2020-11-10 Helsingissä 100-150 vaarallisen nuoren joukko, valtaosa mamuja

[TapsaT]

Asiaan etäisesti liittyen, vilkuilin sivusilmällä Ylen uuden vuoden lähetystä Kansalaistorilta. Vaikea oli uskoa lähetyksen tulleen Suomesta jos peilaa yleisössä tai lavalla heiluneeeen porukkaan.

Meno kuin persialaisella torilla tai Afrikassa. Ei ihme että rikostilastoistakin löytyy ihanaa kansainvälisyyttä.

Aivan hirveitä esityksiä olikin kyllä. Ei voinut pitää ääntä edes taustalla, epävireistä laulua (lue: huutoa) ja räppäämistä musiikin päälle. Vuoden vaihde ansaitsisi kyllä laadukkaammat esiintyjät, mutta nyt taisi taas agenda ajaa viihteen yli. Melkoinen sissi on kyllä se, joka tuota lähetystä pystyi katselemaan ja kuuntelemaan. YLE:n taattua "laatua".

[totuuspuheasiamies]

Puhuttaessa Ruotsin tilanteesta ei pidä kadottaa asioiden mittakaavaa. Suomessa katujengeihin kuuluu arviolta 100–200 nuorta aikuista lähinnä pääkaupunkiseudulla. Ruotsiin on muuttanut 2000-luvulla yli kaksi miljoonaa ihmistä, Suomeen kymmenen kertaa vähemmän. Ruotsissa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on noin 26 prosenttia, Suomessa 8,5 prosenttia, mikä on kansainvälisessä vertailussa vähän.

Etelä-Suomen Sanomien logiikan mukaan ulkomaalaistaustaisten osuuden täytyy antaa paisua, kunnes Suomessa on yhtä vaikeat ongelmat kuin Ruotsissa.

Ikääntyvä ja työvoimapulasta kärsivä Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Suomen elinvoima hiipuu ilman työikäisiä ihmisiä, emmekä pysty tulevaisuudessa ylläpitämään nykyisen kaltaisia hyvinvointipalveluja.

Työikäisten määrä sinänsä ei poista työvoimapulavalhetta. Lisäksi Etelä-Suomen Sanomat sopivasti unohtaa, että maahanmuuttajat itse käyttävät julkisia palveluita. Maahanmuutto kuormittaa hyvinvointipalveluita moninkertaisesti niin paljon kuin se tuottaa tai rahoittaa niitä. Maahanmuutto aiheuttaa työvoimapulaa.

Siksi perussuomalaisten vaatimukset maahanmuuton rajoittamisesta ovat suorastaan vastuuttomia. On myös vaikea ymmärtää, miksi kokoomus lähti mukaan perussuomalaisten välikysymykseen, vaikka puolue kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen ohella myös humanitaarista maahanmuuttoa.

Etelä-Suomen Sanomien valheet ja vaatimukset tuhon puolesta ovat vastuuttomia.

Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu.

Kaikista yleisintä syytä ei mainita.

Viime vuonna oleskelulupahakemuksia jätettiin 36 206 ja turvapaikkahakemuksia 2 545. Kiintiöpakolaisia valittiin 1 091. Näiden lukujen valossa vaatimukset maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä voi leimata populistiseksi ääntenkalasteluksi.

Samaa rataa vielä muutama vuosi, niin Sanomamedian tavoite Ruotsi on myös Suomessa.

Olisiko syytä kiinnittää huomiota pikemminkin nuorten huumekuolemiin ja lähisuhdeväkivaltaan?

Monet huumekuolemat ja suuri osa lähisuhdeväkivallasta ovat seurausta maahanmuutosta.

[Rasvari]

Asiaan etäisesti liittyen, vilkuilin sivusilmällä Ylen uuden vuoden lähetystä Kansalaistorilta. Vaikea oli uskoa lähetyksen tulleen Suomesta jos peilaa yleisössä tai lavalla heiluneeeen porukkaan.

Meno kuin persialaisella torilla tai Afrikassa. Ei ihme että rikostilastoistakin löytyy ihanaa kansainvälisyyttä.

Aivan hirveitä esityksiä olikin kyllä. Ei voinut pitää ääntä edes taustalla, epävireistä laulua (lue: huutoa) ja räppäämistä musiikin päälle. Vuoden vaihde ansaitsisi kyllä laadukkaammat esiintyjät, mutta nyt taisi taas agenda ajaa viihteen yli. Melkoinen sissi on kyllä se, joka tuota lähetystä pystyi katselemaan ja kuuntelemaan. YLE:n taattua "laatua".

En nyt väitä etteikö ilotulitteita olisi keskustassa ammuttu holtittomasti 80/90-luvulla mutta muistuttaa kovasti marokkolaisia futisfaneja ja uusruotsalaisten ilotulitteluja. Yle-twistillä toki.

https://yle.fi/a/74-20011021

[Jorma M.]

^ Mielihyvällä panin merkille Ylilauta-foorumin reaaliaikaista keskustelua Ylenannosta ja Homocityn (Helsinki) pippaloista. Siellä paheksuttiin voimakkaasti sitä että lavalla ja yleisössä oli yli puolet matuja ja veronmaksajien piikkiin. Seassa oli kuulemma suomalaisblondeja ja tosi vaarallista raketin ammuskelua.

Tällainen lämmittää omaa mieltä, sillä lusin aikoinaan kauan Hgissä ja voin lausua että se on Suomen shithole. Jotta muu Suomi voisi jotenkin jäädä eloon, on PK-seudun tuhouduttava. Ja sehän on tuhon oma.

Jokainen ihminen joka kieltää tuon asian käsittämisen tai lausumisen, ei ole keskustelun tai tapaamisen arvoinen.

