UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Koronaviruksen vaikutukset talouteen, yhteiskuntaan ja koko maailmaan  (Luettu 33391 kertaa)

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 568
  • Liked: 9700
Korona ja jalkapallo
- Publikum, Journalisten und Spielerfrauen bleiben ausgesperrt.
(...)
-   Yleisö, journalistit ja pelaajien vaimot ovat määräysten ulkopuolella.
Siis eivät määräysten ulkopuolella, vaan stadionin ulkopuolella (toivottavasti kotonaan). Tyhjät katsomot siis.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

justustr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 879
  • Liked: 3795
Urheilussa tärkeintä olisi saada pikaisesti pyörimään lasten ja nuorten urheilutoiminta. Se on se kaikkein tärkein ja kiireellisin asia.

Lasten ja nuorten urheilussa huolestuttavinta on poikien passivoituminen. Poikien liikkumattomuus on ollut ongelma jo pitkään muutenkin, suurimpana syyllisenä kännykät, tietokoneet ja pleikkarit, ja voi vaan kuvitella miten paljon se on heikentynyt nyt kun lockdown on kasvattanut ruutuajan potenssiin. Pari kuukautta lähes tauotonta ruudun ääressä istumista ja paluu aktiiviseen arkeen on jo lähes mahdottomuus.

Eli itse kannattan vahvasti urheilutoiminnan käynnistämistä. Kuntien liikuntatilat pitäisi saada pikaisesti auki, mutta vain seurojen käyttöön ja rajoitetuille ryhmille kohdistettuna. Kuntoliikunta sen sijaan joutaa odottamaan.

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 298
  • Liked: 25039
  • Nuiva koppelo
Kyllä niitä nyt käynnistelläänkin; kokemusteni ja kuulemisteni mukaan ainakin ulkolajeja, pienryhmissä ja muutenkin selkeillä ohjeilla tartuntariskiä minimoiden. On tosiaan tärkeää, että lapset ja nuoret saadaan liikkumaan.
Pese käsiä, pidä välimatkaa, älä kälätä, käytä maskia, pysy kotona.

www.endcoronavirus.org
www.epidemia.fi
www.eroonkoronasta.fi

Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 310
  • Liked: 6845
Korona ja jalkapallo
- Publikum, Journalisten und Spielerfrauen bleiben ausgesperrt.
(...)
-   Yleisö, journalistit ja pelaajien vaimot ovat määräysten ulkopuolella.
Siis eivät määräysten ulkopuolella, vaan stadionin ulkopuolella (toivottavasti kotonaan). Tyhjät katsomot siis.

Joo, tämä on ihan totta!  :flowerhat: Kiitos RP:lle korjauksesta!

Todellisuus on nykyään niin uskomatonta, että aivotkaan eivät kykene käsittelemään sitä, vaan tulkitsevat asian ihan kuin maailma olisi vielä oordinkissa. Tuomarit on ilmeisesti vielä kuitenkin sallittu, koska niitä ei ole erikseen kielletty. Toisaalta tarvitaan joku, joka niitä keltaisia ja punaisia kortteja vilauttelee mikäli joku hyppää ilmaan viereisen pelaajan hypyn jälkeen tai peräti sylkäisee kentturalle. Tyhjän stadionin ulkopuolella vallitsee samantapaiset absurdit säännöt (mm. puhallinorkesterien soittajat joutuvat harjoittelemaan maskit naamalla! Tosin oboensoittajat ovat Onnen Poikia ja voivat tuikata suuttimen maskin läpi. Vai voiko???) ja uudessa uljaassa mualimassa vilkutetaan ahkerasti natsi-, rasisti-, äärioikeistolais-, foliohattu- , viha- ja valepuhekortteja.

« Viimeksi muokattu: 16.05.2020, 13:52:29 kirjoittanut Alabama »

Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 310
  • Liked: 6845
... Paitsi siinä tapauksessa, että nähdään Saksan hallituksen toimet naurunpyrskähdyksiä tuottavina "ilonaiheina"...  :-\

Ei kai Saksan hallituksen toimia voitaisi nähdä ilonaiheina, jos ei olisi niitä, painavilla istuimilla, jotka näin tekevät.

Jäsentä @Alabama haluaisin lämpimästi kiittää osallistumisestasi Homman tietotarjontaan.  :D

Eipä kestä.  :)

Hyvin täällä on minun umpiruosteessa olevan äidinkielen harjoitukset kestetty.  :) Ja homman hyväksikäyttö venttiilinä ylipaineelle, joka pääsee kertymään hälyyttävän suureksi, varsinkin silloin, kun on aamusella lukaissut saksankielisen alueen uutisia ja kiukustunut joko niiden aihepiirin tai journalistien Merkelin pepunnuoleskelun takia lähes kuoliaaksi. Jonnekin sitä pahaa oloa sitten pitää purkaa...

kriittinen_ajattelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 583
  • Liked: 9589
  • Punavihreäkriittinen
Lainaus
Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.

Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.

Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
https://yle.fi/uutiset/3-11351803
Hard times create strong men, strong men create good times, good times create weak men, and weak men create hard times

P

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 747
  • Liked: 9961
Lainaus
Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.

Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.

Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
https://yle.fi/uutiset/3-11351803

Mutta Pirkanmaahan on ollut vähäkoronaista seutua?

https://www.verkkouutiset.fi/yle-tama-suomen-alue-on-melkein-koronavapaa-mista-on-kyse/
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 310
  • Liked: 6845
Lainaus
Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.

Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.

Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
https://yle.fi/uutiset/3-11351803

Mutta Pirkanmaahan on ollut vähäkoronaista seutua?

https://www.verkkouutiset.fi/yle-tama-suomen-alue-on-melkein-koronavapaa-mista-on-kyse/
Miten Pirkanmaan spesifinen "vähäkoronaisuus" liittyy Suomen itsemurhatilastoihin?

P

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 747
  • Liked: 9961
Lainaus
Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.

Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.

Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
https://yle.fi/uutiset/3-11351803

Mutta Pirkanmaahan on ollut vähäkoronaista seutua?

https://www.verkkouutiset.fi/yle-tama-suomen-alue-on-melkein-koronavapaa-mista-on-kyse/
Miten Pirkanmaan spesifinen "vähäkoronaisuus" liittyy Suomen itsemurhatilastoihin?

"Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi."



Retorinen kysymys/pohdintaa, miksi itsemurhapiikki on Pirkanmaalla, jossa tauti ei jyllää. Siksi. Maalikkona voisi olettaa sen olevan PK-seudulla, joka oli eristettynä ja jossa korona jyllää... Luulisi Uudenmaan eristyksen ja isojen tartunta- sekä kuolemantapausmäärien yms. voineen vaikuttaa itsemurhia lisäävästi juuri Uudellamaalla, mutta näköjään ei?
« Viimeksi muokattu: 16.05.2020, 15:26:03 kirjoittanut P »
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

Jorma M.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 735
  • Liked: 12722
  • tökerö, tyhmä ja köyhä
Tuo pelleily jossa ammattilaisurheilu on ihan pakko saada takaisin rullaamaan vaikka kyse on pelkästä sirkushuvista kyse on siitä että jos kausi jää pelaamatta loppuun niin seurat jäävät ilman TV-rahaa joka muodostaa joidenkin jalkapalloseurojen tuloista 4/5.

