Ja vertailun vuoksi suureksi saatanaksi uutisoiitu Tallinnan vesihuollon yksityistäminen, missä neukkuajan vesi- ja viemärisysteemit on saatu uudistettua: Vesi- sekä jätevesitariffit Tallinnassa:
https://tallinnavesi.ee/en/customers-2/paying-bills/price-lists-for-water-and-sewerage-services/
Kuka kusettaa ja ketä näissä vesiasioissa? Voisiko se yksityinen olla tehokkaampi, kuin pöhöttynyt julkinen vesilaitos?
Tallinnan vesi, vesikuution hinta "kotitalousasiakas" 1.27 e/m3 ja yritysasiakas 3.42 e/m3. (hieman keinotekoinen jako tuo kotitalous vs yritys, ilmeisesti tuossa piilosubventoidaan kotitalouksien vedenhintaa rokottamalla yrityksiä enemmän. On vaikea sanoa ilman kulutustilastoja, mikä on veden todellinen hinta Tallinnassa, mutta vedetään viivoittimella keskeltä halki eli (3.42 +1.27) / 2 = 2.35 euroa kuutiolta (alv 0).
Helsingin vesi laskuttaa vesikuutiota 1.23 + 1.44 = 2.67 e/m3. HSY:n vesi on laadultaan Tallinnan vettä parempaa kaikin puolin, esim. toimii pesussa paremmin. Jätevedestä otetaan talteen lämpö jne. En nyt sanoisi, että Tallinnassa yksityinen puoli nyt tässä mitenkään ihmeellisen paremmin onnistuu, 2.35 vs 2.67 ei ole ihmeellinen ero ottaen huomioon laatuerot.
Kaikenlisäksi pitää muistaa, että virolaiset itse varoittavat meitä että vituix meni:
Kun Tallinna yksityisti vesihuoltonsa, melkein kaikki meni pieleen – "Älkää tehkö Suomessa näitä virheitä", sanoo kilpailuviraston johtaja. Yksityistämisen jälkeen veden hinta Tallinnassa moninkertaistui. Ongelmien korjaaminen vei lähes 20 vuotta.
Lainaus yllä ja pari muuta alempana lähteestä:
https://yle.fi/uutiset/3-11199294Sen neukkuputkijärjestelmän saneerauksen maksoi muuten Suomi ja Ruotsi. Ei ylistämäsi yksityinen järjestelmä. Kun otetaan huomioon tuo niin
Tallinnan vesihän on surkea. HSY sentään maksaa verkostokulunsa itse. Veden hinta ei poikkea silti oleellisesti Tallinnasta ja laatu paljon parempi!
Neuvostovuosien jäljiltä surkeassa kunnossa ollut Tallinnan putkiverkosto oli saneerattu yhteistyössä Suomen ja Ruotsin kanssa, ja kunnostettu vesilaitos oli houkutteleva investointi kansainvälisille yrityksille.
...
Lisäksi yhtiö irtisanoi reilun kolmasosan vesilaitoksen työntekijöistä. Koko aiempi johto sai potkut ja tilalle astuivat uudet brittiläiset johtajat.
Tallinna oli päättänyt yksityistää vesipalvelunsa siinä toivossa, että uudet omistajat toisivat pääomia kunnalle. Toive osoittautui turhaksi. Lähes kaikki tuotto maksettiin osinkoina yrityksen omistajille.
Heti ensimmäisenä vuonna omistajat nostivat lähes kahdeksankertaiset osingot yhtiön voittoon nähden. Tällä tavoin yhtiö puhdistettiin monien edellisvuosien tuloksesta.
---
Mitä tulee veden laatuun Tallinassa, niin ilmeisesti se täyttää jotenkuten turvallisen juomaveden määritelmät, mutta kukaan ei pidä sitä ainakaan hyvän makuisena. Helsingin vesi ei toki Lapin parhaille pohjavesille pärjää, mutta useimmat ihmiset pitävät Helsingin vettä yllättävän hyvän makuisena suuren kaupungin vedeksi. Eroa on myös vesivarannoissa. Tallinnan veden varastona on Ülemisten järvi, joka on matala, liejupohjainen ja kukkii herkästi kesäisin levää. Eipä se ylistetty yksityinen vesihuolto ole saanut sitä kuntoon.
HSY ottaa vetensä Päijänteestä ja hyvin syvältä, kaukana mahdollisista leväkukinnoista (joita ei Päijänteellä juuri riesana ole).
Jatkuvaa on debatti Tallinnan veden juomakelpoisuudesta mitä googlella tulee vastaan jos asiaa hakee:
Tallinnan hanavesi on puhdasta ja juomakelpoista muttei erityisen hyvän makuista, mikä johtuu veden korkeasta kalkkipitoisuudesta.
Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei virolainen vesijohtovesi tunnu sopivan kaikkien suomalaisten vatsoille. Kyse ei ole niinkään vesijohtoveden mahdollisesta epäpuhtaudesta vaan erilaisesta bakteerikannasta, joka voi saada elimistön sekaisin.
Tosin vain pieni osa vaikkapa Pärnun suomalaisvieraista tuntuu sairastuneen kraanavedestä.
Jos haluat pelata varman päälle, juo pullovettä.
Lopuksi lisää märkää rättiä naamalle näille luonnollisten monopolien yksityistämismantraajille (tämä pitäisi kyllä ihan arkijärjelläkin osata käsittää ilman että dosentti vääntää rautalankaa mutta näemmä ei kaikilta hommalaislta onnistu...
)
Dosentti Petri Juuti Tampereen yliopiston vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmästä kertoo Ylelle, ettei vesihuollon yksityistämisestä ole maailmalla juurikaan hyviä esimerkkejä.
– Yksityistämisellä tavoitellaan yleensä vapaata kilpailua, joka toisi mukanaan matalammat kustannukset ja paremmat palvelut, hän sanoo.
– Mutta yksityistämisen puolustajat unohtavat helposti, että vesihuolto on luonnollinen monopoli. Markkinat eivät toimi luonnollisessa monopolissa, kun kuluttajat eivät voi valita, kenen palveluja ostavat.
Monissa kaupungeissa vesihuollon yksityistäminen ei olekaan Juutin mukaan vastannut odotuksia. Päinvastoin. Kuluttajahinnat ovat nousseet, investointeja esimerkiksi infrastruktuuriin on tehty vähemmän ja palvelu on heikentynyt.
Kansainvälinen trendi onkin nyt aiemmin yksityistettyjen palvelujen kunnallistaminen.
