun, ryssän subversioon, jossa valmiita ajatuksia syötetään ihmisten mieliin maailman perustotuuksina tai "tieteellisinä totuuksina".

Jussin retoriikka, ja miksei ehkä Vennamon-Soininkin populistinen hoksnokkailu haastaa ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan. Sehän populismissa onkin niin pelottavaa, koska kansalle annetaan käteen avaimet ymmärtää itse globaaleja lainalaisuuksia ja haastaa niitä.

Sekä vihervasemmistolainen, että toisella puolella kokoomus-demarilainen (tässä pistän demarit kokoomuksen kanssa samaan) retoriikka toteaa koko ajan: "kansainväliset sopimukset velvoittavat", "kokonaisuuden kannalta" ym.
Siellä tulee EU:sta velvoittavaa tekstiä ja kansalle tämä perustellaan, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Lampaat menevät bää bää ja äänestävät näitä viisaita, jotka osaavat ainoastaan kertoa kansalle, että meillä ei ole vaihtoehtoja. Kun populisti tässä kohtaa haastaa ihmisen todella ajattelemaan, näiden valmiiden totuuksien esittäjien mielestä populistilla tulisi olla vastaus vaihtoehdoilleen, mihin ne johtavat 30 vuoden päästä? Itse siunaavat paketteja, joita maksetaan vielä 30 vuoden päästä, jonka ajan maailmankuvasta heillä ei ole mitään takeita itselläänkään.

EU-ero on yksi sellainen. Brexitin kannattajien olisi pitänyt nähdä kymmeniä vuosia tulevaisuuteen pystyäkseen perustelemaan Brexitin olevan pitkässä juoksussa kannattavampaa Britannialle kun EU:ssa pysyminen. Status Quota (EU, eurovaluutta) ei tarvitse perustella millään tavoin. Sen vuoksi kaikki mitä sieltä tulee, imetään kuin lapsi äidinmaitoa.

Siksi Jussi olisi ehdoton tasavallan presidentti. Vaikka Sauli Niinistö ei olekaan suosikkini, myös hän osaa usein haastaa ajattelemaan. Kohuttu "tolkun mies"-puhe oli yksi sellainen. Niitä vain tuli aniharvaan ja sitäkin Niinistö joutui hieman pyöristelemään. Mutta kansakunnan arvojohtaja, joka päivittäin haastaisi kansan ajattelemaan (anteeksi muotisanonta) "laatikon ulkopuolelta" tai tänä päivänä varmaan kuplan ulkopuolelta, olisi hunajaa kansallisvaltiolle, sen itsetunnolle ja omavaraisuudelle. Kaikki tämä johtaisi myös globalisaation hillitsemiseen ja näin ehkä maailman kannalta parempaan tulevaisuuteen kuin yksikään nyt suunniteltu "vihersiirtymä" joihin Arhinmäen huutojen mukaan EU:sta "nyt tulee rahaa".

Ääh.
Pitäisiköhän alkaa kirjoittaa kolumneja joihinkin lehtiin. Olen ruvennut ihan liian analyyttiseksi viime aikoina.

-i-

[Ajattelija2008]

Aarre: Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä ihmiset olivat ennen älykkäämpiä: ”Me emme tarvitse älyä mihinkään, kun kaikki tieto on internetissä ja kaikki arvot tarjoillaan valmiina”

30.01.2021

Keskisarja ei edellytä, että kaikkien pitäisi kiinnostua historiasta, mutta hän ajattelee, että se opettaa muun muassa kärsimysten suhteellisuutta.
...
Hän siteeraa Mika Waltaria: ihminen ei muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat.

”Itse kuitenkin lisäisin, että sata tai kolmesataa tai viisisataa vuotta sitten ihmiset olivat älykkäämpiä kuin me nykyiset. Me emme tarvitse älyä mihinkään, kun kaikki tieto on internetissä ja kaikki arvot tarjoillaan valmiina. Mutta menneisyyden ihminen joutui joka päivä sinnittelemään hengissä oman ällinsä varassa.”

