Rikollisuustilanne 2018

[Ahmed Ahne III]

Päivän HS julkaisi tänään 27.11.2019 artikkelin Hgin yliopiston rikollisuustilanne 2018-katsauksesta, jossa on kaiken kaikkiaan 244 sivua.

HENKIRIKOSTEN ja poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä kasvoi viime vuonna verrattuna sitä edelliseen vuoteen. Tämä selviää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksesta. Henkirikollisuus oli ennen tätä vähentynyt yli kaksikymmentä vuotta lähes yhtäjaksoisesti.
...
Raiskauksia tuli poliisin tietoon viime vuonna noin 1 400. Määrä on kasvanut noin kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Valtaosa seksuaalirikoksista on kuitenkin piilorikollisuutta. Kokonaisrikollisuutta mittaavien haastattelututkimusten perusteella raiskausrikosten määrä on pysynyt melko vakaana, katsauksessa huomautetaan. Tämä antaa ymmärtää, että raiskauksista ilmoitetaan yhä useammin.

[Ahmedin omana kommenttina totean...Noh...tämähän on sitä liturgiaa mitä olemme saaneet kuulla selityksinä ilmoituskynnyksien madaltumisista jne. Samoin valveutuneelle kansalaiselle on ollut vuosia tiedossa kylmät tilastot, jotka osoittavat -myös ikävakioituna- muslimitaustaisten raiskaavan suhteellisesti monikertaisesti verrattuna kantaväestöön. Hesari jättää tietysti agendamedialle tyypilliseen tapaan ikävät asiat kertomatta. HS ei laittanut varsinaiseen tutkimukseen linkkiä, joten kiinnostuneille se löytyy alta.]

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/307111/Katsauksia_36_Rikollisuustilanne_2018_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y

HELSINGIN YLIOPISTO
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JAOIKEUSPOLITIIKANINSTITUUTTI
KATSAUKSIA 36/2019
RIKOLLISUUSTILANNE 2018
rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa
PETRI DANIELSSON (TOIM.)

Muutamia high lighteja käsinpoimittuina:

Vuosina 2010–2018 henkirikosten uhreista 31 prosenttia oli naisia ja 69 prosenttia miehiä. Naisten osuus uhreista on henkirikoksissa pienempi kuin poliisin tietoon tulevissa lievemmissä väkivaltarikoksissa

[Ahmedin huomiona todettakoon, että tästä on sukupuolten välinen tasa-arvo vielä kaukana]

(s.66) Seksuaalirikosten kokonaismäärä nousi 16 prosenttia, joista raiskaukset lisääntyivät 12 prosenttia ja lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt 18 prosenttia.

(s.73) Tekijän kansalaisuus. Poliisin tietoon tulleissa raiskauksissa ulkomaan kansalainen oli epäiltynä 27 prosentissa selvitetyistä rikoksista vuonna 2018 (30 % vuonna 2017). Tuomioistuinratkaisuihin perustuvassa selvityksessä ei ollut suoraa tietoa tekijöiden kansallisuudesta. Nimien pohjalta selvityksessä arvioitiin, että noin joka neljäs (24 %) tekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia. Osuus oli sitä suurempi, mitä törkeämmästä rikoslajista oli kyse (Lappi-Seppälä ym. 2012, 57). Honkatukian tutkimuksessa, joka kuvasi vuoden 1998 raiskausrikoksia, muiden kuin syntyperäisten suomalaisten osuus poliisin tunnistamista tekijöistä oli sama (Honkatukia 2001, 24). Honkatukian tutkimuksen mukaan tutustumistilanteissa raiskauksiin syyllistyneet ulkomaalaiset miehet tulivat usein Pohjois-Afrikan tai Etelä-Euroopan maista – seikka, jonka tekijä liitti lähtöalueiden kulttuurisiin piirteisiin (Honkatukia 2001, 31). Maahanmuuttajien rikollisuutta käsitelleen selvityksen (Lehti ym. 2014) mukaan maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli lähes kahdeksankertainen kantaväestön rikollisuustasoon verrattuna vuosina 2010–2011.

Selvitysprosentti. Raiskausrikosten selvitysprosentti on laskenut noin 50 prosentin tasosta 25 prosenttiin viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä laskeva kehitys saattaa johtua siitä, että raiskausrikosten ilmoitusalttius on kasvanut ja selvitettäväksi on tullut aikaisempaa vaikeammin selvitettäviä raiskausrikoksia.