Ovatko nuo upporikkaat seurat sitten rakentaneet finanssinsa lyhytnäköisesti?

Jotkut ovat sitä mieltä että jalkapallo on elämän ja kuoleman kysymys. He ovat väärässä. Jalkapallossa on kyse paljon suuremmista asioista. (Sir Bobby Robson 1933-2009)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan PJ Anu Vehviläinen (Kepu) 27.2.20: "On aika epätodennäköistä, että on sairastumisen riskiä."

Katri Kulmuni (Kepu) 26.2.20: "Kun tavallinen ihminen muistaa pestä kädet, on monelta asialta turvassa"

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 838
  • Liked: 1739
Lainaus
Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.

Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.

Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
https://yle.fi/uutiset/3-11351803

Mutta Pirkanmaahan on ollut vähäkoronaista seutua?

https://www.verkkouutiset.fi/yle-tama-suomen-alue-on-melkein-koronavapaa-mista-on-kyse/
Miten Pirkanmaan spesifinen "vähäkoronaisuus" liittyy Suomen itsemurhatilastoihin?

 Ei liittyne mitenkään.
 
 Pirkanmaan itsemurhat liittynee
 enemmänkin vähänlumiseen/synkkään talveen.
 Pirkan Hiihtokin 2020 on peruttiin.
 65. Pirkan Hiihto maaliskuun 1. päivänä kävi lumettomuuden takia mahdottomaksi.
 

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 092
  • Liked: 80044
Lainaus
Koronakriisi osoittaa, ettei työhön voi suhtautua kauppatavarana

Meneillään olevan kriisin yksi keskeisimpiä opetuksia on, etteivät työtä tekevät ihmiset ole pelkkiä ”resursseja”. He siivoavat sotkumme ja huolehtivat sairaista, jakelevat ruoan ja lääkkeet. Elämämme edellytyksistä covid-19-pandemian aikana huolehtivat ”välttämättömän työn tekijät” ovat toiminnallaan osoittaneet, ettei työhön voi suhtautua vain kauppatavarana.

Parempi on nähdä työntekijät työvoimansa investoijina: ilman heitä ei olisi tuotantoa, palveluita tai yrityksiä. Yritysten ydin koostuu heistä, mutta siitä huolimatta heiltä on enimmäkseen evätty oikeus päätöksentekoon omaa työpaikkaansa koskien – oikeus, jonka pääoman investoijat ovat monopolisoineet.

Maailmansotien jälkeen naisten yhteiskunnallista panosta ei voinut enää kiistää, ja tämä auttoi heitä saamaan äänioikeuden itselleen. Nyt on vastaavasti aika antaa työntekijöille ääni. Erilaiset työpaikkakohtaiset yhteistoimintaneuvostot ovat olleet askel oikeaan suuntaan, mutta eivät yllä aitoon työpaikkademokratiaan.

Toimitusjohtajan valintaan, keskeisimpiin strategioihin ja voittojen jakoon liittyvät päätökset ovat liian merkittäviä jätettäviksi vain osakkeenomistajille. Oman henkilökohtaisen työn (oman mielen, ruumiin, terveyden – oman ainokaisen elämänsä) investoinnin pitäisi taata osallistumisoikeus näihin päätöksiin. Yritysten korkeimman johdon pitäisi nauttia kahden kamarin enemmistön luottamusta: työntekijöiden ja osakkeenomistajien.

[...]

Arto Laitinen
professori, Tampereen yliopisto

Eeva Luhtakallio
professori, Helsingin yliopisto

Olli Herranen
yhteiskuntatieteiden tohtori, Tampereen yliopisto

sekä suuri joukko tutkijoita eri puolilta maailmaa.
Helsingin Sanomat 16.5.2020

Lainaus
Olli Herranen
Demokratisoidaan työ.

@hsfi julkaisi lyhennelmän tänään 22 kielellä 30 maassa ilmestyvästä manifestista, jonka on allekirjoittanut jo yli 3000 tutkijaa maailmalla, ml. Thomas Piketty, Nancy Fraser & Dani Rodrik.

Lainaus
Työ on demokratisoitava: kauppatavarasta ekokriisin ratkaisuksi

Meneillään olevan kriisin yksi keskeisimpiä opetuksia on, etteivät työtä tekevät ihmiset ole pelkkiä ”resursseja”. He siivoavat sotkumme ja huolehtivat sairaista. He toimittavat ja jakelevat ruoan, lääkkeet, ynnä muut välttämättömyydet koteihin ja kauppoihin, joita toiset heistä pyörittävät. Elämämme edellytyksistä COVID-19-pandemian aikana huolehtivat ihmiset ovat toiminnallaan osoittaneet, ettei työhön voi suhtautua vain kauppatavarana. Päätöksiä ihmisten terveydestä ja kaikkein haavoittuvimpien hoivasta ei voi jättää pelkille markkinavoimille. Tällaiset ratkaisut lisäisivät riskiä eriarvoisuuden karkaamisesta pisteeseen, jossa heikoimmassa asemassa olevien elämistä ei enää huolehdittaisi.

Kuinka tämä sietämätön tilanne voidaan välttää? Osallistamalla työtekijät elämäänsä ja tulevaisuuttaan koskeviin päätöksiin työpaikoilla, eli demokratisoimalla yritykset. Vapauttamalla työ käsityksestä, jonka mukaan sitä voi kohdella puhtaana kauppatavarana ja takaamalla tarpeellista työtä kaikille kollektiivisilla päätöksillä. Näköpiirissä on, että joudumme kohtaamaan myös jatkossa massiivisia pandemioiden ja ympäristöromahdusten uhkia. Jotta kaikille kansalaisille voitaisiin tässä tilanteessa taata ihmisarvon mukainen elämä, tarvitaan näitä strategisia muutoksia. Ne luovat edellytyksiä sille vielä suuremmalle kollektiiviselle ponnistukselle, jota tarvitaan turvaamaan elämämme edellytykset tällä planeetalla.

Miksi demokratisoida työ? Joka aamu ihmisiä nousee sängyistään palvelemaan niitä, jotka voivat jäädä karanteenin suojaan. Ihmiset katsovat peräämme myös öisin. Heidän työnsä arvo tiivistyy koruttomaan ilmaukseen ”välttämättömän työn tekijät”. Nimitys kuitenkin samalla paljastaa, kuinka kapitalismissa on aina pyritty peittelemään tätä välttämättömyyttä kutsumalla heitä ”ihmisresurssiksi” (’human resource’). Ihmiset eivät kuitenkaan ole vain yksi resurssi muiden joukossa. Ilman työvoimansa investoijia ei olisi tuotantoa, palveluita, tai yrityksiä.

