Kirjoittaja Aihe: Kiinan nouseva uhka  (Luettu 37257 kertaa)

jpm

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 117
  • Liked: 68
Vs: Kiinan nouseva uhka
« Vastaus #450 : 26.05.2022, 15:45:48 »
Yleensä maa ei anna omaisuutta pantiksi velkoja vastaan. Ei Suomikaan anna mitään pantiksi kun nostamme 10 mrd velkaa vuodessa. Pantteja annetaan vain yksityisessä velkajärjestelyssä.

Kiinan panttivaatimus kuitenkin kielii vahvasti siitä, että laskettiin sen varaan että laina jää maksamatta. Tästä kertoo myös huomattavan korkeat korot jota Kiina peri. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kiina pyrki luomaan asetelman, jossa velka jäisi kehitysmaalle ja infrahanke päätyisi Kiinalle. Ts. lainan ottaja ei saisi lopulta yhtään mitään muuta kun velkaa.

Suosittelen, että tutustut netissä BRI-kritiikkiin etkä pelkästään toista Kiinan satuja miten he mukamas auttavat köyhiä maita.

Mitään pantteja ei ole annettu, vaan kyseesssä oli vuokrasopimus Hambantoton satamasta. Tästä maksettiin yli $1.12 miljardia dollaria, joilla vahvistettiin Sri Lankan valuuttavarantoa.

Lisäksi hanketta ei suinkaan ehdottanut Kiina. Sen toteutettavuuden alunperin tutki Kanadan CIDA (Canadian International Development Agency), jonka mukaan sataman rakentaminen oli kannattavaa. Kanadalaisten projekti ei kuitenkaan edennyt Sri Lankan poliittisen tilanteen vuoksi ja vuonna 2006 tanskalainen Ramboll teki uuden toteutettavuusraportin, joka päätyi samaan lopputulokseen eli satama oli kannattavaa rakentaa. Tämän raportin perusteella Sri Lanka läheti hakemaan rahoitusta USA:sta ja Intiasta, joilta sitä ei kuitenkaan saanut. Tämän jälkeen päädyttiin kiinalaiseen rahoitukseen. Myöskään sataman vuokraaminen kokeneemmalle ulkopuoliselle toimijalle ei ollut kiinalaisten idea, vaan sitä oli ehdotettu jo aikaisemmissa kannattavuustutkimuksissa.

Asiaan perehtyneet tutkijat ovat todenneet etteivät kiinalaiset ole missään ottaneet omaisuutta haltuunsa maksamattomien velkojen takia.

Lainaus
Our research shows that Chinese banks are willing to restructure the terms of existing loans and have never actually seized an asset from any country, much less the port of Hambantota.
https://www.theatlantic.com/international/archive/2021/02/china-debt-trap-diplomacy/617953/

Artikkelin kirjoittajien tutkimus aiheesta otsikolla Debt Relief with Chinese
Characteristics: https://static1.squarespace.com/static/5652847de4b033f56d2bdc29/t/60353345259d4448e01a37d8/1614099270470/WP+39+-+Acker%2C+Brautigam%2C+Huang+-+Debt+Relief.pdf

jpm

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 117
  • Liked: 68
Vs: Kiinan nouseva uhka
« Vastaus #451 : 26.05.2022, 15:58:24 »
Jostain kuulin että Kiinalla on Kiinan alueella semmoinen käytäntö että se hyväksyy ulkomaiset sijoitukset sillä ehdolla että sijoitusten aikaansaamista työpaikoista vähintään 85 prosenttia annettaan kiinalaisille. Toisinpäin se ei tunnu toimivan vaan Kiina tuo omat työntekijät noihin ulkomaisiin projekteihin.

Tietääkseni ei Kiinalla ainakaan enää ole tuollaista vaatimusta, enkä löytänyt siittä mistään mainintaa.

Tutkimusten mukaan Afrikassa kiinalaiset yritykset käyttävät pääosin paikallista työvoimaa . SOAS:n tutkimissa kiinalaisyrityksissä työvoimasta 90% Etiopiassa ja 74% Angolassa oli paikallisia. Hongkongin yliopiston tekemässä tutkimuksessa olleissa 400 yrityksessä 85% työvoimasta Afrikassa oli paikallisia. McKinseyn raportissa oli mukana kahdeksasta maasta 1000 kiinalaisyritystä ja niiden työvoimasta 89% oli afrikkalaisia.

Lähde: https://www.soas.ac.uk/idcea/publications/reports/file141857.pdf
Helpompilukuinen uutisartikkeli tutkimuksesta: https://www.washingtonpost.com/politics/2021/04/02/chinese-firms-african-labor-are-building-africas-infrastructure/

Pari viikkoa sitten Journal of International Development julkaisun tutkimuskatsauksen Economic transformation in Africa: What is the role of Chinese firms? mukaan kiinalaisilla yrityksillä ja infrastruktuurihankkeilla on positiivinen vaikutus Afrikan taloudelliseen muutokseen ja tukevat mm. paikallista innovaatiota.