[Titus]

En nyt väitä etteikö ilotulitteita olisi keskustassa ammuttu holtittomasti 80/90-luvulla mutta muistuttaa kovasti marokkolaisia futisfaneja ja uusruotsalaisten ilotulitteluja. Yle-twistillä toki.

https://yle.fi/a/74-20011021

No onhan niitä, esim Pelle Miljoonan kauppatorin konsertissa 

Satuin viettämään uutta vuotta paikassa josta näki koko Helsingin yli: +40v Helsingissä asuneena oli aika jäätävää nähdä se rakettien ja pommien määrä mitä Hgin yllä räjähteli 23.55-00.10 välillä. En tiedä onko tuota määrää ikinä laskettu, mutta rakettien kumu oli yhtenä räjähdysten sarjana jatkuvaa kuminaa. Isompia ammattimaisen oloisia ilotulituksia oli viisi.

[Melbac]

En nyt väitä etteikö ilotulitteita olisi keskustassa ammuttu holtittomasti 80/90-luvulla mutta muistuttaa kovasti marokkolaisia futisfaneja ja uusruotsalaisten ilotulitteluja. Yle-twistillä toki.

https://yle.fi/a/74-20011021

No onhan niitä, esim Pelle Miljoonan kauppatorin konsertissa 

Satuin viettämään uutta vuotta paikassa josta näki koko Helsingin yli: +40v Helsingissä asuneena oli aika jäätävää nähdä se rakettien ja pommien määrä mitä Hgin yllä räjähteli 23.55-00.10 välillä. En tiedä onko tuota määrää ikinä laskettu, mutta rakettien kumu oli yhtenä räjähdysten sarjana jatkuvaa kuminaa. Isompia ammattimaisen oloisia ilotulituksia oli viisi.

Ensimmäiset kokemukset rakettien ammunnasta helsingissä oli raketin ampuminen lumisen luistiradan laidalla ja jalustana käytetty koskenkorvapulloa().Toi oli sädetikku/papaatti yms aikaa,tosin me opittiin jo pienenä että mitä tarkoittaa kaasuhella ja miten se sytytetään yms.Omasta mielestä lapsille olisi hyvä opettaa miten noi sädetikut,raketit sekä muut räjähteet käyttäytyy ja kuinka nopeasti se tuli voi noista syttyä(sitä todellakin yllättyy ja voi yllättyä vielä nykyäänkin kuinka hyvin eri asiat voi syttyä ja millä tavalla ne palaa) ja homma pitäisi tehdä tietenkin ulkona.Tulitikku/räjähde yms "leikkejä" hallituissa olosuhteissa,tietenkin kakaroiden mielestä varmasti tylsää jos vanha äijä kyttää vieressä ja kertoo mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

/offtopic
Helsingissä käsittääkseni peruttiin ne ilotulitukset voimakkaan tuulen takia.Tuolla olisi ilmeisesti voinut saada sakot helposti.

[Roope]

Pääkirjoitus: Rikos ja rangaistus villitsevät vaaleissa

Rangaistusten koventaminen on viime vuosina noussut vaaliteemaksi monissa Euroopan maissa, ja niin saattaa käydä myös Suomessa tänä keväänä.

KURIN ja järjestyksen teemat ovat työntymässä vaalikeskusteluun yllättävää reittiä. Kansalaisilla riittäisi murehdittavaa sodassa ja nousevissa hinnoissa, mutta poliitikot ovat väkisin tekemässä rikollisuudesta vaaliteemaa.

Oppositio teki joulukuussa perussuomalaisten johdolla välikysymyksen katujengeistä ja nuorisorikollisuudesta. Eduskunnassa pääministeri Sanna Marin (sd) toisti jo aikaisemmin esittämänsä vaatimuksen rangaistusten koventamisesta: ”Ilmiöihin on puututtava rangaistuksia koventamalla, katsomalla tämä koko rangaistusasteikko kuntoon ja puuttumalla väkivaltaan poliisien toimesta nopeasti.”

Pääministeri ei sen syvemmin perustellut vaatimustaan, joten on vaikeaa päätellä, onko Sdp:n sisällä tapahtunut kriminaalipoliittinen uudelleenarviointi vai onko kyse Marinin mielipiteestä. Se olisi tärkeää tietää, sillä nykyistä kriminaalipolitiikkaa on 1970- ja 1980-luvuilta lähtien linjattu uusiksi pitkälti juuri sosiaalidemokraatteja lähellä olevien asiantuntijoiden johdolla.

[...]

VAIKKA rikollisuus on vähentynyt, sen pelko pysyy ja löytää uusiakin kohteita, tuoreimpana katujengit. Siihen on selvät syyt. Tuoreessa teoksessa Rikoksen ja rangaistuksen filosofia tutkija Noora Lähteenmäki muistutti, että sosiaaliset ja taloudelliset kriisit lisäävät kovan kriminaalipolitiikan kannatusta. ”Yleinen turvattomuus luo poliitikoille vaatimuksia konkreettisin toimin parantaa tilannetta, ja turvattomuudesta kärsivät kansalaiset ottavat nämä toimet yleensä helpottuneina vastaan.”

Kysymys on tutkijan mukaan pikemmin symbolisesta vastauksesta turvattomuuden tunteeseen kuin yrityksestä etsiä tepsiviä keinoja vähentää rikollisuutta.

Rangaistusten koventaminen onkin viime vuosina noussut vaaliteemaksi monissa Euroopan maissa, viimeksi Ruotsin syyskuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa. Suomessa perussuomalaiset näyttää nyt valmistautuvan samaan. Keino voi olla poliittisesti tehokas, jos vaalien alle osuu tarpeeksi kuohuttavia – ja sopivanlaisia – rikostapauksia.

