Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 2357780 kertaa)

Pentecost

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 227
  • Liked: 9649
  • Hummeriälykkö
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13500 : 05.06.2024, 19:03:52 »

Maikkarin uutisissa toissapäivänä? oli jenkeistä juttu jossa hehkutettiin uusiutuvaa energiaa eli paneeleita ja vatkaimia jne valtavat investoinnit olivat kuulemma Bidenin ANSIOTA.

Mitäpä sitä halpaa uusiutuvaa sähköpaneelia tai autoa hankkimaan vaan ainoastaan, jos ne maksavat tarpeeksi ja siksi Bidenin hallinto haluaakin noin 100% tuontitullit molemmille. Lue artikkeli kokonaisuudessaan.

Lainaus
Wind Power

In the effort to produce more clean energy from wind, the economic and energy illiterates would rather pay 100 percent more for wind turbines.

Autos

Despite the fact that China sells no cars in the US,  Biden Wants EVs so Badly That He Will Quadruple Tariffs on Them

Astute readers will immediately notice the title of this post makes no sense. It’s not supposed to. But it is exactly what President Biden is doing.

https://mishtalk.com/economics/hoot-of-the-day-no-one-wants-green-energy-if-its-too-cheap/
KKO:n tuomio
A:n käyttämissä ilmaisuissa on kysymys niin sanotuista arvoarvostelmista, joiden osalta ei lähtökohtaisesti ole mielekästä puhua lausuman totuudellisuudesta.

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 800
  • Liked: 5355
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13501 : 05.06.2024, 20:09:07 »
Lapin Kansa: Pääkirjoitus: Eu­ro­vaa­lien kär­ki­tee­mo­ja ovat olleet tur­val­li­suus ja talous, jotka ovat jät­tä­neet var­joon­sa edel­li­sen vaalin yk­kö­sai­heen, il­mas­to­muu­tok­sen – tätä on syytä häm­mäs­tel­lä 3.6.2024

Alkuperäinen pääkirjoitus on maksumuurin takana, mutta Hesarissa otteita.

Lainaus
Lapin Kansa hämmästelee, kuinka pahasti ilmastonmuutos on jäänyt eurovaaleissa muiden teemojen alle.

”Toisin kuin julkisesta eurovaalikeskustelusta voisi päätellä, ilmastonmuutosta ei ole peruttu, vaan se etenee edelleen vauhdilla, joka ei lupaa hyvää maapallon tulevaisuudelle. Ilman uusia, globaaleja ilmastotoimia ylittyy pian raja, jonka jälkeen lämpenemisen pysäyttäminen käy mahdottomaksi.”

Kajahtaneet pääkirjoitukset eivät minua hämmästytä, vaan se maksaako joku vielä aikuisten oikeasti näistä?
Kuka? Miksi? Kuinka kauan?
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

Isagoge

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 507
  • Liked: 138
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13502 : 05.06.2024, 22:36:40 »
Tänään ilmestyi Forster et al. (2024). Indicators of Global Climate Change 2023: annual update of key indicators of the state of the climate system and human influence.

https://essd.copernicus.org/articles/16/2625/2024/essd-16-2625-2024-discussion.html

Olen kirjoittanut tästä vuosittain ilmestyvästä tutkimussarjasta tänne aikaisemmin, mutta ehkä on syytä kerrata, että kyseessä on tutkimusprojekti, jossa pyritään vuoden välein päivittämään IPCC:n ns. tiederaporttien tiettyjä keskeisiä tuloksia. Tutkimusraportin otsikko varmaankin kertoo, mistä tuloksista on kyse. Ideahan on sikäli erinomainen, että ilmasto muuttuu nyt niin nopeasti, että IPCC:n noin kymmenen vuoden välein ilmestyvät tiederaportit eivät oikein enää meinaa pysyä perässä.

Tässä viestissä esitän muutaman huomion em. tutkimuksen tuloksista ja vähän kontekstia niille. Viestini 1. kuvassa on IPCC:n raporteista tuttu palkkikuvio, jossa esitetään efektiivisen säteilypakotteen (ERF) arvioidut määrät aikavälillä 1750-2023. Ihmisperäisen lämmittävän pakotteen kokonaisarvo on 4,16 W/m2. Hiilidioksidipäästöjemme aiheuttaman ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu aiheuttaa tästä 2,28 W/m2 eli sen osuus koko ihmiskunnan tuottamasta lämmittävästä pakotteesta on n. 55 %. Toiseksi tärkeimpänä tekijänä tulee ihmiskunnan aiheuttama ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu, jonka tuottama säteilypakote em. aikavälillä on 0,56 W/m2.