Lainaus
On balance, the literature points to a positive role of Chinese firms. Africa–China trade leads to mixed results, while Chinese investment and infrastructure construction are found to contribute positively to transformation. Chinese firms are also found to support capacity building, spillovers and innovation in African countries.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jid.3664

jpm

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 117
  • Liked: 68
Vs: Kiinan nouseva uhka
« Vastaus #452 : 27.05.2022, 16:43:59 »
Kiinan lainat Sri Lankaan muodostavat vain noin 10% kaikista maan lainoista. Suurimmat velkoojat ovat todellisuudessa Japani, Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki. Sri Lankan talousvaikeudet eivät siis johdu Kiinasta tai sen antamista lainoista.


artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 201
  • Liked: 1456
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Kiinan nouseva uhka
« Vastaus #453 : 04.06.2022, 02:20:02 »
Katsotaan geopolitiikkaa ilmeisten seikkojen kautta.

Kun Putin aloitti hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022 niin taisteluissa ilmeni, että Venäjän armeijan heikko esitys Ukrainassa ei enään perustele Euroopan sotilaallista varustelua ja Euroopan unionin puolustusliiton perustamista ja NATO:n olemassaoloa ja Yhdysvaltain sotilaallis-teollisen voiman läsnäoloa Euroopassa.

Ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan Yhdysvaltain viranomaiset ja läntiset ajatuspajat yrittivät tukea Venäjän armeijan uskottavuutta ajattelemalla ääneen, että Ukraina romahtaisi muutamassa päivässä, jos Venäjän armeija hyökkää, joka kannusti Kremliä hyökkäämään Ukrainaan siksi, että Yhdysvallat halusi vetää Venäjän sotaan. Venäjän sotilaallisten kykyjen liioittelu ja Kremlin kannustaminen hyökkäykseen pyrki motivoimaan Euroopan puolustusbudjettien korotukset ja mittavat asetilaukset ja erityisesti Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon Euroopassa, että Kremlin hyökkäys Ukrainaan tietää isoja bisneksiä sotilaallis-teolliselle.

Kun Kreml hyökkäsi Ukrainaan niin länsi laittoi Venäjälle pakotteet, jotka kiristyvät pakotepaketti toisensa jälkeen. Ennustettava näkymä on Venäjän talouden romahdus. Erityisesti se, että Ukraina valtaa Donbassin ja Krimin takaisin, ja Georgia valtaa Etelä-Ossetian ja Abhasian takaisin, ja Moldova valtaa Transnistrian takaisin, jotka ovat näyttö Venäjän armeijan heikkoudesta, josta voi alkaa Venäjän federaation hajoaminen, ja Venäjän valtaamien alueiden takaisinvaltaus muidenkin maiden toimesta.

Iso rähinä on Kiinan armeijan hyökkäys Kazakstanin ja Venäjän läpi Eurooppaan. Skenaario on, että Kiina rakentelee Keski-Aasiassa siviiliprojektien varjolla suurta länteen suuntautuvaa hyökkäystä tukevaa infrastruktuuria. Realistinen näkemys on, että Kiinan armeijalla ei ole kykyä hyökätä Eurooppaan. Kiinalta puuttuu kuljetushelikoptereita ja taisteluhelikoptereita, joita tarvitaan laajojen alueiden hallinnassa, ja erityisesti Kiinalta puuttuu suuria kuljetuslentokoneita, joita tarvitaan pitkän matkan logistiikassa ja ilmasillan luomisessa. Yksi näyte Kiinan kyvyistä on, että jos Kiina ottaa Mantsurian ja Vladivostokin takaisin, että onko niillä kykyä.

Seikka, joka perustelee Euroopan sotilaallisen varustelun ja Euroopan unionin puolustusliiton perustamisen ja NATO:n olemassaolon ja Yhdysvaltain sotilaallis-teollisen voiman läsnäolon Euroopassa, täytyy hakea kauempaa. Seikka on totalitaristisen Kiinan nousu sotilaalliseksi supervallaksi, josta osoitus on Kiinan pyrkimys vahvistaa asemiaan Keski-Aasiassa, jossa merkittävä seikka on Venäjän armeijan kalustosta merkittävän lukumäärän tuhoutuminen Ukrainan taisteluissa.
« Viimeksi muokattu: 22.06.2022, 09:47:49 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti
Provosoiminen on toimintaa, jonka tavoitteena on negatiivinen reaktio (omalla vastuulla)
Pelkureilla ei ole demokratiaa
Tulevaisuusorientoidu positiivisesti

migri

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 816
  • Liked: 9831
Vs: Kiinan nouseva uhka
« Vastaus #454 : 16.06.2022, 11:01:23 »
Kiinalaiset ovat flirttailleet aina rasismin kanssa, he eivät todellakaan pidä ulkomaalaisista ja varsinkaan afrikkalaisista. Tästä ei vain nouse mitään ihmeellistä älämölöä lännessä. Pääsevät sekä tästä että saastuttamisesta kuin koira veräjästä.

