Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Nuorisojengeistä tuli oikeistopuolueiden vaaliase 10.12.2022
Koville ottaa Hesarissa. Uskomatonta sontaa, tietysti nimettömänä.
VAALIT lähestyvät, joten puolue kuin puolue ottaa kaiken irti aiheista, jotka helisyttävät tuntoja omissa kannattajissa. Perussuomalaisten kannattajien ykkösaihe on maahanmuuton vastustaminen.
Haittamaahanmuuton vastustaminen.
Perussuomalaiset otti tiukasti kiinni uutisista, jotka kertovat pääkaupunkiseudulla liikkuvista nuorisojoukoista. Jengeissä liikkuu myös maahanmuuttajataustaisia nuoria. Aiheeseen perussuomalaiset saa ripustettua miltei kaikki kannattajilleen keskeiset ja kaikille tutut vaatimukset maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikan kiristämisestä.
Jengeihin kuuluu
poliisin arvion mukaan
95 prosenttia maahanmuuttajataustaisia,
kertoo Helsingin Sanomat:
Poliisi on kertonut, että Etelä-Suomessa toimii yhteensä kymmenkunta katujengiä. Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne on kertonut, että 95 prosenttia katujengeihin kuuluvista jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten torstaina jättämään välikysymykseen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin liittyivät kaikki oppositiopuolueet. Vaikka perussuomalaiset omistaa poliittisesti maahanmuuttovastaisuuden, muut puolueet laskevat, että niiden oli parempi seistä mukana tuimina rivissä kuin jättää teema perussuomalaisille.
Luen tuon niin, että Hesarin mukaan kyseessä ei ole oikea ongelma tai että ongelma ei oikeasti liity maahanmuuttoon, joten asiaan ei pitäisi kiinnittää huomiota. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.
Katujengit ovat todellinen ilmiö, joka tulee pysäyttää alkuunsa. Kysymys on tulkinnoista. Sosiaalipoliittisesti kyse on nuorten eriarvoistumisesta ja huolestuttavalla tavalla kasvavasta pahoinvoinnista, mutta välikysymyksessä ongelma halutaan nähdä ennen muuta rikollisuuden ja maahanmuuton läpi.
Kun katujengiongelma liittyy näin selvästi
maahanmuuttajataustaisiin, kyse on ennen kaikkea
maahanmuuttopolitiikalla luodusta ongelmasta. Aivan kuten Ruotsissa.
Se voi käydä kalliiksi. Tutkimukset ja muiden maiden kokemukset osoittavat, että tällainen kova linja stigmatisoi maahanmuuttajia ja lisää syrjintää ja rasismia. Ja sillä on vaikutusta muihinkin kuin katujen nuoriin.
Mikä stigmatisoi maahanmuuttajia ja lisää syrjintää?
Puhutaanko nyt
kaikkia Suomessa asuvia koskevien rangaistusten koventamisesta vai
maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä? Vai ylipäätään siitä, että 95-prosenttisesti juuri maahanmuuttajiin liittyvä ongelma tunnistetaan ennen kaikkea maahanmuuton ongelmaksi, joka se on?
KOKOOMUKSEN mukaan sen ja perussuomalaisten kotouttamispolitiikassa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Tällä puolueet voivat mahtua samaan hallitukseen. Ongelma on kuitenkin siinä, että kokoomus on tässä asiassa ristiriidassa kokoomuksen kanssa.
Kokoomus on moneen otteeseen vaatinut Suomeen lisää maahanmuuttoa: osaajia, mutta myös ihan tavallisia tekijöitä. Miten heitä tänne saadaan, jos maahanmuutto yhdistetään julkisessa puheessa näin vahvasti rikollisuuteen?
Hesari leikkii tyhmää.
Kaikki tietävät, että Kokoomus tarkoittaa
työperäisen maahanmuuton siunauksellisuutta, kun katujengeissä on kyse
humanitaarisen maahanmuuton vahingollisuudesta. Nämä ovat kaksi hyvin erilaista ja erillistä maahanmuuttopolitiikan aluetta. On valtamedian syytä, että tätä eroa tarkoituksella hämärretään, kuten Hesarikin tässä parhaansa mukaan yrittää.
Mikäli Suomen ääriradikaalin humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan aiheuttamia ongelmia ei saa yhdistää maahanmuuttoon, mitä kautta maahanmuuttopolitiikkaa on sitten tarkoitus korjata?
Ajatuksena taitaakin olla, että sitä
ei saa korjata. Ruotsin tietä pitkin, mutta ongelmat "rasismilla", "eriarvoisuudella" ja vastaavalla diibadaaballa kuitaten ja juurisyistä vaieten.
Maahanmuuttajista käydään maailmalla nyt kovaa kilpailua, eikä Suomeen ole jonoa. Suomen vetovoimaa on kiire parantaa. Siihen tarvitaan asennemuutosta kohti kansainvälisyyttä ja avoimuutta, ei kovenevaa vastakkainasettelua ”meidän” ja ”niiden” välillä.
Ihan vain
maahanmuuttajista ei käydä kilpailua missään länsimaassa. Tuollahan niitä olisi Afrikassa satoja miljoonia tulossa, jos vain päästettäisiin Eurooppaan.
Osaajat ja asiantuntijat,
nettoveronmaksajat, ovat asia erikseen. Hyvin tienaavat maahanmuuttaja-ammattilaiset eivät tosiaankaan samastu turvapaikanhakijoihin ja laittomiin siirtolaisiin, vaan suhtautuvat kantaväestön lailla nihkeästi haittamaahanmuuttoon, jos joutuvat kärsimään siitä.
Haittamaahanmuutosta puhuminen ruokkii rasistisia asenteita, joihin törmäävät väistämättä myös ne suurella vaivalla Suomeen houkutellut osaajat. Jos vaikkapa tummaihoiselle intialaiselle ohjelmoijalle huudellaan kadulla, että painu kotiin, niin eiköhän hän juuri niin teekin.
Haittamaahanmuutto – kustannuksia, rikollisuutta ja turvattomuutta aiheuttamalla yhteiskunnalle haitallinen maahanmuutto – on haittamaahanmuuttoa riippumatta siitä, yritetäänkö keskustelu vaientaa.
On valtamedian vastuulla tehdä selväksi, mikä on haittamaahanmuuttoa ja mikä ei. Sitä se ei tee.
Hesarin otsikko keskellä syksyn 2015 irakilaiskriisiä oli käsittämättömästi vastoin faktoja ja mitään järkeä, että
Pakolaiset ovat uusi Nokia. Tämä pääkirjoitus edustaa samaa suomalaisille avoimesti haistattelevaa asennetta.
