Pääkirjoitus: Puolalla outo perustelu
[...]
Huolta aiheuttavat erityisesti Unkari ja Puola. Maiden nykyiset hallitukset hakevat kannatusta nostattamalla kansalaisia EU:ta ja unionin voimavaltioita vastaan. Molemmat maat saavat unionin budjetista runsaasti tukia. Puolan koheesiotuki on suurempi kuin millään muulla EU-maalla.
EU-komissio hakee mallia, jossa tuen saantiin vaikuttaisi se, noudattaako unionin jäsenmaa demokratian perusperiaatteita. Tarkoitus on siis olla mainitsematta Puolan – tai minkään muunkaan maan – nimeä.
Puolan EU-ministeri Konrad Szymanski kertoi perjantain kokouksen alla Brysselissä, että tällaiset kytkennät ovat väärin, koska ne puuttuvat jäsenmaiden sisäisiin asioihin enemmän kuin EU:n perussopimuksessa on sovittu. Puolan perustelu on absurdi: EU:n perusperiaatteita rikkova haluaa toisten rahaa omilla ehdoillaan ja vetoaa tätä oikeuttaan puolustaessaan EU:n perusperiaatteisiin.
Helsingin Sanomat 21.2.2018
Huomasitteko Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan silmänkääntötempun, jolla hän käänsi totuuden päälaelleen? Kuinkahan moni puolihuolimattomasti pääkirjoitussivun läpi käyvä sen huomasi?
Puolan mukaan koheesiotuen kytkeminen epämääräisesti siihen, noudattaako unionin jäsenmaa demokratian perusperiaatteita, rikkoo EU:n perussopimusta. Puolan jo syylliseksi julistanut nimetön toimittaja ei tätä kiistä, mutta hänen mukaansa Puola vetoaa tässä EU:n perusperiaatteisiin, mikä taas on toimittajasta absurdia, kun Puolaa itseään syytetään EU:n perusperiaatteiden rikkomisesta.
Syytteen totuusarvo sikseen, mutta jos EU rikkoo perussopimusta kaavaillunlaisilla ehdoilla, se viimeistään silloin rikkoo myös EU:n perusperiaatteita, joiden rikkomisesta se syyttää Puolaa. EU:n toiminta on absurdia, ei Puolan puolustautuminen.
Huvittavaa kyllä, vain muutama päivä myöhemmin tämä EU:n puoliavoin epärehellisyys myönnettiin ja kyseenalaistettiin saman lehden toisessa pääkirjoituksessa.
Pääkirjoitus: Mittaamattoman mittausta
Puola ja Unkari purevat ruokkivaa kättä ja haukkuvat ruokkijaa.
EUROOPAN UNIONIN pitkän aikavälin rahoituskehysten rakentelu on alkanut komissiossa, parlamentissa ja jäsenmaissa.
Tarkoitus on linjata, kuinka suuret budjetit unionilla on vuodesta 2021 alkaen seuraavien viiden tai seitsemän vuoden aikana ja mihin rahaa käytetään. Työssä on monta hankalaa kohtaa. Yksi niistä on se, miten kohdellaan maita, jotka haluavat rahaa mutta eivät halua elää yhteisten periaatteiden mukaisesti. Vaikka maiden nimeämistä tässä vältelläänkin, kyse on Puolasta ja Unkarista.
[...]
Ehdollisuuden rakentamisesta tulisi hankalaa. EU-maiden budjetteja, vajeita ja velkoja seurataan, niiden pohjalta annetaan suosituksia ja niillä ohjataan. Mutta miten mitataan oikeusvaltioperiaatteiden vajetta yksiselitteisesti? Ja mikä on vertailupiste? Tarvitaanko uuden mittarin rakentamiseen yksimielisyyttä?
Jos tarkoitus on antaa varoitus ruokkivaa kättä pureville, tämä keino on hieman epäuskottava.
Helsingin Sanomat 25.2.2018
Oikeasti EU-puheet demokratian perusperiaatteista ovat savuverhoa. Kyse on siitä, että Puola muutamien muiden maiden ohella ei ole suostunut luopumaan maahanmuuttopoliittisesta päätösvallasta EU:n hyväksi ja taipumaan EU:n määräämiin maahanmuuttokiintiöihin. Tämä on tullut selväksi muun muassa siitä halveksunnasta, jolla EU-johtajat tyrmäsivät Unkarin maahanmuuttokansanäänestyksessä ilmaiseman yksiselitteisen kansan tahdon.