Myös karanteenissa ihmiset nousevat aamuisin tekemään organisaatioidensa heille osoittamia töitä. Nämä kotioloissakin tehtävät työt voivat venyä yömyöhään. Niille, jotka ajattelevat, ettei työntekijöiden omaehtoiseen ahkeruuteen voi luottaa ja että työt etenevät vain valvonnassa ja kurissa, tämä porukka todistaa aivan muuta. He osoittavat tekemällä töitä kellon ympäri, ettei työntekijät ole vain yksi sidosryhmä muiden joukossa: heillä on hallussaan työnantajiensa menestyksen avaimet. Yritysten ydin koostuu heistä, mutta siitä huolimatta heiltä on enimmäkseen evätty oikeus päätöksentekoon omaa työpaikkaansa koskien – oikeus, jonka pääomasijoittajat ovat monopolisoineet.

Vastaus kysymykseen kuinka yritykset ja koko yhteiskunta voisivat jakaa tunnustusta työntekijöidensä kriisiaikojen panoksesta, on demokratia. Toki ansiotasojen välillä ammottava eriarvoisuuskuilu on tukittava ja yleistä tulotasoa pitää nostaa, mutta se ei yksin riitä. Maailmansotien jälkeen naisten yhteiskunnallista panosta ei voinut enää kiistää, ja tämä auttoi heitä voittamaan äänioikeuden itselleen. Nyt on vastaavasti aika antaa työntekijöille ääni.

Työvoimansa sijoittajilla on ollut edustusta työpaikoilla Toisen Maailmansodan päättymisestä lähtien. Näiden yhteistoimintaneuvostoina (work councils) tunnettujen edustuselimien ääni on yritysten hallituksissa kuitenkin parhaimmillaankin heikko. Se on alistettu osakkeenomistajien nimittämille hallituksille. Työneuvostot ovat olleet kykenemättömiä pysäyttämään tai edes hidastamaan itseään palvelevan pääoman hillitöntä kasautumisvauhtia, jonka rooli on yhä keskeisempi ympäristömme tuhoutumisessa. Työntekijöiden edustajille onkin nyt taattava samat valtuudet kuin yritysten hallituksilla on. Yritysten korkeimpien johtojen pitäisi nauttia kahden kamarin enemmistön luottamusta: työntekijöiden ja osakkeenomistajien.

Saksassa, Alankomaissa ja Skandinaviassa otettiin toisen maailmansodan jälkeen asteittain käyttöön erilaisia työpaikkakohtaisia yhteistoimintaneuvostojen muotoja (Mitbestimmung). Vaikka niiden seurauksena työntekijöiden ääni voimistui, eivät ne vielä synnyttäneet yritysten sisälle todellista kansalaisuutta. Jopa Yhdysvalloissa, jossa työntekijöiden järjestäytymistä ja ammattiliittojen oikeuksia on merkittävästi tukahdutettu, vaaditaan nyt kasvavassa määrin työvoimansa sijoittajille oikeutta valita määräenemmistö edustajiaan hallituksiin. Toimitusjohtajan valintaan, keskeisimpiin strategioihin ja voittojen jakoon liittyvät päätökset ovat liian merkittäviä jätettäviksi vain osakkeenomistajille. Oman henkilökohtaisen työn (oman mielen, ruumiin, terveyden – oman ainokaisen elämänsä) investoinnin pitäisi taata kollektiivinen vahvistus- tai veto-oikeus näihin päätöksiin.

Miksi eroon työstä kauppatavarana? Kriisi on tuonut esille, ettei työhön voi suhtautua vain kauppatavarana. Päätöksiä, jotka vaikuttavat yhteisöihimme syvimmin, ei siis voi jättää puhtaasti markkinamekanismien varaan. Puhdas kannattavuusajattelu on jo vuosia ohjannut terveyssektorin tarvikkeiden ja työpaikkojen tuotantoa, ja nyt pandemia tekee näkyväksi laajuuden, jossa tämä periaate on sokaissut meidät. Tietyt strategiset ja kollektiiviset tarpeet pitää yksinkertaisesti suojata tältä. Maailmanlaajuisesti lisääntyvä kuolonuhrien määrä on hirvittävä muistutus siitä, kuinka joitain asioita ei pitäisi koskaan kohdella hyödykkeinä. Päinvastaista väittävät vaarantavat meidät riskialttiilla ideologiallaan. Kannattavuus on kestämätön mittatikku arvioitaessa terveyttä ja elämän jatkumisen mahdollisuuksia tällä planeetalla.

Työn vapauttaminen käsityksestä, jonka mukaan se on vain kauppatavara, tarkoittaa tiettyjen sektoreiden suojaamista niin sanottujen ”vapaiden markkinoiden” lainalaisuuksilta. Se tarkoittaa myös, että jokaiselle on taattava oikeus työhön ja siitä seuraavaan itsekunnioitukseen. Yksi tapa toteuttaa tämä on työtakuu. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 23. artiklan mukaan jokaisella on oikeus työhön. Työtakuu ei ainoastaan tarjoaisi jokaiselle kansalaiselle pääsyä arvokkaaseen työhön, vaan antaisi myös tuntuvan lisäpotkun kollektiiviselle toimintakyvyllemme vastata moniin nykyisistä ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevista painavista haasteista. Työtakuu mahdollistaisi sen, että hallitukset – paikallisyhteisöjen välityksellä – voisivat samanaikaisesti tarjota ihmisarvoista työtä ja taistella ympäristön romahdusta vastaan.

Työttömyyden lisääntyessä räjähdysmäisesti ympäri maailman, työtakuuohjelmilla voisi olla keskeinen rooli demokraattisten yhteiskuntiemme sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön tasapainon turvaamisessa. Euroopan unionin tulisi sisällyttää ne Green Deal -ympäristöohjelmaansa. Euroopan keskuspankin tehtävää pitäisi tarkistaa suuntaan, joka mahdollistaisi työtakuuohjelmien rahoituksen. Jos EKP mahdollistaisi tämän selviytymisemme kannalta elintärkeän tehtävän, oikeuttaisi se asemansa jokaisen EU-kansalaisen silmissä. Vastasyklisenä ratkaisuna häämöttävään työttömyyspommiin työtakuuohjelmilla olisi keskeinen panos EU:n menestykselle.

Ympäristön korjaaminen. Tähän kriisiin ei pitäisi reagoida yhtä naiivisti kuin vuoden 2008 talouskriisiin. Tuolloin pelastettaville pankeille pidettiin rajatonta, julkista velkaa paisuttanutta piikkiä auki, eikä vastineeksi vaadittu mitään. Jos hallitukset nyt pelastavat yritykset kriisistä on yritysten puolestaan vastattava demokratian perusvaatimuksiin. Koska hallitukset palvelevat demokraattisia yhteiskuntia, jotka myös muodostavat ne, on niiden vastuulla turvata eloonjäämisemme tällä planeetalla. Näin ollen hallitustemme yrityksille tarjoaman avun on myös oltava ehdollista: yritysten on muutettava käyttäytymistään. Tiukkojen ympäristöstandardien noudattamisen lisäksi niitä on vaadittava täyttämään tietyt demokraattisen sisäisen hallinnon ehdot.

