Tallinnan–laivalla pääsi koronatestiin ilmaiseksi, mutta osanotto jäi surkeaksi: ”Miksi ihmiset eivät käytä mahdollisuutta?”
Lauantaina kello 13.30 lähteneellä lautalla vain kymmenesosa matkustajista kävi koronatestissä. Vaikka lähellekään kaikkia matkustajia ei olisi ehditty testaamaan kahden tunnin matkana aikana, testejä olisi ehditty tehdä noin 50 enemmän kuin nyt.
Ihmiset tahtovat koronakouhotuksen loppuvan. Ei kukaan halua testauttaa itseään laivamatkan aikana.
Tämä on ongelma nro 1, että ihmisiltä kysellään, tahtovatko he että heille tehdään koronatesti.
Jos meillä on pandemia, niin rajat kiinni ja matkailu seis - se on ensimmäinen asia mikä pitää tehdä vaikka ihmiset tietenkin TAHTOVAT matkailla edelleen.
Ja koska tämä järjetön tahtomatkailu edelleen jatkuu, on seuraava porras pakolliset koronatestit ja pakolliset karanteenit.
Mutta ei, meillä kysellään tahdotteko testin ja suositellaan karanteenia.
Tätä taustaa vasten puheet pakollisesta rokotuksesta ovat koomisia, sen lisäksi, että itse rokotekin on tällä kertaa ihan uudella tavoin kyseenalainen pelkästään jo uuden valmistustekniikkansa takia.
Kun henkilö epäröi uutta rokotteenvalmistustekniikkaa (mRna), ei hänen tarvitse osata yksilöidä, mitä kaikkea hänen mielestään voi sivuvaikutuksina ilmetä - eihän sitä tiedä edes rokotteen kehittäneet tutkijat!
On umpihullua vaatia faktoja kansalaisilta.
Epäluuloisuus pitää eliön hengissä, on kyseessä ihminen taikka eläin.
Epäluuloisuudessa on järkeä, herkkäuskoiset hölmöt mm. mokuttavat ja syöksyvät suin päin halaamaan mitä milloinkin eteen saattuu.
Myös rokote-epäröijien on tultava kuulluksi, sanovat tutkijat – kaikki kritiikki ei kuitenkaan ole samanarvoista https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007744819.html ...
Rokotteet eivät ole koskaan täysin riskittömiä. Kukaan ei voi luvata, ettei niistä aiheutuisi lainkaan haittavaikutuksia.
Myyntiluvan saanut rokote on kuitenkin todistettu riittävän tehokkaaksi, jotta siitä on merkittävästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Tällöin hyväksytään se, että huonolla tuurilla harvinaisia haittoja voi esiintyä, kun rokotetta aletaan jakaa suurille joukoille.
Suomen kansallisen rokotusohjelman rokotteiden kattavuus on yleisesti hyvällä tasolla, mutta koronarokote-epäröintiä esiintyy täälläkin: HS-gallupin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja MTV:n kyselyissä huomattava osa vastaajista empi rokotteen ottamista.
Tampereen yliopiston sosiologian dosentti Pia Vuolanto ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, että Suomessa suhtauduttaisiin laajalti kielteisesti koronarokotteeseen. Vuolanto johtaa tutkimushanketta, jossa selvitetään syitä muun muassa rokotekriittisyyteen nyky-yhteiskunnassa.
Hänen mukaansa kyselytuloksissa tulee huomioida se, että koronarokote ei ole vielä ajankohtainen asia valtaosalle suomalaisista. Esimerkiksi HS-gallupin aikaan yhtäkään koronarokotetta ei ollut vielä pistetty.
EPÄRÖIJIEN ymmärtämisen tärkeys koskee Pia Vuolannon mukaan niin terveysviranomaisia, terveydenhuollon ammattilaisia kuin tavallista väestöä.
Terveysviranomaisten on ymmärrettävä väestön terveyskäyttäytymistä ja etenkin kansalaisten argumentteja, joilla puolletaan tai vastustetaan rokotteen ottamista.
