UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: 2020-01-21 SU: Yhteiskuntatieteiden politisoituminen on Suomessa tabu  (Luettu 3520 kertaa)

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 029
  • Liked: 3171
  • Sus siunatkoon
Lainaus
Yhteiskuntatieteiden politisoituminen on Suomessa tabu – yhdysvaltalaistutkimus osoittaa sosiologien tieteenalan ideologiset motiivit ja värittyneisyyden

Tieteen politisoituminen on nyt Suomessa tapetilla. Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) esitti sosiaalisessa mediassa ajatuksen, että yliopistomaailmaan on pesiytynyt poliittisia agitaattoreita, joille tiede on väline edistää ideologisia missioita. Tämä aiheutti eri puolilla puolustusreaktioita, ja paikoittain puhutaan jopa yleisestä hyökkäyksestä tiedettä vastaan. Kriittinen keskustelu tieteen politisoitumisesta unohtui poliittisen leimaamisen tieltä. Esimerkiksi sosiologian tieteenalaa on jo pitkään kritisoitu vasemmistolaisesta ideologisesta taipumuksesta, jota on havaittu sekä tutkijoiden henkilökohtaisissa poliittisissa vakaumuksissa että asennoitumisessa varsinaiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Yhdysvalloissa tehdyt akateemiset tutkimukset valottavat tätä ja ovat saman suuntaisia Tavion kommentin kanssa. Sosiologian alalla havaittu poliittinen tunnustuksellisuus on vakava ongelma tieteen puolueettomuuden ja tutkimuksen laadun kannalta.


Keskustelu tieteen politisoitumisesta nousi äskettäin otsikoihin, kun perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio kirjoitti sosiaalisessa mediassa huolensa akatemiaan yliopistomaailmaan pesiytyneistä agitaattoreista, joille akateeminen status on keino edistää omaa ideologista maailmankuvaa naamioiden sen tieteeksi. Samoihin aikoihin useampi perussuomalaisten kansanedustaja oli kyseenalaistanut Suomen akatemian vuoden 2017 päätöksen tukea yli 430 000 eurolla Helsingin yliopiston dosentin Oula Silvennoisen tutkimushanketta Suomen kytköksistä holokaustiin. Dosentti Silvennoinen, entinen vihreiden eduskuntavaaliehdokas, on tuttu sosiaalisen median aktivismistaan ja televisioesiintymisistään, joissa hän on pyrkinyt leimaamaan perussuomalaiset ”äärioikeistoksi” ja näkemään nyky-Suomessa yhtäläisyyksiä fasistiseen 30-lukuun. Silvennoisen aktivismi on saanut perussuomalaiset skeptiseksi hänen tutkimustyönsä laadusta.
Suomen Uutiset, 21.1.2020

Liitteenä jutun kuvituskuva. Vahva suositus koko kirjoituksen lukemisen puolesta alkuperäisestä lähteestä.

Valitettavasti kirjoituksen kommentointi ei Suomen Uutisten puolella näyttänyt kovin mielenkiintoiselta 132 kommentin kohdalla. Tosin ainoastaan silmäilin kommentit löytääkseni edes yhden kommentin peukutettavaksi. Onneksi sellainen löytyi. Tässä on haaste kotifoorumilleni, ainakin melkein, millaista kommentoitavaa kirjoitus täällä herättää?

Ohjaan tai yritän sytyttää keskustelua heti aloitusviestissä. Mitä mieltä ollaan? Onko tällaisella poliittisen puolueen käymällä keskustelulla tieteen politisoitumisesta mitään merkitystä, jos lähtökohta on ettei poliittisesti saa vaikuttaa tieteen tekemiseen vaan tiedeyhteisön on saatava nauttia autonomiastaan ja itseohjautuvuudesta?
"Kun faktoilla ei enää ole osalle äänestäjistä niin väliä, vaikeuksissa ovat Petteri Orpon kaltaiset sivistysporvarit." -- tähtitoimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 314
  • Liked: 24880
^ Liitekuvan jaottelu:

Sosiologien poliittinen suuntautuneisuus

21% äärivasemmalla
62% vasemmalla
13% keskellä
2% konservatiiveja
2% libertaareja

Lienee selvää, että eräillä suunnilla sosiologinen tiede ja tutkimus koetaan kutsumustehtäväksi, jossa "tutkimuksen" tulokset saattavat olla helposti jo ennalta selvillä ja tutkimus palvelee ensisijaisesti ideologisia tarpeita. Samaa tapahtuu myös kun suvakki lähtee tutkimaan maahanmuuttoa.

Tuo on selkeä ongelma, sillä tutkimuksen arvioimisen lisäksi pitää selvitellä myös tutkijan orientaatiota ja biasta, jotta voi arvioida, miten se mahdollisesti on vaikuttanut tutkimukseen ja sen tuloksiin. Parasta olisi tosiaan, jos kriittinen vertaiskontrolli toimisi noissa piireissä, mutta tuolla aatejakaumalla se tuskin on mahdollista.

newspeak

  • Vieras
Ennen kuin yleisesti lähdetään kertomaan eri alojen politisoitumisesta kannattaa huomioida myös eri tieteenalojen historia, joka on yleisesti on hyvinkin poliittisesti värittynyttä. Jos nyt sitten joku lähtee opiskelemaan noita aloja, hän väistämättä altistuu noille vaikuttimille joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Olisihan se aika erikoista, jos jotain tieteenalaa opiskelemaan lähtevä ei uskoisi ainakin jollain tapaa tuohon tiettyyn ajattelutapaan ainakin lopulta.