Forster et al. (2024) käyttävät tässä IPCC:n viimeisistä tiederaporteista tuttua laskutapaa, jossa kaikkia metaanipitoisuuden kasvun aiheuttamia palaute-efektejä ei lasketa metaanipitoisuuden kasvun aiheuttamaan säteilypakotteeseen. Se on siis jonkin verran suurempi, jos kaikki palaute-efektit otetaan huomioon. Nasan tutkimusjohtaja Gavin Schmidt esitti äskettäin epävirallisen arvion siitä, että jos kaikki metaanipitoisuuden kasvun palaute-efektit otetaan huomioon, sen aiheuttama lämpeneminen on peräti 0,5 °C esiteollisesta tasosta (1800-luvun loppupuolen keskiarvo). Tämä kannattaa muistaa, kun puhutaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksesta lämpenemiseen: CO2-päästömme eivät suinkaan ole ainoa merkittävä lämmittävää säteilypakotetta aiheuttava tekijä.

Ihmiskunta aiheuttaa myös viilentävää säteilypakotetta. Forster et al. (2024) arvioivat sen arvoksi kaikkiaan -1,37 W/m2. Tämä kumoaa osan ihmiskunnan aiheuttamasta lämmittävästä säteilypakotteesta1. Näin ollen ihmisperäisen lämmittävän säteilypakotteen kokonaismääräksi jää 2,79 W/m2. Auringon säteilytehon pieni kasvu 1900-luvun alussa on myös tuottanut aavistuksen verran lämmittävää säteilypakotetta (0,08 W/m2), mutta sen efekti kuvion aikavälillä 1750-2023 tapahtuneeseen lämpenemiseen on siten miltei olematon.

Viimeisen reippaan vuoden sisällä on puhuttu paljon siitä, miten ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöjen vähentyminen, erityisesti laivaliikenteen päästöjen lasku, on voinut voimistaa lämpenemistä. Ihmiskunnan päästämän savukaasun rikkidioksidi muuntuu ilmassa sulfaattihiukkasiksi, jotka viilentävät ilmastoa kahdella tavalla: ne heijastavat suoraan auringonvaloa avaruuteen, mutta ne myös aiheuttavat pilvien heijastuksen tehostumista. Sulfaattihiukkaset toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Kun hiukkasia on paljon, syntyvät pilvet ovat pisaramäärältään tiheitä, ja ne heijastavat ilmakehän ulkorajalta tulevaa tulevaa auringonsäteilyä tehokkaammin ja varjostavat siten maan- tai merenpintaa enemmän. Kun ihmiskunta on rajoittanut rikkidioksipäästöjä, niiden albedon parantumisen kautta lämpenemistä vaimentava vaikutus on heikentynyt. 

Forster et al. (2024) katsovat, että tämä selittää osin sen, että ihmiskunnan aiheuttaman lämpenemisen nopeus viimeisen n. kymmenen vuoden aikana on ollut mittaushistorian suurin: 

Lainaus käyttäjältä: Forster et al. 2024
Human-induced warming has been increasing at a rate that is unprecedented in the instrumental record, reaching 0.26 [0.2–0.4] °C per decade over 2014–2023. This high rate of warming is caused by a combination of net greenhouse gas emissions being at a persistent high of 53±5.4 Gt CO2e yr−1 over the last decade, as well as reductions in the strength of aerosol cooling.

Tarkempia estimaatteja aerosolien aiheuttaman viilentymisen vähentymisestä saamme vielä odottaa. Olen tänne aikaisemmin postittanut kommentin yhdestä asiaa koskevasta tutkimuksesta (Hodnebrog et al. 2024), jossa esitettiin, että peräti n. puolet aikavälin 2001-2019 maapallon energiaepätasapainotrendistä saattaa olla peräisin ihmiskunnan ilmakehään saattamien aerosolien vähentymisestä seuranneesta planetaarisen albedon huonontumisesta.

Vielä lyhyt kommentti jäsen Caucasianille.   