Malawi goment probe 'Racism for Sale' documentary
https://www.bbc.com/pidgin/articles/cxxwwgp0dp8o

Lainaus
Malawi goment minister, don tell BBC say di racism investigation wey Africa Eye team do on China linked Racism for Sale be “insult to Malawi children".

Patricia Kaliati, di Minister for Gender, Disability, Children and Social Welfare say wetin don happun be insult to di Malawian nation.

Ms Kaliati say di goment don start investigation into di claim wey di documentary make and say di goment no go tolerate abuse against Malawi pikins.

For February 2020 one shocking video begin fly up and down for Chinese social media.

One group of African children bin dey collect instruction from one voice wey dey off-camera, to tok some phrases for Chinese.

Di pikins bin dey repeat di words wit smiles and passion.

But dem no sabi say wetin dem dey tell dem to tok be " I be black monster and my IQ dey low."

Di clip bin cause gbege for China and beyond.

But no-one ever answer some crucial questions: why dis dey filmed? Where dem shoot am? Who make am?

Dis questions send BBC Africa Eye reporters Runako Celina and Henry Mhango for journey enta one Chinese video-making industry wey dey use unprotected children across di continent.


China vows to crack down on online racism, spurred by new details of video featuring Malawi children
https://www.scmp.com/news/china/diplomacy/article/3181812/china-vows-crack-down-online-racism-spurred-new-details-video?module=lead_hero_story&pgtype=homepage
I haven't seen democrats this mad since Republicans freed their slaves.
"Just because you're offended, doesn't mean you're right" - Ricky Gervais

jpm

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 117
  • Liked: 68
Vs: Kiinan nouseva uhka
« Vastaus #455 : 18.06.2022, 14:46:13 »
Kiinalaiset ovat flirttailleet aina rasismin kanssa, he eivät todellakaan pidä ulkomaalaisista ja varsinkaan afrikkalaisista. Tästä ei vain nouse mitään ihmeellistä älämölöä lännessä. Pääsevät sekä tästä että saastuttamisesta kuin koira veräjästä.

Kukaan ei varmasti kiellä etteikö myös Kiinassa olisi rasismia. Yhden siirtotyöläisen tekemä video, joka oli nähtävissä Kiinan sosiaalisessa mediassa joitain päiviä keräten alle 5000 tykkäystä (kun käyttäjiä on päivittäin satoja miljoonia) ei kuitenkaan kerro kovin merkittävästä ilmiöstä.

Kiinalaisilla on kuitenkin yhä enemmän yhteyksiä afrikkalaisten kanssa, kun maa on noussut afrikkalaisten suosituimmaksi opiskelumaaksi. https://mg.co.za/education/2020-09-05-where-do-africans-study-abroad/

Samaan aikaan afrikkalaisten nuorten suhtautuminen Kiinaan on myös muuttunut positiivimmaksi. African Youth Surveyn mukaan nuorista 35% katsoo Kiinan vaikutuksen olevan hyvin positiivinen omaan kotimaahansa. Tämä jää vain yhden prosenttiyksikön Afrikan Unionista (36%), kun taas Yhdysvaltojen vaikutuksen hyvin positiiviseksi näkee 26%. Malawissa jossaa rasistinen video oli kuvattu, näkee nuorista 95% Kiinan vaikutuksen hyvin tai jokseenkin positiiviseksi.

Lähde: https://ichikowitzfoundation.com/ays2022/

Saastuttamisessakin todellisuus on vähän jotain muuta. Chicagon yliopiston Energy Policy Instituten tekemään tutkimuksen mukaan Kiina on seitsemässä vuodessa (2013-2020) vähentänyt ilmansaasteiden määrää 40%:lla. Yhdysvalloilta vastaava pudotus otti yli kaksi vuosikymmentä, kun Kiina pystyi siihen seitsemässä vuodessa.

Lähde: https://epic.uchicago.edu/wp-content/uploads/2022/02/China-Report_FEB2022.pdf

Median uutisointiin Kiinasta kannattaa aina suhtautua varauksella. Otetaan esimerkki tämän päivän Iltasanomista jossa todetaan otsikolla Kiina laski vesille lähes amerikkalaisen veroisen lento­tuki­aluksen – ja sillä on paha­enteinen nimi:

Lainaus
Laiva sai nimekseen Fujian, joka on maakunta Kiinan havittelemassa Taiwanissa.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008893786.html

Jokainen voi itse katsoa kartalta missä Fujian sijaitsee. Se on maakunta manner-Kiinassa, kun taas Taiwan on saari sen vieressä. Kiina siis pahaenteisesti nimesi lentotukialuksensa yhden rannikkomaakuntansa mukaan, kuten kahden aikaisemman lentotukialuksen Liaoningin ja Shandongin tapauksessa.

Tagit: kiina taiwan