Kärjistäen: miksi ryhtyä evoluutiotieteilijäksi, jos ei usko evoluutioon?

Monille uusille opiskelijoille eri tieteenalojen todellinen sisältö tulee yllätyksenä. Ei suotta puhuta ympäri maailman, että yliopistot ovat aivopesulaitoksia. Melko varmasti opiskelijat itsekin huomaavat, että kyse ei ollutkaan siitä, mistä he alunperin kuvittelivat.

Tavan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 778
  • Liked: 6935
^Miksi teologia sitten on tiedekuntana läpimätä ja kulttuurimarsilainen? Eikös teologian laitoksille pitäisi hakeutua vain porukkaa, joka yli kaiken pelkää Jumalaa?
This was my father's belief and this is also mine:
  Let the corn be all one sheaf--
And the grapes be all one vine,
  Ere our children's teeth are set on edge
By bitter bread and wine.

newspeak

  • Vieras
^Miksi teologia sitten on tiedekuntana läpimätä ja kulttuurimarsilainen? Eikös teologian laitoksille pitäisi hakeutua vain porukkaa, joka yli kaiken pelkää Jumalaa?

Teologisella tiedekunnalla on myös oma historiansa. Ehkäpä kaikista tiedekunnista pisin. Siksipä kirkkohistorian tuntemus onkin perin hyödyllistä. Muu tiede ei juurikaan poikkea siitä lopulta luonteeltaan.

Limaukkeli

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 110
  • Liked: 153
  • Vanha liitto kunniaan.
Sosiologian vasemmistulaisuus ei kyllä yllä ollenkaan. Mitä olen itse joskus lukenut sitä sivuaineena, meille liputettiin ihan avoimesti jonkun Karl Marxin Pääoman olevan tieteellistä kirjallisuutta, koska se selittää pääoman vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Toki ote siinä opuksessa on lähinnä epämääräisen filosofinen ja perustelut parhaimmillaankin luokkaa "kapitalistiset sortajat väittävät noin, mutta oikeasti asia onkin näin", mutta kai sekin sitten jotain on selittävinään.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 850
  • Liked: 39515
  • Toivo parasta, varaudu pahimpaan.
Tämä on aika yksinkertaista. Jos valtio maksaa palkkasi (tai on hyvä asiakkaasi), haluat mielummin ison kuin pienen valtion.
“Länsimaiden johtajien ihmeellisin kehityssuunta on yrittää itsepäisesti luoda Neuvostoliitto Eurooppaan.”
— Gorbachev

“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— George Soros

“Kansallismielisyyden vastakohta ei ole globalismi, vaan kansallismielettömyys”
— Teemu Keskisarja, HS

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 142
  • Liked: 8202
Sosiologian vasemmistulaisuus ei kyllä yllä ollenkaan. Mitä olen itse joskus lukenut sitä sivuaineena, meille liputettiin ihan avoimesti jonkun Karl Marxin Pääoman olevan tieteellistä kirjallisuutta, koska se selittää pääoman vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Toki ote siinä opuksessa on lähinnä epämääräisen filosofinen ja perustelut parhaimmillaankin luokkaa "kapitalistiset sortajat väittävät noin, mutta oikeasti asia onkin näin", mutta kai sekin sitten jotain on selittävinään.

Kuten kommunistiprofessori Puuronen toteaa:

Lainaus
Tieteenalani sosiologia on poliittinen tiede. Työni ja poliittinen toimintani ovat kokonaisuus. Tarkoitukseni on vaikuttaa yhteiskuntaan niin tutkimuksieni kuin poliittisen toiminnankin avulla.

http://vesapuuronen.net/politiikka.htm

Koska yhteiskunnallinen vaikuttaminen on Puurosen tieteellisen toiminnan perusmotiivi, on tietenkin selvää, että Puuronen ei julkaise sellaisia tutkimustuloksia, jotka eivät vaikuta tuohon yhteiskuntaan hänen toivomallaan tavalla.  Toki tällaisten tulosten löytymisen todennäköisyyden voi minimoida jo oikealla kysymyksenasettelulla.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2020, 17:39:39 kirjoittanut Siili »

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 586
  • Liked: 1964
  • Aavikolla roskiksessa
^Miksi teologia sitten on tiedekuntana läpimätä ja kulttuurimarsilainen? Eikös teologian laitoksille pitäisi hakeutua vain porukkaa, joka yli kaiken pelkää Jumalaa?

Niin ne onkin, mutta uskoon rippikoulussa ja pois uskosta teologisessa tiedekunnassa. Noin koska tällä hetkellä ateistit on nostettu professoreiksi. Jolloin lähtökohta on aina sellainen, ettei koko Jumalaa ole.