Demokraattisesti johdetut yritykset ovat parhaita johtamaan onnistunutta korjausliikettä ympäristötuhon tieltä ympäristön toipumisen ja uudistumisen tielle. Ratkaisevia päätöksiä tehtäessä on työvoimaansa investoivien äänen kuuluttava niissä yhtä voimakkaana kuin pääomasijoittajien. On jo aivan riittävän monta kertaa nähty mitä tapahtuu, kun työvoima, planeetta ja pääoman hyödyt asetetaan nykyisessä järjestelmässä vastakkain: työvoima ja planeetta häviävät aina.

Cambridgen yliopiston tekniikan alan tutkijoiden ansiosta tiedämme, että ”saavutettavissa olevilla suunnittelumuutoksilla” voitaisiin energiankulutusta vähentää maailmalaajuisesti 73 prosenttia (Cullen, Allwood, and Borgstein, Envir. Sci. & Tech. 2011 45, 1711–1718). Nuo muutokset ovat kuitenkin työvoimaintensiivisiä ja niiden toteuttaminen maksaa usein lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin vanhaan tapaan jatkaminen. Jos yrityksiä ohjaa puhdas voiton tahkoaminen pääomasijoittajilleen ja halpaa energiaa on tarjolla, miksi tehdä muutoksia? Siirtymävaiheen haasteista huolimatta jotkut yhteiskunnallisemmat ja osuuskuntamuotoiset yritykset ovat kuitenkin jo osoittaneet positiivista muutospotentiaalia. Samalla kun ne kehittelevät sisäisiä demokraattisia hallintomalleja, niitä ohjaavat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja luonnonsuojelulliset hybriditavoitteet.

Itsemme huijaamisen aika on ohi: useimpia pääomasijoittajia ei lähtökohtaisesti kiinnosta työnsä investoijien ihmisarvo, eivätkä he tule johtamaan kamppailua ympäristökatastrofia vastaan. Onneksi on toinenkin vaihtoehto: demokratisoidaan työ, lakkautetaan sen käsittely kauppatavarana ja lopetetaan ihmisten kohtelu resurssina, jotta voimme yhdessä keskittyä säilyttämään elämän tällä planeetalla.

Translated by Arto Laitinen (Tampere University) &
Olli Herranen (Tampere University)
https://democratizingwork.org/read/#suomi

Jotain tällaista demokratisointia Tampereen yliopistolla puuhattiin jo 70-luvulla. Jää nytkin puuhaamiseksi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 310
  • Liked: 6845
Lainaus
Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.

Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.

Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi.
https://yle.fi/uutiset/3-11351803

Mutta Pirkanmaahan on ollut vähäkoronaista seutua?

https://www.verkkouutiset.fi/yle-tama-suomen-alue-on-melkein-koronavapaa-mista-on-kyse/
Miten Pirkanmaan spesifinen "vähäkoronaisuus" liittyy Suomen itsemurhatilastoihin?

"Suurin piikki poliisin itsemurhatilastoissa näkyy Sisä-Suomen alueella, johon kuuluvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi."



Retorinen kysymys/pohdintaa, miksi itsemurhapiikki on Pirkanmaalla, jossa tauti ei jyllää. Siksi. Maalikkona voisi olettaa sen olevan PK-seudulla, joka oli eristettynä ja jossa korona jyllää... Luulisi Uudenmaan eristyksen ja isojen tartunta- sekä kuolemantapausmäärien yms. voineen vaikuttaa itsemurhia lisäävästi juuri Uudellamaalla, mutta näköjään ei?

Eli itsemurhaluvut eivät liity koronan esiintymiseen.
 
Huomattavasti kohonneet itsemurhaluvut maalis- ja huhtikuussa liittyisivätkin todennäköisesti sekä koronatoimenpiteisiin että paniikkia lietsovaan koronasta tiedottamiseen globaalissa verkostossa. Kysymyksessä olisivat juuri koronatoimenpiteiden kollateraalivahingot: työttömyys, firman konkurssi, median ja somen pelottelu koronalla (kauhujutut, kuvitus teho-osastoista, ruumisarkkuriveistä, itkevistä sairaanhoitajista jne.); asiat, jotka helposti johtavat masennukseen ja edelleen äärimmäisiin (paniikki)reaktioihin, itsemurhiin.

l'uomo normale

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 11 567
  • Liked: 8203
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Huomattavasti kohonneet itsemurhaluvut maalis- ja huhtikuussa liittyisivätkin todennäköisesti sekä koronatoimenpiteisiin että paniikkia lietsovaan koronasta tiedottamiseen globaalissa verkostossa. Kysymyksessä olisivat juuri koronatoimenpiteiden kollateraalivahingot: työttömyys, firman konkurssi, median ja somen pelottelu koronalla (kauhujutut, kuvitus teho-osastoista, ruumisarkkuriveistä, itkevistä sairaanhoitajista jne.); asiat, jotka helposti johtavat masennukseen ja edelleen äärimmäisiin (paniikki)reaktioihin, itsemurhiin.

Noin herkät ihmiset tekisivät itsemurhan joskus muulloin, vaikka mitään koronatoimenpiteitä ei olisikaan. Tilastollinen yhteys ei ole sama kuin syy-yhteys.
And madness and despair are a force.
Socially distancing.

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 291
  • Liked: 37665
  • MAGA!
...
Jotain tällaista demokratisointia Tampereen yliopistolla puuhattiin jo 70-luvulla. Jää nytkin puuhaamiseksi.

Moneen kertaan tuolla mainitaan demokratia, puuttuu vaan se etuliite 'kansan-'. Olihan se arvattavissa, että taas kerran eräät ryömivät koloistaan luullessaan tilaisuutensa koittaneen, tällä kertaa koronan varjolla.   :roll:
Iltapäivälehdillä voisi olla valmis lööppipohja, jossa lukee: "Persu mokasi jälleen". Siihen alapuolelle sitten vain vaihdettaisiin nimi ja paikkakunta.  - Jussi Halla-aho

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 960
  • Liked: 30099
2020-05-18 Saksan yrityksille 51% kaikista koronatuista EU:ssa
« Vastaus #225 : 19.05.2020, 10:06:00 »
Bloomberg kertoo eilisessa artikkelissaan EU:n ilmoittaneen, että kaikista EU-regulaattorien hyväksymistä 1,95 biljoonan euron Covid-19 valtiontuista menee yli puolet (51%) Saksaan. Siten EU:n suurin talous rahoittaa kansallisia yhtiöitään huomattavasti enemmän kuin köyhemmät valtiot.

EU-tiedottaja  Arianna Podesta sanoi tämän luvun olevan ”paras arvio”, koska monet maat eivät ole julkistaneet jakoon aiottuja tukibudjettejaan ja niihin voi tulla vielä korotuksia. Tuki kattaa suorat avustukset ja lainojen takaukset, sekä tuetut lainat.