”On olennaisen tärkeää rokotteita koskevassa viestinnässä, miten viranomaiset rakentavat yleisen rokoteilmapiirin”, Vuolanto sanoo.
Sama koskee myös terveydenhuollon ammattilaisia. Vuolannon mukaan heidän tulee ymmärtää, miten ihmiset muodostavat käsityksiään rokotteista, jotta he pystyvät asiakastilanteessa perustelemaan rokotteen antamisen.
Rokottamisen vastustamisen keinoja on monenlaisia, kuten myös kysymyksiä, joita asiakkailla saattaa rokotteista olla.
TAVALLISTEN kansalaisten keskuudessa on tarpeellista tietää ja ymmärtää esimerkiksi lähipiirin ajatuksia koronarokotteesta. Vuolannon mukaan tämä helpottaa yleistä keskustelua koronarokotteista.
Vuolanto huomauttaa myös, ettei rokote-epäröinti ole uusi asia. Sitä on ollut niin kauan kuin on ollut rokotteitakin.
Rokotusasenteita tutkinut Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri puolestaan toteaa, että tilastolliset faktat ja rokotemyönteiset uutiset unohtuvat paljon helpommin kuin pelkoa aiheuttavat rokotteiden haittavaikutukset. Todennäköisyyksien hahmottaminen on vaikeaa.
”Ajatellaan esimerkiksi, että yksi sadasta saa rokotteesta jonkin lievän haittavaikutuksen. Silloin ihminen voi ajatella, että hän saattaa olla juuri se, joka saa sivuoireita. Tai jos naapurini tai serkkuni anoppi oli yksi sadasta, niin miksen minä voi yhtä hyvin olla?”
MITEN koronarokotteisiin epäröiden suhtautuvia tulisi sitten lähestyä?
Pia Vuolanto korostaa, että heidät tulee kohdata eikä vain sivuuttaa heidän näkemyksiään huuhaana. Hänen mukaansa jokaisen on kyettävä altistamaan itsensä keskustelulle.
Oleellista on perustella terveyteen liittyvät asiat henkilökohtaisella tasolla, koska päätöksetkin tehdään siellä.
”Ja tämähän pätee kelle tahansa tieteen puolustajalle. Eli ei vähäteltäisi tai pyrittäisi mitätöimään toisen ihmisen ajattelutapaa tai -kulkua”, Vuolanto sanoo.
Koronarokote-epäröinti ei välttämättä perustu tietämättömyyteen. Siksi Anna Soveri ei lähestyisi sitä pelkällä faktavyörytyksellä.
”Tiedetään, että jos ihmisillä on vahvaa epäröintiä, niin vankkojen faktojen antaminen saattaa vain pahentaa tilannetta”, Soveri sanoo.
Yksi sadasta, eli prosentin todennäköisyys jollekin, on käsittääkseni suurelle osalle ihmisistä (ainakin selitettynä) ihan järkeen käypä asia.
Se, onko prosentin suuruinen sivuvaikutuksen riski suuri, riippuu enemmän sivuvaikutuksesta kuin prosentin todennäköisyydestä.
Jos minulla on prosentin riski saada kuume ja särkyä pistoskohtaan, viittaan prosentin riskille kintaalla.
Mutta jos minulla on prosentin riski johonkin vakavampaan sivuvaikutukseen, en enää suhtaudukaan todennäköisyyteen yksi sadasta hälläväliä-asenteella.
Riittävän vakava sivuvaikutus, niin yksi tuhannestakin on liian iso riski siedettäväksi.
ROKOTE-EPÄRÖINNIN typistäminen humpuukiksi on Pia Vuolannon mukaan omiaan lisäämään tarpeetonta vastakkainasettelua.
Hänen mukaansa keskusteluun vedetään usein mukaan perusteettomat salaliittoteoriat, vaikka epäröinnissä on kyse yksittäisen henkilön yksittäisestä puntaroinnista.
...