Teemu Keskisarja on väärässä. Flynnin ilmiö on se, että yhteiskunnan vaurastuessa ihmiset saavat älykkyystesteistä parempia tuloksia. Muutos on todella suuri, eli yksi keskihajonta vaikkapa USA:ssa 1900-luvun kuluessa.

Mistä älykkyyden kasvu johtuu? Ehkä paremmasta ravinnosta, koulutuksesta ja pienemmästä määrästä kulkutauteja.

Pitkällä tähtäyksellä ihmisten älykkyys on noussut jatkuvasti evoluution ansiosta. Maanviljelys on yksi älykkyyden mittari, ja se alkoi vasta 8000 eKr. Lähi-idässä ja 2000 eKr. Suomessa. On melkein varmaa, että suomalaisen geeneihin perustuva älykkyys vuonna 2022 jKr. on korkeampi kuin 1500 jKr.

[Tavan]

Teemu Keskisarja on väärässä. Flynnin ilmiö on se, että yhteiskunnan vaurastuessa ihmiset saavat älykkyystesteistä parempia tuloksia. Muutos on todella suuri, eli yksi keskihajonta vaikkapa USA:ssa 1900-luvun kuluessa.

Mistä älykkyyden kasvu johtuu? Ehkä paremmasta ravinnosta, koulutuksesta ja pienemmästä määrästä kulkutauteja.

Pitkällä tähtäyksellä ihmisten älykkyys on noussut jatkuvasti evoluution ansiosta. Maanviljelys on yksi älykkyyden mittari, ja se alkoi vasta 8000 eKr. Lähi-idässä ja 2000 eKr. Suomessa. On melkein varmaa, että suomalaisen geeneihin perustuva älykkyys vuonna 2022 jKr. on korkeampi kuin 1500 jKr.

On mahdollista ja jopa todennäköistä, että Flynnin efekti on humpuukia. Ja vaikkei olisikaan, siinä on kyse keskiälykkyydestä.

Keskiälykkyys voi nousta tasapäistymisen myötä, jolloin kulttuuri tosiasiallisesti tyhmistyy, koska vaikka idioottilaita kutistuu, niin samalla kutistuu myös nerokkain laita. Ja juuri älykkäin desiili on se joka luo kaikki merkittävät kulttuurintuotteet ja tekee tutkimukselliset läpimurrot.

Kulttuurin tasolla se ei hirveästi näy onko torpparin tai torpparia vastaavan palkkaorjan keskiälykkyys 90 vai 100. Mutta jos kirjailijoiden tai tiedemiesten ym. lukeneiston keskiälykkyys putoaa kymmenellä tai viidellätoista pisteellä, on vaikutus koko kulttuuria silminnähden latistava.

Lisäksi viimeisen noin 150 vuoden aikana valintapaine on romahtanut ja itse asiassa kääntynyt päälaelleen: mitä tyhmempi ihminen on, sitä enemmän ja onnistuneemmin hän lisääntyy.

Nyt on syntynyt jo useita sukupolvia, joissa pitkänteiset ja älykkäät ihmiset tekevät itsestään keinotekoisesti steriilejä, ja joissa älykkäät naiset on ylikoulutettu ja feminismillä harhaanjohdettu joko kokonaan pois äitiydestä tai lisääntymään vasta joskus kolmekymppisenä. Samaan aikaan se kellokäyrän vasen laita on yhtä viettiensä vietävissä ja yhtä lyhytjänteistä kuin aina ennenkin, ja vasenta laitaa vielä paisutetaan entisestään maahanmuutolla.