MIKÄ tahansa rikos ei kelpaa. Ullanlinnan henkirikos synnytti keskustelua perheväkivallasta, mutta välikysymyksiä aiheesta tuskin tehdään. Eivät poliitikot näytä kiinnostuneen myöskään turvallisuusyritys Avarn Securityn järjestyksenvalvojien väkivallasta. Molemmista kun puuttui se, mikä nyt tekee rikoksesta todellista poliittista räjähdysainetta: vierastaustainen tekijä.

Helsingin Sanomat 8.1.2022

Perussuomalaisten pääteema katujengiväkivallan yhteydessä ei kylläkään ollut rangaistusten koventaminen, josta tosiaan jopa Marin puhui, vaan maahanmuuttopolitiikka. Helsingin Sanomat kuitenkin kampeaa keskustelua maahanmuuttajataustaisten katujengiväkivaltaan liittyen pois maahanmuuttopolitiikasta ja antaa ymmärtää, että aihe nostetaan keskusteluun tarkoitushakuisesti Suomessa ja ympäri Eurooppaa vain vaaleja varten koska tekijöiden "vierastaustaisuus".

Oli ikävä kyllä arvattavissa, että katujengeihin liittyvää maahanmuuttopoliittista keskustelua yritetään häivyttää vaikka sitten tuolla Avarn Securityn tapauksella. Samanlaista harhautusta on keskittyä pääkirjoituksessa rangaistusten kovuuteen ja sivuuttaa kokonaan Suomen äärilöysä maahanmuuttopolitiikka, joka tuottaa Suomeen lisää rikollisia ja väkivaltaa.

Jos toimituksella on esittää yhtä yksinkertaiset ja tehokkaat keinot perheväkivallan tai järjestyksenvalvojien väkivallan vähentämiseen kuin kuinka Suomen tiukempi maahanmuuttopolitiikka olisi vaikuttanut ennaltaehkäisevästi "vierastaustaisiin" katujengeihin, niin antaa kuulua.

[Eino P. Keravalta]

HS:n pääkirjoitus yllä:

Kansalaisilla riittäisi murehdittavaa sodassa ja nousevissa hinnoissa, mutta poliitikot ovat väkisin tekemässä rikollisuudesta vaaliteemaa.

Niin hirvittävä rikos kuin Putinin sota onkin, fakta on, että puukkojengit, niiden toiminta ja arjen uhka ovat suomalaisille konkreettisesti olemassa ja käytännössä paljon vaarallisempia kuin mikään sota, joka ei ole täällä. Sota Ukrainassa ei estä suomalaista liikkumasta pimeällä. Sota Ukrainassa ei puukota suomalaisia tai hakkaa heitä henkihieveriin. Sen tekevät katujengit, joiden konkreettista uhkaa HS raukkamaisesti ja moraalittomasti vähättelee.

Ihmisen evoluutio on rakentunut ymmärrettävästi siten, että ihminen kantaa suurinta huolta niistä riskitekijöistä, jotka voivat konkretisoitua hänen elämässään tai jotka aiheuttavat todellista vaaraa hänelle tai hänen läheisilleen. Jos jossakin on sota 1336 kilometrin päässä, se toki on hirvittävä asia, mutta se ei vaikuta kaukana olevan ihmisen arkeen mitenkään - ainakaan väkivallan puolesta.

Ja jos HS kieltää meitä suremasta omaa henkilökohtaista turvallisuuttamme siksi, että Ukrainassa on sota, miksi me sitten surisimme edes Ukrainaa, koska kuoleehan Afrikassa enemmän ihmisiä väkivaltaan, ravinnon puutteeseen ja tauteihin kuin Ukrainassa ikinä? Miksi HS haluaa tehdä huolissaanolosta jonkin globaalin moraalikilpailun, jossa ihminen ei enää saisi huolestua omasta turvattomuudestaan kun kerran Maapallon toisella puolella jollakin saattaa olla vielä huonompi tilanne? Enkö saisi huolestua omasta coronataudistani kun naapurin Erkiltä amputoitiin jalka?

[F1nka]

Helsingin Sanomien toimittelijat vaikuttavat hieman epätoivoisilta. Yksittäiset, joskin hirvittävät, tapaukset pitää rinnastaa useassa kaupungissa tapahtumaan vuosia jatkuvaan jengirikollisuuteen ja tilan haltuunottoon. Jos jengiläiset eivät olisi suurimmalta osaltaan suojeltujen ryhmien jäseniä, HS tuskin yrittäisi moista täysin älytöntä rinnastusta.

[Toni R Jyväskylästä]

Murha.infolla huhutaan että Milan Jaffilla on hieman vaikeaa linnassa.

Tämä voimahahmo sai Riksussa keittiössä kuumat vedet päälleen. Rasvattavana nyt hetken aikaa vankisairaalassa. Ilmeisesti tämä hahmo ei nauti kaikkien vankitovereiden luottamusta ja kunnioitusta.

Ressukkaa on hoideltu nyt Hämeenlinnassa.Ihossa kuulemma muutama pieni lämpimän nesteen aiheuttama kupla ja mieli on sitten ihan murtunut ja masentunut kohtelustaan Tällaisia uutisia kuulin Hml:n sairastuvalta.

[DuPont]

Yle:llä yllättäen hieman ongelmaa vähättelevä uutinen:
https://yle.fi/a/74-20014003

Suomalaisessa mediassa on kirjoitettu paljon jengirikollisuuden eskaloitumisesta Ruotsissa ja varoiteltu Suomea tekemästä Ruotsin virheitä. On puhuttu ”Ruotsin tiestä”.
Sekä Forss että Näsi haluaisivat mieluummin puhua Suomen tiestä.
– Se on kulunut aihe, että ollaanko Ruotsin tiellä. En tiedä, onko hyvä keskustella, siitä miten Ruotsissa on onnistuttu maahanmuuttajien integraatiossa. Meidän pitää miettiä, mitä täällä Suomessa on tehty ja missä on onnistuttu ja missä ei...