”Valtavat erot jäsenvaltioiden myöntämissä tuissa näyttävät liittyvän maiden käytettävissä olevaan fiskaaliseen liikkumavaraan ja vastaavasti niiden talouksien kokoon”, ilmoitti Podesta.

EU:n kilpailupolitiikasta vastaava komissaari Margrethe Vestager on useita kertoja varoittanut siitä, että kokoerot EU-maiden koronavirustukipakettien väillä aiheuttavat huolta, sillä ne voivat vääristää markkinoita.

EU-komissio tulee esittämään 27.5 osana toipumissuunnitelmaansa instrumenttia yritysten uudelleenpääomittamiseksi. Sen tavoitteena on tasoittaa maiden välistä tilannetta. Varakkaat maat kuten Saksa voivat lapioida yrityksiinsä valtavasti valtionapua, mutta velkakurimuksessa olevat maat, kuten Italian, eivät kykene antamaan yrityksilleen tukea samassa määrin.

Lainaus
Business

Germany’s Virus Aid Is More Than Half Total for Entire EU

- Biggest EU economy accounts for 51% of $2.1 trillion aid in EU
- France comes second with 17%, according to EU estimates

 
Bloomberg 18.5.2020 linkki artikkeliin

The European Union said Germany accounts for more than half the 1.95 trillion euros ($2.1 trillion) in Covid-19 state aid approved by EU regulators, in a sign that the bloc’s biggest economy is far outspending poorer nations to help its national companies survive the pandemic.

EU spokeswoman Arianna Podesta said the aid figure was “a best estimate” as many countries didn’t give total budgets on subsidies they plan to give and others may yet increase initial budgets. Aid covers direct grants and also loan guarantees and subsidized loans.
(…)

Liittenä vielä artikkelin kaavio.

---

Siitä voi sitten lähteä miettimään, että missä mennään ja kuka maksaa, ja kenelle käy kalpaten? Veikkaisin, että tuskin Saksalle, mutta mitä tämä mahtaa merkitä muille?
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 092
  • Liked: 80044

Lainaus
Ville Niinistö
Ehdotus alkaa lähestyä sitä mitä vihreä europarlamenttiryhmäkin on esittänyt. Yhteisvastuullinen rahasto, jota voisi kartuttaa myös EU:n omilla tulonlähteillä, auttaa EU-maita nopeammin jaloilleen ja luo toivoa tulevaisuudesta.

Suomen kannatettava tätä.

Lainaus
Saksa ja Ranska ehdottavat EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa – Rahastosta annettaisiin lainojen sijaan avustuksia jäsenmaille

Ranskan presidentti Emmanuel Macron tiedotustilaisuudessa: Ehdotamme ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa EU-maille.
https://yle.fi/uutiset/3-11358017

Varmaan turha kysyä perusteluja, miksi Suomen olisi kannatettava sille vahingollista järjestelyä. Ville Niinistölle kunnon vihreänä federalistina aina pääasia, että liittovaltiokehitys (mm. yhteiset EU-verot) etenee.

Lainaus käyttäjältä: Yle 18.5.2020
Lainojen takaisinmaksusta eivät ole vastuussa niiden saajat. Niistä vastattaisiin suhteellisen budjettiosuuden mukaan tai kehittämällä uusia varoja EU:lle, Emmanuel Macron sanoi.

Näitä uusia varoja voisivat olla esimerkiksi digivero tai EU:n ulkopuolisilta yrityksiltä perittävä hiilitulli.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

repo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 323
  • Liked: 4256
  • Sus siunatkoon
Vs: 2020-05-18 Saksan yrityksille 51% kaikista koronatuista EU:ssa
« Vastaus #227 : 19.05.2020, 10:53:58 »
Bloomberg kertoo eilisessa artikkelissaan EU:n ilmoittaneen, että kaikista EU-regulaattorien hyväksymistä 1,95 biljoonan euron Covid-19 valtiontuista menee yli puolet (51%) Saksaan. Siten EU:n suurin talous rahoittaa kansallisia yhtiöitään huomattavasti enemmän kuin köyhemmät valtiot.

Mielenkiintoinen uutinen tämän kanssa.

Lainaus
Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdestaan keskustelua koronapandemian toipumisrahastosta. Johtajat sopivat 500 miljardin euron EU:n budjetin yhteydessä toimivasta rahastosta, josta varoja myönnetään lahjoituksina koronaepidemian pahimmin runtelemiin valtioihin ja alueisiin.

– Me ehdotamme suoraan tulonsiirtoja. Se on suuri askel, Macron julisti.
[...]
Suomen Uutiset, 18.5.2020

Merkel ja Macron keskustelivat ja sopivat. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ylistää. Näin nämä EU-päätökset syntyy, jos on syntyäkseen. Tuleeko yhteistä velkaa tai velvollisuusia, vai eikö tule? Oltiinko päättävissä pöydissä vai nyökyttelevissä pöydissä?
"Kun faktoilla ei enää ole osalle äänestäjistä niin väliä, vaikeuksissa ovat Petteri Orpon kaltaiset sivistysporvarit." -- tähtitoimittaja Lauri Nurmi, Iltalehti

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 074
  • Liked: 28650
  • Easter Worshipper
Huomattavasti kohonneet itsemurhaluvut maalis- ja huhtikuussa liittyisivätkin todennäköisesti sekä koronatoimenpiteisiin että paniikkia lietsovaan koronasta tiedottamiseen globaalissa verkostossa. Kysymyksessä olisivat juuri koronatoimenpiteiden kollateraalivahingot: työttömyys, firman konkurssi, median ja somen pelottelu koronalla (kauhujutut, kuvitus teho-osastoista, ruumisarkkuriveistä, itkevistä sairaanhoitajista jne.); asiat, jotka helposti johtavat masennukseen ja edelleen äärimmäisiin (paniikki)reaktioihin, itsemurhiin.

Tämä teoria istuisi juuri siihen totuuteen, että maakunnassa, jossa juurikaan ei korona näy, kumisevat ravintolat ja kivijalkamyymälät tyhjillään. Liekö nämä kollateraaliuhrit sitten niitä pannumyssyhierojia (vrt. kirjoitukseni ylempänä), jotka ovat huomanneet että uusi normaali ei todellakaan takaa heille edes puolta leipää yrityksessään, josta ovat haaveilleet eläkeduuniaan.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 015
  • Liked: 9641
Jotenkin vaikea uskoa että kenelläkään on ollut baareja niin ikävä että kukaan edes haluaisi käydä  jossain kymmeneltä kiinni menevässä kahden metrin välimatkan baarissa mutta tiedä häntä.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 074
  • Liked: 28650
  • Easter Worshipper
Viittaan vielä tuonne aiempaan pannumyssyhieroja-kirjoitukseeni.

Törmäsin Hämeen alueuutisiin. Siellä kerrottiin vanhasta Mallasjuoman tehdasalueesta, josta tietty kannattava olut- ja virvoitusjuomatuotanto on ilmeisesti johonkin hävinnyt, koska aluetta "remontoidaan ja rakennetaan uutta". Isoa seinää valmisteltiin muraalia varten ja "alue kuhisi elämää".

Mitä siellä on?
Yksi pienpanimo, ateljeita, taiteilijoita, hautomoita, neuvottelutiloja, museoita...

Pienpanimoita alkaa olla joka oksalla ja oluet on kuin postikortteja. Valitaan sopiva etiketin mukaan ja jos se oli hyvän makuista, toista samanlaista pulloa ei löydy enää mistään ja muut samannäköiset saattavat olla jotain aivan muuta. Jos pienpanimo ei lyö jollain brändillä läpi, veikkaan vaikeaa tulevaisuutta kaikille alalle yrittäjille. Suomen alkoholilainsäädäntö vetää näiltä vielä mattoa jalkojen alta. Aamulehdessä oli juttu Pyynikin käsityöläispanimosta, joka myy nyt korona-aikaan verkkokaupassa omia tuotteitaan kotiinkuljetuksena. Oluet roudataan Viroon, jossa ne rekisteröidään ja maksetaan Viron alkoholivero. Sitten ne tuodaan takaisin Suomeen, jossa maksetaan Suomen alkoholivero ja olut viedään panimon naapurissa asuvan tilaajan portaille. Panimomestari Tuomas Pere kertoi, että he tekivät tämän järjestelyn herätelläkseen päättäjiä.

Saivat jotain 58 donaa koronakehitysrahaa, joten tuon järjestelyn saattoi tehdä ihan vaikka päättäjien kiusaksi.

Mutta takaisin tuohon Mallasjuoman tehdasalueeseen. Veikkaan että vähintään kaksi kolmasosaa alueen yrityksistä ja ateljeista elävät valtion lompakolla. Etenkin näin korona-aikaan, kun museot ja taidenäyttelyt kuuluvat myös sinne Maslow'n tarvehierarkian huipulle, tuollaisen lisäarvomosaiikin generoiminen tuntuu entistäkin järjettömämmältä.

Kuinka monta kertaa olette lukeneet jostain, että "Vanhoille tehdaskiinteistöille etsitään nyt käyttöä". Vaikka rakastan vanhaa tiiliarkkitehtuuria, niin yhteiskunnalle halvimmaksi tulisi bulldozata nuo sileäksi. Täällä on talvisin pakkasta ilmastonmuutoksesta huolimatta. Nuo tarvitsevat vähintään peruslämmöt pysyäkseen pystyssä. Peruslämmöt tarvitsevat maksajan. Taiteilija ja nukketeatteri ei sitä maksa. Ne eivät myöskään toimi pelkillä peruslämmöillä...

Miksi rasitan tällä koronan talousketjua on nimenomaan se syy, että yhteiskunnan elinkeinorakenne on menossa äärimmäisen haavoittuvaan suuntaan. On mennyt jo Nokian alamäestä ja IT-kuplan puhkeamisesta alkaen. Ei ymmärretty, että ne intialaiset osaavat tehdä sitä softaa Intiassakin, mutta puhelimet tuotetaan siellä, missä kokoonpanolinjat sijaitsevat.

Toki, jos koronahärdelli johtaa siihen, että kehitetään uusia rokote- ja seerumi-innovaatioita - mikä on monien tutkijoiden tavoite - jossa RNA-koodi syötetään laitteeseen ja se syntetisoi uuden rokotteen tai vasta-aineen mutatoituneelle virukselle heti eikä viidestoista päivä, se voi johtaa myös yhteiskuntaan, joka on turvallisempi kaikille ja nukketeatteritaiteilijoilla ja pannumyssyhierojilla on jälleen kultaiset ajat edessä.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 960
  • Liked: 30099
Vs: 2020-05-18 Saksan yrityksille 51% kaikista koronatuista EU:ssa
« Vastaus #231 : 19.05.2020, 12:18:10 »
Bloomberg kertoo eilisessa artikkelissaan EU:n ilmoittaneen, että kaikista EU-regulaattorien hyväksymistä 1,95 biljoonan euron Covid-19 valtiontuista menee yli puolet (51%) Saksaan. Siten EU:n suurin talous rahoittaa kansallisia yhtiöitään huomattavasti enemmän kuin köyhemmät valtiot.

Mielenkiintoinen uutinen tämän kanssa.

Lainaus
Merkel ja Macron ideoivat 500 miljardin euron yhteisellä velalla toimivan lahjoitusautomaatin

Samaa funtsin. Kerrotaan, että poliittinen valuutta euro, joka ei rakennu optimaalisen valuutta-alueen päälle, on rakennettu Saksan tarpeita varten. Kun kaikki laittavat munansa samaan koriin, niin Saksalle euro on halvempi valuutta, kuin mitä D-markka olisi ollut. Muille kuten Suomelle taas eurosta tuli kalliimpi valuutta, kuin mitä Suomen markka olisi ollut. Lisäksi koko kuvio on fiksattu tällaiseksi "ikuisiksi ajoiksi".

Edellinen seikka vaikuttaa suoraan maiden kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla: Saksan paranee ja Suomen, sekä vastaavien kilpailukyky heikkenee.

On kerrottu, että Saksan vaihtotase on reilusti ylijäämäinen ja rahat ovat laittaneet jemmaan oman tyynyn alle, josta voivat nyt purkaa näitä ylijäämiä. Tämä vahvistaa edelleen Saksan kilpailukykyä. Muilla taas alkaa mennä entistäkin heikommin. Samalla alkaa valjeta mitä Italian Salvini tarkoitti sanoessaan äskettäin, että "Euroopassa paremmin pärjänneet ja vähemmän työpaikkoja menettäneet ovat niitä maita, jotka voivat luoda lisää likviditeettiä, lisää rahaa, lisää valuuttaa taloudelliseen kiertoon ja kansalaisille taskuun annettavaksi".

Nyt - poliittisen yhteisvaluutan aikaan - ei edes oman valuutan arvon devalvoitumisen kautta päästä parantamaan omaa kv. kilpailuasemaa, joten maat kuten Italia tulevat olemaan jatkuvassa lirissä: Oma talous ei kasva riittävästi, jotta velkavuori pääsisi kutistumaan ja kilpailukyky sen kun heikkenee edelleen kunnes joku päivä "poks". Saksalle tämä sopii vallan hyvin, sillä isot ja vahvat kyllä porskuttaa aina, kuten huomaa tuosta uutisesta, jossa Merkel ja Macron sopivat muiden puolesta jotakin, josta voi ainakin sen osalta olla varma, että ainakaan Saksan vahingoksi se ei tule koitumaan. Siksi Saksan tuossa tekemä täydellinen takinkäännös alkaa olemaan jo hyvin ymmärrettävä - tehdään mitä vaan, niin kaikki sataa lopulta aina Saksan taskuun.