[ikuturso]

Pitää muistaa, että älykkyyttä on montaa lajia. Kongnitiivista, loogista, tilanneälyä ja ns. maalaisjärkeä. Lisäksi ongelmanratkaisukyky esim. jonkin laitteen korjaaminen laitteen rakennetta analysoimalla on ollut aikansa "kyläseppien" erikoisuus samoin kuin erilaisten työkalujen ja apuvälineiden kehittäminen. Näitä oli aikanaan joka pirtissä mitä ihmeempiä värkkejä.

Tänään ne keksinnöt ehkä kanavoituvat erilaisiin meemeihin, joihin vaaditaan kyllä ihan omaa älykkyyttään, ja jossa joskus jopa jotkut ylilautajonnet osoittavat uskomatonta tilanneälyä.

-i-

[Ajattelija2008]

Flynnin ilmiö ei jostain syystä koske älykkyysjakauman yläpäätä. Heidän älykkyys ei USA:ssa noussut samalla tavalla kuin väestön keskimäärin.

Evoluutiopaine kääntyi alhaista älykkyyttä suosivaksi Suomessa ehkä jo 1920 paikkeilla. Geneettinen älykkyys on nyt laskussa.

Ihminen alkoi valmistaa taidokkaita työkaluja vasta 30 000 vuotta sitten. Siitä voi päätellä, että jopa älykkäimmät ovat ennen tuota aikaa olleet nykymittapuun mukaan heikkoälyisiä. Kaikki nykyaikaan selvinneet kulttuurit osaavat tehdä työkaluja taitavasti. Jokainen kulttuuri on siis paljon älykkäämpi kuin yksikään ennen vuotta 30 000 eKr.

[ikuturso]

Ihminen alkoi valmistaa taidokkaita työkaluja vasta 30 000 vuotta sitten. Siitä voi päätellä, että jopa älykkäimmät ovat ennen tuota aikaa olleet nykymittapuun mukaan heikkoälyisiä. Kaikki nykyaikaan selvinneet kulttuurit osaavat tehdä työkaluja taitavasti. Jokainen kulttuuri on siis paljon älykkäämpi kuin yksikään ennen vuotta 30 000 eKr.

Olen usein miettinyt, ovatko pyramidinrakentajat olleet meitä älykkäämpiä. Kun Pekkaniskalta tulee isoja autonostureita, kenenkään ei tarvitse miettiä vinssejä eikä väkipyöriä. Lisää hevosvoimia dieseliin ja tuottoa hydraulipumppuun ja tonnit nousee.

Olen usein herkutellut sillä auringosta purskautuvalla isolla EMP-pulssilla, joka rikkoisi kaikki mikropiirit maapallolla. Sitten alettaisiin taas väkipyöristä ja siirryttäisiin elektroniputkiin, joilla voitaisiin valmistaa tarkkuusvempaimia, joilla tuotettaisiin transistoreita ja sitten taas joskus mikropiirejä. Montakohan vuosikymmentä menisi nykyisen kehitystason saavuttamiseen?

-i-

[Ajattelija2008]

Kaikki nykyaikaan selvinneet kulttuurit osaavat tehdä työkaluja taitavasti. Jokainen kulttuuri on siis paljon älykkäämpi kuin yksikään ennen vuotta 30 000 eKr.

Olen usein miettinyt, ovatko pyramidinrakentajat olleet meitä älykkäämpiä.

Tuosta voi päätellä jotain lukemalla muinaisia tekstejä. Antiikin kreikkalaiset filosofit olivat nykymittapuun mukaan hyvinkin älykkäitä ihmisiä. On mahdollista, että Kreikassa tiedemiesten älykkyys 350 eKr. oli jopa yhtä korkea kuin Kreikassa vuonna 2022.

Sen sijaan antiikin muiden kulttuurien älykkyys oli paljon Kreikkaa jäljessä. Germaaneja asui runsaasti Rooman valtakunnassa, mutta en tiedä yhtäkään älyllistä suoritusta antiikin ajan germaaneilta. Vuonna 1600 saksalaiset vuorostaan olivat tieteen eturintamaa, kun taas kreikkalaiset eivät saaneet mitään aikaan tieteessä.