(s.179) Vuonna 2018 ulkomaan kansalaisten osuus rikoksista epäillyistä oli erityisen korkea verorikoksissa (29 % epäillyistä), raiskausrikoksissa (27 %) ja lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä (19 %). Osuus oli matalampi muun muassa ryöstöissä (9 %), vahingontekorikoksissa (7 %) ja petosrikoksissa (5 %).
Osa kantaväestön ja maahanmuuttajien välisistä eroista rikollisuudessa selittyy sosiodemografisilla tekijöillä, erityisesti maahanmuuttajaväestön nuorella ikärakenteella.
Maahanmuuttajaryhmien välillä on huomattavia eroja omaisuus- ja väkivaltarikollisuustasoissa ja rikosten uhriksi joutumisriskissä. Maahanmuuttajien rikollisuuden yleiskuva on hyvin samankaltainen eri Pohjoismaissa.

(s.180) Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2018 lopussa yli 400 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä oli 7,3 prosenttia väestöstä, kun vielä vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisen väestön osuus oli alle prosentin (Tilastokeskus 2019d). Rikollisuuden kokonaiskuvan kannalta on merkityksellistä, että ul- komaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi (Lehti ym. 2014b)…. luokittelussa ulkomaalaistaustaiset henkilöt, joilla on Suomen kansalaisuus, kuuluvat Suomen kansalaisten ryhmään.

(s.188) Tilastokeskus on hiljattain julkaissut ikä- ja sukupuolivakioituja tietoja rikoksista epäillyistä henkilöistä kansallisuuksittain vuosina 2017–2018. Tarkastelussa kukin epäilty oli laskettu vain kerran samasta rikoksesta ja mukana olivat vain vakituiseen väestöön kuuluvat henkilöt. Varkausrikoksissa ulkomaan kansalaisia oli ikä- ja sukupuolivakioinnin jälkeen epäiltynä 5,4 henkilöä 1 000 asukasta kohti, kun taso suomalaisilla oli 3,9. Korkeimmat ikä- ja sukupuolivakioidut rikostasot olivat Somalian (11,7 epäiltyä 1 000 asukasta kohti), Ruotsin (10,9) Irakin (8,8) ja Viron (7,1) ja Romanian (6,8) kansalaisilla. Pahoinpitelyissä selkeästi korkeimmat ikä- ja sukupuolivakioidut rikostasot olivat irakilaisilla (12,3) ja somalialaisilla (11,2), kun taas Suomen kansalaisten joukossa epäiltyjä oli 3,2 henkilöä 1 000 asukasta kohti. Raiskausrikoksissa rikosepäilyjä oli eniten irakilaisilla, 1,3 epäiltyä väestön 1 000 henkeä kohti. (Tilastokeskus 2019c.)

(s.190) Rikollisuuden etninen kohdistuminen
Keskeinen piirre rikollisuudessa on sen kohdistuminen. Väkivalta kohdistuu yleensä henkilöihin, joiden kanssa ollaan kanssakäymisessä, omaisuusrikollisuus puolestaan niihin, joilla on jotain anastettavaa. Tosin myös omaisuusrikokset kohdistuvat huomattavassa määrin tekijän lähiympäristöön, niihin syyllistyvät henkilöt harvemmin matkustavat kovinkaan kauas rikoksiaan tekemään. Vuosina 2010–2011 kantaväestön pahoinpitelyrikoksista 91 prosenttia kohdistui kantaväestöön ja seitsemän prosenttia maahanmuuttajiin. Huomioitaessa uhrien ikä- ja sukupuolijakaumat, maahanmuuttajien osuus kantaväestön uhreista vastasi väestöosuutta. Kantaväestön tekemät pahoinpitelyt eivät siten olleet kohdistuneet maahanmuuttajiin useammin kuin väestöosuuden pohjalta voitiin ennustaa. Maahanmuuttajien tekemistä pahoinpitelyri- koksista 36 prosenttia kohdistui toisiin maahanmuuttajiin, 61 prosenttia kantaväestöön. (Lehti ym. 2014b.)

(s.191) Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2015–2016 ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista 84 prosenttia oli kohdistunut syntyperäisiin suomalaisiin (Tilastokeskus 2017).

(s.194) Korkean väkivaltarikollisuustason maahanmuuttajaryhmissä huomattava osa väkivallasta on ryhmien sisäistä. Tutkittuina vuosina pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista afrikkalaisista ja Lähi-idästä kotoisin olleista maahanmuuttajista lähes 60 prosenttia oli joutunut toisen maahanmuuttajan pahoinpitelemäksi, valtaosin tekijä oli uhrin omasta kansallisuusryhmästä. Tuoreempaa tietoa on tältäkin osin saatavissa Tilastokeskuksen analyysistä vuosien 2015–2016 pahoinpitelyrikoksista. Sen mukaan kaikkien ulkomaalaistaustaisten uhrien pahoinpitelijöistä peräti 70 prosenttia oli myös itse ulkomaalaistaustaisia (Tilastokeskus 2017). Yleiskuva raiskausrikoksissa oli sama kuin pahoinpitelyissäkin. Vuosina 2010–2011 60 prosenttia maahanmuuttajanaisiin kohdistuvien raiskausrikosten epäillyistä oli maahanmuuttajia, vuosina 2015–2016 vastaava osuus oli 74 prosenttia. Maahanmuuttajiin kohdistuvat väkivalta- ja seksuaalirikokset olivat siten valtaosin maahanmuuttajien tekemiä.

[Lalli IsoTalo]

Raiskauksia tuli poliisin tietoon viime vuonna noin 1 400. Määrä on kasvanut noin kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Valtaosa seksuaalirikoksista on kuitenkin piilorikollisuutta.

Kymmenettä kertaa: miten piilorikollisuuden olemassaolo ja määrä ("valtaosa") tiedetään, kun se pysyy piilossa, tutkimusten ja tilastojen saavuttamattomissa?

[Kemolitor]

Tämä kohta oli kyllä melkoinen pohjanoteeraus "tutkijoiden" tutkimusetiikassa:

Honkatukian tutkimuksessa, joka kuvasi vuoden 1998 raiskausrikoksia, muiden kuin syntyperäisten suomalaisten osuus poliisin tunnistamista tekijöistä oli sama (Honkatukia 2001, 24). Honkatukian tutkimuksen mukaan tutustumistilanteissa raiskauksiin syyllistyneet ulkomaalaiset miehet tulivat usein Pohjois-Afrikan tai Etelä-Euroopan maista – seikka, jonka tekijä liitti lähtöalueiden kulttuurisiin piirteisiin (Honkatukia 2001, 31).

Perustellaan vuoden 2018 tilannetta 20 vuoden takaisella tilanteella ikäänkuin mikään ei olisi välillä muuttunut. 1998 maassa oleva lähi-itäläispopulaatio oli hyvin pieni ja tuskin erottui tilastoissa juurikaan. Vuonna 2018 tilanne oli täysin toisenlainen, maassa oli paljon irakilaisia ja afgaaneja, jotka ihan jo uutisoinnin perusteella hoitelivat melkoisen osuuden raiskauksista.

No, ehkä tämä ei vain tullut tutkijoiden mieleen. Tosin toinen tuon osuuden kirjoittajista (Monica Fagerlund) muistutti meitä helmikuussa tällaisesta tärkeästä asiasta:

Hallituksen esityksessä arvio kiinnijäämisriskistä ei ole ollut merkityksellinen muutosesityksen lopputuleman eli rangaistusten ankaroittamiseen valmistelussa. Nykytilan kuvauksena se kuitenkin herättää paljon kysymyksiä ja tarpeen muistuttaa numerolukutaidon tärkeydestä yleensä ja erityisesti silloin, kun keskustellaan lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

https://www.aamulehti.fi/a/201471314

[Lalli IsoTalo]

... noin joka neljäs (24 %) tekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia. Osuus oli sitä suurempi, mitä törkeämmästä rikoslajista oli kyse ...

...raiskauksiin syyllistyneet ulkomaalaiset miehet tulivat usein Pohjois-Afrikan tai Etelä-Euroopan maista – seikka, jonka tekijä liitti lähtöalueiden kulttuurisiin piirteisiin

Tutkijan mukaan Pohjois-Afrikan ja Etelä-Euroopan kulttuureihin siis kuuluvat - muita kulttuureja enemmän - törkeät rikokset ja raiskaukset.

Hallitseva valtarakenteemme ei suostu vetämään tästä mitään johtopäätöksiä.

Raiskausrikosten selvitysprosentti on laskenut noin 50 prosentin tasosta 25 prosenttiin viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä laskeva kehitys saattaa johtua siitä, että raiskausrikosten ilmoitusalttius on kasvanut ja selvitettäväksi on tullut aikaisempaa vaikeammin selvitettäviä raiskausrikoksia.

Oulun tapahtumat ovat osoittaneet, että syystä tai toisesta poliisia ei kiinnosta raiskausten selvittäminen, vaan niiden pitäminen poissa julkisuudesta.

Maahanmuuttajien tekemistä pahoinpitelyrikoksista 36 prosenttia kohdistui toisiin maahanmuuttajiin, 61 prosenttia kantaväestöön.

Maahanmuuttajiin kohdistuvat väkivalta- ja seksuaalirikokset olivat siten valtaosin maahanmuuttajien tekemiä.

Virallisen liturgian mukaan nämäkin ilmiöt johtutuvat kantaväestön rasismista ja kotoutusbudjetin pienuudesta.

Virallinen propaganda alkaa olla kohta hyvää Neuvostoliitto -tasoa: juuri kukaan ei sitä usko, mutta vain harvat uskaltavat sanoa sitä ääneen.

EDIT: lisäyksiä ja muutoksia aika reilusti.

[Uuno Nuivanen]

... noin joka neljäs (24 %) tekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia. Osuus oli sitä suurempi, mitä törkeämmästä rikoslajista oli kyse ...

...raiskauksiin syyllistyneet ulkomaalaiset miehet tulivat usein Pohjois-Afrikan tai Etelä-Euroopan maista – seikka, jonka tekijä liitti lähtöalueiden kulttuurisiin piirteisiin

Tutkijan mukaan Pohjois-Afrikan ja Etelä-Euroopan kulttuureihin siis kuuluvat - muita kulttuureja enemmän - törkeät rikokset ja raiskaukset. Kannattaisiko hallitsevan valtarakenteen vetää tästä jotain johtopäätöksiä?

Se johtopäätös on, että kyseisiä mamuja on saatava paljon lisää, jotta kotoutuvat paremmin tjsp.

[Kemolitor]

Seksuaalirikoksia koskevassa osiossa todetaan sivulla 73:

Tekijän kansalaisuus. Poliisin tietoon tulleissa raiskauksissa ulkomaan kansalainen oli epäiltynä 27 prosentissa selvitetyistä rikoksista vuonna 2018 (30 % vuonna 2017). Tuomioistuinratkaisuihin perustuvassa selvityksessä ei ollut suoraa tietoa tekijöiden kansallisuudesta. Nimien pohjalta selvityksessä arvioitiin, että noin joka neljäs (24 %) tekijöistä oli ulkomaalaistaustaisia.

Kummallista kyllä, esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) raportissa "Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä" vuodelta 2014 oli pystytty hyvinkin tarkkaan maittain analysoimaan ulkomaalaistausten rikollisuutta.

Kyseisessä raportissa todetaan sivulla 32:

Korkein rikollisuustaso oli Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.

Ketkäs olivat sitten kirjoittaneen Optulan raportin tuon osuuden:

Martti Lehti, Mikko Aaltonen, Ville Hinkkanen ja Hannu Niemi

Tämän uuden, vuoden 2018 rikollisuutta käsittelevän raportin raiskausosion puolestaan olivat kirjoittaneet Monica Fagerlund ja Hannu Niemi. Sen sijaan, että "tutkija" Hannu Niemelle kelpaisi lähteeksi viiden vuoden takainen raportti, jota hän on itse ollut kirjoittamassa, kaivetaankin lähteeksi joku 20 vuotta, pahasti vanhentunut tutkimus.

Kai sitä näinkin voi tutkimusta tehdä. Jotenkin tulee nyt vain sellainen olo, että ensin päätetään, millaisia tuloksia halutaan ja sitten etsitään näihin tuloksiin sopivat lähteet.

[Toni R Jyväskylästä]

Tilastokeskus on hiljattain julkaissut ikä- ja sukupuolivakioituja tietoja rikoksista epäillyistä henkilöistä kansallisuuksittain vuosina 2017–2018. Tarkastelussa kukin epäilty oli laskettu vain kerran samasta rikoksesta ja mukana olivat vain vakituiseen väestöön kuuluvat henkilöt.

Ja näin saadaan tilastot näyttämään kauniimmilta.