...arktinen merijää melkoisen hyvässä jamassa eli ei ainakaan vielä lähtenyt sulamaan normaalista poiketen. Nyt on kolmisen kk aikaa lyödä 2012 enkka. Olishan se jo aika koska ilmaston lämpeneminen ja koska arktis lämpenee muita alueita nopeammin. (Onkohan jään sulamispiste muuttunut kun ei sula?  :o ;D,)

Tilastollisen päättelyn näkökulmasta se ei ole minään yksittäisenä vuonna "lähtenyt sulamaan normaalista poiketen". Yhden vuoden laajuuden muutosnopeuden (jos sitä tarkoitit tuolla vähän epäselvällä ilmauksella) täytyisi tällä aineiston koolla poiketa aivan valtavasti keskimääräisestä nopeudesta, jotta nopeuden muutos olisi tilastollisesti merkitsevä. Mutta tämähän ei tarkoita sitä, että laajuus nyt olisi normaali, jos katsotaan koko aikasarjan keskiarvoa toukokuussa. Tästä kertoo viestini 2. kuva.

VIITTEET  

1) Tästä seuraa se hauska tulos, että ihmiskunta nyt aiheuttaa lämpenemisestä enemmän kuin 100 %, mikä monesta tuntuu vaikealta uskoa. 

LÄHTEET

Hodnebrog, Ø., Myhre, G., Jouan, C. et al. Recent reductions in aerosol emissions have increased Earth’s energy imbalance. Commun Earth Environ 5, 166 (2024). https://doi.org/10.1038/s43247-024-01324-8
https://www.nature.com/articles/s43247-024-01324-8https://www.nature.com/articles/s43247-024-01324-8 



     
« Viimeksi muokattu: 05.06.2024, 22:39:36 kirjoittanut Isagoge »

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 970
  • Liked: 5639
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13503 : 06.06.2024, 06:21:07 »
^mikä on "normaali" jään laajuus?
Uusi normaali on vallinnut 2007 jälkeen ja tässä uudessa tasapainotilassa ollaan oikeastaan siellä laajemmalla puoliskolla.
Mitä tulee epänormaaliin sulamiseen, niin vuonna 2012 oli selkeästi poikkeava sulaminen, joka (käppyrä) lähti kesällä jyrkästi alaspäin. Että on niitä epätavallisia käyriä olemassa.
Tilastollisesti luulisi sen tilastosulamisen jo tulevan eli uuden enkan, kun kerran joka kk uusi lämpöennätys. Näin urheilutermein se tilastotappio.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 957
  • Liked: 94136
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13504 : 06.06.2024, 10:22:20 »
^mikä on "normaali" jään laajuus?

Mikä nyt kenellekin on "normaalia".

Tuollaiset suunnilleen 10 000 vuotta sitten jään normaali paksuus oli suunnilleen 2 km siinä kohdassa, jossa nyt kirjoitan tätä tekstiä. Ja meren normaali pinta oli 120 metriä nykynormaalia alempana mikä tarkoitti, että siellä missä nyt on merta, oli doggerländit sun muut atlantikset. Rantaviivan normaali siirtyminen ei tuntunut missään, ihmiskunta jatkoi porskuttamista entiseen malliin.

Nyt sitten sääennustajaeukot, jotka eivät osaa ennustaa säätä kolmea päivää eteenpäin, manaavat lätkämailalla maailmanloppua mahdollisesta muutaman asteen heittelystä johonkin suuntaan.

Se ei ole normaalia.
« Viimeksi muokattu: 06.06.2024, 10:33:25 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo tuhoaa lähtökohtien tasa-arvon
— Missä N, siellä R!

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 800
  • Liked: 5355
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13505 : 09.06.2024, 18:38:59 »
Tähän mennessähän on melskattu siitä kuinka ihan koht' sillään saapuvat hirmuiset ilmastohelteet saavat vanhukset kuivumaan, käpristynään ja heittämään veivinsä. Ilmastonmuutos tulee ja tappaa!
Mutta paljon tunteisiinkäyvämpi tulokulmahan on lasten kärsimys, on joku hokannut. Siispä:
Lainaus
YK:n lastenjärjestö Unicef sanoo, että vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen suomalainen lapsi kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista pitkittyneistä helteistä, jos maapallon keskilämpötila kohoaa 2,4 astetta.

Nykyisellään pitkittyneistä helteistä kärsii Unicefin tutkimuksen mukaan noin 23 prosenttia Suomessa asuvista lapsista.

– Korkea kuumuus on lapsille monin tavoin vaarallista. Pienten lasten kyky säädellä ruumiinlämpöään on heikko, ja kuumuus lisää pienten lasten kuolleisuutta. Lisäksi kuumuus aiheuttaa terveyshaittoja sikiöille ja lisää kohtukuolemien ja ennenaikaisten synnytysten riskiä, Unicefin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen sanoo tiedotteessa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/synkka-ennustus-vuoteen-2050-mennessa-lahes-jokainen-maailman-lapsi-karsii-ilmastonmuutoksen-vuoksi/8951314#gs.a1h65q

Itse olen kyllä havainnut nykylasten suhtautuvan helteisiin samalla tavalla kuin omassa lapsuudessanikin: niistä nautitaan silloin harvoin kun saadaan. Kärsimystä aiheuttaa lähinnä viileä ja sateinen kesä. Mutta tuo 23% kärsiviä on tietysti ihqu tieteellisen täsmällisesti tutkittu kun kerran Vastuullisessa MediassaTM raportoidaan 8)
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 800
  • Liked: 5355
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13506 : 12.06.2024, 20:07:50 »
Yle onnistui löytämään tv-tohtorin delaamiselle ei-niin-yllättävän syyn.

Lainaus
Mosleyn lähtiessä matkaan lämpötila Symin saarella oli lähes kymmenen astetta korkeampi kuin tavallisesti tähän aikaan vuodesta.

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos kuumentaa erityisesti Välimeren aluetta nopeammin kuin muuta Eurooppaa.
https://yle.fi/a/74-20093628

Oma analyysini: hölmöys nyt vain voi joskus olla fataalia. Itse asiassa varsin tavanomainen kuolinsyy, vaikkei sitä patologi koskaan raporttiin kirjaakaan.
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

P

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 952
  • Liked: 25615
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13507 : 14.06.2024, 10:03:02 »
.

VIITTEET  

1) Tästä seuraa se hauska tulos, että ihmiskunta nyt aiheuttaa lämpenemisestä enemmän kuin 100 %, mikä monesta tuntuu vaikealta uskoa. 


Kursivointi minun tekemäni. Tulee jotenkin mieleen TV-Shopin myyntimiehen myyntipuheet "Ja uskoisitteko, että tässä vielä ei ollut kaikki" mainoksissa 90-2000-luvuilta... :roll:

« Viimeksi muokattu: 14.06.2024, 10:15:33 kirjoittanut P »
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 714
  • Liked: 16310
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13508 : 15.06.2024, 23:19:11 »

Tuulivoimalat uhkaavat lintujen olemassaoloa. Voimaloiden pyörivät siivet lyövät lintuja kuoliaiksi.


Tuore tapaus tähän:

Lainaus

Maa­kotka törmäsi tuuli­voimalaan ja silpoutui kuoliaaksi: ”Jotain pitäisi nyt ihan oikeasti tehdä”

Tuulivoimapuistosta oli tehty selvitys, jonka mukaan voimala rakennetaan liian lähelle maakotkan pesää.

Maakotka löydettiin kuolleena Metsälamminkankaan tuulipuistosta, Oulujärven lounaisosasta.

Jo 19-vuotiaaksi selvinnyt kotka oli rengastettu poikasena, ja sen avulla lintu voitiin yksilöidä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun maakotka on todistettavasti kuollut törmättyään tuulivoimalaan.

”Lintu löytyi pirstaleiksi revenneenä pölyn alta”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen.

Kuollut maakotka löydettiin 19. päivä maaliskuuta, mutta Hyyryläinen sai tiedon tapahtuneesta vasta viime viikolla.

Kainuun hätähuuto, niin Hyyryläinen tapausta kuvailee. Hän näkee, että alueelle rakennettujen tuulivoimaloiden volyymi on liian suuri.

”Olen itsekin biologi ja ekologi eli ymmärrän hyvin vihreän siirtymän. Ja sen, kuinka välttämätöntä se on globaalisti esimerkiksi hiilitaseen ja ilmastonmuutoksen kannalta.”

Tilanne on hänestä silti kestämätön:

”Ihmisten hädän lisäksi olemme huolissamme luonnon monimuotoisuudesta. Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että viimein tuli tapaus, jossa riskit realisoituivat.”

Kuollut maakotka oli tärkeä osa reviiriään. Yksilö oli selvinnyt lähes 20 vuoden ajan. Hyyryläinen kuvailee kotkaa ”huippuyksilöksi”, jonka avulla populaatio on pysynyt hengissä.

”Kyseisellä maakotkalla on hyvä lisääntymispotentiaali ja se pystyy välttelemään vaaroja. Geneettisesti vaisto menee poikasiin, eli tällaisen yksilön menettäminen on todella merkittävä juttu paitsi kyseisen kotkalajin kannalta, myös muutenkin luonnon monimuotoisuuden osalta”, Hyyryläinen selittää.

Nyt kuolleen kotkan reviiri on aiempina vuosina ollut tärkeä maakotka­populaatiolle. Hyyryläinen on rengastanut alueen poikasia yli 10 vuotta, ja lähes joka vuosi alueelta on löytynyt kaksi poikasta. Tavallisesti ei ole taattua, että maakotkat pesisivät vuosittain. Niinä vuosina, kun maakotka pesii, tavallinen poikasmäärä on yksi.

”Ja nyt on nyt on kyse niin kriittisestä, uhanalaisesta, erittäin vähälukuisesta petolinnusta...”, Hyyryläinen lisää.

Maakotkille tapaus on ensimmäinen, mutta hieman runsaslukuisemmalle merikotkalle tämä kuolemantapa on surullisen tuttu. Suomessa tuulivoimalaan törmäämällä kuolleita merikotkia on tilastoitu jo yli 50 yksilöä.

”Jotain pitäisi nyt ihan oikeasti tehdä. Nyt ollaan liian isolla volyymilla liikkeellä täällä Kainuun alueella”.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri on valittanut maakunnan päivitetystä tuulivoimakaavasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Hyyryläinen on itse ollut mukana tekemässä selvitystä, jossa todettiin, että rakenteilla oleva tuulivoimala on liian lähellä maakotkan pesää.

”Nyt se riski on sitten realisoitunut. Täällä on melkoinen hätä, ja itse tuntee aika isoakin vastuuta, kun on monin tavoin ollut mukana selvityksissä”, Hyyryläinen summaa.

”Mä olen itsekin tavattoman järkyttynyt tästä”.

Lähde: https://www.hs.fi/suomi/art-2000010499820.html

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 348
  • Liked: 134232
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13509 : 16.06.2024, 13:08:36 »
Jo pelkästään Hesarin päivittäinen ilmastouskontovyörytys on niin hurjaa, että ei ihme että nuoret ja monet aikuisetkin ovat menneet sekaisin.

Helsingin Sanomat: EU ei saa luopua roolistaan vihreän siirtymän edelläkävijänä 3.6.2024

Lainaus käyttäjältä: Jaakko Eskola
MONISSA EU-maissa suhtaudutaan kriittisesti unionin kunnianhimoisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Ennen eurovaaleja ovat vahvistuneet äänenpainot, joiden mukaan hiilineutraaliustavoitteet vahingoittavat yritysten kilpailukykyä ja siten koko Euroopan taloutta.

[...]

Vihreän siirtymän putoaminen EU:n prioriteettien kärjestä olisi paha takaisku.

EU:LTA on vaadittu vahvempaa teollisuuspolitiikkaa, joka lisäisi teollisuuden kilpailukykyä ja uudistumista. Tämä on tietenkin oikea suunta, mutta teollisuuspolitiikka ei ole uskottavaa, ellei se edelleen pyri kunnianhimoisiin vihreän siirtymän tavoitteisiin.

Ilmastonmuutosta torjuvilla ratkaisuilla on kiire. Muun muassa EU:n selvitysmies Enrico Letta on Euroopan sisämarkkinoita koskevassa raportissaan varoittanut, että hiilineutraalisuustavoitteista lipsuminen tulee Euroopalle paljon kalliimmaksi kuin niissä pysyminen.

En löydä Lettan raportista tuollaista väitettä, joka ei tietenkään pitäisi paikkaansa. Raportissa ei ylipäätään arvioida konkreettisin luvuin EU:n ilmastoratkaisujen tuottoja tai tappioita, vaan puolustellaan EU:n mahdollisimman tiukkaa ilmastopolitiikkaa ylimalkaisesti kolmella kohdalla.

Ensinnäkin Letta pitää EU:n vihreää siirtymää mahdollisuutena saavuttaa "teollinen johtoasema". Tämä pelihän on jo hävitty, eikä muutenkaan ole järkeä maksattaa eurooppalaisten yritysten keinotekoista pönkittämistä eurooppalaisilla.

Toiseksi Letta perustelee tiukkaa politiikkaa ilmastonmuutoksen vakavilla seurauksilla ja valtavilla kustannuksilla Euroopassa. Juu-u, mutta kun EU:n (alle 7 prosenttia päästöistä) ilmastopolitiikan radikaaleillakaan valinnoilla ei voi vaikuttaa globaalin ilmastonmuutoksen kehitykseen kuin minimaalisesti.

Viimeisenä korttina Letta heittää pöytään EU:n maineen "globaalina ilmastojohtajana", joka menetetään, ellemme saavuta ilmastotavoitteitamme. Ketään EU:n ulkopuolella ei kiinnosta EU:n "maine", mutta EU:n rahat kyllä kelpaavat.

Lainaus käyttäjältä: Jaakko Eskola
Suomen tavaraviennistä 57 prosenttia suuntautuu EU:n alueelle. Suomalaisen teknologiateollisuuden tuotteita, palveluita ja osaamista hyödyntäen Eurooppa voi olla vihreän siirtymän ajuri. Suomalaisen yritysten edelläkävijyys tarjoaa Euroopalle paljon mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen, uusien työpaikkojen synnyttämiseen ja siten talouskasvun ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

OLENNAISTA on, että EU pitää kiinni asetetuista ilmastotavoitteista. Samalla valtioiden välisen tukikilpailun on muututtava aidoksi taloudelliseksi ja markkinaehtoiseksi kilpailuksi.

Toisin sanoen meidän pitäisi innosta hihkuen kiristää EU:ssa ilmastopolitiikkaa, jotta pääsisimme tyhjentämään toistemme lompakoita ainakin sen verran, mitä vihreän siirtymän tuotteilla eurooppalaisia rahastavat kiinalaiset sinne jättävät. Hölmöläisen hommaa.

Lainaus
Jaakko Eskola on Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja.

Helsingin Sanomat: EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on Suomen etu 11.6.2024

Miten muka, ja keitä tässä tarkoitetaan Suomella?

Lainaus käyttäjältä: Ville Voipio, Herkko Plit, Juha Turkki
Puhtaassa energiassa, teollisuudessa ja innovaatioissa Suomi on kuitenkin kokoaan suurempi.

Eurooppa voi kilpailla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa puhtaissa ratkaisuissa vain, jos sen ilmastopolitiikka huomioi neljä näkökulmaa.

ENSIKSIKIN EU:n on edelleen jatkettava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, johon kuuluu tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

[...]

Neljänneksi päästövähennysten rinnalle tarvitaan hiilidioksidin poistoa, jotta lämpötilan nousu saadaan rajoitettua mahdollisimman lähelle 1,5 celsiusasteen tavoitetta. EU:lle tarvitaan mittava luonnon hiilinielujen vahvistamiseen ja tekniseen hiilen sidontaan tähtäävä ohjelma.

[...]

Suomelle kehityksen jatkuminen on elintärkeää. EU:n innovaatiot edellä kehitettävä kunnianhimoinen ilmastopolitiikka lupaa parempaa tulevaisuutta myös meille suomalaisille. Ilman sitä jäämme edelleen Euroopan altavastaajaksi.

Lobbareiden kirjoitukseen ei sitten mahtunut perusteluja, kuinka EU:n mahdollisimman tiukat ilmastotavoitteet hyödyttävät tavallisia suomalaisia. Aivan erityisen vaikea on ymmärtää, kuinka tienaamme sillä, että EU ryhtyy erittäin kalliiseen mutta tehottomaan hiilidioksidin tekniseen poistamiseen. Varmasti muutama yrityskin hyötyisi siitä (yksi kirjoittajista Vaisalan hallituksen puheenjohtaja), mutta kukahan mahtaisi maksaa jättikustannukset? Missään muualla maailmassa ei tunneta tarvetta ryhtyä tällaiseen puuhasteluun.

Lainaus
Ville Voipio
hallituksen puheenjohtaja,Vaisala
hallituksen jäsen, Climate Leadership Coalition

Herkko Plit
toimitusjohtaja, P2X Solutions

Juha Turkki
vt. toimitusjohtaja
Climate Leadership Coalition

Lainaus
Miten ilmastolakia rikotaan nyt?

AJATELKAAPAS, jos media käyttäisi palstatilaa ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksen liikennevaikutusten raportoimisen sijaan siihen, mitä mielenosoittajat ovat vaatineet ja miksi.

Elokapina vaatii hallitusta noudattamaan ilmastolakia ja lopettamaan ympäristölle haitalliset tuet. Minusta olisi ollut poliisin poistumiskäskyjen kuvailua mielenkiintoisempaa lukea analyyseja siitä, millä tavalla ilmastolakia nyt rikotaan ja miksi, kuinka paljon ja mille tahoille haitallisia tukia maksetaan ja miksi, mitä seurauksia näillä on ja ovatko Elokapinan vaatimukset realistisia.

[...]

Vera Mikkilä
Helsinki

Helsingin Sanomat, mielipide 13.6.2024

Olen lukenut valtamediasta moneen kertaan kuvauksia juuri näistä mainituista asioista paitsi kahdesta viimeisestä.

Mitä seurauksia Suomen valtion "ympäristölle haitallisilla tuilla" on? Ilmastonmuutoksen kannalta niin vähän, että elokapinallinen ei ehkä sittenkään halua tietää. Nolla ja pilkun jälkeen monta nollaa ennen ensimmäistä muuta numeroa.

Ovatko Elokapinan vaatimukset realistisia? Eivät, mutta eihän esimerkiksi vaatimusta vuoden 2025 globaalista hiilineutraalisuudesta ole tarkoitettukaan vakavasti otettavaksi vaan eräänlaiseksi uskontunnustukseksi tai ihan vain tarkoituksella mahdottomaksi vaatimukseksi terroristisessa mielessä. Aiotteko muuten päivittää vaatimustanne lähiaikoina?

Lainaus
Nuorten ympäristöahdistusta voisi helpottaa aikuisia sivistämällä

IHMISEN toiminnan aiheuttama ekologinen kriisi on vakava uhka sekä ihmiselle että monille muille lajeille. Ihmisten on kuitenkin edelleen mahdollista muuttaa toimintaansa, kuten taloudellisia ja poliittisia järjestelmiään, ekologisesti kestäväksi. Tämä on ollut jo pitkään tiedeyhteisön keskeinen viesti, jota on hyvin nostettu esiin myös suomalaisessa mediassa. Silti yli puolet suomalaisista ei vaikuta olevan huolissaan luontokadosta tai ilmastonmuutoksesta (HS 15.2.2023).

AINAKIN yksi ryhmä Suomessa vaikuttaa ottaneen tutkimuksen viestin vakavasti: 15–29-vuotiaat eli nuoret. Vaikka nuoret ovat moninainen ryhmä, vuoden 2021 nuorisobarometri piirtää yhtenäistä kuvaa heidän ympäristöasenteistaan.

[...]

NUORTEN ympäristöasenteiden voidaan olettaa johtuvan ainakin osittain koulusta, mutta ei yksinomaan sen tiedonvälitystehtävästä. Koulussa opitaan myös vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, avarakatseisuutta ja kriittistä ajattelua.

Näitä taitoja voidaan kutsua sivistykseksi ja ihmisen luontosuhteesta puhuttaessa ekososiaaliseksi sivistykseksi, jonka tavoitetta kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelmassa näin: ”Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa.” Sivistys ei ole vain ulkoista tietoa, vaan syvempää ymmärrystä maailmasta.

Kun sivistyneet nuoret kohtaavat aikuisten sivistymättömiä asenteita ja politiikkaa, jossa talouskasvun kiihdyttäminen hinnalla millä hyvänsä on ainoa tavoite, he ahdistuvat. Tutkimuksissa on havaittu, että iso osa nuorista uskoo ihmiskunnan olevan ekokriisin takia tuhoon tuomittu.

Nuoret kokevat tulevansa toistuvasti petetyiksi kestävän tulevaisuuden turvaamiseen liittyvissä asioissa vanhempien ikäryhmien ja hallitusten toimesta – tätä toivon riistämistä nuorilta on verrattu ihmisoikeusrikkomukseen.

On esitetty, että nuorten ahdistuksen helpottamiseksi ympäristöasioita pitäisi painottaa vähemmän koulussa. Mutta eikö sen sijaan, että tehtäisiin nuorista vähemmän sivistyneitä, kannattaisi tarjota aikuisillekin paremmat mahdollisuudet sivistyä?

ELINIKÄISEN oppimisen idean mukaan kasvatus koskee myös aikuisia, mutta aikuiskasvatus on keskittynyt osaamisen kasvuun, ei ihmisenä kasvuun. Ekososiaalinen kansansivistyshanke edellyttäisi sekä olemassa olevien instituuttien sivistystyön tukemista että uusien perustamista, kuten myös työpaikkojen ja muiden aikuisten yhteisöjen mukaan ottamista.

Tiedonvälityksen lisäksi tärkeässä roolissa olisi empatian, mielikuvituksen ja moniaistisen kehollisen läsnäolon kultivointi, jota voisi tavoitella aikuiskasvatuksen ja taiteen kumppanuuden kautta.

Sami Keto
väitöskirjatutkija, kasvatus ja yhteiskunta -tohtoriohjelma

Tampereen yliopisto
Helsingin Sanomat 14.6.2024

Sen sijaan, että ilmastomaailmanloppuun uskoville nuorille opetettaisiin koulussa pelkojen hälventämiseksi ilmastonmuutoksesta tieteellistä tietoa, jonka mukaan maailmanloppu on peruttu, tutkija haluaa sivistää aikuisia omaksumaan samat tunteenomaiset harhat ja pelot ekososiaalisessa kansansivistyshankkeessa "olemassa olevissa instituuteissa" ja työpaikoilla. Uskomatonta, mutta näin se nykyään menee.

Lainaus
Elämän puolella

Marika Kaipaisen syöpä on levinnyt aivoihin eikä mitään ole enää tehtävissä. Silti Kaipainen jatkaa taistelua ilmaston ja elämän puolesta – saattohoidossakin.

LÄHES kuuden vuoden ajan Marika Kaipainen on ollut perjantait ilmastolakossa, usein eduskuntatalon portailla ja osoittanut mieltään kestävän tulevaisuuden puolesta. Joitain kertoja tosin on jäänyt välistä, sillä syöpähoidot ovat olleet väsyttäviä.

Tänä perjantaina tunnelma portailla on kouriintuntuvan haikea. Vain muutamia päiviä aikaisemmin Kaipainen on saanut tiedon, että syöpä on levinnyt imusolmukkeista aivoihin eikä mitään ole enää tehtävissä.

Hän on siirtynyt saattohoitoon.

Taistelu ilmaston ja ihmisyyden puolesta kuitenkin jatkuu. Siksi Kaipainen on täällä, eduskuntatalon portailla Ilmastolakko-mielenosoituksessa, joka on jatkunut samalla paikalla joka perjantai syyskuusta 2018 saakka.

[...]

Mitä siis pitäisi muistaa?

Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 maailman maat ottivat tavoitteekseen rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan.

Ilmastosopimus velvoittaa kaikki maat vähentämään päästöjään. Päästösitoumuksia arvioidaan matkan varrella ja tarkistetaan, jos toteutunut kehitys ei tue tavoitetta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Toistaiseksi sitoumukset eivät ole olleet riittäviä. Tutkijoiden mukaan nykyisellä päästövähennyskehityksellä maailma etenee kohti 2,5–3 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.

Ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on vain noussut, ja lämpöennätykset paukkuvat vuodesta toiseen.

Tämä näkyy ihmisten arjessa. Äärimmäiset sääilmiöt – helteet, kuivuus, myrskyt, rankkasateet, tulvat – ovat yleistyneet ja voimistuneet. Ne vaikuttavat muun muassa ruokaturvaan.

Osa muutoksista on jo peruuttamattomia. Niitä ovat jäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu.
Helsingin Sanomat 16.4.2024

Pariisin ilmastosopimuksessa sitouduttiin "selvästi alle kahden asteen" tavoitteeseen ja 1,5 asteen alle "pyrkimiseen", mikä on eri asia. Nykyiset ilmastolupaukset toteuttamalla alle kahden asteen tavoite toteutuu (1,75-1,8 astetta), mutta 1,5 asteen tavoite tiedetään jo mahdottomaksi.

Jutussa mainittu 2,5-3 asteen lämpeneminen edellyttää, että mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan aloiteta. Skenaarion todennäköisyys on nolla ja mahdottoman skenaarion uutiseen liittämisen syy toimittajan aktivismi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 970
  • Liked: 5639
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13510 : 16.06.2024, 17:21:13 »
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vihreä siirtymää toimii ainoastaan tukipolitiikan ja laindäädännön ansiosta, ei siis mitenkään markkinalähtöisesti. Eli ei oikeasti kannata. Tietysti jos alaa tuetaan, niin syntyy bisnestä mille alalle tahansa.

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 800
  • Liked: 5355
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13511 : 16.06.2024, 18:22:37 »
^ Kyllä pelkkä lainsäädäntökin ilman suoria valtiontukia voi luoda tuottavaa bisnestä, kun kustannukset ulkoistetaan kuluttajille. Mutta riskinä silloin tietysti on tuon pakottavan lainsäädännön muutokset. Esimerkistä käy liikennepolttoaineiden sekoiluvelvoite, jonka lievennykset Suomessa ja eritoten Ruotsissa ajoivat Nesteen tuloksen heikkoon jamaan - se kun oli panostanut tuotannossaan nimenomaan tuohon lain pakottamaan sekoiluun.
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

Radio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 782
  • Liked: 5417
  • Radiomiina
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13512 : tänään kello 06:08:55 »
Perustettakoon vihertävien huarakonttori siipien suojaan kiikaroimaan kotkia ja lisenssi KFC:lle.
https://kfc.fi/
Vittu, mitä paskaa, sanoo  gunslinger, hurraaisänmaallinen militaristi, varareservin upseerismies ja miinanpolkija eli Radion humaani päätoimittaja.