Tuossa nyt on aika moni asia Kärnällä taas kerran hukassa, vaikka periaatteessa hyvällä asialla onkin.
Ensinnäkin, tuo Hernesaaren paikka on 1/9 Helsingin tämän talven läjityspaikoista, kaikki muut ovat maalla.
Argumentointisi muistuttaa puunjalostusteollisuuden argumentointia 60- ja 70-luvuilla 
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162518/YM_2020_25.pdf?sequence=1
Tuolta linkistä voi lukea ihan ministeriön selvityksen asiasta. Tavallan toivoisi että kansanedustajakin näitä pläräisi, kun ei ole edes pitkä teksti.
Hienosti muutenkin valitsit yhden lauseen tekstistäni, vaikka heti alussa totesin että "periaatteessa hyvällä asialla onkin". Ja sen jälkeen:
valtuusto on jo tehnyt päätöksen 2019, että tuosta toiminnasta tulee luopua. Ongelmahan on tällä hetkellä se, että sille ei ole vaihtoehtoja. Helsingin maantiede on mitä on, eikä kaupungin alueella muutenkaan ole liiemmälti paikkoja mihin dumpata 300 000 kuorma-autollista lunta. Se perhana kun ei edes sula ennen kevättä, tai siis juhannusta.
Eli kyseessä on tiedostettu ongelma, mikä on koko ajan aktiivisesti työn alla. Kuten ministeriön selvityksestäkin voi lukea, ongelma ei kuitenkaan ole suuri, eikä se ole sitä edes verrattuna lumen muuhun läjitykseen Helsingissä tai missään päin Suomea. Lumi on siitä hassua ainetta, että se onkin vettä, ja vedellä on tapana valua aina lopulta vesistöihin. Kärnähän puuttui nimenomaan mikromuovien valumiin sulamisvesien mukana, ja sitä ei saa estettyä muuta kuin imeyttämällä sulamisvedet jonnekin täysin kaikista vesistöistä ja valuma-alueista erilliseen maaperään. Tällaista aluetta ei taida Suomessa olla yhtään missään? Tosin sitäkin on tutkittu (
https://yle.fi/uutiset/3-10127630) että esimerkiksi ravinteista todella iso osa on mahdollista saada pois sulamisvesistä ennen vesistöön päätymistä. Ja tämä onkin se syy miksi noista suorista vesistöihin dumppaamisista on luovuttu, ja pitää luopua tuosta viimeisestäkin. Kiintoainekset eivät varsinaisesti ole ongelma Helsingissäkään, koska sitä kaatopaikkaa ruopataan ja puhdistetaan jatkuvasti. Nuo pienemmät partikkelithan sen ongelman tekevät.
Mutta mikäli noihin Tampereen lukuihin uskoo, niin siellä 100 000 kuutiossa lunta on 155kg fosforia, 275 kg typpeä ja 125 tonnia kiintoaineita. Helsingistä tiedämme, että Viikin puhdistuslaitos tuottaa mereen 15 tonnia fosforia vuodessa, ja Vantaanjoen valuma-alue (käytännössä maanviljelys yläjuoksulla) 60 tonnia fosforia. Helsingin ohijuoksutukset tuottavat aika tasan tuon 150 kg vuodessa.
Tampereen määrillä suoraan veteen kipattuna siis 1% Helsingin tuottamasta ravinnekuormituksesta tulisi lumenkaatamisesta.
Ja kun sen metsäteollisuuden nostit, niin vertailun vuoksi Kuopion nyt jo hylätyn Finnpulpin ympäristölupahakemuksen päästörajat vesistöön: Fosfori: 7,3 t/vuosi Kiintoaine: 365 t/vuosi Typpi: 153 t/vuosi