Kirjoittaja Aihe: Historiaketju  (Luettu 647 kertaa)

Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 434
  • Liked: 6645
  • Kuuntele minua, kuuntelen sinua...
Historiaketju
« : 30.12.2019, 13:43:24 »
Koska on sotahistoriaketju, niin miksei olisi historiaketjuakin? Homman muihin aiheisiin littyvät pitkäkestoiset prosessit sekä nopeat muutokset, erityisesti merkittävät maailmanhistorialliset poliittiset tapahtumat sekä hitaasti muuttuvat ajattelutavat ansaitsevat oman aiheensa. Aloitusaiheeksi sopinee vaikka tämä:

Greece vs Rome, with Boris Johnson and Mary Beard (2016)
https://www.youtube.com/watch?v=2k448JqQyj8

- Keskustelutilaisuus muutaman vuoden takaa, puhujina Britannian nykyinen pääministeri Boris Johnson sekä antiikintutkimuksen professori Mary Beard väittelemässä aiheesta 'kumpi on parempi, Kreikka vai Rooma'.

Mary Beard esittää muun muassa, että Rooma loi vakauden sekä monikulttuurisen hyvinvointivaltion - niin paljon kuin sellainen oli antiikin maailmassa mahdollista.

Boris Johnson sen sijaan esittää, että Kreikka loi kaiken nykyaikaisen sivistyksen pohjan, jota Rooma ainoastaan jäljitteli. Beard huomauttaa tosin, että tämä pääsääntöisesti koski vain Ateenaa.

Video on puolitoistatuntinen, jopa hauskakin, ja koska yleisö saa äänestää voittajan, Beard voittaa Johnsonin 56%:lla.


No, voittiko oikea valinta? Itse olisin valinnut Boriksen tavoin myöskin Kreikan - jämäkkä kansalaisyhteiskunta, joka aloitti aiemmin kuin Rooma ja on vastoinkäymisistään huolimatta säilynyt nykypäivään. Boris ei edes tuo kaikkia mahdollisia Kreikan hyviä puolia esille, hän olisi taktisesti voinut mainita myös kreikkalaisten harjoittaneen monikulttuurisuutta, barbaarien sivistämistä sekä Aleksanteri Suuren pyrkimykset luoda kreikkalais-persialainen yhdistelmävaltio.
Sanoja joita ei ole olemassa: vasemmistodiktatuuri, ihmisvelvollisuudet, tasavastuu, maskilisti, suomalaisvastaisuus, fennofobia, ihmisoikeuskerroin, misandria, afromaani

kelloseppä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 939
  • Liked: 2470
Vs: Historiaketju
« Vastaus #1 : 31.12.2019, 15:09:03 »
Kreikka.

Tärkein perusteluni saattaa sen sijaan olla hivenen yllättävä.

Kreikkalaisille lukuisten "kreikkalaisten sivistyneiden" valtioiden keskinäinen poliittinen kilpailu oli vuosisatoja normaali, kun roomalaisten normi oli vuosisatoja ainoastaan yksi "sivistyneen maailman" supervaltio.

Ts. hajautettu poliittinen valta vs. keskitetty poliittinen valta tavoitetilana on mielestäni se suurin ero Kreikan ja Rooman välillä. Ei Ateenan ja Spartan erot ja kilpailu tai persialaisten lyöminen; ei Rooman tasavallan tai keisarikunnan yhteneväisyydet ja erot, tai pitkäikäisen supervallan luominen.


Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 434
  • Liked: 6645
  • Kuuntele minua, kuuntelen sinua...
Vs: Historiaketju
« Vastaus #2 : 02.01.2020, 13:50:03 »
Arvostamma toki Roomaakin!

--
Tulin tässä katsoneeksi viimevuosikymmenenä tehdyn Troija-elokuvan ja heti sen perään hieman tuntemattomamman elokuvan Odysseiasta, tosin senkin tuottajana on joku Francis Ford Coppola. Huomasin vain kuinka erilainen eetos kummassakin tarinassa on. Jo antiikista alkaen on pohdittu sitä, että olivatko eepokset oikeasti saman tekijän tuotoksia, enkä osaa ratkaista sitä itsekään. Ainoa mitä osaan asiasta sanoa on, että Ilias ilmeisesti on iäkkäämmän henkilön tekemä.

Odysseia on äärimmäisen individualistinen teos kun taas Ilias kritisoi yksilökeskeisyyttä. Odysseiassa päähenkilö joutuu mahdottomiin tilanteisiin; hän on suututtanut eräät jumalat mutta sitten toisaalta hän onnistuu manipuloimaan toiset jumalat puolelleen. Odysseus itse on ainoa hengissä selviävä retkikuntansa jäsen, hänen vaimonsa odottaa uskollisena emäntänä kotona, kun mies itse sekstaa parinkin suhteellisen tavoittamattoman jumalatar-luokan naishahmon kanssa jossain muualla. Lopussa Odysseus lisäksi teurastaa kaikki vaimonsa kilpakosijat, sillä perusteella että nämä tahtoivat varastaa hänen maailmansa. Odysseus on enemmän jamesbondi kuin James Bond itse.

Ilias jotakuinkin on vastavoima tuolle toiselle - väkivalta, seksi ja friikkiorgialle. Koko Troijan sota käydään naurettavan syyn takia, ja ehkä turhamaisen miehisen kunnian tähden. Kerätään koko Akhaian paras miesaines taistelemaan uskottoman naisen kotiin hakemisen takia. (Elokuvassa tosin kerrotaan, että "kreikkalaisia" (akhaialaisia) on noin 50,000 ja sodan todellinen tavoite on tuhota Troija, jotta Mykene nousisi alueen kauppamonopoliksi, mikä tietysti historiallisessa mielessä on uskottavampi selitys). Homeroksen pointti eroaa kuitenkin elokuvan välittämästä kuvasta. Homeros nostaa teoksensa suurimmaksi sankariksi vastapuolella taistelevan Hektorin ja esittää Akilleuksen kiukuttelevana jästipäänä, joka vaarantaa koko sodan pelkästään sotasaalista koskevan riidan vuoksi. Eikä Akilleus ryhdy taistelemaankaan uudelleen, ellei hän saisi henkilökohtaista motiivia. Lopulta hän saakin sen, kun ystävänsä Patroklos kuolee, eikä Akilleus halua muuta kuin tappaa Hektorin kostoksi. Ja Akilleuksen itsensä tappaa kaikkein surkein troijalainen, Paris.

Jos näistä kahdesta pitää valinta se väkivallan vastainen teos, kyseeseen tuskin silloin tulee Odysseia.


EDIT: Ups! Tarkoitan toki edellistä vuosikymmentä, en viime vuosikymmentä. Vaikka joidenkin mukaan uusi vuosikymmen alkaa oikeasti vasta ensi vuonna, yksinkertaistamisen vuoksi todettakoon nyt tämäkin.
« Viimeksi muokattu: 02.01.2020, 14:00:39 kirjoittanut Vaniljaihminen »
Sanoja joita ei ole olemassa: vasemmistodiktatuuri, ihmisvelvollisuudet, tasavastuu, maskilisti, suomalaisvastaisuus, fennofobia, ihmisoikeuskerroin, misandria, afromaani

Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 434
  • Liked: 6645
  • Kuuntele minua, kuuntelen sinua...
Vs: Historiaketju
« Vastaus #3 : 21.01.2020, 14:31:12 »
Suomettumisen huippu, raportoi Ilta Sanomat. EEC:n vapaakauppasopimusta vastustaneet suomalaiset 1970-luvulla.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006373767.html

Allekirjoittajat:

Arvo Luukkonen
Eino Iivonen
Kauko Haukka
Esko Malmberg
Martti Nurminen
Matti Jokela
Allan Mäkelä
Reijo Boman
Rauno Setälä
Taisto Harra
Reima Kekäläinen
Eija-Elina Bergholm
Ukri Merikanto
Jaakko Hosia
Risto Jokisalo
Olli Väinolä
Erkki Hirvelä
Hannu Vuorio
Reijo Kalmakurki
Kimmo Karjalainen
Juha Keltti
Juhani Kirjonen
Seppo Randell
Ossi Sjöman
Jorma Hentilä
Aimo Haapanen
Esko Vainionpää
Timo Sandberg
Kari Piimies
Kari Mäntykivi
Jorma Hyvönen
Antero Mikonranta
Carolus Enckell
Liisa Paatso
Jaana Jyrkänne
Pertti Melasniemi
Pentti Kotkaniemi
Margit Lindeman
Matti Ruohola
Ulla-Maija Karjula
Olavi Laine
Pekka Lehto
Kari Franck
Bruno Bärs
Juhani Solantaus
Matti Ijäs
Jussi Raittinen
Päivi Paunu
Ilja Saastamoinen
Reino Laine
Hasse Walli
Harri Saksala
Yrjö Littunen
Jukka Siikavire
Matti Nurmi
Markku Jääskeläinen
Peter Stenlund
Kari Lilja
Pekka Parkkinen
Juha Naukkarinen
Kyösti Lallukka
Osmo Soininen
Osmo Lampinen
Helena Raumolin
Ilkka Kuusela
Olli J. Ojanen
Veli-Antti Savolainen
Jouko Törmä
Armas Lahoniitty
Jorma Bergholm
Pentti Väänänen
Göran Augusstson
Veikko Laitinen
Jorma Westlund
Olli Ojala
Veijo Koskinen
Harri Kivenmaa
Ulla Koponen
Lauri Nordberg
Olavi Tupamäki
Kari J. Sillanpää
Hilkka Pietilä
Aaro Kenttä
Heikki Kekkonen
Juha Klemola
Lahja Kivinen
Aarne Selin
Lasse Korppi
Kauko Timonen
Reino Jaakkola
Sven-Olof Westerlund
Lauri Räikkönen
Margareta Liljeblad-Räikkönen
Juha Virkkunen
Teemu Lipasti
Sirkku Vepsäläinen
Aila Rantala
Anna-Maija Nurminen
Erkki Raatikainen
Hannu Vesa
Lauri Rissanen
Pekka Gronow
Inkeri Airola
Toivo Asvik
Paavo Aitio
Arto Granlund
Juhani Aer
Kaisu Weckman
Ele Alenius
Christer Granskog
Ari Antikainen
Ahti Fredriksson
Ritva Aro
Mirjam Tuominen
Kuuno Honkonen
Anna-Liisa Tiekso
Pentti Heinonen
Kalle Salminen
Pekka Aro
Anna-Liisa Hyvönen
Elli Eerola
Matti Haapakoski
Pekka Hakala
Kauko Tamminen
Jörn Mänsson
Mikael Franck
Annette Liljeström
Peter Backa
Anna-Liisa Jokinen
Kauko Viitala
Mauri Vakkilainen
Pertti Hynynen
Tarja Halonen
Taisto Sinisalo
Aulis Juvela
Raimo Väyrynen
Jeddy Hasan
Elisabet Helander
Matti Järvenpää
Veikko Salmi
Matti Vuori
Antero Jyränki
Henrik Helenius
Lauri Kantola
Arvo Hautala
Raini Lehtonen
Eero Metsälä
Kaisa Karikoski
Börje J. Mattsson
Juha Kytömäki
Seija Haapasalo
Jukka Haapasalo
Lassi Sinkkonen
Liisa Vasama
Jorma Kallio
Kalervo Kanninen
Erkki Vasama
Pekka Salla
Kalevi Kivistö
Simo Elomaa
Pekka Tavaila
Osmo Kock
Pirkko Työläjärvi
Veikko Saarto
Kirsti Kasnio
Osmo Kaipainen
Ilkka Taipale
Rauno Korpinen
Aarne Saarinen
Niilo Koskenniemi
Aarne Koskinen
Risto Tienari
Seppo Tikka
Pauli Räsänen
Veikko J. Rytkönen
Erkki Tuomioja
Tellervo M. Koivisto
Folke Sundman
Irma Rosnell
Heimo Rekonen
Simo Elomaa
Ilmari Kosonen
Juhani Seppänen
Pekka Korpinen
Raimo Koivula
Jouko Sillanpää
Aarne Pulkkinen
Ensio Laine
Väinö Huhtamäki
Pekka Sarkkinen
Alf Sund
Kaarlo Koskimies
Matti Kiviniitty
Siiri Lehmonen
Pauli Puhakka
Jacob Söderman
Anu Kaipainen
Kaarina Suonio
Helvi Niskanen
Pentti Liedes
Jalo Lepola
Erkki Saksa
Kari Rydman
Martti Koivisto
Väinö Rinki
Heikki Mustonen
Niilo Nieminen
Lauha Männistö
Heikki Paloheimo
Erkki Pennanen
Kaisa Raatikainen
Ahti Korkiakoski
Viljo Ronkainen
Jarl Sund
Jukka Paastela
Matti Putkonen
Aarne Kiuru
Kaarlo Perä-Kasari
Arto Polso
Marianne Laxen
Onni Pikkarainen
A-V Perheentupa
Jukka Peltomäki
Kaarlo Tammela
Teppo Parikka
Erno Lehtinen
Heikki Niemi
Reijo Lindroos
Arto Nyström
Uuno Nokelainen
Nils Nilsson
Per-Edvin Persson
Tapani Lindlöf
Veikko Niininen
Mikko Erjos
Valfrid Kärkkäinen
Unto Puttonen
Matti Sunell
Paavo Löppönen
Kullervo Mikkonen
Pirkko Merikari
Olavi Hänninen
Yrjö Tirri
Kalevi Mäkinen
Leevi Melametsä
Hannu Mäkinen
Oiva Björckbacka
Ilpo Manninen
Mauri Mäntykivi
Erkki Liikanen
Sulo Kivinen
Iikka Vehkalahti
Pentti Karhu
Ola Wikström
Pentti Waltzer
Armi Mikkola
Juha Rosma
Mervi Mustonen
Jaakko Tarvajärvi
Sirpa Heloaro
Veikko Partanen
Helena Koskenalusta
Marita Häätänen
Tapani Launis
Mikael Sundman
Esko Eerola
Pekka Kopra
Heikki Pyykkö
Maija Immonen
Folke Wickström
Matti Viikari
Juha Partanen
Vesa Mustonen
Pertti Hyyrynen
Pentti Pesä
Heikki Haapala
Rauna-Riitta Lahtela
Oiva Meriläinen
Heikki Alitalo
Jussi Ylätalo
Tapio Junno
Pirkko Nukari
Aimo Kanerva
Veera Kanerva
Pertti Klemola
Tom Sandlund
Veronica Stolte-Heiskanen
Antti Eskola
Tapio Nummenmaa
Raimo Blom
Seppo Toiviainen
Liisa Rantalaiho
Kari Rantalaiho
Jeja-Pekka Roos
Marja Koskinen
Ari Koskinen
Paul Osipov
Olli Pajulahti
Paavo Kauramäki
Timo Aalto
Jorma Hautala
Perttu Näsänen
Toini Immonen
Hannu-Pekka Lappalainen
Veli Kangaspuro
Vuokko Koistinen
Väinö Ronkainen
Simo Seppo
Kari Tuunainen
Reijo Saarelainen
Eero Ojanen
Kaj Chydenius
Sulevi Peltola
Rea Mauranen
Tapani Tamminen
Marja-Leena Kouki
Vesa Repo
Virpi Porna
Mäns Hedström
Kurt Nuotio
Harriet Sjöstedt
Väinö Vainio
Leena Nuotio
Laura Pape
Jertta Roos
Asko Sarkola
Elina Salo
Liiga Kovanko (Lilga?)
Lasse Hjelt
Agneta Glad
Marjatta Ruohola
Leena Schönberg
Tuula Nyman
Turo Unho
Juha Häkkänen
Maija Leino
Esa Suvilehto
Tytti Oittinen
Lauri Sipari
Lars-Henrik Schönberg
Meri Oravisto
Kaija Hutri
Outi Nyytäjä
Iris-Lilja Lassila
Ari Valtonen
Kari Karmasalo
Heikki Valpola
Erkki Saarela
Pekka Milonof
Tom Wentzell
Riitta-Liisa Helminen
Timo Bergholm
Tiina Suhonen
Hannu Eerikäinen
Pentti Rouvali
Elina Katainen
Timo Kallinen
Tapani Rantala
Kristian Aberg
Jotaarkka Pennanen
Timo Hämäläinen
Tuulikki Islander
Raili Rusto
Leena Paavonen
Aarre Nojonen
Marjatta Kuparinen
Seppo Islander
Tuula Ojanen
Toni Edelman
Christian Olsson
Raija-Sinikka Rantala
Anneli Ollikainen
Nena Stenius
Kaisa Korhonen
Veli-Pekka Makkonen
Ilona Tanttu
Antero Virta
Timo Lapila
Tarja Lapila
Claes Olsson
Kiti Luostarinen
Jukka Jänis
Arja Piirainen
Heikki Partanen
Lasse Naukkarinen
Mikael Fränti
Kristiina Halkola
Helena Suomela
Markku Valkonen
Eero Melasniemi
Peter von Bagh
Hannu Kahakorpi
Nils-Börje Stormbom
Eino S. Repo
Erika Magnusson
Henrik Otto Donner
Cay Idström
Esko Seppänen
Sven Grönvall
Ingmar Svedberg
Kari Jylhä
Eeva Litmanen
Erkki Pajala
Jaakko Pakkasvirta
Titta Karakorpi
Erkki Seiro
Oiva Lohtander
Irma Seikkula
Eira Soriola
Timo Martinkauppi
Harry Moilanen
Marika Hausen
Sirkka Minkkinen
Olli Tamminen
Heikki Hamarila
Timo Aarniala
Heikki Horila
Claes Andersson
Tarja-Tuulikki Tarsala
Mikael Wahlforss
Patrik Zilliacus
Kaj Salminen
Gösta Agren
Pirjo Honkasalo
Olle Bergman,
Jukka Mannerkorpi
Juha Hyppönen
Juha Kandolin
Margaret von Martens
Jouko Koskinen
Kaisu Alopaeus
Hilkka Raunisto
Pekka Syrjä
Tapio Tapiovaara
Eve Kahakorpi
Jaakko Hosia
Matti Könkkölä
Eila Pennanen
Hannu Salama
Väinö Kirstinä
Tuukka Kangasluoma
Marja-Leena Mikkola
Aulikki Oksanen
Eira Stenberg
Kalevi Seilonen
Arvo Turtiainen
Brita Polttila
Aku-Kimmo Ripatti
Alpo Ruuth
Rauha S. Virtanen
Eino Säisä
Pentti Saarikoski
Tuula Saarto
Kaarina Helakisa
Erno Paasilinna
Jorma Ojaharju
Elvi Sinervo
Asko Martinheimo
Reijo Lehtinen
Arja Eriksson
Jussi Kylätasku
Matti Rossi
Pentti Saaritsa
Ralf Nordgren
Kaarlo Isotalo
Mauritz Nylund
Kari Vaijärvi
Reino Paasilinna
Anja Arstila-Paasilinna
Pirre Vaijärvi
Reijo Käkelä
S. Albert Kivinen
Sanoja joita ei ole olemassa: vasemmistodiktatuuri, ihmisvelvollisuudet, tasavastuu, maskilisti, suomalaisvastaisuus, fennofobia, ihmisoikeuskerroin, misandria, afromaani

Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 434
  • Liked: 6645
  • Kuuntele minua, kuuntelen sinua...
Vs: Historiaketju
« Vastaus #4 : 13.02.2020, 13:43:31 »
Vaikka tämmöistä taas.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c5a9e043-110a-4d5d-88fd-f71fcb7a6954

Lainaus
Ruotsi aloittaa selvityksen suomalaisvähemmistön kohtelusta – rotubiologit määrittivät suomalaiset ruotsalaisia alempiarvoisiksi

Tänään klo 11:48

Totuus- ja sovintokomissio tulee perehtymään länsipohjalaisten kohteluun.

Ruotsin hallitus nimittää totuus- ja sovintokomission tutkimaan suomensukuisten länsipohjalaisten kohtelua Pohjois-Ruotsissa ennen 1950-lukua. Asiasta kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Pääasiassa Tornionlaaksossa asuvat länsipohjalaiset ovat nykyään Ruotsissa virallinen vähemmistö. Sekä Ruotsissa että Suomessa arvioidaan asuvan noin 30 000 länsipohjalaista.

Valtaosa Tornionlaakson väestöstä puhui suomea tai saamelaiskieliä ennen kuin vuonna 1809 Suomi siirtyi Venäjän vallan alle ja maiden raja tuli kulkemaan halki länsipohjalaisten asuinalueen.

Ruotsin puoleisella seudulla tehtiin järjestelmällistä ruotsalaistamisohjelmaa 1880-luvulta lähtien.

Ruotsin tornionlaaksolaisten keskusliitto (STR-T) on teettänyt aiheesta esiselvityksen, jonka mukaan länsipohjalaisia myös tutkittiin kyseenalaisen rotubiologian nimissä. Ruotsalaiset rotubiologit tutkivat länsipohjalaisia kaikkiaan 16 kylässä ennen vuotta 1952.

Tutkituille tehtiin muun muassa erinäisiä mittauksia. Kallonmittausten perusteella rotubiologit totesivat länsipohjalaiset ”lyhytkalloisiksi” ja täten alempiarvoiseksi väeksi.

STR-T on jo pitkään vaatinut selvitystä nöyryyttävistä toimista.

– Kallonmittausten kulku ja väestön osallisuus niihin tullaan dokumentoimaan, kertoo STR-T-aktiivi Bengt Niska SVT:lle.

Niskan mukaan länsipohjalaiset ansaitsevat hyvityksen menneistä toimista. Hän kertoo itsekin tulleensa rangaistuksi puhuttuaan lapsena suomea ruotsinkielisessä koulussaan.

– Luokassa ei saanut puhua lainkaan suomea, vaan suomenkielisten sanojen käytöstä joutui seisomaan ja häpeämään, Niska muistelee.

Hallituksen totuus- ja sovintokomission selvitystyön on määrä valmistua kesäkuussa 2022. Ruotsin Rotubiologian tutkimuslaitos, joka oli lajissaan maailman ensimmäinen, lakkautettiin jo vuonna 1958.

Joonas Lehtonen
joonas.lehtonen@iltalehti.fi

Sanoja joita ei ole olemassa: vasemmistodiktatuuri, ihmisvelvollisuudet, tasavastuu, maskilisti, suomalaisvastaisuus, fennofobia, ihmisoikeuskerroin, misandria, afromaani