Tommi Salminen Helsingin kaupunginvaltuustoon 2021

[Tommi Salminen]

Kirjoitin analyysin Suomen valtion taloudellisesta tilanteesta ja velanotosta.

Miksi valtio ottaa velkaa?

Näen itse kolme perustarkoitusta velanotolle:

Investointi
Elvytys
Syömävelka

Jos olet ostanut asunnon, olet todennäköisesti ottanut sitä varten velkaa. Olet tehnyt investoinnin. Jos olet rahapulassa ottanut pikavipin saadaksesi ostettua ruokaa, ja olet maksanut sen pikavipin toisella pikavipillä, olet ottanut syömävelkaa. Nämä esimerkit eivät poikkea mitenkään siitä, mitä valtio tekee. Niiden lisäksi valtio voi kuitenkin myös elvyttää.

Valitettavasti viimeiset 10 vuotta on näyttänyt siltä, että velkaa otetaan, koska tuloja ei muuten saada menojen tasolle. Mitään oikeaa tahtoa saati näkemystä ei ole ollut siitä, miten ne tulot ja menot saataisi kestävällä tavalla tasapainoon.

Vaikka vuonna 2020 otetaan velkaa lähes 20 miljardia euroa, hallitus haluaa silti kasvattaa toisarvoisia menoja, esimerkiksi kehitysavun määrärahoja. Tämä on mielestäni täysin väärä valinta. Nyt, jos joskus, pitäisi karsia kovalla kädellä pois kaikki paitsi välttämättömät menot. Jokaisen menoerän kohdalla pitäisi miettiä, edistääkö se menoerä sitä, että Suomessa kaikilla on

ruokaa
lämpöä
turvaa

Kaikki menoerät pitäisi kyetä asettamaan tärkeysjärjestykseen. Valtiolla on vain yksi kassa, josta kaikki rahoitetaan, joten kaikki panostukset on pois jostain muualta. Siksi asiat kuuluukin laittaa vastakkain.

[Tommi Salminen]

linkki blogitekstiini: Maapallon pelastaminen julkisilla varoilla

Kehitysapuun haaskataan miljardi euroa joka vuosi. Mitä sillä rahalla saadaan? Kuka osaa sanoa jotain kehitysavun saavutuksia? Luulisi, että niitä nimenomaan haluttaisi rummuttaa. Oletan hiljaisuuden johtuvan siitä, että mitään saavutuksia ei ole.

Vuotuisella miljardilla eurolla maailman luulisi oikeasti paranevan. Uusimmassa kirjoituksessani käyn läpi kehitysapurahojen haaskausta ja annan esimerkin siitä, miten niillä rahoilla voisi oikeasti parantaa maailmaa.

Ensin on hyvä pysähtyä ajattelemaan, kuinka paljon rahaa jokavuotinen miljardi euroa on. Sillä saisi esimerkiksi

• reilut 71 000 huussia Afrikkaan (onko tämä paljon vai vähän? Sitä arvioidessa on syytä huomata, että yhden huussin hinnaksi tulee 14 000 euroa, mikä on osoitus kehitysavun tehokkuudesta)
• 130 euroa puhtaana käteen jokaiselle Sierra Leonen asukkaalle. (Mainiossa kirjassaan Ilmaista rahaa kaikille Rutger Bregman esittää, että köyhät lakkaavat olemasta köyhiä kun heille annetaan rahaa.)
• 9 samanlaista jätteenpolttolaitosta kuin Saloon rakennettava Korvenmäen laitos

Koetaan, että rahaa on pakko polttaa se miljardi, mutta kenelläkään ei tunnu olevan mitään visiota asiasta. Sen sijaan, että sillä rahalla ratkottaisi valittuja ongelmia, se lahjoitetaan muille siinä toivossa, että ne muut tahot ratkoisivat joitain pahoiksi katsottuja ongelmia. Tämä on mielestäni huonoa rahan käyttöä. Voisin hyväksyä näinkin suuren hyväntekeväisyyden, jos sillä olisi selkeä tarkoitus. Mutta mikä se tarkoitus olisi? Annan esimerkin.

Pelastetaan meret muoviroskalta

Merissä lilluu valtava määrä muoviroskaa. Se on ikävää. Olisi paljon parempi, jos merissä ei olisi muoviroskaa. Pitäisi siis:

• Kerätä muoviroskat pois meristä
• Estää uuden muoviroskan päätyminen meriin

Tämä on mekaaninen ongelma. Mekaanisiin ongelmiin on mekaaniset ratkaisut. Mekaaniset ratkaisut on järjestettävissä rahalla.

[Supernuiva]

^Tuo huussin hinta asettuu johonkin kontekstiin, kun kaiken koko maailman varallisuuden jakaminen tasan jokaisen ihmisen kesken tarkoittaisi sitä, että jokaisella ihmisellä olisi omaisuutta noin 10 000 euroa.

Uskomatonta verovarojen tuhlaamista.

Muoviroskien suhteen pitää muistaa, että monissa köyhissä maissa jäte työnnetään traktoreilla mereen. Siitä ne muovit sinne meriin joutuvat, eivät kotimaisten artesaaniruokien kääreistä. (Miksi piipissä leipuria, kondiittoria, lihamestaria tms. ei voi kutsua heidän omalla ammattinimekkeellä. Onko artesaani parempi kuin puuseppä tai leipuri?)

[Tommi Salminen]

Muoviroskien suhteen pitää muistaa, että monissa köyhissä maissa jäte työnnetään traktoreilla mereen. Siitä ne muovit sinne meriin joutuvat, eivät kotimaisten artesaaniruokien kääreistä.

Pointtini olikin, että niitä jätteenpolttolaitoksia saataisi rakennettua juuri köyhiin maihin. Paljon mieluummin näkisin meidän kehitysapurahojen menevän siihen kuin nykyiseen mustaan aukkoon. Jos siis vuodessa saataisi se 9 jätteenpolttolaitosta rakennettua Kauko-Idän köyhiin maihin niin ongelma olisi hyvin pian ratkaistu.

Ja se kaikkein kovin ydin on siinä, että miljardi euroa on valtava määrä rahaa. Sillä rahalla voisi oikeasti ratkoa maailman ongelmia, eikä jauhattaa sitä loputtomien järjestöjen koneistojen rattaisiin.

[Tommi Salminen]

Suomessa voi huoletta rikkoa ajokieltoa, lähestymiskieltoa tai eläintenpitokieltoa, koska seuraamuksena on vain lisää ajokieltoa, lähestymiskieltoa tai eläintenpitokieltoa.

Minun mielestäni näiden rikkomisesta kuuluisi seurata vankeutta.

Yleisellä tasolla kannatan lievimmän mahdollisen puuttumiskeinon käyttöä.

• Ajokielto, jos on vaaraksi liikenteessä
• Lähestymiskielto, jos on vaaraksi tietylle ihmiselle
• Eläintenpitokielto, jos pitää eläimiä kärsimyksessä

Henkilö voi muuten olla ihan kelpo kansalainen, mutta auton ratissa hän ei suostu noudattamaan sääntöjä. Silloin paras ratkaisu on, että hänen ei vain anneta ajaa autoa. Hänet määrätään siis ajokieltoon. Muilta osin hän voi jatkaa elämäänsä normaalisti. Sama pätee lähestymiskieltoon ja eläintenpitokieltoon.

Juuri näinhän nyt toimitaan. Hieno juttu. Kaikki kunnossa, eikö?…

…Ikävä kyllä kaikki ei ole kunnossa. Elämme valitettavasti yhteiskunnassa, joka on hampaaton hankalien tapauksien edessä. Kielto osataan määrätä, mutta ei olla varauduttu siihen, että joku rikkoisi sitä kieltoa

Koko kirjoitus: https://www.tommisalminen.fi/?p=171

[Tommi Salminen]

Kutsun kaikki tykkäämään uudesta Facebookin poliitikkosivustani
www.facebook.com/tommiasalminen
sekä seuraamaan minua Twitterissä www.twitter.com/tommiasalminen

Noissa paikoissa otan kantaa päivän polttaviin puheenaiheisiin. Lisäksi jokainen uusi tykkäys ja seuraaminen lisää näkyvyyttäni ja siten oikean asian edistämistä.

[Tommi Salminen]

Toimivassa yhteiskunnassa rikoksesta seuraa rangaistus. Siihen on mielestäni seuraavat neljä perustetta (ei tärkeysjärjestyksessä)

1. Rangaistuksen pitää olla riittävän ankara, jotta kaikki rikoksella saatu hyöty tulee kärsityksi pois. Muuten rikoksien tekeminen muuttuu kannattavaksi ja rikollisten olisi järkevintä jatkaa rikoksien tekoa heti vapauduttuaan.
2. Kunnon kansalaisten pitää kokea yhteiskunnan olevan oikeudenmukainen. Muuten yleinen oikeustaju rapautuu ja lakien kunnioitus vähenee. Seurauksena on kasvava määrä rikollisia.
3. Vankeusrangaistuksen kuuluu turvata yhteiskuntaa pitämällä kaikkein haitallisin rikollinen aines poissa pahanteosta. Nämäkin yksilöt toki vapautuvat ajallaan, mutta ainakin määräajan saavat kaikki muut olla rauhassa heiltä.
4. Rikollisia on perusteltua yrittää ohjata takaisin kaidalle polulle. Henkilöiden ollessa viranomaisten hallussa, heidät voidaan alistaa halutun kaltaiselle asennekasvatukselle.

Minusta pahasti tuntuu siltä, että nykyään kohdat 1-3 on unohdettu täysin. Jos niitä erehtyy vaatimaan julkisessa keskustelussa, tulee lynkatuksi.

Kirjoitukseni rangaistusten tarkoituksesta: https://www.tommisalminen.fi/?m=202012

[Tommi Salminen]

Ensimmäinen vaalivideoni on julkistettu. Puhun siinä energiapolitiikasta. Kerron surullisen tarinan siitä, miten puun polttamista on päädytty pitämään ilmastotekona ja turpeen polttamista lähes rikollisena - vaikka ilmastovaikutukset ovat samat. Lyhyen aikavälin ehdotukseni on, että ulkomailta rahdatun puun sijasta voimalaitoksissa poltettaisi suomalaista turvetta.

Linkki videoon Facebook-sivuillani: https://fb.watch/2FF1f47LOS/

Linkki samaan videoon Helsingin Perussuomalaisten Youtube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=tysAzfsEMrM

(Saako sen videon esikatselun tähän viestiin jotenkin?)

[Supernuiva]

^Turpeen käyttöä eivät varmastikaan halua ne tahot, jotka hyötyvät sen alasajosta. Ymmärtääkseni rahalliset arvot ovat isolta osin näiden(kin) energiapäätöksien takana.

(Jotkut luulevat, että metsäomaisuuden arvo kasvaa, kun energiapuun kysyntä kasvaa. Rautalangasta vääntäen tämä on kaiketi se seikka, jonka vuoksi turpeen käyttö ja siihen liittyvät työllistävätkin elinkeinoketjut ajetaan nyt alas.)

[justustr]

Turve on kyllä aika kaukana keskiverto städiläisen mielenmaisemasta. Aihe on toki tärkeä, mutta nyt ollaan vähän väärässä vaalipiirissä. Turve sopii vaaliteemaksi niihin piireihin (maakunnat) joissa turvetta tuotetaan.

Aihetta liipaten, minusta perussuomalaiset tekevät virheen keskittyessään liikaa valtakunnallisiin teemoihin. Halla-aho totesi jopa telkkarissa, että perussuomalaisten kunnallisvaaliteemat ovat valtakunnallisia tai jopa ylikansallisia. Ollaan vaarallisilla vesillä mikäli ehdokkaat unohtavat täysin paikallisuuden. Helsingissä ehdokkaiden pitää puhua nimenomaan helsinkiläisiä kiinnostavista ja askarruttavista aiheista kun taas Pihtiputaalla puhutaan sitten ihan muusta. Jos tämä unohdetaan niin voi käydä vielä köpelösti.

[JDwg]

Esitän tämän ketjun avausviestissä keskeiset vaaliteemani. Vastaan tässä ketjussa mielelläni kaikkiin kysymyksiin ja otan vastaan hyviä ideoita.

Päivää Tommi Salminen. Kysymys arvoistasi :

Sallisitko suojatun insestin lähisukulaisen kanssa tai nekrofilian?

https://hommaforum.org/index.php/topic,111236.msg2200125.html#msg2200125

[Tommi Salminen]

Turve on kyllä aika kaukana keskiverto städiläisen mielenmaisemasta. Aihe on toki tärkeä, mutta nyt ollaan vähän väärässä vaalipiirissä. Turve sopii vaaliteemaksi niihin piireihin (maakunnat) joissa turvetta tuotetaan.

Helsinki itse päättää mitä sen voimalaitoksissa poltetaan. Siinä missä voidaan ostaa puuta Liettuasta, voidaan ihan yhtä hyvin ostaa turvetta Pohjanmaalta. Tämä on mielestäni yksi kaikkein keskeisimpiä kaupungin päätettävissä olevista asioista.

[Tommi Salminen]

Päivää Tommi Salminen. Kysymys arvoistasi :

Sallisitko suojatun insestin lähisukulaisen kanssa tai nekrofilian?

https://hommaforum.org/index.php/topic,111236.msg2200125.html#msg2200125

Mielestäni oikeusvaltiossa kuuluu kaiken olla lähtökohtaisesti sallittua. Vain perustellusta syystä tulee asioita laissa kieltää. Erityisesti meidän poliittiset vastustajat ovat kunnostautuneet siinä, että haluavat kieltää kaiken mistä eivät pidä. Se on minun mielestäni väärä tie. Vastauksena siis kysymykseesi: Jos noiden asioiden kieltäminen laissa on perusteltua niin silloin niiden tulee olla kiellettyjä laissa. Jos kiellolle ei ole perusteita niin niiden tulee olla lain edessä sallittuja. Juuri tämä esimerkki ei kuulu poliittisiin teemoihini, joten en yritä sen enempää niitä perusteita keksiä.

[Tommi Salminen]

Pohdin opintotuen tulorajojen seurannan järkevyyttä blogikirjoituksessani.

Opintotuella on tulorajat siksi, että nykyistä sosiaaliturvapolitiikkaa ohjaavan periaatteen mukaan tukia kuuluu maksaa vain niitä tarvitseville. Tämä tarvitseminen taas arvioidaan tulorajoilla. Tulorajojen seuranta aiheuttaa byrokratiaa ja kannustinloukkuja. Ovatko ne hyväksyttävä hinta siitä, että opintotukia ei tarvitse maksaa kaikille?

Minun mielestäni hinta on liian suuri. Tulorajoista pitäisi luopua, koska siitä saadut hyödyt olisivat haittoja suuremmat.

Linkki blogikirjoitukseen Opintotuen tulorajat pois

Toimiiko nykyinen järjestelmä halutulla tavalla? Ovatko tulorajat toimiva keino myöntää opintotukea vain sitä tarvitseville? Ovatko tulorajojen seurannan hyödyt haittoja suuremmat?

Pohditaanpa nyt tosissaan tuota tummennettua kysymystä riippumatta siitä, edustetaanko näkemystä 1 vai 2. Mikäli tulorajojen haitat koetaan hyötyjä suuremmiksi, olisi tulorajojen poisto parannus nykytilaan. Mitä siis tapahtuisi, jos tulorajat poistettaisi?

• Uutisessa sanottiin, että ilman tulorajoja erittäin suurituloiset opiskelijat alkaisivat nostaa opintotukea. Näin varmasti kävisi. Mutta olisiko tämä iso vahinko? Erittäin suurituloisia opiskelijoita lienee aika vähän.
• Tukia maksettaisi sellaisille, jotka eivät ole erittäin suurituloisia, mutta jotka kuitenkin ylittävät nykyiset tulorajat. He ovat nykyisen järjestelmän häviäjiä. Tulorajojen poisto parantaisi heidän tilannettaan ja aiheuttaisi lisäkustannuksia.
• Kiistatonta on, että tulorajat poistamalla byrokratia kevenisi. Kelan käsittelykustannukset pienenisivät ja opiskelijat saisivat mielenrauhaa. Joku osaisi ehkä laskea arvion siitä, paljonko Kelan säästö olisi euroina. Opiskelijoiden mielenrauha ei olisi mitattavissa.
• Kiistatonta lienee sekin, että työvoiman tarjonta kasvaisi kannustinloukun poistuessa. Kun opiskelijoiden ei tarvitsisi enää seurata tulojaan tukien menettämisen pelossa, he olisivat valmiimpia ottamaan erilaisia töitä vastaan.

[Supernuiva]

^Koskeeko tämä sama ehdotus myös muita sosiaalitukia? (Kuitenkaan Helsingin kaupunginvaltuusto ei tietääkseni päätä valtiollisten sosiaalitukien tulorajoista.)

Mitä mieltä olet perustulosta?

[Tommi Salminen]

^Koskeeko tämä sama ehdotus myös muita sosiaalitukia? (Kuitenkaan Helsingin kaupunginvaltuusto ei tietääkseni päätä valtiollisten sosiaalitukien tulorajoista.)

Mitä mieltä olet perustulosta?

Aiheelliset kysymykset. Periaate on tosiaan sama käytännössä kaikissa sosiaalituissa. On valittu sellainen tie, että sosiaalitukia pyritään maksamaan vain niitä tarvitseville. Erilaisilla kriteereillä seurataan sitä, kenen katsotaan tarvitsevan tukia ja kenen ei.

Erilaisia tilanteita on paljon. Kaikkiin tilanteisiin halutaan varautua. Siksi niitä kriteereitä tarvitaan aina vain lisää ja lisää. Jokainen kriteeri aiheuttaa sekä suoria käsittelykustannuksia, että hankaloitusta tukia tarvitseville. Suurin periaatteellinen ongelma on silti mielestäni siinä, että rahapalkinnon saa suoriutumalla huonosti. Järjestelmä siis kannustaa täyttämään ne tukien kriteerit, jolloin rajalla olevilla ihmisillä on houkutus pyrkiä mieluummin alaspäin kuin ylöspäin.

Mikä on nykytila? Mielestäni nyt ollaan sotkeuduttu syvälle erilaisten kriteerien suohon. Sosiaaliturvasta kokonaisuutena on tullut hirviö, joka ei ole enää kenelläkään hallinnassa. Valtio säästää rahaa sillä, että ihmiset eivät ole tietoisia kaikista tuista, joita voisivat saada. Valtio kuitenkin menettää aivan käsittämättömän määrän rahaa siinä, että kaikkia näitä sosiaalitukia ja niiden kriteereitä seuraamaan on pitänyt palkata etuuskäsittelijöiden armeija. Lopputulos on yksinkertaisesti huono järjestelmä.

Mielestäni tätä nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää ei ole mahdollista korjata. Se on siihen aivan liian monimutkainen. Uusien kriteerien keksiminen vain pahentaa tilannetta. Kriteerien viilaaminen taas on huonon järjestelmän tekohengitystä. Uusi järjestelmä tarvitaan. Jotta se uusi olisi vanhaa parempi, se olisi luotava puhtaalta pöydältä. Ja uuden järjestelmän rakentavana ajatuksena tulisi olla yksinkertaisuus - ehtolauseiden minimointi.

Tähän tilanteeseen pätee mielestäni aivan samat asiat kuin opintotukeenkin erityisesti. Oli mitä mieltä tahansa järjestelmän tavoitteista, olisi tunnustettava milloin järjestelmä ei toimi. Vaikka edelleen haluaisi kohdistaa sosiaalitukia vain niitä tarvitseville, pitäisi olla valmis luopumaan järjestelmästä jos sen haitat ovat hyötyjä suuremmat.

Perustulo on PR-katastrofi. Nähdäkseni perustulolla tarkoitetaan erilaisia ratkaisuja kuvaamiini sosiaaliturvan ongelmiin. En ota kantaa yksittäisiin malleihin. Kannatan vain sitä yleistä periaatetta, että sosiaaliturvassa ei ole ehtolauseita. Lukemani perusteella se on toteutettavissa siten, että kokonaiskustannukset pysyvät samassa suuruusluokassa. Lisäksi uskon ihmisten ottavan mieluummin hieman vähemmän rahaa ilman byrokratiaa ja kannustinloukkuja kuin hieman enemmän rahaa jatkuvien hakemusten ja kannustinloukkujen siivittämänä.

Kaupunginvaltuusto ei toki päätä näistä, mutta kuntapolitiikassa on vain rajallinen määrä kiinnostavia asioita. Siksi puhun myös valtakunnan politiikasta.

[Tommi Salminen]

Kirjoitin maahantulopalkasta - ulkomailta Suomeen töihin tulevilta pitää edellyttää tiettyä tulotasoa. Mielestäni sen tulotason ei kuulu riippua siitä, mille alalle nämä ulkomaalaiset ovat tulossa töihin.

Jos Suomi olisi suljettu järjestelmä, ei mitään palkkakontrollia tarvittaisi. Silloin nähdäkseni kaikkien töiden palkat asettuisivat luonnolliseen tasapainoonsa. Olisi tietty taso, jota pienemmällä palkalla kukaan ei suostuisi tekemään joitain töitä. Jos ne työt olisivat välttämättömiä, niistä saatu palkka nousisi sitten tasolle, jolla joku suostuisi niitä tekemään.

Mutta Suomi ei ole suljettu järjestelmä. Jos tänne muodostuu alipalkkauksesta johtuva työvoimatyhjiö jollekin alalle, se täyttyy ulkomaisella työvoimalla köyhemmistä maista. Tämä on luonnollista, eikä siitä tule syyttää näitä ulkomaalaisia tyhjiön täyttäjiä.

Edellä kuvattu tilanne ei kuitenkaan ole Suomen etujen mukainen. Jos Suomeen muuttaa ulkomailta henkilö tekemään jonkin alan työtä nälkäpalkalla, siinä on kaksi ongelmaa:

• Se ylläpitää alan alipalkkausta.
• Koska sillä nälkäpalkalla ei tule Suomessa toimeen, tästä ulkomaisesta henkilöstä tulee Suomen sosiaaliturvan asiakas – eli kansantalouden kannalta kuluerä – vaikka hän onkin työssä käyvä.