...Myös Näsi oli sitä mieltä, että Suomen tilanne on ”hyvin, hyvin, hyvin” erilainen kuin Ruotsissa, ja siksi Ruotsi ei tarjoa hyvää vertailukohtaa Suomelle.
Palmén taas sanoi, että Suomen mediassa oli tärkeää tehdä analyysia Ruotsin tekemistä virheistä, jotta Suomi ei joutuisi naapurimaan tilanteeseen.

Klisheet ovat edelleen samat...

[Roope]

Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa ilmiötä etäännytettiin rikollisten maahanmuuttajataustasta ja maahanmuuttopolitiikasta kiistelyksi siitä, mikä oikeastaan on katujengi ja meneekö uutisoinnissa sekaisin katujengit ja nuorisorikollisuus.

Uutisoinnissa katujengeistä ovat menneet ”puurot ja vellit sekaisin”, sanoo tutkija

Media uutisoi katujengeistä ja nuorisorikollisuudesta osittain harhaanjohtavasti, sanoi kriminologian yliopistolehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa.

Näsin mukaan uutisoinnissa ovat menneet ”puurot ja vellit sekaisin”. Hän tarkoittaa tällä sitä, että katujengit ja nuorisorikollisuus sekoittuvat toisiinsa mediassa, vaikka ne ovat eri asioita.

– Varmaan monelle on aika vaikeaa hahmottaa, että mitä tässä nyt on meneillään, Näsi sanoi.

MTV:n uutisten rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén myönsi, että ainakin palautteen perusteella yleisöllä menevät helposti sekaisin katujengit ja nuorisorikollisuus ylipäätään.

– Nuorisorikollisuus on eri asia kuin katujengit. Termitasolla me yritämme pitää näitä erillään, mutta myönnän, että ne voivat mennä sekaisin.

Nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss Helsingin poliisista taas muistutti, etteivät ilmiöt ole toisistaan kuitenkaan täysin irrallisia.

– Nuorissa on joukossa sitä porukkaa, joka on kasvamassa mukaan katujengitoimintaan. Mutta ilmiöinä ne voidaan erottaa. Silloin kun järjestäydytään, niin se on eri asia kuin ryöstöporukat.

[...]

Suomalaisessa mediassa on kirjoitettu paljon jengirikollisuuden eskaloitumisesta Ruotsissa ja varoiteltu Suomea tekemästä Ruotsin virheitä. On puhuttu ”Ruotsin tiestä”.

Sekä Forss että Näsi haluaisivat mieluummin puhua Suomen tiestä.

– Se on kulunut aihe, että ollaanko Ruotsin tiellä. En tiedä, onko hyvä keskustella, siitä miten Ruotsissa on onnistuttu maahanmuuttajien integraatiossa. Meidän pitää miettiä, mitä täällä Suomessa on tehty ja missä on onnistuttu ja missä ei.

Forss muistutti, että Suomessa on suomea toisena kielenä puhuvia lapsia, jotka putoavat oppimisen kelkasta jo kolmannella luokalla.

– Jos tipahdat siitä koulunkäynnistä, niin rosvon ura voi kiinnostaa enemmän. Silloin pitää tehdä korjausliikkeitä, Forss sanoi.

Myös Näsi oli sitä mieltä, että Suomen tilanne on ”hyvin, hyvin, hyvin” erilainen kuin Ruotsissa, ja siksi Ruotsi ei tarjoa hyvää vertailukohtaa Suomelle.

Palmén taas sanoi, että Suomen mediassa oli tärkeää tehdä analyysia Ruotsin tekemistä virheistä, jotta Suomi ei joutuisi naapurimaan tilanteeseen.

Yle 20.1.2023

Viimeinen sana: Antaako media oikean kuvan katujengeistä?

Miten media on onnistunut uutisoimaan katujengeistä ja nuorison väkivaltarikoksista? Keskustelemassa nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko Forss Helsingin poliisista, kriminologian yliopistolehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta sekä rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén MTV Uutisista. Juontajana Rosa Kettumäki. #viimeinensana

Yle Areena 20.1.2023  (28 min)

Toimittaja otti ilmiöön olennaisesti liittyvän maahanmuuton esiin vasta ohjelman puolivälin jälkeen ja kysyi, onko Suomi Ruotsin tiellä. Tämä kiistettiin studiossa sen kummemmin täsmentämättä, mitä "Ruotsin tie" oikeastaan tarkoittaa (se tarkoittaa liian suurta ja nopeaa haittamaahanmuuttoa ja sen seurauksia). Yliopistolehtori Näsin mukaan Ruotsin tilanne nyt vaan on aivan erilainen. Tutkinnanjohtaja Forssin mukaan Ruotsi on Ruotsin tiellä ja Suomi Suomen tiellä, joten keskustelu Ruotsista ei ole hedelmällistä. Ei pidä puhua siitä, miten Ruotsissa on onnistuttu tai epäonnistuttu integraatiossa (eli väkivaltaongelma johtuu Forssinkin mukaan maahanmuutosta), vaan mitä Suomessa pystytään parantamaan. Toimittaja Palmén kertoisi mediassa enemmän ennaltaehkäisevästä työstä.

Eli näin. Maahanmuuttajataustaisten rikollisuudella tai siitä uutisoinnilla ei ole kenenkään mielestä mitään tekemistä maahanmuuttopolitiikan kanssa.

Lopuksi Forss mainitsi, että alaikäisten ryöstörikokset lisääntyivät viime vuonna Helsingissä sata prosenttia.

