Kulmuni ja Saarikko puhuvat kilpaa puutaheinää Suomen turvapaikkapolitiikasta, eivätkä tietenkään vastaa kysymyksiin.
A-studio: Keskustan puheenjohtajakisan ensikohtaaminen 3.8.2020
(22:00-24:00)
Toimittaja Sakari Sirkkanen
Otitte eduskuntavaalien alla väitteeseen kantaa "Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan". Kulmuni, olit tästä samaa mieltä, avaa tätä.
Katri Kulmuni
Kyllä maailma on sikäli muuttunut, että se mitä me näimme vuonna -15 oli aivan poikkeuksellista. Ja siitähän me totta kai...sitä ei ole vielä edelleenkään läpi käyty, ja me nähdään Afrikassa, jossa manner ei ole noussut jaloilleen, myös sen kaltaista siirtolaisuutta Eurooppaan, joka ei ole turvapaikkapolitiikkaa. Siksi minusta on tärkeää, että me emme ole sinisilmäisiä sen kanssa. Tanska, Ruotsi ovat kiristäneet omaa turvapaikkalinjaansa. Kyllä meidän...
Toimittaja [keskeyttää]
Pitäisikö Suomessa vielä kiristää?
Katri Kulmuni
Meidän täytyy olla yhteisessä pohjoismaisessa rintamassa.
Toimittaja
Eli pitäisikö kiristää?
Katri Kulmuni
Jos Tanska ja Ruotsi kiristävät, niin kyllä Suomen silloin täytyy olla pohjoismaisessa rintamassa.
Toimittaja
Annika Saarikko, olit tästä aivan eri mieltä kuin Katri Kulmuni. Ehkä olet vieläkin?
Annika Saarikko
Ehkä ensimmäiseksi tällainen arvolähtökohta, että keskusta on ihmisyyspuolue ja sydämen sivistyksen puolue, ja siihen kuuluu ajatus siitä, että hyvinvoivana länsimaana me autamme niitä, jotka aidosti apua tarvitsevat. Tää koko homman jännitehän liittyy siihen, että meillä on sellainen olo, että onks ne ihmiset oikeasti avun tarvitsijoita, jotka tänne tulee, käytetäänkö turvapaikkajärjestelmää väärin. Mun vastaus oli siihen, että ihminen joka tarvitsee apua, tietenkin Suomi on hyvinvoiva maa, joka auttaa. Ja sit kun tullaan siihen, että millainen lainsäädäntö, pitää muistaa, että Suomi myös kiristi monia asioita tän 2015 kriisin yhteydessä. Minun ymmärtääkseni me olemme aika lähellä näiden maiden [Tanska ja Ruotsi] lainsäädäntöä tältä osin. Että periaatteellisena kysymyksenä Suomi on niinkun maa, joka auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Mutta järjestelmän väärinkäytökset pitää pystyä estämään, ja kun puhuttiin äsken EU:sta, ja nämä ratkaisuthan pitäisi olla nimenomaan eurooppalaisia. Ei pelkästään se, että jos Suomi tai edes Pohjoismaat yrittää maailman siirtolaisuuskriisiä yksin ratkoa.
Toimittaja Sakari Sirkkanen
Otitte eduskuntavaalien alla väitteeseen kantaa "Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan". Kulmuni, olit tästä samaa mieltä, avaa tätä.
Katri Kulmuni
Kyllä maailma on sikäli muuttunut, että se mitä me näimme vuonna -15 oli aivan poikkeuksellista. Ja siitähän me totta kai...sitä ei ole vielä edelleenkään läpi käyty, ja me nähdään Afrikassa, jossa manner ei ole noussut jaloilleen, myös sen kaltaista siirtolaisuutta Eurooppaan, joka ei ole turvapaikkapolitiikkaa. Siksi minusta on tärkeää, että me emme ole sinisilmäisiä sen kanssa. Tanska, Ruotsi ovat kiristäneet omaa turvapaikkalinjaansa. Kyllä meidän...
Että mitä? Afrikasta tulee Eurooppaan nimenomaan
turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttäviä
turvapaikanhakijoita, koska
turvapaikkapolitiikka, jonka mukaan kaikki pitää ottaa vastaan. Näin siitä huolimatta, että kansainväliset sopimukset eivät edellytä Eurooppaan pääsyä tai asuttamista etenkään afrikkalaisille elintasopakolaisille.
Tyhjää puhetta, kun Kulmuni ei ole tehnyt tai edes maininnut ainuttakaan toimenpidettä, jolla turvapaikanhakijoiden Suomeen ja Eurooppaan pääsyä "rajoitettaisiin" millään tavalla, saati sitten "jyrkästi".
Toimittaja
Pitäisikö Suomessa vielä kiristää?
Katri Kulmuni
Meidän täytyy olla yhteisessä pohjoismaisessa rintamassa.
Toimittaja
Eli pitäisikö kiristää?
Katri Kulmuni
Jos Tanska ja Ruotsi kiristävät, niin kyllä Suomen silloin täytyy olla pohjoismaisessa rintamassa.
Kuten Kulmuni ja kaikki muutkin "pohjoismaisesta rintamasta" tai vastaavasta puhuvat poliitikot hyvin tietävät, ei ole olemassa "pohjoismaista rintamaa" eli yhtenäistä pohjoismaista turvapaikkapolitiikkaa. Tanskalla ja Ruotsilla on omat intressinsä ja omat muista poikkeavat politiikkansa, mutta olennaista Suomen kannalta on se, että näiden(kin) EU-maiden turvapaikkapolitiikat ovat selvästi Suomea tiukemmat. Kun viimeksi katsoin, Suomen hyväksymisprosentit afganistanilaisille olivat kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna mutta kolminkertaiset Tanskaan verrattuna.
Oikea vertailukohta on muutenkin EU- ja muiden sopimusten minimitaso eli ne kuuluisat "kansainväliset sopimukset", joita ei ole mitään syytä ylittää.
Annika Saarikko
Ehkä ensimmäiseksi tällainen arvolähtökohta, että keskusta on ihmisyyspuolue ja sydämen sivistyksen puolue, ja siihen kuuluu ajatus siitä, että hyvinvoivana länsimaana me autamme niitä, jotka aidosti apua tarvitsevat. Tää koko homman jännitehän liittyy siihen, että meillä on sellainen olo, että onks ne ihmiset oikeasti avun tarvitsijoita, jotka tänne tulee, käytetäänkö turvapaikkajärjestelmää väärin. Mun vastaus oli siihen, että ihminen joka tarvitsee apua, tietenkin Suomi on hyvinvoiva maa, joka auttaa.
Täyttä diibadaabaa, jossa ei perustella, miksi auttamisen pitäisi tapahtua Suomen muita maita löysemmän turvapaikkapolitiikan kautta, kun se on kaikkein resursseja tuhlaavin tapa auttaa. Pakolaisleirien tukeminen on luokkaa sata kertaa tehokkaampaa. Toisin sanoen auttaminen voitaisiin tehdä
oikeisiin pakolaisiin kohdistettuna noin sadasosalla nykyisistä kustannuksista ja nykyistä paljon pienemmänkin kehitysapumäärärahakehyksen puitteissa humanitaarisen avun muodossa.
Lisäksi tiedetään faktana, että Suomen kaikkiin muihin maailman maihin verrattuna poikkeuksellisen vetovoimaista turvapaikkajärjestelmää käytetään laajasti väärin. Itse asiassa käytännössä kaikki Suomeen asti turvallisten maiden läpi kulkevat tulevat tänne hyötyäkseen Suomen järjestelmästä. Saarikko ei kuitenkaan esitä toimenpiteitä väärinkäytön vähentämiseksi.
Annika Saarikko
Ja sit kun tullaan siihen, että millainen lainsäädäntö, pitää muistaa, että Suomi myös kiristi monia asioita tän 2015 kriisin yhteydessä. Minun ymmärtääkseni me olemme aika lähellä näiden maiden [Tanska ja Ruotsi] lainsäädäntöä tältä osin.
Kuten muun muassa turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosenttien vertailusta näkyy, Suomella on valtavan paljon löysempi politiikka kuin edes Ruotsilla, joka tunnetaan perinteisesti ääriliberaalin maahanmuuttopolitiikan maana.
Suomi ei kiristänyt vuoden 2015 kriisin yhteydessä mitään sellaisia asioita, joilla voisi olettaa olevan mainittavaa ohjaavaa vaikutusta tulijamääriin. Humanitaarisen suojelun kategorian poistaminen oli kaiketi merkittävin toimenpide, mutta senkin vaikutus jäi alle prosenttiin eli täysin marginaaliin, kun hakijamäärät nousivat sadoilla prosenteilla.
Annika Saarikko
Että periaatteellisena kysymyksenä Suomi on niinkun maa, joka auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Mutta järjestelmän väärinkäytökset pitää pystyä estämään, ja kun puhuttiin äsken EU:sta, ja nämä ratkaisuthan pitäisi olla nimenomaan eurooppalaisia. Ei pelkästään se, että jos Suomi tai edes Pohjoismaat yrittää maailman siirtolaisuuskriisiä yksin ratkoa.
Edelleen jää auki, miksi Suomi "auttaa" tehottomimmalla mahdollisella tavalla ja tukee EU-tason ratkaisuja, jotka vain pahentaisivat tilannetta sekä Suomessa että Euroopassa. Jos Suomi haluaa puuttua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöön, sen on tehtävä se ensin kansallisella tasolla kuten kaikki muutkin maat ovat tehneet.
EU:han ei ole esittänyt mitään tulijamäärien rajoittamiseksi mutta kylläkin automaattisia turvapaikanhakijasiirtoja (koskee myös afrikkalaisia laittomia siirtolaisia) EU:n ulkorajamaista muihin EU-maihin. Tämä hullu ja vaarallinen EU-laki kasvattaisi tulijavirrat vuoden 2015 kriisitasolle ja suuremmiksikin.