Yleisesti EU:ssa pätee edelleenkin se sama mikä nigerialaishuijauksissa: Maksumiehiksi päätyvät viimekädessä hölmöt. Saattaapa olla, että juuri se vuoksi Hölmölän tulevaisuus ei kovin valoisalta näytä. Lienee luvassa lähinnä kurjistumista ja jälkipolville siirtyvää valtavaa velkakuormaa, jota mitkään sisäiset devalvaatiot (KIKY:t) eivät pysty enää pysäyttämään tai korjaamaan.

EDIT typo
« Viimeksi muokattu: 19.05.2020, 12:36:33 kirjoittanut akez »
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 074
  • Liked: 28650
  • Easter Worshipper
Jotenkin vaikea uskoa että kenelläkään on ollut baareja niin ikävä että kukaan edes haluaisi käydä  jossain kymmeneltä kiinni menevässä kahden metrin välimatkan baarissa mutta tiedä häntä.

Kilkenny hanasta on parempi kuin koffi tölkistä.
Iso tuoppi pitsan kanssa onnistuu nykylainsäädännön mukaan vain ravintolan anniskelutiloissa. Tai sitten korvikkeena kaupasta ostettu tölkkikalja klasiin ja pahvin makuinen kotiin kannettu pitsa oman keittiön pöydän ääressä.

Terassillakin voisi jo istua. Keski-ikäisenä ukkona harvoin istun baarissa kymmenen jälkeen. Tyypillisin viime kesän ravintolailta oli rantalentiksen jälkeen peliporukalla kylän baarin terassilla tuoppi tai kaksi.

Ei noihin nautintoihin tarvitse suu toisen korvassa istua. Veikkaanpa että perhe tai "seurue" tai mitenkäs se meni... "löyhä kaveriporukka" saa kuitenkin istua samassa pöydässä, mutta pöytien välit ovat suuremmat. No, puolen tunnin päästä se istumajärjestys kuullaan ellei Samarinin tiedotustilaisuus taas venähdä kolmea varttia.

Veikkaan uutta innovaatiota. Kotimainen kasvomaski jossa on pillin reikä keskellä. Eipä ole tullut vielä koskaan juotua huurteista pillillä. Tuleeko läpi pelkkää vaahtoa... *röyh*

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 945
  • Liked: 5451

”Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdestaan keskustelua koronapandemian toipumisrahastosta. Johtajat sopivat...”


Kukas se meikäläisistä vakuuttikaan, kuin tärkeää on, ”että päästään päätöksenteon ytimiin”?
”Oikeusvaltiossa peruspalveluministeri ei voi ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä jonkun lain pykäliä pitämällä tiedotustilaisuuksia.”

Supernuiva

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 589
  • Liked: 6678

”Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät kahdestaan keskustelua koronapandemian toipumisrahastosta. Johtajat sopivat...”
Kukas se meikäläisistä vakuuttikaan, kuin tärkeää on, ”että päästään päätöksenteon ytimiin”?

Tsuhna on joskus suuruudenhullu. Pienen järven iso kala ei aina ymmärrä miten erilaista on olla isossa järvessä pienenä kalana, samasta asiasta tuossa on pohjimmiltaan kyse.

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 558
  • Liked: 14845
  • Kuka jos en minä
Jotenkin vaikea uskoa että kenelläkään on ollut baareja niin ikävä että kukaan edes haluaisi käydä  jossain kymmeneltä kiinni menevässä kahden metrin välimatkan baarissa mutta tiedä häntä.

Lisätään siihen, että verotuksella yhden oluen hinta on kymmenkertainen siihen, mitä kotona maksat. Luulisi kotibileiden yleistyvän.
Hedelmistään puu tunnetaan.

Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 310
  • Liked: 6845
Jotenkin vaikea uskoa että kenelläkään on ollut baareja niin ikävä että kukaan edes haluaisi käydä  jossain kymmeneltä kiinni menevässä kahden metrin välimatkan baarissa mutta tiedä häntä.

Lisätään siihen, että verotuksella yhden oluen hinta on kymmenkertainen siihen, mitä kotona maksat. Luulisi kotibileiden yleistyvän.

Viinin myynti on noussut Saksassa yli 30%:lla, viinan myynti on noussut myös yli 30%. WHO varoittaa alkoholin käytön alentavan tartuntatautien vastuskykyä.

Viikkokulutus on myös muuttunut: ennen koronaa juotiin kahtena päivänä viikossa ja pidettiin viisi maksankirkastuspäivää. Nyt on työviikko muuttunut viikonlopuksi ja alkoholia käytetään viitenä päivänä viikossa ja kahtena ollaan ilman.

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 821
  • Liked: 273
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Kun rokote valmistuu, ja maailmantalous käynnistyy, niin satojen miljardien eurojen rahastot voidaan peruuttaa, mutta halutaanko sitä.
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 298
  • Liked: 25039
  • Nuiva koppelo
Suvi Anne Siimeksen ajatuksia kulutuskysynnästä:

Lainaus
Koronaviruskriisi nosti esiin kotitaloudet

Yksityistä kysyntää ja kuluttajien luottamusta sekä niiden vahvistamisen vaihtoehtoja on tärkeä pohtia kiihkottomasti kaikissa puolueissa.

----
Suomen talous­politiikka on perinteisesti painottanut vienti­teollisuutta ja sen kilpailu­kykyä. Se on myös ollut ainakin tilastojen mukaan varsin suotuisa valinta väestöltään pienen, sijainniltaan syrjäisen ja luonnon­varoiltaan rajallisen kansan­taloutemme kannalta. Koti­talouksien rooliksi on jäänyt toimiminen työ­voiman ja kasvavan osaamisen lähteenä sekä pitkään myös kansan­talouden netto­säästäjänä.
----
Nyt käynnissä oleva koronavirus­kriisi ja siitä ulos johtavien teiden etsintä voivat kuitenkin muuttaa talouspolitiikkamme perinteistä roolitusta. Koronaviruspandemia on nimittäin tehnyt kaikille harvinaisen selväksi, että kotitalouksien kulutuskysynnän syvä ja äkillinen sakkaaminen voi tuhota neutronipommin tavoin kokonaisia tuotannonaloja ja elinkeinoja sekä meillä että muualla. Se tukahduttaa myös talouskasvua perin armottomalla tavalla.

Nyt käynnistynyt koronavirukseen liittyvien rajoitusten asteittainen purkaminen piristää varmasti yksityistä kulutusta. Ihmisten pelot ja huolet hillitsevät kuitenkin kulutuksen kasvua vielä pitkään yhdessä kriisin seurauksena lisääntyneiden lomautusten ja kohonneen työttömyyden kanssa. Samalla maallemme tärkeän vientiteollisuuden huonoimmat ajat ovat vasta edessä.

Siksi kotimarkkinoita ja kotitalouksien kulutusta ei voi enää pitää talouspolitiikassa pelkän jäännös­erän asemassa. Tämä käy mielestäni mutkan kautta ilmi myös työelämäprofessori Vesa Vihriälän ryhmän tuoreessa raportissa.
----
Yksityinen kysyntä ja kuluttajien luottamus ovat Suomelle ja Euroopalle tärkeitä myös koronavirus­kriisin jälkeisessä tulevaisuudessa. Niiden vahvistamisen vaihtoehtoja on siksi tärkeä pohtia kiihkottomasti kaikissa puolueissa. Niin poliittiseen debattiin kertyy riittävästi aloitteita ja aineksia myös siihen, että koti­talouksien, kotimarkkinoiden ja palvelualojen tarpeetkin saavat pysyvän sijan maamme talouspoliittisessa traditiossa.

Sijan antaminen niille ei tarkoita viennin ja teollisuuden unohtamista. Kyse olisi pikemminkin talouspoliittisen traditiomme täysi-ikäistymisestä. Se lisäisi luottamusta ja kannustaisi etsimään talouden ja tuottavuuden kasvun paikkoja myös palvelualojen todellisuudessa.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006511595.html?share=e2a1655379d991a091133d82f3fc1d16

Kulutus on selvästi tärkein kysyntäerä tuotannon ylläpitäjänä (>50%). Kansantalouden suhdanteet noudattavat pitkälle kulutuksen vaihteluita; ja toisinpäin, kulutus seuraa pitkälle suhdanteiden vaihtelua. Tuotanto ja kulutus ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.

Suvi Anne Siimes asettelee yllä sanansa korrektisti. Tässä vaiheessa koronaan kutsumattomana vieraana yhteiskunnassa on tutustuttu kuitenkin jo sen verran, että voisi todeta suoraan, että tiettyjen johtavien terveysviranomaisten propagoima "koronan riittävä leviäminen" ja väestön preppaaminen sairastuttamalla "toiseen aaltoon" on pahinta myrkkyä, mitä Suomen talouselämälle voidaan tuputtaa. Kuluttajien luottamuksen ja sen mukaisen käyttäytymisen ja laumasuoja-ajatusten välillä on sovittamaton ristiriita.
Pese käsiä, pidä välimatkaa, älä kälätä, käytä maskia, pysy kotona.

www.endcoronavirus.org
www.epidemia.fi
www.eroonkoronasta.fi

Timo Rainela

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 1 604
  • Liked: 2149
  • fundamentalisti patriootti - pro deep squatter®
Yhteisvastuuvälineistä ja takausvastuista.

Myös: Suomen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta. Nyt heti.

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/3039856106134563

Lainaus käyttäjältä: Jussi Halla-aho
En osaa muodostaa kovin kiihkeää mielipidettä alkoholin myynnistä. Periaatteessa minua ärsyttää kaikenlainen holhoaminen ja monopolijärjestelmät. Toisaalta alkoholi aiheuttaa valtavasti kustannuksia julkiselle terveydenhoidolle sekä rikoksia, väkivaltaa, surua ja murhetta, joten sitä ei voida pitää täysin "omana asiana".

Alkoholi ja sen myyminen ja tarjoilu ovat sen kokoisia asioita, että toimittajakin kykenee ne ymmärtämään, ja siksi aihe pääsee helposti suuriin otsikoihin. Ikävä kyllä tämän keskustelun alle jää paljon tärkeämpiä ja suurempia asioita. Esimerkiksi koronakriisin varjolla rakennettavat EU:n yhteisvastuumekanismit. Etelä-Euroopan maiden rakenteelliset ongelmat, joita yhteisvastuulla pyritään ratkaisemaan, eivät kuitenkaan ole koronan luomia. Ne ovat yhteisvaluutta euron luomia, tai ainakin sen mahdollistamia.

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT/TFEU) kieltää 125 pykälässään yksiselitteisesti unionin vastuun tai jäsenmaiden yhteisvastuun veloista. Viimeisen kymmenen vuoden ajan EU on rikkonut ja kiertänyt omia sääntöjään EU:sta muodollisesti irrallisilla vakausvälineillä ja -mekanismeilla.

Kreikan kriisin yhteydessä vakuutettiin, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä. Tämä periaate lienee edelleen voimassa. Kreikan ja Italian kaltaiset taloudet tietävät, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä.

Uusien yhteisvastuuvälineiden (SURE, Covid-19-rahasto) koko on 50 miljardia euroa, josta Suomen osuus on n. 800 miljoonaa. Näistä takausvastuista aiheutuu Suomelle suurella varmuudella tappioita, mutta mitään hyötyä kyseisistä välineistä ei Suomelle ole. Suomi esimerkiksi saa markkinoilta halvempaa lainaa kuin mitä SURE tarjoaa. SURE:n kautta lainaa hakenevatkin korkeariskisimmät maat, kuten Kreikka ja Italia. Jos ne eivät maksa lainojaan, tukiväline lähettää laskun takaajille, kuten Suomelle.

Nyt puheena olevan elpymisrahaston koko olisi peräti 500 miljardia euroa. Siitä myönnettäisiin lainoja ja mahdollisesti jopa vastikkeetonta rahaa heikoimmassa asemassa oleville jäsenmaille. Saksan ja Ranskan pankeilla on runsaasti saatavia Italiasta ja Espanjasta. Vaikka Saksa olisi rahaston suurin maksaja, sen kannalta velkojen yhteisvastuullistaminen ja pysyvät tulonsiirrot ovat jollakin tavalla rationaalista toimintaa. Suomella on tässäkin yhtälössä pelkkä maksajan rooli.

Muut pienet nettomaksajat, Itävalta, Tanska, Ruotsi ja Alankomaat, ovat omaksuneet hyvin tiukan linjan. Suomalainen media kutsuu niitä "riidanhaastajiksi" ja suomalaiset ministerit "tiukkiksiksi". Suomi sen sijaan suhtautuu Saksan ja Ranskan ehdotuksiin avoimesti.

On ymmärrettävä, minkä mittaluokan asioista on kyse. Suomi luovuttaa suomalaisen veronmaksajan rahat toisten maiden velkojen maksuun ja poliittisen kontrollin omasta budjetistaan. Minkä ottaa taatakseen, sen ottaa maksaakseen, kuten joku on sanonut.

Yhteisvaluutan hyödyt Suomelle ovat hyvin kyseenalaiset, mikä käy hyvin ilmi vertailtaessa Suomen taloudellista kehitystä euron ulkopuolelle jääneisiin muihin pohjoismaihin. Kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin. Sen sijaan, että hallitus suhtautuu "rakentavasti ja avoimesti" velka- ja tulonsiirtounioniin, sen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta. Nyt heti.
TR: Muuten olen sitä mieltä, että naisten olemassaolo politiikassa, virkahallinnossa ja päätöksenteossa on suurin yksittäinen syy kansakuntamme yhtenäisyyden ja moraalisen, eettisen, sivistyksellisen sekä pratopalogistisen rappion ja tuhon liikkeelle panevana voimana. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tagit: