Hieman enemmän perspektiiviä saa jos ymmärtää, että Afganistaniin upotettu 2 biljoonaa USD on lähes 10% USA:n federaalisen valtion velasta. On aika posketonta väittää, että se on yhdentekevä summa.
Se on yhdentekevä homma. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki on tuossa sinua etevämpi ja tajunnut yhden asian paremmin: Valtion velkoja ei koskaan makseta takaisin.
En osaa päätellä oletko sarkastinen vai tosissasi. Vastaan nyt siltä varalta, että olet tosissasi.
En itse luottaisi Arhinmäen kaltaiseen kryptokommunistiin mitä tulee talousneuvoihin. Vasemmallahan ollaan jo pitkään toistettu finanssipiiren mantraa, että valtiot voivat velkaantua loputtomiin. Motiivi on tosin molemmilla tahoilla eri.
Vasemmiston näkökulmasta, valtion rahan tuhlaukselle ei ole syytä laittaa stoppi koska heidän mielestä suurempi valtio on aina parempi. Vasemmiston ongelma on, että mitään varastettavaa verojen muodossa ei enää ole ja se uhkaa pysäyttää koko vasemmistolaisen politiikan keskelle raiteita. Eli kuten Tacher asian ilmaisi: sosialismi toimii kunnes jonkun muun rahat loppuvat. Vasemmiston ratkaisu on velkahanojen kääntämien kaakkoon. Siirtymällä verorahoitteisesta valtiosta velkarahoitteiseen valtioon, vasemmisto voi jatkaa bileitä.
Finanssipiirien intressi on ensinnäkin lisätä sijoituskohteiden määrää. Valtio on velallisena heille sijoitus ja vaikka koroilla ei paljon nykyään tienaa, on olemassa sekundäärisiä keinoja tehdä rahaa kunhan valtio ensin työntää rahaa markkinoille velkaantumalla. Toissijainen motiivi on valta. Vanha pankkialan viisaus jo keskiajalta on: se jolle valtio on velkaa, päättää politiikan. Tästä meillä on lukuisia esimerkkejä historiasta.
Arhinmäkeläisen velkalogiikan ongelma on, että jossain vaiheessa valtio ei enää ole uskottava velallinen. Siis kun velkaa alkaa olemaan epäuskottavan paljon, joku sanoo ääneen, että velallinen on konkurssissa ja koko korttitalo romahtaa. Näin tapahtui esim. Kreikan osalta 2008 kun joku lausui ääneen, että Kreikan velka on sellaisella tasolla, että kansa ei koskaan voi maksaa sitä takaisin, edes teoriassa. Näillä sanoilla Kreikka julistettiin tosiasiassa konkurssin ja paniikki alkoi.
Tässä tilanteessa ollaan nytkin. Itse asiassa koko EU on jo konkurssissa, mutta kukaan ei ole vielä vetänyt propun ammeesta. Tässä vallitsee kauhun tasapaino, jossa kaikki hymyilevät toisilleen siinä pelossa ettei juhlatunnelma happane jos joku sanoo keisarin olevan alaston. On kuitenkin vain ajan kysymys koska on myönnettävä että EU tai joku sen jäsenvaltio on maksukyvytön ja koko korttitalo tulee alas.
Eikä mitään romahdustakaan ole tulossa.
Niin, nousukauden aikanahan se ei koskaan ole tulossa. Silti se aina vaan tulee.
Koronakin aiheutti minusta käsittämättömän lyhyen pörssilaskun.
Ylimalkaisista heitoistasi puuttuu analyysi kokonaan. Päättelet vain lyhyehköstä pörssilaskusta ettei mitään ongelmia ole.
Koronan pörssilasku oli merkittävä. Siis todella suuri. Pörssit pompsahtivat takaisin kahdesta syystä:
- Aika nopeasti selvisi, että valtiot tulevat ottamana paljon lisää velkaa ja rahaa tulee valumaan markkinoille. Ja kuten yllä selitin, finanssipiirit näkivät mahdollisuuden ostaa hyvin edullisia osakkeita ja kurssit lähtivät aika nopeasti nousuun.
- Pitkin kesää ilmeni, että vaikka erinäiset sulkutoimet rokottivat palvelusektorin yrityksiä pahasti ja aiheutti lomautusaallon, voittajiakin oli tiedossa erinäisissä etätyötä, etäostoksia ja etäviihdettä tarjoavissa yrityksissä kuten nettikaupat (Amazon), konferenssisoftat (Zoom) ja striimaustelkkarit (Netflix, Disney).
Pörssit siis jakautuivat häviäjiin ja voittajiin, joissa häviäjät oli pienemmät palvelevat kivijalkafirmat, kiinteistösijoittajat, matkailu ja muut vastaavat joihin valtioiden toimet suoraan kohdentui. Voittajina oli suuret globaalit yritykset, jotka toimivat pääasiassa nettimaailmassa ja pystyivät hyödyntämään miljoonien lomautettujen ihmisten luppoaikaa kotona.
Hieman myöhemmin kuvaan tuli kolmas tekijä eli elvytyspaketit. Etenkin EU:n koronapaketti suosi voimakkaasti mm erinäisiä "ilmastoinvestointeja", joka nopeasti alkoi näkymään esim. Teslan kurssissa vetäen pörssi-indeksit ylös. Samalla perinteisemmät valmistajayritykset kuten vaikkapa Wärstilä, jolla on suuri rooli risteilyalusten moottoroinnissa, laahaa jäljessä.
Myös USA:ssa työnnettiin paljon rahaa markkinoille mm. ihan suorana tilisiirtoina kansalaisille.
Koko tämä show on kuitenkin rahoitettu velaksi. Ilman valtioiden tajunnan räjäyttävää nopea velkaantumista, tilanne olisi ihan erilainen. Mutta kuten yllä selitin, velkaantuminen on purkin potkimista eteenpäin tiellä. Se lämmittää hetken, mutta jossain vaiheessa on vain pakko alkaa tekemään veloille jotain. Joko maksaa ne pois tai mitätöidä ne. Molemmissa tapauksissa syvä taantuma on tulossa.