Edit:
Tai ehkä "Ruotsin tie" tarkoittaakin sitä, että maahanmuutosta nyt ei vain voi puhua. Esimerkkinä Hesarin Jussi Sippolan tämänpäiväinen pitkä artikkeli Tukholman räjähdyksistä ja niihin tottumisesta, jossa ainoastaan viittaukset rasismin pelkoon kertovat ilmiön taustoista:

Pommit paukkuvat, ta det lugnt

Tällä viikolla Tukholmassa on räjähtänyt kolme kertaa. Yksi räjähdyksistä tapahtui HS:n Tukholman-kirjeenvaihtajan kotikulmilla.

TIISTAIAAMUNA uutispäälliköltä tulee viesti: “Tiedoksi, että teemme tämmöisen.”

Toimitus Helsingissä on herännyt aiemmin ja tekee siis uutista Ruotsista. Viestissä on linkki SVT:n juttuun, jonka otsikko kertoo ”voimakkaasta räjähdyksestä ravintolan edustalla Södermalmilla”.

Jaahas, taas räjähdys, ajattelen, ja sitten jatkan jutun ingressiin. Räjähdys on tapahtunut Nytorgetin lähellä.

Sinnehän olen juuri matkalla, viemässä lastani päiväkotiin.

Olemme eteisessä pukemassa.

No niin, sitten pipoa päähän.

UKRAINASSA on käynnissä sota, jossa toinen valtio on hyökännyt toiseen. Panoksena on muun muassa Euroopan turvallisuusjärjestys.

Ruotsissa taas on käynnissä jengisota tai -sodat, joissa rikollisjengit taistelevat toisiaan vastaan. Panoksena ovat muun muassa huumekaupan reviirit ja jengien maine.

Jengisotien aseellisissa taisteluissa kuoli viime vuonna yli 60 ihmistä. Räjähdyksiä sodissa oli noin 90.

Siksi oma ensireaktioni tiistain räjähdykseen on tämä: Näitähän sattuu.

Tukholman eri kaupunginosissa räjähtelevät pommit ovat uusi normaali, sähke lehden verkkosivuilla, yhden palstan uutinen.

Reaktioni on ehkä myös merkki siitä, että integraationi ruotsalaiseen yhteiskuntaan on onnistunut: pommit paukkuvat, ta det lugnt, mennään eteenpäin.

En silti voisi kuvitellakaan, että Helsingissä räjähtäisi pari pommia viikossa ja reaktioni olisi yhtä laimea.

Yhteiskunnan, meidän, ei pitäisi tottua tällaiseen.

[...]

Ruotsin jengirikollisuuteen perehtynyt toimittaja Diamant Salihu nosti esiin loppuvuoden suuren kotimaisen uutisen: Furuvikin eläintarhasta karkasi simpansseja, joista eläintarha joutui ampumaan neljä. Nousi kiukku, kansainvälinen uutinen, josta esimerkiksi BBC kertoi.

Samalla viikolla teini-ikäistä poikaa ammuttiin ruokakaupan edustalla Kalmarissa.

”Muistaako kukaan teistä tätä tapausta”, Salihu kysyi ja jatkoi.

”Varmaan kaikki tunnemme niin, että kun tänä päivänä ammutaan jossain, se tapahtuu jollekulle muulle, jonkun toisen lapselle, jonkun toisen rappukäytävässä. Ja he, jotka voivat, eivät kiinnitä uutisiin huomiota, koska ampumisista on tullut normaalia. Skrollaamme eteenpäin uutisvirrassa, koska emme halua ottaa vastaan enempää kurjuutta. Paitsi jos se sattuu koskettamaan meitä erityisen paljon, kuten simpanssit.”

Sitten Salihu palasi kysymykseensä: oletteko heränneet ampumisiin tai räjähdyksiin?

”Miksi kysyin tätä”, hän sanoi ja vastasi: ”Koska jos esitän tämän kysymyksen väkivallan keskellä elävän alueen koululuokassa, jossa on 10-vuotiaita oppilaita, siellä nousee enemmän käsiä kuin täällä.”

Salissa istuvat turvallisuuspolitiikan asiantuntijat kuuntelivat puhetta hiljaa.

Ruotsissa noin 200 000 lasta käy koulua alueilla, joissa ammutaan, Salihu sanoi. Ja jotkut lapset ovat joutuneet silminnäkijöiksi rikollisten suorittamille teloituksille.

Monissa päiväkodeissa tehdään jo harjoituksia ampumatapausten varalta.

Tavallisesti räjähdyksiä ja ampumisia tapahtuu alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.

[...]

Poliisit tekevät tutkintaa. Räjähde näyttää lauenneen ravintolan etuovella. Myös ylemmän kerroksen ikkunat ovat rikkoutuneet.

Ravintolan vieressä on näyttelijä Greta Garbon mukaan nimetty tori, johon on kokoontunut väkeä. Nainen katsoo ravintolaa vakavana. Hän sanoo asuvansa lähellä ja heränneensä räjähdykseen.

Sitten nainen kertoo olevansa Carolin Dahlman, freelancer-toimittaja, joka kirjoittaa oikeistolaiseen Bulletin-lehteen. Hänen mukaansa Ruotsi ei ole uskaltanut kohdata jengirikollisuuden ongelmaa: asiasta ei ole uskallettu puhua esimerkiksi rasistiksi leimaamisen pelossa.

[...]

Kehitys lähti Ruotsin viranomaisten käsistä jo 1990-luvulla, kun moottoripyöräjengit taistelivat keskenään, Dahlman sanoo.

”Ja nyt kehitys on mennyt siihen pisteeseen, että jo 8-vuotiaat ajautuvat rikolliseen maailmaan”, Dahlman sanoo.