Yleisesti tieteenalat ovat hyvin pitkälti läpi politisoituneita. Pois pääsee lähinnä tekemällä laadukasta tutkimusta, johon taas hyvin pieni porukka tutkijoista pystyy tai pyrkii. Laiskat nolla-aivot sitten tekevät nollatutkimusta, ja huutavat kuinka asiat ovat ja kuinka väärin on, jos kukaan on eri mieltä kuin keskinkertaisten tutkiskelijoiden massa.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2020, 17:52:19 kirjoittanut ApuaHommmaan »

ismolento

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 232
  • Liked: 5664
^Miksi teologia sitten on tiedekuntana läpimätä ja kulttuurimarsilainen? Eikös teologian laitoksille pitäisi hakeutua vain porukkaa, joka yli kaiken pelkää Jumalaa?

Teologisella tiedekunnalla on myös oma historiansa. Ehkäpä kaikista tiedekunnista pisin. Siksipä kirkkohistorian tuntemus onkin perin hyödyllistä. Muu tiede ei juurikaan poikkea siitä lopulta luonteeltaan.

Tällä menolla on vain ajan kysymys, koska myös matematiikka, kemia ja fysiikka politisoituvat yliopistoissa.

Aurelius

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 704
  • Liked: 459
Tieteen rahoitus on jo politisoitunutta, samoin strateginen ohjaus. Muutokset tapahtuivat viimeistään uuden yliopistolain myötä, jolloin yliopistojen hallitusten ja siten myös strategioiden keskeisiksi toimijoiksi tulivat yliopistojen ulkopuoliset toimijat ja tiedeyhteisön itsehallinto riistettiin. Samalla professoreilta vietiin virkavastuu. Leikkaukset ovat lisäksi tehneet suomalaisen tutkimuksen perustutkimuksen sijasta hyvin riippuvaiseksi ulkopuolisesta rahoituksesta, jota on sitten jakamassa ja suuntaamassa Koneen säätiön tapaisia toimijoita.

Vastaavia muutoksia on tapahtunut oikeastaan kaikkialla länsimaissa. Joko poliittiset apinat ovat eri maissa matkineet toisiaan tai sitten tieteen itsenäisyys on haluttu tarkoituksellisesti tuhota ja alistaa tutkimus poliittiseen ohjaukseen.

Politisoidulla tieteellä on yhteiskunnissa samantyyppinen funktio kuin uskonnolla ennen vanhaan, mikä näkyy silakoidenkin retoriikassa. Kun jokin on tieteellistä eli taustalla on tilaustutkimus, sitä ei saa kyseenalaistaa.

« Viimeksi muokattu: 21.01.2020, 19:05:17 kirjoittanut Aurelius »

newspeak

  • Vieras
Tällä menolla on vain ajan kysymys, koska myös matematiikka, kemia ja fysiikka politisoituvat yliopistoissa.

Ovathan ne olleet sitä aina!

faktankylväjä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 132
  • Liked: 68
Jostain syystä kun aletaan puhua tieteenalojen poliittisista painotuksista, esiin nostetaan aina nimenomaan vasemmistopainotukset. Alan uskoa keskustelun avoimuuteen siinä vaiheessa kun aletaan julkisesti keskustelemaan siitä, kuinka oikeistovärittynyttä kauppatieteiden opetus Suomessa on.

Olen kylläkin siinä määrin idealisti, että uskon sinänsä tieteellisen tutkimustiedon (ainakin pääsääntöiseen) puolueettomuuteen, koska tutkimusmetodologiaa on niin monen kriittisesti mahdollista tarkastella ja niin harvoin kukaan ideologisen vastapuolen edustajakaan pystyy tuomaan esiin, että otannassa tms. olisi voinut tapahtua valikoitumista. Sen sijaan sitä ei tietenkään voida eikä pidäkään kontrolloida tiedeyhteisössä, mitä opettajat puhuvat luennoillaan ja millaisia vastauksia he odottavat tenteissään. Se on osaltaan haasteellista, miten opetustoiminnan puolueettomuuskin voitaisiin taata.
What's So Funny 'Bout Peace, Love and Understanding?

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 591
  • Liked: 21210
Ymmärrän, kaikki mikä ei ole marksismi-leninismiä on oikeistolaisuutta jolla siten ei ole perusteltua olemassaolon oikeutusta.
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 591
  • Liked: 21210
Ymmärrän, kaikki mikä ei ole marksismi-leninismiä on oikeistolaisuutta jolla ei ole perusteltua olemassaolon oikeutusta.

En olisi odottanut, että olen tuota mieltä. Oma mielipiteeni on erilainen. Oppia ikä kaikki.

Yleensä "oikeistolaisuudesta" syyttäminen lähtee liikkeelle dogmaattisista lähtökohdista, ts. siitä että on olemassa epistemologinen maailmanjärjestys jota vastaan pahan voimat hyökkäävät. Koko elinikäni olen todistanut sitä kuinka tähän ovat uskoneet nimenomaan sosialismin ja kommunismin kokonaisena palana omaksuneet tahot (eivät siis amerikkalaiset jotka mieltävät esim. yhteiskunnallisen turvaverkon suoraan sosialismiksi, hyvässä tai pahassa). Taloustiede on "oikeistolaista" vain jos uskoo epistemologiaan siitä että kaikki sosialismin ja kommunismin doktriinin kanssa jollain tasolla ristiriidassa olevat maailmanmallit ovat harhaoppeja tai vähintään harhaluuloja - muutoin kyse on vain erilaisista malleista joilla on omat taustansa. Malleja, joilla ei ole päämääränä hyvin tarkkaan määritelty poliittinen tavoite vaan talouselämän parempi ymmärtäminen. Toisin kuin kaikkien hyvien ihmisten ihailemalla Parta-Kallun kohdalla, näiden teorioiden rakentajille on ollut ihan OK että joku on ollut asiasta eri mieltä. Ei olla tultu kansankomissaarien kanssa varmuudeksi ampumaan kuultaessa mielipiteistä.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2020, 23:45:53 kirjoittanut foobar »
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

