Donald Trump pilkkaamassa Greta Thunbergia summaa yhden kansainvälisen megatrendin – luvassa on yhä enemmän vaikeita jännitteitä ratkottavaksi
Onko luonnolla itseisarvoa vai vain välinearvo?
Kannattaako Suomen tehdä mitään ilmastonmuutoksen eteen?
Pitääkö Suomeen haalia maahanmuuttajia, jotta hyvinvointivaltio selviää?
Onko maaseutu pidettävä asuttuna?
Ja vielä: Herättävätkö nämä kysymykset ajatuksia tai tunteita?
Ei ihme jos herättävät. Ne ovat osa valtavia megatrendejä.
Megatrendit tarkoittavat suuria, maailmanlaajuisia kehityskulkuja. Sitra on julkaissut jälleen megatrendiraportin, jossa pohditaan suuria kehityskulkuja, jotka siis vaikuttavat koko maailmaan.
Tällä kertaa Sitra julkaisi viisi megatrendiä. Ne ovat:
1. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire!
2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3. Verkostomainen valta voimistuu
4. Teknologia sulautuu kaikkeen
5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa
...
Yle 1.1.2020
Sitra: Tässä ne nyt ovat: 20-luvun tärkeimmät kehityskulut 1.1.2020
Sitra markkinoi läpyskäänsä neutraalisti "selvityksenä", mutta näkökulmien ja termien valinnoista (esim. "aktivistit" vs. "ilmastonmuutoksen vähättelijät") näkyy, että kyse on enemmänkin poliittisesta propagandasta. Esimerkiksi maahanmuuttoon ja "monimuotoistumiseen" ei muka voi vaikuttaa, vaan muutokseen pitää vain sopeutua ja päästää irti "vanhasta käsityksestä maailmasta", koska paine maahanmuuttoon lisääntyy globaalina megatrendinä.
Ilmastonmuutoksen vähättelijät voivat päästä niskan päälle
Ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta jännitettä aiheuttaa esimerkiksi aktivismin ja ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vähättelijöiden suhde.
Kun vaikkapa nuoret osoittavat mieltään ilmastonmuutokseen puuttumisen puolesta, löytyy vastajoukko, joka vähättelee Suomen toimien hyötyjä tai ylipäätänsä aihetta.
“Lasten pitäisi olla koulussa.” “Aina ilmasto on lämmennyt.”
Jonkinlainen kansainvälinen symboli vähättelylle voisi olla vaikkapa Donald Trumpin twiittailu Greta Thunbergista.
Vähättely vs. aktivismi
Ilmastomarssit ja radikaaleja ympäristötoimia vaativat liikkeet, kuten kansainvälinen Elokapina keräävät yhä enemmän ihmisiä. Samaan aikaan on nousussa vähättelevät äänenpainot, jotka kieltävät yksilön tai Suomen merkityksen globaalien ongelmien ratkaisussa. On kuitenkin yhä enemmän merkkejä siitä, että aktivismi on saanut aikaan ympäristön kannalta parempia päätöksiä, ainakin tavoitteiden asetannan suhteen. Voi myös olla, että jako vähättelijöiden ja aktivistien välillä kärjistyy entisestään.
Vastakkain ovat paremminkin rationalistit ja toisella puolella tiukasta ilmastopolitiikasta hyötyvät ja ilmastouskovaiset hörhöt.
On
tieteellinen fakta, että hallituksen Suomelle sälyttämä maailman radikaalein hiilineutraaliustavoite ei vaikuta ilmastonmuutoksen etenemiseen millään havaittavalla tavalla. Toisaalta on
taloudellinen fakta, että Suomi ei tule "vaurastumaan", koska päätti olla yksin "rohkea edelläkävijä", kuten
pääministeri Marin antoi eilen ymmärtää. Lisäksi on
poliittinen fakta, että muu maailma, tärkeimpinä Kiina ja Intia, eivät tule muuttamaan ilmastopolitiikkaansa tiukemmaksi Suomen vaikutuksesta.