KAIKKI kritiikki ei kuitenkaan ole samanarvoista. Tulkintojen kirjavuus ei tarkoita, että kaikki näkökulmat olisivat tasa-arvoisia. Rokotekeskustelu ei ole ajatuksenvaihtoa, jossa on faktojen sijaan vain erilaisia näkökantoja.
On eri asia epäillä koronarokotteen kiireellistä kehittämisaikataulua kuin uskotella, että sen mukana ihmisiin asennetaan ympärivuorokautisesti heitä valvova 5g-siru.
”On selvää, että terveysviranomaisten on puututtava salaliittoteorioiden levittämiseen”, Vuolanto sanoo.
Vuolanto ei ole syystä viitannut julkisesti juurikaan salaliittoteorioiden kaltaisiin rokotevastaisuuden ilmentymiin. Salaliittoihin uskovat ovat yhä hyvin marginaalinen ryhmä Suomessa.
...
ROKOTE-EPÄRÖIJIEN ymmärtämistä voi Soverin sanoin ajatella avaimena koko koronarokotekeskustelussa.
Kyse ei ole siitä, että ihmisten kanssa tarvitsisi olla samaa mieltä, hän painottaa. Epäröintiä ei välttämättä tarvitse aina edes hyväksyä.
”Mutta jos epäröintiä ei ymmärretä tai kuunnella, en usko, että se kallistuu rokotteen ottamiseksi”, Soveri sanoo.
Silloin on vaarana, että Suomessa ei saada aikaan tarpeeksi suurta rokotekattavuutta eikä epidemiaa saada nujerrettua niin nopeasti kuin se olisi mahdollista.
Epidemiaa ei saada nujerrettua!?
Epidemiaa EI OLE HALUTTU NUJERTAA!
Vuosi sitten epidemia olisi ollut mahdollusta nujertaa perumalla hiihtolomamatkat ja sulkemalla rajat ja nujertamalla, mutta se ei tullut kysymykseenkään eikä matkailua ole vieläkään laitettu kuriin, vaan edelleen matkailijoiden annetaan kuljettaa koronavirusta paikasta toiseen.
Ja nyt, näillä rokotteilla, joiden antaman suojan kestosta ja laadusta ei vielä tiedetä mitään, ei edes sitä kuinka reippaasti rokotettu edelleen virusta erittää ja levittää, niin näillä rokotteilla ollaan ” nujertamassa epidemiaa” (joka ei tarkkaan ottaen ole edes epidemia vaan PANdemia)?
Miksi pandemia on ok nujertaa vain rokotteilla, ei muilla keinoin!?
Montako vuosikymmentä kuluu, että näillä rokotteilla pandemia on nujertettu? Muistakaa kehitysmaiden miljardit ihmiset!
Maapallolla elää muitakin kuin me!
🦠🦠🦠
Perussuomalaisten äänestäjissä on paljon rokotekriittisiä ihmisiä siitä yksinkertaisesta syystä, että koko perussuomalainen liike on syntynyt kritiikistä‼️
Kyse ei siis ole siitä (kuten on suosittua selittää), että persut ovat kouluja käymättömiä eivätkä ymmärrä asioita, vaan kyse on siitä että persujen äänestäjät ovat kriittisiä yleensäkin, eivät usko kaikkea suorilta käsin mitä ”ylempää” tuputetaan, vaan harrastavat omilla aivoillaan ajattelemista.
SIKSI persuja vastustetaan, siksi persut ovat vaarallisia.
Ei kouluttamaton syrjäytynyt tyhmä lammas ole vaarallinen, mutta omilla aivoillaan ajatteleva selväpäinen on vähintäänkin hankala käskettävä, koska sellainen ei alistu mukisematta tai ei välttämättä alistu käskytettäväksi ollenkaan.
Salaliittoteoreetikoksi ja hörhöksi leimaaminen on vanha kikka, jolla on yritetty saada maahanmuuttokriittisiä ruotuun ja moku-uskoon ainakin jo viimeiset 15 vuotta.
Leimaamishomma on vissiinkin toiminut niin hyvin, että on päätetty käyttää samaa jekkua rokotemyönteisyyden kasvattamiseksi 😄😷.
Äänestys