Edellä olevasta voi päätellä, että nykyeurooppalaiset ovat paljon älykkäämpiä kuin pyramidien rakentajat v. 2500 eKr. Ero voi olla jopa 2 keskihajontaa.

Vihervasemmistolaiset ovat yleensä kreationisteja ja väittävät, että evoluutio ei ole voinut vaikuttaa ihmisen henkisiin ominaisuuksiin. Sen takia ei julkisuudessa ole käsitelty maapallon eri kulttuurien älykkyyttä, vaikka aineistoa asiasta on paljon.

[duc]

Aikamme kuva. Keskisarjan on hyvä, kuten monet muut oivaltavat kriitikot, esittämään tuon. Joku voisi luonnehtia sitä Hans Christian Andersenin sadun Keisarin uudet vaatteet kaltaiseksi, eli moni on sokea ja pysyy sokeana, koska tahtoo sulkea silmänsä.

Tietyt ideologiset totuudet, kuten nyt vaikka ilmastonmuutos ja siihen liittyvät uskonnolliset piirteet ovat tyyppiesimerkki ilmiöstä, jota luonnehdin sanalla aikamme kuva. Intersektionaalisen feminismi, fanaattisine uskovaisineen on toinen hyvä esimerkki, jossa patriarkaalisten rakenteiden sijaan on kyse matriarkaalisisten rakenteiden rakentamisesta yhteiskuntaamme, eli tietynlaisen feministisen hegemonian luomisesta.

Olen näistä kirjoittanut vuosia tälle foorumille ja ilolla katsellut, että julkisuuteen on noussut rohkeita kansalaisia kirjoittaen aikamme kuvista. Itse en ole ollut vielä valmis. Jokohan olisi aika minun luopua kokonaan (?) somekirjoittelusta ja siirtyä isommille foorumeille.

Netti on kuplia täynnä. Hommaforum on pieni kupla, jossa parisataa aktiivia kirjoittelee keskenään. Facebookin ryhmät ovat vastaavia kuplia. Kuplautuminen on vaikka tuo kolmas aikamme kuva. Löytyyhän näitä.

Edit. Kirjoitusasun selkeytys.

[Jaska Pankkaaja]

Flynnin ilmiö ei jostain syystä koske älykkyysjakauman yläpäätä. Heidän älykkyys ei USA:ssa noussut samalla tavalla kuin väestön keskimäärin.

Evoluutiopaine kääntyi alhaista älykkyyttä suosivaksi Suomessa ehkä jo 1920 paikkeilla. Geneettinen älykkyys on nyt laskussa.

No ei kyllä.. en osaa vuosista puhua mutta ehkä 1980-luku? Viime vuosisadan alkupuoli nimen omaa mahdollisti monille köyhälähtöiselle mutta älykkäälle sosiaalisen nousun koska tuli uusia mahdollisuuksia. Nyt tilanne on voimakkaasti alhaista älykkyyttä suosivaa koska suurilapsinen vajakki-perhe, jopa useilla synnyttäjillä, tienaa jopa ylempään keskiluokkaan heidät nostavat sossumassit, ja  tosiaan hyvin alhaisella älykkyysosamäärällä. ÄO laskua täällä tietenkin boostaa mainitun väen massatuominen. Ei kannata unohtaa vielä sitäkään että rikkaruohoväki tukahduttaa normaalien ihmisten mahdollisuuksia ja halua tuottaa jälkikasvua joten ei ihme että hallitustyttöjen ja urpon naamat ovat messingillä, mestari on heille suosiollinen ja palkinto odottaa.

[Lalli IsoTalo]

Muutamia pätkiä sieltä täältä.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ruotsi, Suomi ja Ukraina

Kansakunnat eivät uhraudu toisten puolesta pelkän sympatian pohjalta.
...
Jos suomalainen elämän ja kuoleman kysymyksissä nojaa skandinavismiin, historiantaju heittää. Niin hullua Ruotsin hallitusta ei nimittäin ole eikä tule, joka sitoutuisi Suomen suojelemiseen… tiedät kyllä miltä.

