Tähän saakka olen jollain tavalla arvostanut Li Anderssonia, vaikka poliittiset mielipiteemme eivät usein kohtaakaan. Andersson sai esimerkiksi puolueensa enemmistön Nato-jäsenyyden taakse. Se osoitti, että Anderssonilla on tarvittaessa tervettä järkeä ja myös otetta johtamaansa puolueeseen.
Sen sijaan tervettä järkeä ei ollut siinä lainkaan, kun vasemmistoliitto änkyröi itärajan sulkemista vastaan. Hyi helvetti. Tämä oli ihan samanlainen turvallisuuskysymys kuin Nato-jäsenyys, vaikkei toki asiana ihan niin iso. Silti tämä rajakysymys osoitti sen, että matujen oikeudet ovat vasemmistoliitolle vähintään yhtä tärkeitä kuin Suomen turvallisuus, kenties vieläkin tärkeämpiä.
En olisi uskonut, että Li Andersson tekee tällaisen virheen näin ratkaisevassa tilanteessa. Olen todella pettynyt häneen. Ihan sama vaikka puolueen johtoon valittaisiin seuraavaksi joku Veronika Honkasalo, jos politiikka on tällaista realismista irtautunutta ideologista paskaa.