no future

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 368
  • Liked: 1446
Ymmärrän, kaikki mikä ei ole marksismi-leninismiä on oikeistolaisuutta jolla siten ei ole perusteltua olemassaolon oikeutusta.
Eikös tämä yleensä mene niin päin että politisoitumista ja kommunismia nähdään ihan kaikkialla? Etenkin kommunismia.

Julleht

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 661
  • Liked: 1224
Ymmärrän, kaikki mikä ei ole marksismi-leninismiä on oikeistolaisuutta jolla siten ei ole perusteltua olemassaolon oikeutusta.
Eikös tämä yleensä mene niin päin että politisoitumista ja kommunismia nähdään ihan kaikkialla? Etenkin kommunismia.

Olen tosiaan itsekin ollut huomaavinani tendenssin, jossa natsien joka paikassa näkemistä päivittelevät ironisesti tuppaavat määrittämään sosialismiksi kaiken kokoomuksesta lähtien. Malka, oma silmä, jne.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur?

Alarik

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 529
  • Liked: 3806
  • Harvinainen valkoinen leijona
Eikös tämä yleensä mene niin päin että politisoitumista ja kommunismia nähdään ihan kaikkialla? Etenkin kommunismia.
Olen tosiaan itsekin ollut huomaavinani tendenssin, jossa natsien joka paikassa näkemistä päivittelevät ironisesti tuppaavat määrittämään sosialismiksi kaiken kokoomuksesta lähtien. Malka, oma silmä, jne.

Havainnot voi olla oikeat. Samaahan ne ajavat, siis toisessa reunassa ajavat kommunistista vasemmistososialismia - ja toisessa reunassa fasismityylistä vihervasurien kansallissosialismia.

Vaikeinta on siinä pienenevässä poliittisessa välissä keskellä, harmittomalla nationalismilla ja maahanmuuttokritiikillä. Kahden vaarallisen sosialisminhaaran puristuksessa.

Jack

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 919
  • Liked: 1769
Sosiologian vasemmistulaisuus ei kyllä yllä ollenkaan. Mitä olen itse joskus lukenut sitä sivuaineena, meille liputettiin ihan avoimesti jonkun Karl Marxin Pääoman olevan tieteellistä kirjallisuutta, koska se selittää pääoman vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Toki ote siinä opuksessa on lähinnä epämääräisen filosofinen ja perustelut parhaimmillaankin luokkaa "kapitalistiset sortajat väittävät noin, mutta oikeasti asia onkin näin", mutta kai sekin sitten jotain on selittävinään.

Väsäsin aikoinaan gradun sosiologiasta tämän naisen ollessa vielä laitoksen ruorissa. Hän oli opiskellut Yhdysvalloissa ASLA-Fulbright-stipendillä, ja minulle jäi käsitys, että hän oli ainakin tieteellisessä mielessä kallellaan tuohon suuntaan. Ei vasemmistolainen. Suurin osa tenttimistäni sosiologian kirjoista oli amerikkalaisia.

https://www.hs.fi/muistot/art-2000002623972.html

Minulle ei siis jäänyt käsitystä, että olisin opiskellut jollakin tavalla "sosialistista" alaa, tai että ylipäätään politiikka olisi hallinnut opetusta suuntaan tai toiseen. Olin noihin aikoihin tiukka kommunismin vastustaja, joten olisin kyllä huomannut, jos minulle olisi tuputettu sosialismia. Totta kai opettajissa oli ihmisiä niin vasemmalta kuin oikealtakin, niin kuin elämässä yleensäkin.

Kun menin ensimmäisen kerran pyrkimään yliopistoon, tuolloin vielä pääsykoepaikan ulkopuolella kaksi taistolaistyttöä jakoi Tiedonantajia. Ihmettelin, että mitäs lehtiä nämä ovat. Vielä tuon jälkeenkin muutaman vuoden ajan yliopiston aulassa pöydillä oli viiden sentin kerros sosialistista propagandaa. Eräässä hämärässä kolossa eräiden rappujen alla oli pieni toimisto, jossa partasuiset SOL-tyypit tekivät propagandaansa. Tällainen toiminta hiipui kuitenkin ajan mittaan, ja pöydätkin raivattiin jossakin vaiheessa. Taistolaisuuden viimeiset liekit sammuivat lepattaen.

Mieleeni on jäänyt, kuinka eräs proseminaaria ohjannut nuorehko nainen kertoi aikaisemmasta vasemmistolaisesta ajattelustaan, josta hän oli etääntynyt. Hän sanoi, että jos aate vaatii panssarivaunuja ja miehityksiä pysyäkseen elossa, se ei ole kannattamisen arvoinen. Ei hän asiaa aivan näillä sanoilla sanonut, mutta idea oli tämä. Panssarivaunut hän joka tapauksessa mainitsi.

Minulla on se käsitys, että jokin tieteenala ei sinänsä ole oikeistolainen tai vasemmistolainen. Se on vain väline kuten kirves tai moottorisaha. Kapitalistin käsissä sillä saa todennäköisesti erilaisen lopputuloksen kuin kommunistin käsissä. Siitä kai on kysymys. Ihmiset ratkaisevat.

ÄmTeeAa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 749
  • Liked: 2946
Olen pariinkin otteeseen kirjoittanut siitä, mitä minun mielestäni pitäisi tehdä koulutuksen puolella. Nykymenolla homma ei vaan toimi. En puutu tässä pelkästään yhteiskuntatieteisiin, vaan koko koulutusjärjestelmään.

1) Pudotetaan korkeakoulutettujen sisäänottomääriä yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Aiemman "30 % kansakunnasta on korkeakoulutettava" mantran sijasta maksimissaan 15 %. Rahoitus pidettäisiin nykyisellään, mutta kohdennettuna erillä tavalla, siitä lisää alla.

2) Ammattioppilaitosten tason reipas nosto. Emme halua enempää koulutusvuosia, vaan parempaa koulutusta. Vahvistettava mahdollisuuksia siirtyä ammattioppilaitoksesta ammattikorkeaan kun siltä alkaa tuntua.

3) Terminoisin yhteiskuntatieteiden että humanististen tiedekuntien rahoituksen neljäksi vuodeksi kokonaan. Sen jälkeen voidaan sitten aloittaa alusta uudelleen. Johtuu siitä, että tieteenalat ovat läpeensä korruptoituneita, eivätkä ne kykene enää tässä vaiheessa korjaamaan itseään. Ei enää sen jälkeen, kun julkaisujen vertaisarvioijat tuntevat kaikki julkaisijat. Asia on otettu esille jo 1970-luvulla, ja jos se olisi korjaamassa itseään, se olisi jo tapahtunut. Ulkopuolisten on pakko puuttua peliin.

4) On pyrittävä saamaan miehiä takaisin peruskouluun opettajiksi. Samalla peruskouluihin pitää palauttaa takaisin työrauha, sekä kuri ja järjestys. Tämä tarkoittaisi jatkossa opettajien suurempia kurinpito-oikeuksia.

5) Poikien oppimistulokset ovat sakanneet täysin. Tilanteeseen on saatava muutos, joka vaatii entistä suurempaa huomiota poikien opettamisen osalta. Järjestyshäiriöitä aiheuttavat pitää siirtää erityisluokille häiritsemästä muiden etenemistä, ja tarvittaessa luokkaa toistetaan niin monta kertaa, että minimivaatimukset saavutetaan.

6) Ei enää sitä, että ulkomailta hommataan porukkaa täyttämään tyhjäksikäyviä luentosaleja yliopistoon sitä varten, että tutkimusryhmät voisivat oikeuttaa olemassaolonsa. Yliopistojen rahoituksen on muututtava niin, että tutkimusryhmillä ei tule kiusausta hakea opiskelijoita ympäri maailmaa. Tarkoittaisi sitä, että määrän sijasta panostetaan laatuun.

Joskohan noilla alkuun pääsisi?

stefani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 791
  • Liked: 769
  • sosiaalilaskeutuja
3) Terminoisin yhteiskuntatieteiden että humanististen tiedekuntien rahoituksen neljäksi vuodeksi kokonaan. Sen jälkeen voidaan sitten aloittaa alusta uudelleen. Johtuu siitä, että tieteenalat ovat läpeensä korruptoituneita, eivätkä ne kykene enää tässä vaiheessa korjaamaan itseään. Ei enää sen jälkeen, kun julkaisujen vertaisarvioijat tuntevat kaikki julkaisijat. Asia on otettu esille jo 1970-luvulla, ja jos se olisi korjaamassa itseään, se olisi jo tapahtunut. Ulkopuolisten on pakko puuttua peliin.

Juu, tuossa on oikeanlainen ongelmanratkaisuote asiaan. Itse ehdotin joskus jossain brainstormailu-ketjussa, että psykologian opiskeluun voitaisiin laittaa sellainen ikäraja, että alle 30 vuotiaat eivät voisi aloittaa yliopisto-opintoja sillä alalla lainkaan. Olen edelleen sitä mieltä, että se oli hyvä idea, ja haluan taas muistuttaa siitä, että saataisiin jotenkin pidettyä käynnissä tätä ongelmanratkaisuhenkistä keskustelua.

ÄmTeeAa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 749
  • Liked: 2946
Juu, tuossa on oikeanlainen ongelmanratkaisuote asiaan. Itse ehdotin joskus jossain brainstormailu-ketjussa, että psykologian opiskeluun voitaisiin laittaa sellainen ikäraja, että alle 30 vuotiaat eivät voisi aloittaa yliopisto-opintoja sillä alalla lainkaan. Olen edelleen sitä mieltä, että se oli hyvä idea, ja haluan taas muistuttaa siitä, että saataisiin jotenkin pidettyä käynnissä tätä ongelmanratkaisuhenkistä keskustelua.