Ruotsi vältti Suomen puolustamista jopa silloin, kun Suomi oli osa Ruotsia.

Tämä ei ole kansallista kettuilua vaan fakta. Vain vuosina 1741 ja 1788 pääarmeija liikkui Ruotsista Itä-Suomeen – silloinkin hyökkäyssotaa varten. Viaporia ei tietenkään rakennettu savutupien tai Helsinginkään suojaksi vaan kunnianhimoisempien kuvioiden keskipisteeksi...
...
Olisi typerää kantaa Tukholmaan päin kaunaa järkevästä aluepolitiikasta.

J. V. Snellman filosofoi: ”Vain nuorison haaveissa kansakunnat uhrautuvat toistensa hyväksi.” Ei herrajumala suomalaisten kannattanut 1800-luvulla tukea Puolan vapaustaisteluja.
...
Kansainliitto yritti viime töikseen joulukuussa 1939 pelastaa Suomea.

Pieni pohjoinen sivistyskansa oli kokenut vähintään yhtä kuohuttavan vääryyden kuin Puola. Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Moraalisaarnat jyrisivät. Päätöslauselman mukaan jäsenvaltioiden tuli lähettää Suomelle apua ja pidättäytyä kaikista suomalaisten taistelukykyä heikentävistä toimista.

Neuvostoliiton rankaiseminen lässähti silti alkuunsa. Kuten Max Jakobsonin tutkimus todistaa, tenän teki Kansainliiton neuvosto. Se oli YK:n turvallisuusneuvoston edeltäjä, jossa istui pysyviä ja vaihtuvia maita.

Loput linkistä.

[Faidros.]

Teemu viihtyy Itä-Uudellamaalla.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4682308

"Historioitsija Teemu Keskisarjan on lähes mahdoton ymmärtää ihmisten pakkautumista pääkaupunkiseudulle. Hän itsekin asuu siellä, mutta omistaa myös talon Lapinjärven Vasarakylässä. Tällä hetkellä talo on työtila, jossa Keskisarja valmistelee historiateoksia, esitelmiä, luentoja ja televisio-ohjelmia.

– Aion siirtää firmani kirjat Lapinjärvelle, koska pystyn tekemään luovaa työtä parhaiten täällä. En toistaiseksi voi muuttaa yksityishenkilönä Lapinjärvelle, koska kolmen lapseni koulut ja tarhat ovat pääkaupunkiseudulla. Isäni on asunut Lapinjärvellä 20 vuotta, joten paikalliset sieni- ja marjametsät ovat tulleet tutuiksi.

Keskisarja ei väsy ihmettelemästä sitä, miksi ei ole muodikasta asua Lapinjärvellä, Liljendalissa, Loviisassa tai ylipäätään itäisellä Uudellamaalla, vaikka alueella on säilytetty vanhoja rakennuksia ja vaalittu kulttuurihistoriaa.

Hänen mielestään ajatus siitä, että kaikkien pitäisi asua betonilähiöissä on kulutususkonnon harha ja opinkappale. Keskisarja on kirjoittanut pääkaupunkiseudun keinotekoisen kasvun himorakentamisen mielenvikaisuudesta. Hänen mielestään se on poliitikkojen kangastus ja mielentila, ei taloudellinen välttämättömyys.

– Kehäteiden varsilla Espoon ja Vantaan tuhot näyttävät pahimmillaan Ukrainalta tai Viipurilta 1944. Rikkaissa kasvukeskuksissa on kammottavia rakennustyömaita ja valtavia sosiaalisia ongelmia. Lisäksi pääkaupunkiseudulle tulee kasvava määrä tyhjiä toimistotiloja ja tuhoon tuomittuja kauppakeskuksia."
---------

Porvoo on myös Faidroksen mielestä täysin yliarvostettu.

[sancai]

"Historioitsija Teemu Keskisarjan on lähes mahdoton ymmärtää ihmisten pakkautumista pääkaupunkiseudulle. Hän itsekin asuu siellä, mutta omistaa myös talon Lapinjärven Vasarakylässä. Tällä hetkellä talo on työtila, jossa Keskisarja valmistelee historiateoksia, esitelmiä, luentoja ja televisio-ohjelmia.

...

En toistaiseksi voi muuttaa yksityishenkilönä Lapinjärvelle, koska kolmen lapseni koulut ja tarhat ovat pääkaupunkiseudulla.

Eikö hän aika kattavasti tuossa demonstroi, miksi ihmiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle? Edes Teemu Keskisarjan oma perhe ei asu maalla, ainoastaan perheen boheemi kirjailija, jonka työ on harvinaisen paikasta riippumatonta. Pk-seudulla ovat työt ja koulut ja yhä useampien suomalaisten tukiverkot. Nuorten aikuisten vanhemmat ja isovanhemmat eivät enää yleensä asu maalla, vaan esimerkiksi PK-seudulla. Yhä harvemmin maalle muutto on romanttinen paluu kotiseudulle. Nykyään se tarkoittaa yhä useammin ystävien, lasten kaveripiirin ja iäkkäiden vanhempien hylkäämistä kaupunkiin.

Harva ihminen on yhtä itsenäinen kuin Keskisarja, luonteeltaan ja työltään. Perheen asuinpaikka valitaan kompromissina. Harva perhe on sellainen, jossa molemmat vanhemmat voivat ja haluavat tehdä sataprosenttista etätyötä, siksi työpaikkojen ja uramahdollisuuksien maantieteellinen läheisyys on yhä suurempi vetovoima kuin maaseudun rauha. Etätöiden yleistyminen on näkynyt siten, että nykyään siedetään hiukan pidempiä työmatkoja ja Helsingin sijaan harkitaan muita aluekeskuksia. Korona-aikana Helsingin kehyskunnat, Tampere, Kuopio jne. kokivat suurinta kasvua, ei maaseutu. 

Miksi minä en muuta Itä-Uudellemaalle, vaikka haaveilen siitä usein? En tee sataprosenttista etätyötä ja minulle 30 min pyörällä on maksimi työmatkan pituus. Itä-Uudellamaalla ei ole minulle työmahdollisuuksia ja lisäksi olen optimoinut sijaintini niin, että mikäli tulisin irtisanotuksi, löytäisin uusia töitä nopeasti ilman, että minun täytyisi muuttaa. Täällä radan varrella Helsingin kehyskunnassa pärjään ilman autoa, maalle muuttaminen nostaisi elinkustannuksiani edullisesta asumista huolimatta, koska auto on niin valtava kuluerä.

[-PPT-]

Muualla Suomessa helposti kuvitellaan että koko Uusimaa on jotain Helsingin esikaupunkia ja kun tänne saavutaan niin yllätytään että täälläkin on todellista erämaata.

[Pallopääkissa]

Helsinki menettää suomenkielisiä ja vieraskielisten määrä on kasvanut koko ajan.  Tämän vuoden aikana siitä on tullut muuttotappiokunta. Kustannustason nousu ja vieraskielisten määrän kasvu eivät varmaan houkuta menemään sinne, tai ne jotka ovat siellä harkitsevat poismuuttoa. Jos on vaikka neljä lasta, Helsinki ei taida olla kovin sopiva perheellisille, kun kämpät ovat kalliit, omakotitaloista puhumattakaan.

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-kantavaeston-vahenemisen-syyt-helsingissa-selvitettava/
https://www.stat.fi/julkaisu/cku3xexx4b9s60b5049fbn9wj
https://yle.fi/uutiset/3-12463188
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/muuttotappio-iski-ensimmaisen-kerran-15-vuoteen-helsinkiin-silloin-on-ollut-pakko-muuttaa-muualle/8034f1c6-85d2-449d-9b09-0de1c6f405a7

Helsingiltä puuttuu tietty omaperäisyys koska asukkaat ovat pääosin muualta. Helsinkiläisistä enemmistö on syntynyt muualla tai ainakin vanhemmat ovat. Niitä jotka ovat syntyneet Helsingissä ja joiden vanhemmatkin ovat, ei taida olla kovin suurta prosenttia. Vielä pienempi osa on niitä jotka ovat monen polven helsinkiläisiä.

Ei suomalaiset yleensä huvikseen muuta pääkaupunkiseudulle jos kotikunnassa tai edes kotimaakunnassa olisi töitä. Elinkeino-, liikenne-, energia- ja työllisyyspolitiikalla tulisi vaikuttaa siihen että yritykset perustaisivat työpaikkoja muuallekin kuin Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle.

[Hae-won]

Helsingiltä puuttuu tietty omaperäisyys koska asukkaat ovat pääosin muualta. Helsinkiläisistä enemmistö on syntynyt muualla tai ainakin vanhemmat ovat. Niitä jotka ovat syntyneet Helsingissä ja joiden vanhemmatkin ovat, ei taida olla kovin suurta prosenttia. Vielä pienempi osa on niitä jotka ovat monen polven helsinkiläisiä.

Tämä kertoo Helsingin vetovoimasta. Se, että kaupunkiin on tunkua muualta on onnistuneen kaupungin merkki. Jostain syystä maalaiset tuntuvat korostavan kuinka moni helsinkiläinen on syntynyt muualla, mikä on aika outoa.

Joka ainoa kerta kun kehun Helsinkiä, tulee minuutin sisään joku rypsikynsi selittämään, että "eihän se Enbuske ole edes syntynyt Helsingissä".
Mikä argumentti tuo on? Sehän juuri alleviivaa rakkauttani maailman ihaninta kaupunkia kohtaan, että olen sen vapaaehtoisesti valinnut.

— Tuomas Enbuske 🇺🇦 (@TuomasEnbuske) September 18, 2021

[IDA]

Lapinjärvi on ihan Kouvolan rajanaapuri Elimäki ja varsinkin Ruotsinpyhtää ovat hienoja paikkoja siinä lähellä. Loviisasta pääsee Helsinkiin bussilla noin kerran tunnissa keskimäärin 10 euron hintaan.

[Pallopääkissa]

Jos suomenkielisiä lähtee pois Helsingistä enemmän kuin tulee, silloin sillä ei ole vetovoimaa niiden keskuudessa.

Kasvu ei hyödytä kuntataloutta jos muuttajat eivät ole nettoveromaksajia. Ei kasvu hyödytä mitään jos verotulot eivät kasva. Opiskelijat, ulkomaalaiset, työttömät, köyhät jotka elävät yhteiskunnan tukien varassa, ja käyttävät julkisia palveluita, eivät ole tuottavia asukkaita kuntataloudelle.

Kaupungeissa on matala syntyvyys joten ne eivät kasvaisi jos niihin ei menisi porukkaa. Kaupungit eivät ole "omavaraisia" asukkaiden suhteen jos niiden pitää hankkia asukkaat muualta kasvun toivossa.

[Hae-won]

Jos suomenkielisiä lähtee pois Helsingistä enemmän kuin tulee, silloin sillä ei ole vetovoimaa niiden keskuudessa.

Ei kannata yhden vuoden muuttotappion perusteella vetää kovin vahvoja johtopäätöksiä, vaikka kuinka toivoisi kaupunkien kuihtumista. Helsinki on ennenkin kärsinyt ajoittain kärsinyt muuttotappiosta.

Suomessa muuten koko maan tasolla väestönkasvu koostuu vieraskielisten määrän kasvusta. Suomen- ja ruotsinkielisten määrä vähenee.

[IDA]

Helsingiltä puuttuu tietty omaperäisyys koska asukkaat ovat pääosin muualta. Helsinkiläisistä enemmistö on syntynyt muualla tai ainakin vanhemmat ovat. Niitä jotka ovat syntyneet Helsingissä ja joiden vanhemmatkin ovat, ei taida olla kovin suurta prosenttia. Vielä pienempi osa on niitä jotka ovat monen polven helsinkiläisiä.

Tässä on ehkä jotain perää. Itse asun kohtuullisen keskellä Kotka, Hamina, Kouvola kolmion keskipistettä. Kouvolaan on selvästi pisin matka. Näissä kolmessa kaupungissa ihan kävelemällä kuitenkin huomaa, että ne ovat täysin omanlaisiaan, eikä niillä oikeastaan ole mitään muuta tekemistä keskenään kuin tiet ja junaradat.

Toisaalta on Helsingin kantakaupungin kaupunginosillakin selvästi oma kulttuurillinen ilmeensä.

[Jorma M.]

Kaikkien normaalikokoomuslaisten intohimo on luoda mielikuvaa Helsingistä hienona paikkana. Ja edesauttaa kehitystä missä Helsinkiin
- muuttaa epätoivoisesti lisää väkeä maakunnista
- joukkorahdataan väestönsiirroissa mahd paljon matuja
- ideoidaan, kaavaillaan, suunnitellaan, kaavoitetaan, designoidaan, gryndataan, rakennetaan, asutetaan, verotuetaan mahd paljon väkeä
- "Hki on Suomen veturi, sinne pitää rakentaa uudet asunnot 400 000 työssäkäyvälle"

Totta kai Kokoomus puolustaa tällaista, koska sen sidosryhmät, yhteiskumppanit ja pöhinämestarit tienaavat tästä mielisairaasta Baabelista eniten. (Toinen, ja aivan eri asia on, että kaiken maailman höpöjulkkikset tykkäävät asua siellä niin kauan kuin oma teeskentely ja ihailunkaipuu vaativat. Mutta heilläkin on oikeastaan taloudellinen motiivi.)

[Pallopääkissa]

Isokin kaupunki voi taantua jos sille merkittävä toimiala taantuu. Toinen tilanne on se jos hintataso on liian korkea  sitten sieltä mennään pois.

Helsingissä on omiakin työttömiä mitkä pitäisi työllistää ennen kuin hamuaa lisää asukkaita muualta maasta ja ulkomailta.

Ilmeisesti Helsingin halutaan kasvavan siksi kun hintatason halutaan pysyvän korkealla. Siitä hyötyvät vuokranantajat ja kiinteistön omistajat. Lisäksi puolueet haluavat lisää äänestäjiå.

Helsinki ei vaikuta järkevältä valinnalta perheelliselle kun asunnot maksavat tajuttomasti eikä ole tontteja omakotitaloja varten.

Ulkomaalaisia ei pidä tuoda maahan pysyvästi jos sen johdosta ulkomaalaisten määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti. Viisumin tai määräaikaisen oleskeluluvan nojalla voi olla mutta lähtökohtaisesti ei muutoin.

Suomenkielisten pitäisi tehdä enemmän lapsia ja näin ollen pariutua ja mennä naimisiin nuorempina. Silloin kansa ei kutistu.

[-PPT-]

Onkohan Helsingin kasvussa saavutettu jonkinlainen luonnollinen lakipiste että suuri osa ihmisistä jotka siellä haluaa asua on jo muuttanut sinne vai onko Helsinki oikeasti muuttunut vähemmän houkuttelevaksi asuinpaikaksi?

Täysin subjektiivinen asia ja ikäkin vaikuttaa sillä vanhemmiten sitä arvostaa aivan eri tavalla rauhallisuutta kuin nuorena vaikka itse asiat eivät olisi lainkaan muuttuneet.

Tuosta Lapinjärvestä, eikös se ole paikka jossa käydään sivari?