Torilla tilannetta seuraava mies on kuunnellut Dahlmanin puhetta ja huutaa väliin:

”Ei ole kyse moottoripyöräjengeistä!”

TÄMÄ mies uskaltaa rasistiksi leimaamisen peloista huolimatta syyttää Ruotsin ongelmista yhtä vähemmistöryhmää, ”joka ei huolehdi lapsistaan”. Hän vaatii armeijaa kadulle. Rangaistuksia, jotka tuntuvat.

”Näin ei voi jatkua!”

Tunnelma torilla on hetken kuin Twitter-keskustelussa. Räjähdys kotikulmilla tuo tunteet pintaan.

Mies hiljenee ja vaikuttaa hieman säikähtävän purkaustaan. Hän hidastaa tahtiaan ja jatkaa, että ongelmiahan on erityisesti lähiöissä, joissa ihmiset joutuvat elämään tällaisen kanssa jatkuvasti.

”Siellä pieni osa ihmisistä on mukana tässä [rikollisuudessa]. Jos he eivät pysty huolehtimaan lapsistaan, sitten heidän pitää lähteä takaisin.”

Mies ei halua kertoa mielipiteistään omalla nimellään.

Dahlman sanoo ymmärtävänsä tätä, sillä mielipiteistään voi joutua rasismikohun keskelle. Samalla Dahlman sanoo, että tiettyjen ihmisryhmien syyttäminen ongelmasta johtaa myös siihen, että viattomat kärsivät.

”Mutta tästä on uskallettava puhua.”

Myöhemmin Dahlman julkaisee tekstin, jonka mukaan ”punavihreät kantavat vastuun ampumisista ja räjähdyksistä”. Hän siis syyttää ongelmista edellistä hallitusta.

Helsingin Sanomat 21.1.2023

[Siili]

Pitäisikö joltain puhuvalta päältä kysyä, kumman väkivalta on sen mielestä Suomessa suurempi ongelma, äärioikeiston vai kotoutumattoman maahanmuuttonuorison?

[Titus]

Murha.infolla huhutaan että Milan Jaffilla on hieman vaikeaa linnassa.

toimineeko linkki, mutta väitetysti sattumuksen jälkeinen kuva 

https://murha.info/rikosfoorumi/download/file.php?id=30788

[Skeptikko]

toimineeko linkki, mutta väitetysti sattumuksen jälkeinen kuva 

Muistelen tämän kuvan pyörineen jo ennen vankilaan joutumista ja silloinkin sitä epäiltiin meikkaamalla tai muuten feikkaamalla tehdyksi.

[Titus]

Muistelen tämän kuvan pyörineen jo ennen vankilaan joutumista ja silloinkin sitä epäiltiin meikkaamalla tai muuten feikkaamalla tehdyksi.

Katselin hieman samaa, että lieneekö totta muttakunkerran murha.infossa jne

 

[Outo olio]

Muistelen tämän kuvan pyörineen jo ennen vankilaan joutumista ja silloinkin sitä epäiltiin meikkaamalla tai muuten feikkaamalla tehdyksi.

Epäilen että kattovalo ei ole "vankilamallia", tavalliselta suunnattavalta halogeenispotilta näyttää.

[Outo olio]

Poliisilta mielestäni epäammattimainen kommentti, etteikö muka kyseessä olisi ollut uhkailu, kun nuoremmille lapsille näytetään aseelta näyttävää esinettä.

Alle 15-vuotiaat yrittivät ryöstää partiopojat Helsingissä

Kaikki osalliset olivat alle 15-vuotiaita.

Jatta Lapinkangas
Tänään klo 12:42

Kaksi 10-vuotiasta poikaa joutui pelottavaan tilanteeseen viime viikolla Helsingissä.

Seitsemän aikaa illalla partiosta kotimatkalla ollut kaksikko kohtasi kaksi hieman heitä vanhempaa poikaa Pihlajiston koulun takana. Näillä kahdella nuorella oli ase mukanaan.

Pojat esittelivät lapsille asetta ja vaativat rahaa. Lapsilla ei kuitenkaan ollut mukanaan käteistä, ja he pääsivät pois tilanteesta.

--

Poliisipartio tavoitti tuntomerkkien perusteella aseen kanssa olleet nuoret vielä samana iltana. Alle 15-vuotiaiden nuorten ase osoittautui leikkiaseeksi.

--

– Välttämättä tilanteessa ei suoranaista uhkailua ole ollut, mutta kyllä siinä on varmasti säikähdetty, sanoo rikoskomisario Sampo Suomala Helsingin poliisista.

--

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9dabde78-4931-43d8-b905-f8bd15774b52

[Riukulehto]

Suomessa ihmisiä ryöstetään keskellä katua ja pyydetään esittelemään sukuelimiä. Mikä on rikosnimike kyseiselle kombolle? @HelsinkiPoliisi t. Kaupungin varavaltuutettu pic.twitter.com/agV8ntZWw2

— Nico Giansanti (@ReaverTeknoGods) January 29, 2023

[ikuturso]

Suomessa ihmisiä ryöstetään keskellä katua ja pyydetään esittelemään sukuelimiä. Mikä on rikosnimike kyseiselle kombolle? @HelsinkiPoliisi t. Kaupungin varavaltuutettu

Videolla puhuvan aksentista päätellen rikos on rakenteellisesta rasismista johtuva epäonnistunut kotoutus, sekä alueen epäonnistunut kaavoitustilanne, joiden vuoksi tällä puukonheiluttajalla ei ole varaa omiin kuulokkeisiin eikä homopornon katseluun.

Suomalaiset on tuomittava.

-i-

[simppali]

Taas ymmärretään,viedään pizzalle ja ymmärretään lisää. Totta kai nämä erilaiset järjestöt tekevät osansa,,mutta jatkuva paapominen ja pään silittely ei kohta enään auta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009358040.html

SALAKAN mukaan moni nuorista kokee ulkopuolisuutta, mikä osaltaan houkuttelee jengeihin. Valtaosa jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia.

”Nuori ei ole päässyt kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta samalla irtaantunut vanhempiensa kulttuurista. Eli hän on siinä välivaiheessa. Häntä ei oikein kiinnosta vanhempien kulttuuri, mutta hän ei myöskään ole tullut hyväksytyksi tai halunnut, syystä tai toisesta, sisälle suomalaiseen valtakulttuuriin.”

Miksi Suomessa asuva maahanmuuttotaustainen kokee ulkopuolisuutta?, Olen ymmärtänyt, että Suomeen on tultu jotain pakoon,,sotaa, vainoa tms. eikö Suomeen tulleiden pitäisi olla lähinnä kiitollisia saamastaan kohtelusta turvallisessa? maassa.
Onkohan Turkasta ikinä tuntunut, että vihtaani on kustu?

TURKKA kohtaa päivittäin kadulla nuoria, joiden kanssa luottamuksen rakentaminen vie aikaa.

”Aika paljon pitää kestää vittuilua, ennen kuin yhteys syntyy. Eikä siitä saa loukkaantua”, hän kuvaa.

”Ennen kuin nuori luottaa meihin, hänen pitää hyötyä meistä. Käytän sellaista termiä kuin pitsamittari.”

Tällä Turkka tarkoittaa sitä, että yhteyden rakentaminen alkaa esimerkiksi viemällä nuoria pitsalle. Siellä nuorille ei vielä aleta ohjeistamaan, miten heidän tulisi elää, vaan kysytään lähinnä, mitä heille kuuluu. Keskustelu aloitetaan vasta, kun nuori itse antaa siihen luvan.

”Erään porukan kanssa piti käydä kuusi kertaa pitsalla, että saimme luottamuksen. Nämä nuoret eivät ole eläneet maailmassa, jossa aikuisiin voisi luottaa ja toisin päin.”

Miten tuo maaginen luottamus näkyy?,,eräs porukka tekee parhaansa, että kriminaalit viedään muualle,kun pitsalle.

[JP73]

Taas ymmärretään,viedään pizzalle ja ymmärretään lisää. Totta kai nämä erilaiset järjestöt tekevät osansa,,mutta jatkuva paapominen ja pään silittely ei kohta enään auta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009358040.html

Tulipä tästä mieleen. Eräässä MacGyverin jaksossa kriminaalinuoret (mustat, latinot ja valkoiset) olivat eräretkellä. Alkuperäinen nuoriso-ohjaaja ei pärjännyt toisilleen vihamielisten jengiläisten kanssa. Nurkan takana uudeksi ohjaajaksi komennettu MacGyver paistoi Trangialla suklaabrownieta ja teki sitä tarjoamalla vaikutuksen nuorisoon.

[F1nka]

^Kyllähän tuo pitsan syöttö toimii aikansa, sen ajan mitä pitsan syömiseen kuluu.

[Eino P. Keravalta]

Jos ne ostais mullekin pizzaa niin ehkä mä en vihakirjoittais täällä..

[Roope]

Yleensä Ulla Appelsinilla ei ole vaikeuksia mennä asiaan, mutta tällä kertaa jää epäselväksi, mitä hän oikein haluaa.

Ulla Appelsinin kommentti: Ruotsalaisia emme vielä ole, venäläisiksi emme taatusti halua tulla

Toivottavasti Venäjän hyökkäyssota ja vakavaksi ongelmaksi noussut jengiväkivalta ovat opettaneet meille, ettei turvallisuushuolia saa koskaan väheksyä, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.

Ruotsissa on meneillään järkyttävä väkivallan aalto. Alkuvuodesta kriisi on Tukholmassa eskaloitunut niin pahaksi, että poliisi joutui jo pyytämään lisäapuja. Poliisi on käyttänyt tilanteesta sanoja sota tai terrori-isku – se kuvannee, miten dramaattisesta ongelmasta on kyse ja miten kaukana ollaan turvallisesta kansankodista. Tilanteen hahmottamiseksi: entä jos Helsingissä jouduttaisiin – kuten nyt Tukholmassa – turvautumaan niin poikkeuksellisiin toimiin, että muualta Suomesta tarvittaisiin 100–200 poliisia lisää estämään murhia? Erityisen järkyttävää on, että Ruotsissa keskustellaan ”lapsisotilaista”: peräti yli puolet väkivaltaisuuksista epäillyistä on alaikäisiä.

Turvallisuus on vähän kuin terveys: kun kaikki on hyvin, siihen ei kiinnitä mitään huomiota. Hyvällä hetkellä ei aina valitettavasti tulla ajatelleeksi, että tilanne voi muuttua joskus äkillisestikin. Siksi valtion ensimmäinen prioriteetti on pitää huolta kansalaistensa turvallisuudesta. Jos se puuttuu, monesta muusta asiasta voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta huolehtia. Tämä pätee sekä sisäiseen että ulkoiseen turvallisuuteen.

[...]

Suomessa on nauraa hörötelty myös peloille maamme sisäisestä turvallisuudesta. Kun Ruotsin jengiväkivallan karmeus alkoi herättää jo vuosia sitten huolta myös Suomessa, meillä näkyi hämmentävän paljon puheenvuoroja, joissa ilmiötä vähäteltiin. Esimerkiksi Journalisti-lehden nykyinen päätoimittaja Maria Pettersson kävi vuonna 2015 reportaasimatkalla väkivaltakierteessä olleessa Malmössä ja päätyi tekemään laajalle levinneen kommentin, jonka ideana oli tehdä huolestujat naurunalaisiksi ja samalla antaa ymmärtää, että Malmössä lähinnä teinit vain pelaavat keski-ikäisten kanssa tammea. Monet poliitikot ja media-alankin ihmiset jakoivat Petterssonin kommenttia ihaillen sosiaalisessa mediassa.

Ja nyt – Ruotsi on tilanteessa, jossa pikkulapsia ammutaan vahingossa, ampumisia tai räjähdyksiä on melkein päivittäin ja raa’an väkivallan kohteeksi joutuu myös sivullisia ihmisiä, joilla ei ole kovan luokan rikollisuuden kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi Petterssonin ihastelemassa Malmössä murhattiin viime vuonna kesken koulupäivän kaksi lukion naisopettajaa.

[...]

VALITETTAVASTI vieläkin on tahoja, jotka vähättelevät Suomen ongelmia. Kun aiempina vuosina kiistettiin, ettei meillä ongelmaa ole, eikä sitä tule, nyt vähättelijät ovat keskittyneet siihen, että Suomi on aivan eri tilanteessa kuin Ruotsi. Tietenkin tällä hetkellä onkin. On päivänselvää, että Ruotsissa maahanmuuttajien kotouttamisessa on epäonnistuttu todella pahoin. Tällä hetkellä näyttää epätodennäköiseltä, että Suomessa tilanne voisi koskaan eskaloitua yhtä vakavaksi – mutta epätodennäköiseltä näytti se Venäjän hyökkäys Ukrainaankin.

Suomi on harvoja maita maailmassa, joissa kaduilla ihmiset voivat pääsääntöisesti yhä liikkua turvallisesti, jopa öisin. Se on valtavan iso arvo. Haluammehan pitää siitä kaksin käsin kiinni? Puututaan tiukasti ongelmiin nyt, kun niitä on vielä mahdollista ratkaista.

On tärkeää ymmärtää kuitenkin tämä: turvallisuus ei tarkoita kaikkien ovien laittamista säppiin. Emme ole enemmän turvassa, jos turvallisuuteen huterasti vedoten kohtelemme huonosti heitä, jotka ovat valmiita sopeutumaan suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin, kunnioittamaan maamme lakeja ja tekemään töitä. Päinvastoin: juuri sellaisia ihmisiä vanheneva Suomi kipeästi tarvitsee. Surullinen esimerkki tästä saatiin hiljattain, kun Suomi sai epäoikeudenmukaisella menettelyllään mongolialaisen, suomen kielenkin opetelleen teho-osaston hoitajan lähtemään maasta. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää tällaisia osaajia. Se tulisi ymmärtää sellaisten poliitikkojen, joille jokainen maahanmuuttaja tuntuu olevan potentiaalinen riski.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden on oltava kaikkien puolueiden prioriteettilistan kärjessä, mutta väärällä tavalla jyrkät toimet eivät pelastaisi meitä Ruotsin kohtalolta. Sen sijaan ne siirtävät meitä askeleen lähemmäksi Venäjää, jossa ihmisoikeuksilla ei ole ollut aikoihin mitään väliä.

Turvallisuuspolitiikkaan sopii tällä hetkellä sangen hyvin 1800-luvulla vaikuttaneen Adolf Ivar Arwidssonin suuhun laitettu tunnettu näkemys, vain hieman muokattuna nykyaikaan. Ruotsalaisia emme vielä ole, venäläisiksi emme taatusti halua tulla. Pidetään hyvästä Suomestamme kiinni.

Ilta-Sanomat 30.1.2023

Minä tulkitsen sanomiset ja kummalliset sanomatta jättämiset (ei kerro suoraan väkivallan maahanmuuttotaustaa, ei avaa torjumiaan "jyrkkiä toimia" eikä myöskään haluamaansa "ongelmiin puuttumista") niin, että Appelsin arvostelee ensin hieman muita puolueita aiemmista turvallisuussynneistä (mm. asevelvollisuuden alasajo, miinasopimus, kaasuputkikeskustelu), mutta toisaalta varoittaa niitä taipumasta perussuomalaisten esittämiin "väärällä tavalla jyrkkiin toimiin" eli luultavasti ihan vain haittamaahanmuuttoon puuttumiseen, koska poliittisessa keskustelussa ei ole esitetty vielä mitään erityisen jyrkkää suhteessa Ruotsin uhkakuviin.

Jos näin, niin miksei sitä voi sanoa ääneen?

[Juoni]

^Kuten jo aiemmin joko tähän tai johonkin toiseen ketjuun kirjoitin: Jos tarvitsee kotouttamistoimenpiteitä eli selkokielellä ilmaistuna rahaa osatakseen käyttäytyä, ei ole tasa-arvoinen vaan alempiarvoinen elämänmuoto, eikä täten kuulu maahan lainkaan.

[Niobium]

No, mitäpä jos lähetettäisiin mogolialaisen teho-osastohoitajan, joka on opiskellut suomen kieltä sijasta muutama raiskaaja, huumekauppias, terroristiepäilty, vapaavalintaiseen maahan?

Menolippu on tässä ja takaiskuventtiili on tuossa. Takaiskuventtiilin takana on tuhat euroa, kiitos ja näkemiin.

Biologiset tunnisteet talteen, että voidaan australian tyyliin vain ilmoittaa, että kiitos mutta ei kiitos. Eristysalue, josta ei pääse kuin ulos.

(Mulla on ollut ajatuksissa rakentaa ullakon hiirelle putki, jossa on läppä aukeamaan vain yhteen suuntaan. Väliin syötti ja toinen sulkuläppä ja reitti päätyy seinästä ulos. Sen verran eläinystävällinen olen, että en viitsisi tappaa, mieluummin loukutan elävältä ja vien kilometrin päähän.)