Ikäraja on ihan hyvä idea, tuossa vaiheessa alkaisi olemaan perspektiiviä yhteiskunnan oikeasta toiminnasta. Oma linjaukseni olisi sellainen, että yhteiskuntatieteelliseen vain luonnon- tai teknillisten tieteiden tutkinnon kautta, vähintään maisteri tai dippainssi pitäisi olla. Ja mieluiten vasta sitten kun on tietty määrä kokemusta työelämästä. Tokihan tämä hidastaisi yhteiskuntatieteellisiin tietesiin siirtymistä huomattavasti, ja vähentäisi siellä olevaa porukkamäärää melkoisesti. Mutta tarkoituksena olisi nimenomaan saada järkeviä, paikkansa pitäviä sekä toistettavia yhteiskunnallisia tutkimuksia aikaiseksi. Tällöin alalle hakeutuvat olisivat myös oikeasti arvostettuja, ja heillä olisi riittävä perspektiivi yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemiseen.

zupi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 54
  • Liked: 184
Jostain syystä kun aletaan puhua tieteenalojen poliittisista painotuksista, esiin nostetaan aina nimenomaan vasemmistopainotukset.

Johtuu ehkä siitä, että vasemmistopainotukset vallitsee niillä aloilla, joilla on ehkä suurin vaikutus ihmisten elämään, esim yhteiskuntatieteet, sosiaalialat, journalistit, yms. Ja nämä alat ovat myös sellaisia, missä kansalliset valinnat ja painotukset ratkaisevat. Esim nykyisen globaalin ultrakapitalistisen talousjärjestelmän suhteen ei Suomen kaltaisella maalla ole juuri mitään mahdollisuuksia tehdä omia valintoja ja painotuksia.

stefani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 791
  • Liked: 769
  • sosiaalilaskeutuja
Oma linjaukseni olisi sellainen, että yhteiskuntatieteelliseen vain luonnon- tai teknillisten tieteiden tutkinnon kautta, vähintään maisteri tai dippainssi pitäisi olla. Ja mieluiten vasta sitten kun on tietty määrä kokemusta työelämästä.

Liian kovat vaatimukset voivat myös kääntyä tarkoitustaan vastaan.

Suomessa on varmaankin paljon henkilöitä, keillä lähtökohtaisesti on älynlahjoja geeniensä puolesta, mutta joilla koulu on tökkinyt joidenkin satunnaistekijöiden takia. Opettajilla on voinut olla asenneongelmia, ja sattumankaupalla on voinut kaveripiiri koostua lippalakkipäisistä mopopojista, joiden kulttuuri on vienyt mukanaan. Sitten jos älynlahjat geeneistään saanut henkilö on jatkanut koulun jälkeen tavallisessa vähäistä koulutusta vaativassa työssä, hän on voinut silläkin tiellä oppia ihmisistä kaikenlaista. Jos tällaisessa henkilössä herää 30 vuoden iässä kiinnostus psykologiaa ja akateemista maailmaa kohtaan, hänen pääsyä alalle ei pitäisi estää ihan älyttömän byrokraattisella säännöllä. Jokin pääsykoe voisi olla ainoa este, mistä pitäisi selvitä.

Tieteenaloja jaetaan aina monenlaisiin alialoihin, ja psykologiassa pitäisi olla myös matemaattisen psykologian ala, jonne pääsisi vain yliopistotason matematiikan kautta, mutta kaiken psykologian ei tarvitsisi olla sellaista. Jos Googleen laittaa "mathematical psychology", niin siitä kyllä tulee kaikenlaista, eli ei siis ole mun keksintö varsinaisesti, mutta en tiedä, mikä käytäntö ja todellisuus on tuolla alalla tällä hetkellä. Varsinkin jos Suomesta puhutaan, niin en olisi optimistinen. Oma käytössä oleva aikani on ollut hieman rajallista, vaikka lievää kiinnostusta olisi tuon aiheen suuntaan.
« Viimeksi muokattu: 26.01.2020, 16:01:42 kirjoittanut stefani »

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 227
  • Liked: 10216
  • tökerö, tyhmä ja köyhä
Ennen vanhaan osa yhteiskuntatieteilijöistä sentään teeskenteli ihailevansa duunariluokkaa. Nykyisin y-tieteilijät pyrkivät estottomasti vaurastumaan ja kantamaan muassaan lahtareille ennen kuuluneita tuntomerkkejä: hommataan näyttelykoiria, kakarat pannaan amerikkaan vaihto-oppilaaksi ja sello-opintoihin. Asuma-alueeksi kelpaa lähinnä Ullanlinna tai korkeintaan Lauttasaaren paremmat alueet. Joka vuosi reissataan pitkin maailmaa ja poltetaan kerosiinia.

Eli samalla kun saarnataan pieni- ja keskituloisille suomalaisille leikkauksia, jäädytyksiä ja kikyä niin itse näytellään yläluokkaista. Siis aivan kuin Eläinten vallankumouksen finaalissa, missä siat (yhteiskuntatietelijät) olivat jopa pukeutuneet ihmisten vaatteisiin, prenikoihin ja harjoittelivat horjumaan kahdella jalalla kun muut eläimet (pieni- ja keskituloiset, kuoliaaksiverotettavat) ällöttivät nelijalkaisina niin paljon.

Jonakin vuona nämä yhteiskuntatieteilijät laativat jonkin adressin missä tuomittiin suomalaisten "rasismi". Allekirjoittajaluettelon pituus oli noin kaksi metriä ja JOKAINEN oli humanisti- tai yhteiskuntatieteilijä ja vähintäin dosentti.
« Viimeksi muokattu: 23.01.2020, 22:14:00 kirjoittanut Jorma M. »

faktankylväjä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 132
  • Liked: 68
Olen pariinkin otteeseen kirjoittanut siitä, mitä minun mielestäni pitäisi tehdä koulutuksen puolella. Nykymenolla homma ei vaan toimi. En puutu tässä pelkästään yhteiskuntatieteisiin, vaan koko koulutusjärjestelmään.

1) Pudotetaan korkeakoulutettujen sisäänottomääriä yliopistoihin ja ammattikorkeisiin. Aiemman "30 % kansakunnasta on korkeakoulutettava" mantran sijasta maksimissaan 15 %. Rahoitus pidettäisiin nykyisellään, mutta kohdennettuna erillä tavalla, siitä lisää alla.

2) Ammattioppilaitosten tason reipas nosto. Emme halua enempää koulutusvuosia, vaan parempaa koulutusta. Vahvistettava mahdollisuuksia siirtyä ammattioppilaitoksesta ammattikorkeaan kun siltä alkaa tuntua.

3) Terminoisin yhteiskuntatieteiden että humanististen tiedekuntien rahoituksen neljäksi vuodeksi kokonaan. Sen jälkeen voidaan sitten aloittaa alusta uudelleen. Johtuu siitä, että tieteenalat ovat läpeensä korruptoituneita, eivätkä ne kykene enää tässä vaiheessa korjaamaan itseään. Ei enää sen jälkeen, kun julkaisujen vertaisarvioijat tuntevat kaikki julkaisijat. Asia on otettu esille jo 1970-luvulla, ja jos se olisi korjaamassa itseään, se olisi jo tapahtunut. Ulkopuolisten on pakko puuttua peliin.

4) On pyrittävä saamaan miehiä takaisin peruskouluun opettajiksi. Samalla peruskouluihin pitää palauttaa takaisin työrauha, sekä kuri ja järjestys. Tämä tarkoittaisi jatkossa opettajien suurempia kurinpito-oikeuksia.

5) Poikien oppimistulokset ovat sakanneet täysin. Tilanteeseen on saatava muutos, joka vaatii entistä suurempaa huomiota poikien opettamisen osalta. Järjestyshäiriöitä aiheuttavat pitää siirtää erityisluokille häiritsemästä muiden etenemistä, ja tarvittaessa luokkaa toistetaan niin monta kertaa, että minimivaatimukset saavutetaan.

6) Ei enää sitä, että ulkomailta hommataan porukkaa täyttämään tyhjäksikäyviä luentosaleja yliopistoon sitä varten, että tutkimusryhmät voisivat oikeuttaa olemassaolonsa. Yliopistojen rahoituksen on muututtava niin, että tutkimusryhmillä ei tule kiusausta hakea opiskelijoita ympäri maailmaa. Tarkoittaisi sitä, että määrän sijasta panostetaan laatuun.

Joskohan noilla alkuun pääsisi?

Olen yleisesti ottaen samaa mieltä korkeakoulujen ja yliopistojen sisäänottojen pienentämisestä. Näin jo joskus vuosituhannen alkuvuosina perusopiskelijana, kuinka siinä yliopistossa missä minä opiskelin vuosi vuodelta alettiin pudottaa rimaa mm. matemaattisilla kursseilla aivan järkyttävällä tavalla. Loppujen lopuksi alkoi tuntua siltä, että matematiikan voisi suorittaa esseevastauksilla. Silloin oli kyseessä sen yksittäisen yliopiston intressit, koska johdolla oli suuruudenhullu tavoite kaksinkertaistaa yliopiston perusopiskelijamäärä, vaikkei opetusministeriö käsittääkseni ollut asiasta samaa mieltä. Sittemmin samaa ilmiötä on ollut nähtävissä ihan valtakunnallisesti. Mahtaisiko sitten osasyynä olla rahoitusmalli, jossa veronmaksajain fyffeä irtoaa mm. valmistuneiden määrän perusteella. Tästä on kuitenkin poikkeuksia; esimerkiksi lääketieteellisen osalta lisäisin sisäänottoja roimasti. Lääkikseen pääsy on tällä hetkellä suhteettoman vaikeaa opintojen sisältöön nähden, mikä on osasyy lääkäripulaan. Ei lääkärinä tarvitse oikeasti olla mikään ÄO:n 160 nero. Kyllä vähän vaatimattomammallakin opiskelija-aineksella voisi pätevöityä oikein ammattitaitoiseksi lääkäriksi.

Ammattioppilaitosten tasossa minusta ei välttämättä sisällöllisesti ole vikaa, mutta siellä alkaa olla huolestuttavan paljon omaehtoista etäopiskelua. Monelle lähiopetus kuitenkin on se opetusmenetelmä, millä oppii parhaiten. Opettajia tarvittaisiin lisää, vaan sekin tietysti maksaa. Nyt sitä rahaa on laitettu enempi ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeat ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että korkeakoulutus on kärsinyt melkoisen inflaation. Kun suurin osa nuorista alkaa olla korkeakoulutettuja, alkaa olla vaikea hahmottaa ketkä oikeasti ovat minkäkin tasoisia osaajia.