Edes EU ei tule aikaistamaan hiilineutraaliustavoitettaan jo päätetystä Suomen esimerkin vuoksi, vaan sen sijaan Suomi joutuu maksamaan miljardeja euroja muille EU-maille, jotta ne suostuvat lopettamaan kivihiilen käytön vuoteen 2050 mennessä. Että sellaista vaurastumista.
Suomalaiset on tulevaisuudessa entistä vaikeampi niputtaa yhteen ryhmään. Väestörakenne muuttuu pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden takia. Paine maahanmuuttoon lisääntyy globaalisti, minkä vaikutukset saattavat näkyä Suomessakin.
Edellä oleva teksti on taas raportista.
Ei tarvita kovin suurta viisautta huomaamaan, että tämäkin megatrendi aiheuttaa jännitteitä.
Väestön ikääntyessä ja työikäisten määrän vähentyessä jännite hyvinvointivaltion ideaalin ja sen ylläpidon välillä kasvaa. Tuodaanko lisää työvoimaa? Rukataanko hyvinvointivaltiota? Kärjistyykö kaupungin ja maaseudun välinen vastakkainasettelu? Ja halutaanko rajat kiinni vai olla osa kansainvälistä yhteisöä?
Maailmasta on tullut kansainvälisempi paikka globalisaation myötä ja monista asioista on onnistuttu sopimaan kansainvälisellä tasolla. Vastareaktiona globalisaatiolle on nähtävissä kuitenkin kansallismielisyyden lisääntyminen ja valtioiden rajojen korostaminen. Kansainvälisyyden tuomia etuja ei aina nähdä, koska ne voivat olla välillisiä, ja haitat korostuvat keskustelussa.
Väestörakenteeseen vaikuttaa myös maahanmuutto. Globaalisti muuttoliikkeiden odotetaan lisääntyvän toisaalta työelämän muuttumisen ja kaupungistumisen, ja toisaalta levottomuuksien ja ympäristön tilan huonontumisen seurauksena. Muuttoliike keskittyy kuitenkin yleensä lähialueille.
Suomen suhteen maahanmuuton tulevaisuuden kehitys riippuu mm. poliittisista päätöksistä, yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, kotouttamisen onnistumisesta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta eli siitä, paljonko Eurooppaan on tulijoita. Nettomaahanmuuton määrä on pysynyt suurin piirtein samana viime vuosina. Suomeen on muuttanut ihmisiä erityisesti muualta Euroopasta ja Aasiasta. Tilastokeskuksen mukaan suurin ulkomaalaistaustainen ryhmä Suomessa on ylivoimaisesti virolaiset. Pakolaistaustaisia maahanmuuttajista on murto-osa. Vaikka maahanmuutto on lisääntynyt, samaan aikaan Suomesta on muutettu yhä enemmän muualle.
...
Monimuotoistuva väestö saattaa aiheuttaa ”demografia-ahdistusta” eli tunnetta, että on vieras omassa maassaan, ja että toiset eivät ajattelekaan ja toimi samalla tavalla kuin itse. Tästä saattaa seurata heimoutumista ja heimouttamista, eli pyrkimystä määritellä itseä ja toisia joidenkin yksittäisten erojen perusteella ja siten yksinkertaistaa maailmaa. ”Me vastaan ne”-ajattelu näyttää yleistyvän monen asian suhteen. Oleellista onkin löytää harmaan sävyjä vastakkainasetteluista ja ymmärtää monimuotoisuuden useita ulottuvuuksia.
...
Monet heimoutumisen perusteet liittyvät arvoihin ja niiden vastakkainasetteluun, kuten kansainvälisyys vs. kansallismielisyys, yksilökeskeisyys vs. yhteisöllisyys tai liberalismi vs. konservatismi. Tällaiset vastakkainasettelut ovat usein kiinni vanhassa käsityksessä maailmasta. Tulevaisuuden kannalta onkin mielenkiintoista seurata, miten vastakkaisasetteluiden muodostamat jännitteet kehittyvät ja päästäänkö niistä irti kohti uusia tapoja ymmärtää maailmaa ja käynnissä olevia murroksia.
Kirjoittajat peräänkuuluttavat harmaan sävyjen löytämistä, mutta Ylen toimittaja rakentaa tiukemman maahanmuuttopolitiikan olkiukoksi rajojen sulkemisen ja kansainvälisyyden hylkäämisen.
Miten olisi ihan vaan haittamaahanmuuton minimoiminen?
Yhteiskuntajärjestelmät ovat haasteiden edessä sisäisesti ja ulkoisesti. Maailman valtasuhteet ovat muutoksessa samoin kuin vallankäytön muodot. Tulevaisuudessa merkitystä on yhä enemmän verkostoilla ja vuorovaikutuksella. Hämmennys vallankäytön muotona yleistyy. Tulevaisuuden kannalta oleellista on vähentää hämmennystä ja vastakkainasettelua ja samalla päättää yhdessä nopeista toimista yhteiskunnan uudistamiseksi.
Uudenlaiset liikkeet kasvavat verkostoina. Osa vaatii vahvoja johtajia ja vaihtoehtoa demokratialle. Samalla kaivataan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin: se tarjoaa kasvualustan populismille. Valeinformaatio ja mielipidevaikuttaminen pyrkivät hämmennykseen ja eripuraan. Tarvitseeko tässä jännitteitä edes listata?
Ehkä tarvitsee. Hyvä pyrkimys valeuutisten estämiseen aiheuttaa jännitettä sananvapaudelle: miten puuttua verkossa tapahtuvaan vihapuheeseen kaventamatta sananvapautta?
Ekologinen kestävyyskriisi edellyttää merkittäviä uudistuksia yhteiskunnan rakenteisiin ja kulttuuriin. Kyse ei ole kuitenkaan jonkin valmiin suunnitelman runnomisesta läpi, vaan oleellista on varmistaa reilu ja hyväksyttävä siirtymä kestävään yhteiskuntaan. Tämä edellyttää muutoksia kaikilla tasoilla, myös ajattelutavoissa ja kulttuurissa.
Ajattelutapojen muutos on kenties jopa tärkeämpää kuin yhteiskunnan rakenteiden, käytäntöjen tai toimintamallien muuttaminen, mutta molempia tarvitaan. Kulttuurin ja ajattelutapojen muutokset ovat vaikutuksiltaan laajoja ja syviä. Uudenlaista ajattelua on nousussa mm. ekososiaalisen sivistyksen tai jälkimateriaalisiin arvoihin perustuvan sivistyskäsityksen muodoissa.
...
Sananvapaus vs. informaatiovaikuttaminen
Verkossa tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen, vihapuheeseen ja herjaamiseen on tarve puuttua vahvemmin. Samalla halutaan kuitenkin vaalia vastuullista sananvapautta.
"Vastuullinen sananvapaus" on nykykielessä kiertoilmaisu vaatimuksille sananvapauden rajoittamisesta.
CASE ESIMERKKI: SIB – TULOSPERUSTAINEN RAHOITUSSOPIMUS
Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB). Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.
SIB-sopimus on systeemisen muutoksen työväline. Sen avulla julkinen sektori voi kehittää hankintakäytäntöjään suoritteiden ostamisesta kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa. Valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta, joten vaikuttavuuden hankinta tarkoittaa myös miljardien eurojen verotulojen aikaisempaa tuloksellisempaa käyttöä.
www.sitra.fi/hankkeet/sib-rahastot
Työministeri Lindströmin ylistämä SIB-sopimus oli ja on monimutkaisuudella naamioitu valtion rahojen kuppausautomaatti sijoittajien rikastuttamiseksi. Meidän pitäisi uskoa, että sijoittajat muka ihan hyvää hyvyyttään
"rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit", mutta sijoituksien ehdot on rukattu sellaisiksi, että viime kädessä veronmaksaja maksaa.
Aihe: Sitran megatrendiraportti 2020 (Luettu 3261 kertaa)