Väittämä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden korruptoitumisesta ei mene minulle läpi. Humanistisiin aloihin minulla tosin ei ole henkilökohtaista kosketusta ja yhteiskuntatieteisiinkin melko ohuesti. Yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia kuitenkin luen valistaakseni itseäni. Minusta ongelmana on laadullisen tutkimuksen suuri määrä ja väärinkäyttö. Laadullisella tutkimuksella ei voida koskaan osoittaa uskottavasti syy-seuraussuhteita, mutta nyt niitä tutkimustuloksia kuitenkin väärinkäytetään sellaisten suhteiden olettamiseksi. Määrällinen tutkimus puolestaan kaipaisi kunnianpalautuksen. Ongelmana kuitenkin on, että suuri osa yhteiskuntatieteilijöistä on aivan surkeita matematiikassa eikä suoraan sanoen ymmärrä tilastotieteestä paljoakaan. Pertti Töttö on muuten kirjoittanut tästä aiheesta loistavan kirjan "Pirullinen positivismi - kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle". Suosittelen lukemaan, jos aihepiirin pohdiskelu kiinnostaa!

Peruskouluissa on minusta menty mönkään siinä, että siellä pitää nykyisin kaiken olla yhteisöllistä, sosiaalista ja kivaa. Aito oppiminen kuitenkaan ei ole helppoa - siinä pitää haastaa itseään ja koko ajan nostaa rimaa. Kaikenlaiset ryhmätyöaktiviteetit vievät ison osan ajasta, vaikka on kyseenalaista miten hyvin sillä tavalla ihan oikeasti opitaan. On sellaisiakin tutkimustuloksia, jotka kyseenalaistavan ryhmätyöaktiviteetit opetusmenetelmänä, mutta jostain syystä Suomessa on tällä vuosituhannella uskottu niihin voimakkaasti. Tässä voi kyllä olla minulla painottunutkin mielipide, koska itse introverttina olen vamis melkein ennemmin vetämään ranteet auki kuin tekemään tuskastuttavia ryhmätöitä. Auktoriteetin puute kouluissa on osittain kyllä kotikasvatuksestakin lähtöisin minun mielestäni.
What's So Funny 'Bout Peace, Love and Understanding?

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 143
  • Liked: 13967
  • Kuka jos en minä
Jätän tämän vain tähän:

Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen opetustarjonta laajenee ja kaikille avointen verkkokurssien määrä kasvaa alkuvuoden aikana. Tuorein avaus on Antirasismin perusteet -opintojakso, joka on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

https://www.uef.fi/-/ita-suomen-yliopiston-mooc-kurssitarjonta-laajenee
Hedelmistään puu tunnetaan.

Tulituki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 839
  • Liked: 750
  • Turku
Meilläpä Turussa onkin rasismin filosofia.  :D

edit. En mennyt sinne koska en ole rasisti.
« Viimeksi muokattu: 23.01.2020, 23:32:17 kirjoittanut Tulituki »
Nostalgiaa: Koulu päättyi taas suvivirteen, reksi huusi: "Kommarit hirteen!"

Turun yliopisto: Vapaa tiede ja kriittinen ajattelu :D

faktankylväjä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 132
  • Liked: 68
Jätän tämän vain tähän:

Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen opetustarjonta laajenee ja kaikille avointen verkkokurssien määrä kasvaa alkuvuoden aikana. Tuorein avaus on Antirasismin perusteet -opintojakso, joka on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

https://www.uef.fi/-/ita-suomen-yliopiston-mooc-kurssitarjonta-laajenee

Ei kai tuollaisessa opintojaksossa mitään vikaa ole. Täällä hommafoorumissakin keskustelijat ovat noin tuhat kertaa korostaneet, että eivät ole rasisteja, joten tämähän ei liity esimerkiksi tähän foorumiin mitenkään.

Haasteena voi olla saada houkuteltua rasisteja tuolle opintojaksolle, koska ei-rasistihan ei tarvitse omakohtaisesti mitään antirasismin kurssia.
What's So Funny 'Bout Peace, Love and Understanding?

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 143
  • Liked: 13967
  • Kuka jos en minä
Jätän tämän vain tähän:

Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen opetustarjonta laajenee ja kaikille avointen verkkokurssien määrä kasvaa alkuvuoden aikana. Tuorein avaus on Antirasismin perusteet -opintojakso, joka on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

https://www.uef.fi/-/ita-suomen-yliopiston-mooc-kurssitarjonta-laajenee

Ei kai tuollaisessa opintojaksossa mitään vikaa ole. Täällä hommafoorumissakin keskustelijat ovat noin tuhat kertaa korostaneet, että eivät ole rasisteja, joten tämähän ei liity esimerkiksi tähän foorumiin mitenkään.

Haasteena voi olla saada houkuteltua rasisteja tuolle opintojaksolle, koska ei-rasistihan ei tarvitse omakohtaisesti mitään antirasismin kurssia.

Niin. Harvoinpa ne maahanmuuttajat ymmärtävät edes kylliksi suomea normaaliin kanssakäymiseen. Saati yliopistotason.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Tagit: