2021-01-19 Hiipuviin pikkukuntiin lukiolaisia Uzbekistanista (taustalla Vesterbacka)

[Kemolitor]

Eipä ole vielä tietoa mitä Rautalammilla on päätetty, kh kokous oli eilen.
Tuolla linkitetyssä esityksessä muuten mainitaan että kunnalle tulisi vain 1000e käsittelykulu per opiskelija, onkohan unohtunut mainita että kyseinen kulu peritään vuosittain.

Mänttä-Vilppula on laittanut sopimuksen näkyville kokousesityksen yhteyteen, sopimuksessa sanotaan hyvin selvästi:

Toimittaja veloittaa palvelusta 1000 euroa (+alv) per opiskelija per vuosi. Maksu peritään, kun oppilas on saapunut Suomeen lähtömaasta. Laskun maksuehto on 30 päivää netto laskun päiväyksestä. Viivästyskorko on 7%.

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20211278-1-1.PDF

Voi tietysti olla, että Finest Future on tarjonnut eri kunnille erihintaisia sopimuksia, mutta en oikein jaksa siihen uskoa. Rautalammilla on joko sivistysjohtaja lukenut sopimuksen huonosti tai sitten vähän vedättänyt lautakunnan väkeä.

[Outo olio]

Sattumalta juuri niistä maista, joista Vesterbacka yritti aiemmin haalia opiskelijoita Suomen korkeakouluihin, mutta pääsykokeet, lukukausimaksut tai mikä lie tuli esteeksi. Ulkomaalaisten lukioon pääsylle ei ilmeisesti aseteta minkäänlaista rimaa tai maksuja.

Lyön vetoa, että A2-tason kielitaitoa ei aseteta Suomeen pääsemisen ehdoksi. Voisi bisnes kärsiä.

Tulemmekohan vielä näkemään "ulkomaalaisia suomalaiseen yläkouluun"-projektinkin? Osalla lähtötaso ei riittänyt AMKkiin, joten nyt kokeillaan lukiota ensin. Jos lähtötaso ei vieläkään riitä niin varmaan jossakin on yläaste lakkautusuhan alla.

Ählämit nauravat taas paskaista naurua hölmöille ja lapsellisille kuffari-tsuhnille, ja tyhjentävät vankilansa ja mielisairaalansa taas kerran Hölmölään kaikesta hyödyttömästä joutoväestä.

Saattaa Rautalammin kaislikoissa tulevaisuudessa vähän suhista, kun ählyt lähettävät lauman ÄO 70 testopakkauksia vähän 'opiskelemaan'.

Toinen vaihtoehto tietysti on lähtömaan hallinnolle lojaalit työntekijät/heidän lapsensa. Uzbekistanin johto kiittää. Voi myös olla että maa lähettää opiskelemaan toisinajattelijoita ja oppositioaktiiveja ja muita ikäviä kitisijöitä, kun ei kerran tarvitse moisesta maksaa mitään. Opiskelujen jälkeen valmistuneet yleensä lähtevät paremman palkan perässä Suomesta jonnekin muualle. Suomi siis maksaisi sen että Uzbekistanin toisinajattelijat saisivat riittävän koulutuspohjan jolla voivat muuttaa esim. Yhdysvaltoihin tai Australiaan, ja Uzbekistanin johdon ei enää tarvitsisi olla heistä huolissaan.

[turjake]

Eipä ole vielä tietoa mitä Rautalammilla on päätetty, kh kokous oli eilen.
Tuolla linkitetyssä esityksessä muuten mainitaan että kunnalle tulisi vain 1000e käsittelykulu per opiskelija, onkohan unohtunut mainita että kyseinen kulu peritään vuosittain.

Mänttä-Vilppula on laittanut sopimuksen näkyville kokousesityksen yhteyteen, sopimuksessa sanotaan hyvin selvästi:

Toimittaja veloittaa palvelusta 1000 euroa (+alv) per opiskelija per vuosi. Maksu peritään, kun oppilas on saapunut Suomeen lähtömaasta. Laskun maksuehto on 30 päivää netto laskun päiväyksestä. Viivästyskorko on 7%.

http://mantta-vilppula.oncloudos.com/kokous/20211278-1-1.PDF

Voi tietysti olla, että Finest Future on tarjonnut eri kunnille erihintaisia sopimuksia, mutta en oikein jaksa siihen uskoa. Rautalammilla on joko sivistysjohtaja lukenut sopimuksen huonosti tai sitten vähän vedättänyt lautakunnan väkeä.

Maksun perusteeksihan mainittiin tulijoiden kielikoulutus ennen Suomeen saapumista. Tämähän ei sitten ole mikään peruste maksulle muilta vuosilta, kun S2 -koulutuksesta vastaa kunta.
Toivottavasti koko kunnanhallitus ei ole yhtä vietävissä kuin sivistysjohtaja.

[Supernuiva]

Lyön vetoa, että A2-tason kielitaitoa ei aseteta Suomeen pääsemisen ehdoksi. Voisi bisnes kärsiä.

Mitä ilmeisimmin on nin, että jossain ulkomailla opiskellaan tähän liittyen Suomea - ja opiskelu ei ole tässä tapauksessa ilmaista. Kielikursseista veloitetaan varmasti tuhansia euroja?

Itse luulen, että kielitaito nimenomaisesti saavutetaan. Onko joku havainnut, että suomen opettajia olisi rekrytoitu? Nykyaikanahan opetuksen voi hoitaa tietoverkkojen välityksellä.

Kyllä se kielitaito opitaan, kun motivaatio on kohdillaan, ja opetuksesta on maksettu varmaankin tuhansia euroja. On varmaa, että suomen kieltä tullaan opettamaan näille tulijoille maksua vastaan.

[l'uomo normale]

Maksun perusteeksihan mainittiin tulijoiden kielikoulutus ennen Suomeen saapumista. Tämähän ei sitten ole mikään peruste maksulle muilta vuosilta, kun S2 -koulutuksesta vastaa kunta.
Toivottavasti koko kunnanhallitus ei ole yhtä vietävissä kuin sivistysjohtaja.

Kuulostaa reilulta. Jos uzbe-opiskelija jättäisi Rautalammin ja suuntaisi vaikkapa Espanjaan työskemtelemään baarimikkona tai sikatilan renkinä, ei kunta joutuisi maksamaan koko summaa virherekrytoinnista.

[akez]

Kuulostaa reilulta. Jos uzbe-opiskelija jättäisin Rautalammin ja suuntaisi vaikkapa Espanjaan työskemtelemään baarimikkona tai sikatilan renkinä, ei kunta joutuisi maksamaan koko summaa virherekrytoinnista.

Nigerialaisilla, noilla Afrikan kusettajamestareilla, opiskelu oli aikoinaan kanava, jolla EU-alueelle. Todistukset oli väärennetty ja opiskeluluvat saatuaan sakki liukeni ties minne. Kun väärennetyistä papereista maksaa kymppitonnin tai parikin, niin vähemmän siinä on riskejä kuin Välimeren yli kellumisessa. Lentokoneella sossuun ja kelaan samalla drinkkiä siemaille on monin verroin mukavampaa. Kustannukset saattavat vielä kokonaisuudessaan painia samassa sarjassa ihmissalakuljetuksen kanssa. Siksi suhtaudun hyvin skeptisesti uusien väylien rakentamiseen ja luomiseen kehitysmaaväelle. Jos jollakin on (pyyteetön) palava halua hoitaa ja ajaa näiden asioita, niin matkustakoon sinne kimpsuineen ja kampsuineen, ja bisnesideansa kanssa yrittämättä kupata muita suomalaisia. Näin vältymme uusilta ihmiskaupanuhreilta (joka nykyisin uusin reitti suoraan kiinni sossun tissiin, eliniäksi tietenkin) ja muilta tuolle sektorille väistämättä sikiäviltä kepulihankkeilta, joiden virittelemiseen ainakin eräät suomalaiset ovat yhtä hanakoita, kuin ulkomaalaishuijarit konsanaan.

[BarkAtTheMoon]

Saattaa käydä niin että tämä kuningasajatus hiipuu jossakin vaiheessa kuntia niin harmittaen. Äsken uutisissa Viron uuden hallituksen nähdäkseni pääministeri nimittäin totesi että Suomen ja Viron välinen tunneli alkaisi kiinnostamaan. Toki Uzbekkeja ja muita muslimeja voisi kyllä koijata tänne jopa paremmalla vauhdilla tunnelin kautta junalasteittainkin joten ihme jos ei meidänkin ministeriöitä ala kiinnostamaan...

[turjake]

Kuningasajatus näyttää olevan laajemminkin vastatuulessa, sillä Rautalampi ei lähde tähän mukaan ja Mänttä-Vilppula palautti asian uudelleen valmisteltavaksi koska valtionrahoitus ei ole varmistunut. Tiedossani ei ole muita kuntia joissa asiaa olisi valmisteltu. Toivon, ehkä turhaan, että tämä tapaus herättäisi opetusministeriön tekemään linjauksen millä edellytyksillä tuontiopiskelijoita voidaan lukioihin ottaa, jotta valtionosuus myönnetään. Tälläinen ison mittakaavan bisnes veronmaksajien piikkiin ei saa mennä läpi jatkossakaan.

[Kemolitor]

Kuningasajatus näyttää olevan laajemminkin vastatuulessa, sillä Rautalampi ei lähde tähän mukaan

Tiukaksi meni Rautalammilla:

-----
Ehdotus
Esittelijä
Anu Sepponen, kunnanjohtaja

Kunnanhallitus päättää sivistyslautakunnan tavoin hyväksyä hankkeen eteenpäinviemisen.

Päätös
Pekka Annala esitti, että Rautalammin kunta ei tässä vaiheessa lähde mukaan hankkeeseen. Hannu Korhonen ja Raija Haukka kannattivat esitystä. Puheenjohtaja totesi, koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, asiasta äänestetään. Ne, jotka kannattavat pohjaesitystä, äänestävät "jaa", ne jotka kannattavat Pekka Annalan esitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä "jaa" äänestivät Matti Kärkkäinen (KESK), Kari Laitinen (KESK) ja Tiina Puranen (KESK). "Ei" äänestivät Pekka Annala (KOK), Raija Haukka (VAS), Hannu Korhonen (SDP) ja Sinikka Korhonen (PS).

Puheenjohtaja totesi, että Pekka Annalan ehdotus oli tullut päätökseksi äänin 4-3.
Asiantuntijana kuultiin sivistysjohtaja Olli Lipposta.

https://rautalampi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_2512021/LISAPYKALA_Finest_future_hankkeen_hyodyn(10615)

Lisäsin nimien perään puolueen. Keskustan edustajan yksimielisesti kannattivat ehdotusta, muut puolueet kaatoivat esityksen.

[duc]

^ ja ^^ Luojan kiitos! Keskustan valtaa vastaan maaseudun väki äänestäköön kunnallisvaaleissa persuja. Tämä on hyvä esimerkki, miten kepu on valtion (veronmaksajan) rahoilla tekohengittänyt kuntia. Täysin järjetön tapa on tuoda läpsyjä valtion eläteiksi, ja siten kupata valtion rahaa kunnille. Housuun kuseminen talvella lämmittää hetken, mutta sitten on entistä kylmempi. Kepun tappio kunnallisvaaleissa on maaseudun elinehto. Nämä läpsyt eivät maaseutua elätä. On nähty, miten niiden vapaa-aika kuluu bodatessa salilla ja (lukio)tyttöjä vikitellessä. Sääliksi on käynyt noihin retkahtaneita tyttöjä.

[Skeptikko]

Hesarikin tuntuu yrittävän vaivihkaan ajaa tätä järjettömyyttä eteenpäin uittamalla sen koulutuspoliittisen juttunsa loppukaneetiksi:

Koulutuspolitiikasta puuttuu jatkuvuus – nyt selonteko yrittää sitouttaa puolueet siihen aina 2040-luvulle asti
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007764904.html

Oppivelvollisuusiän noston jälkeen vuorossa voi olla ammattikoulun ja lukion yhdistäminen tai ainakin niiden raja-aitojen madaltaminen, kun nuorisoikäluokat kutistuvat ja väki vähenee.
...
Pääministeri Sanna Marinin (sd) punavihreällä kansanrintamahallituksella olikin opetusministeri Li Anderssonin (vas) johdolla ”nyt tai ei koskaan” -tilaisuus toteuttaa oppivelvollisuusiän nosto, vaikka kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät suhtautuivat uudistukseen kriittisesti koronaviruksen aiheuttamien poikkeusjärjestelyjen keskellä.
...
Erityisesti korkeakoulut olivat suivaantuneet Sipilän hallituksen rahoitusleikkauksista.

Niinpä Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) rauhoitteli kesällä 2019 korkeakouluväkeä lupaamalla sille työrauhaa.

Aloituspaikkojakin olisi luvassa lisää, vaikkei erillisrahoitusta ollut sitä varten tulossa, mutta koronakesän lisäbudjetista järjestyi lisärahaakin.
...
Opetusministeri Jussi Saramo (vas) esittelee valtioneuvoston valmisteleman koulutuspoliittisen selonteon eduskunnalle näillä näkymin maaliskuussa. Selonteon tavoitteena on sitouttaa eduskuntapuolueet aina 2040-luvulle asti niin, ettei koulutuspolitiikka poukkoilisi hallitusten vaihtuessa.

Osa selontekoluonnoksen tavoitteista on varsin yleisiä ja yleviä: koulutustasoa ja tasa-arvoa kohennetaan, samoin lasten hyvinvointia.
...
Muut koulutuspolitiikan rakenteelliset kiistakysymykset liittyvät nyt tavalla tai toisella väestökehitykseen: kun nuorisoikäluokatkin ennen pitkää kutistuvat, pitäisikö esimerkiksi ammattikouluja ja lukioita sekä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja yhdistää tai ainakin lisätä niiden yhteistyötä?

Tässä törmätään taas puoluepoliittisiin tai ainakin ideologisiin eroihin: oikeistolle on tärkeää pitää ammattikoulu ja lukio itsenäisinä ja erillään. Peikkona nähdään Ruotsin mallinen ”nuorisokoulu”, jossa molemmat koulumuodot ja niiden tutkinnot saattaisivat kärsiä.
...
Mutta antaisiko toisen asteen tiiviimpi yhteistyö ylipäänsä tukea pienten lukioiden eloonjäämistaisteluun?

Tuskin, sillä etenkin harvaan asutuilla alueilla lukiot toimivat valtaosin peruskoulun yläluokkien yhteydessä eli lukion lähin yhteistyökumppani onkin peruskoulu eikä ammatillinen oppilaitos.

Lähilukiot ovatkin nyt tähyilemässä ulkomaisiin opiskelijoihin, joiden avulla voisi täyttää tyhjiksi jääviä pulpettirivejä.

[ikuturso]

20 henkeä yhteen lukioon olisi järkevää. Kokonainen luokka ja opetuskieli vähitellen enemmän suomi.

Muutama oppilas siellä täällä.... Meillä oli lukiossa vaihto-oppilas USA:sta yhden vuoden. Se teki ihan omia tehtäviään ja niillä tunneilla missä osallistui opetukseen sitoi opettajan ajasta yli 50% henkilökohtaiseen apuun. Tai sitten joku kympin tyttö istui vieressä ja käänsi vähän opettajan puheita.

Mutta 10 uzbekkia yhdelle luokalle, tai sitten ripoteltuna 2-3 luokalle veisivät kyllä suomenkielisiltä oppilailta hyvin hyvin paljon resursseja pois.

Eikö näitä syrjäkylien lukioita pitäisi mainostaa Helsingin ja Tampereen lukiopudokkaille, joilla ei keskiarvo riittänyt kaupunkilukioon? Ainakin Kuhmoisissa on ollut heppalukio, joka on houkutellut heppatyttöjä sinne. Kittilässä on alppilukio, jossa voi käydä hiihdonopettajakurssin samalla kun käy lukion. Kyllä näitä on.

Järjestö, joka kuppaa tonnin vuodessa "järjestelypalkkiota", että kunta saa nukkeja, joilla voi kupata valtionapua 8500 per vuosi on yksinkertaisesti parasiitti. Kun kunta saa kahdeksan tonnia ja kasan ongelmia, ihmiskauppias vetää tonnin välistä. Oksettavaa.

-i-

[ikuturso]

En noita pöytäkirjoja jaksa alkaa kahlaamaan.

Mutta oliko noissa laskettu, mitä maksaa asuminen (kela = valtio senkin maksaa), ruoka, vaatteisiin ehkä harkinnanvaraiset tuet, muu eläminen?

Ruokahan on lukiossa ilmaista ja AH! niin kiitos Li Anderssonin, nyt myös kirjat ja oppimateriaalit ovat toisella asteella kaikille ilmaisia. Kuinkahan valtionapu riittää niihinkin?

Ja terveydenhuolto. Ennen kaikkea hammashuolto. En tunne Uzbekistanin suuhygieniaa, mutta voisi kuvitella, että siitäkin voi tulla kuluja, kun kunnan terveydenhuollon piikkiin aletaan ihmisten purukalustoja korjaamaan. Tämän mainitseminenhan olisi rasismia, sillä eihän kaikki suomalaisetkaan harjaa hampaitaan kahdesti päivässä.

-i-

[Maija Poppanen]

Ainakin Kuhmoisissa on ollut heppalukio, joka on houkutellut heppatyttöjä sinne. Kittilässä on alppilukio, jossa voi käydä hiihdonopettajakurssin samalla kun käy lukion. Kyllä näitä on.

Mulla tuli kans ekana mieleen, että eikö kuihtuvien kuntien lukioiden kannattaisi ensimmäisenä pohtia erikoistumista. Mahdollisesti opettajistolla voisi olla valmiiksi erityistaitoja tai harrastuneisuutta mitä hyödyntää; teatteri, matematiikka, peliohjelmointi, taide, urheilu jne.

Eihän tuollainenkaan ilmaista olisi - mutta olisi luultavasti ratkaisuna kestävämpi ja eettisempi, kuin epämääräisen lapsikaupan harjoittaminen.

[Niobium]

Ainakin Kuhmoisissa on ollut heppalukio, joka on houkutellut heppatyttöjä sinne. Kittilässä on alppilukio, jossa voi käydä hiihdonopettajakurssin samalla kun käy lukion. Kyllä näitä on.

Mulla tuli kans ekana mieleen, että eikö kuihtuvien kuntien lukioiden kannattaisi ensimmäisenä pohtia erikoistumista. Mahdollisesti opettajistolla voisi olla valmiiksi erityistaitoja tai harrastuneisuutta mitä hyödyntää; teatteri, matematiikka, peliohjelmointi, taide, urheilu jne.

Eihän tuollainenkaan ilmaista olisi - mutta olisi luultavasti ratkaisuna kestävämpi ja eettisempi, kuin epämääräisen lapsikaupan harjoittaminen.

Vanhat eränkäyntialueet voisivat erikoistua riistanhoitoon.

Alueellisuus voisi olla se juttu, mikä pitäisi nuorison kotiseudulla.

Pääkaupunkiseudulta voisi olla (oikeiden) vihreiden nuorten kiinnostusta. Kaikkia vihreitä, luojan kiitos, ei kiinnosta pelkkä sosiaalipoliittinen vihreys.

[Outo olio]

Tarkemmalla lukemisella vielä, nyt taisivat TAMK ja Vesterbacka sotkea kätensä. Uzbekistan sensuroi netistä epämieluisia uutissivustoja, useat valvontaohjelmistoa toimittavan yhtiön entiset ja nykyiset työntekijät kertovat. Maan aikaisempi Johtaja kuoli 2016 ja sen jälkeen internet-sensuuria on vähennetty, mutta ei kokonaan lakkautettu.

Turun AMK ja Tashkentin valtionyliopisto aloittavat yhteistyön tietotekniikan insinöörikoulutuksessa
20.1.2021

Turun ammattikorkeakoulu (AMK) on saanut pään auki koulutusviennissä Keski-Aasiaan. Ammattikorkeakoulu on sopinut yhteistyöstä tietotekniikan insinöörien koulutuksesta Uzbekistanissa toimivan Tashkentin valtionyliopiston kanssa.

12:37 / 10.10.2020

Uzbekistan used US technology to censor the Internet – Bloomberg

Uzbekistan and more than a dozen countries have used Sandvine equipment in recent years to censor the Internet and block websites, Bloomberg News reported, citing its own sources and a number of documents.

--

Since 2017, Sandvine workers have raised concerns about the potential misuse of its technology, according to the current and former staffers. Three of the five former employees said they had left the company in part because of their opposition to its sales to countries with authoritarian governments.

In Thailand, Sandvine’s equipment has been used to block websites critical of the country’s royal family, while in Egypt and Uzbekistan, it has prevented people from reading independent news websites, according to two current and three former employees.

--

https://kun.uz/en/news/2020/10/10/uzbekistan-used-us-technology-to-censor-the-internet-bloomberg

https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-10-08/sandvine-s-tools-used-for-web-censoring-in-more-than-a-dozen-nations

Mitä nämä tietotekniikan ammattikorkeakoulutetut valmistuttuaan tekisivät? Kehittäisivät maahan uusia tietoteknisiä palveluja? Tai ehkä työllistyisivät maan internetvalvontavirastoon? Jälkimmäisessä tapauksessa me olisimme mukana ylläpitämässä diktatuuria.

Vaikka olisikin niin, että Suomi teinaisi rahaa tällä, ja vaikka tästä ei tulisikaan uutta reittiä epätoivotulle maahanmuutolle, niin tämä ei vaikuta ihan lupaavalta.

[Hippo]

Ainakin Kuhmoisissa on ollut heppalukio, joka on houkutellut heppatyttöjä sinne. Kittilässä on alppilukio, jossa voi käydä hiihdonopettajakurssin samalla kun käy lukion. Kyllä näitä on.

Mulla tuli kans ekana mieleen, että eikö kuihtuvien kuntien lukioiden kannattaisi ensimmäisenä pohtia erikoistumista. Mahdollisesti opettajistolla voisi olla valmiiksi erityistaitoja tai harrastuneisuutta mitä hyödyntää; teatteri, matematiikka, peliohjelmointi, taide, urheilu jne.

Eihän tuollainenkaan ilmaista olisi - mutta olisi luultavasti ratkaisuna kestävämpi ja eettisempi, kuin epämääräisen lapsikaupan harjoittaminen.

Tätä on puuhattu jo parikymmentä vuotta eri puolilla Suomea. Yleensä alkuinnostuksen jälkeen homma lässähtää. Lopulta homma on kuitenkin nollasummapeli, opiskelijat eivät lisi vaikka heitä houkuteltaisiin erikoislukioihin toisille paikkakunnille.

Lukiokoulutuksen ongelma on liika valinnaisuus opinnoissa. Pienet lukiot eivät pysty tarjoamaan kaikenlaisia erikoisia kursseja ja siksi monet lähtevät isoihin lukioihin. Tämä taas pienentää entisestään pieniä lukiota eli kyseessä klassinen itseänsä ruokkiva kierre.

[Supernuiva]

Tarkemmalla lukemisella vielä, nyt taisivat TAMK ja Vesterbacka sotkea kätensä. Uzbekistan sensuroi netistä epämieluisia uutissivustoja, useat valvontaohjelmistoa toimittavan yhtiön entiset ja nykyiset työntekijät kertovat. Maan aikaisempi Johtaja kuoli 2016 ja sen jälkeen internet-sensuuria on vähennetty, mutta ei kokonaan lakkautettu.

Onhan Suomessakin internetin sensurointia. Onkohan lopulta ero Suomen ja Uzbekistanin välillä kovinkaan suuri?

Suomettumisen aikaan oli kiellettyä olla neuvostovastainen, nyt on kiellettyä vastustaa tiettyjä muita asioita. Ymmärtääkseni Hommallakin on useita sensuuria käsitteleviä ketjuja.

[Outo olio]

^Suomessa sentään ei vielä uutisia sensuroida, siis valtion toimesta. Vertaisverkkosivustot taitavat olla ainoat mitä yritetään sensuroida. Toisinajattelijoita ei, sosiaalisessa mediassa saa puhua vapaasti. Jälkeenpäin voi tulla syyte kunnianloukkauksesta, tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta sosiaalisen median käyttöä ei ole estetty.

[Supernuiva]

^Suomessa sentään ei vielä uutisia sensuroida, siis valtion toimesta. Vertaisverkkosivustot taitavat olla ainoat mitä yritetään sensuroida. Toisinajattelijoita ei, sosiaalisessa mediassa saa puhua vapaasti. Jälkeenpäin voi tulla syyte kunnianloukkauksesta, tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta sosiaalisen median käyttöä ei ole estetty.

Kyllä uutisiakin sensuroidaan, jos kertomatta jättäminen lasketaan sensuuriksi. Hesariakin on sensuroitu, kun oli se juttu viestikoelaitoksesta. Kyllä se sensuuri tapahtui valtion toimesta.

[Skeptikko]

Ja lisää hölmön idean pakkotuputusta Hesarissa:

Peter Vesterbackan yritys aikoo värvätä kutistuviin suomalaislukioihin opiskelijoita Vietnamista ja Uzbekistanista
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007769427.html

PELASTAVATKO opinhaluiset nuoret Vietnamista, Uzbekistanista ja muista Aasian maista tai vaikka Afrikasta Suomen haja-asutusalueiden pienet lukiot, joihin ei nuorisoikäluokkien kutistuessa enää riitä opiskelijoita omasta takaa?

Näin uskoo Angry Birds -pelistä ja Tallinnan tunnelihankkeesta tunnettu yrittäjä Peter Vesterbacka. Hän on osakkaana Finest Future -yrityksessä, joka on nyt välittämässä nuoria kaukomailta suomalaislukioihin.

Pilottikierros lukiolaisten värväyksestä on jo käynnistymässä, ja lukuvuonna 2021–2022 maaseutulukioiden pulpetteja kuluttaisi ainakin tuhatkunta tulokasta.

HANKE on ehtinyt herättää alueilla innostusta mutta myös epäilyjä jopa ”lapsikaupasta”, sillä Finest Futuren on tarkoitus periä kunnilta tuhannen euron välitysmaksu. Maksu kattaisi tulijoiden valmentamisen ja suomen kielen opinnot jo lähtömaissa.
...
LÄHILUKIOYHDISTYKSEN puheenjohtaja Jukka O. Mattila toivottaa aasialaiset ja muut opiskelijat tervetulleiksi, mikäli he saavat opiskeltua suomen kielen lähtömaassa riittävälle tasolle.
...
Korkeakouluissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat tutkinto-opiskelijat joutuvat maksamaan lukuvuosimaksuja, mutta lukioissa heidän opiskelunsa kustannettaisiin verovaroista eli valtionosuuksin ja kunnan oman rahoitusosuuden turvin.
...
VESTERBACKAN hankkeesta on kiinnostunut kymmenkunta kuntaa. Yksi niistä on Rantasalmen kunta.

Tällä viikolla kunnan palvelulautakunta jo ehdollisesti hyväksyi suunnitelman, kunhan varmistuu, että opiskelijat ovat valtionosuuskelpoisia, kertoo Rantasalmen lukion rehtori Katja Koivunoro.

”Mehän olemme pieni lukio pienessä kunnassa, ja otamme kaikki halukkaat opiskelijat, joista osasta teemme jopa ylioppilaita”, Koivunoro tiivistää lukion lähtötilanteen.
...
MÄNTTÄ-VILPPULASSAKIN ideaa pidetään hyvänä. Mäntän lukiossa opiskelijoita on nyt 115. Joukon jatkoksi ulkomaalaisia oltaisiin valmiita ottamaan kymmenkunta.

”Lähtisimme liikkeelle hyvin varovasti”, sanoo Mänttä-Vilppulan sivistysjohtaja Petra Tolonen.
...
HALLITUSNEUVOS Piritta Sirviö opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, ettei lainsäädäntö sinänsä estä ulkomaalaisten ottamista opiskelijoiksi.
...
”Lukiolaki ei tunne opiskelijavalinnan ulkoistamista”, Sirviö huomauttaa. ”Selvittelemme nyt yksityiskohtia, että kuka tekee päätökset opiskelijavalinnasta, ja onko opiskelijoiden ottaminen ja valinta laillista, jolloin myös valtionosuusrahoitus varmistuisi”, Sirviö sanoo.

Taloudellisen voiton tavoittelemiseksi valtion ja kuntien rahoittamaa koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lukion keskimääräinen yksikköhinta opiskelijaa kohden noin 6 600 euroa, josta valtaosan kustantavat kunnat.

SUOMEN lukioissa on ulkomaisia opiskelijoita on tähän mennessä ollut lähinnä itärajan tuntumassa.

[Kemolitor]

Ja lisää hölmön idean pakkotuputusta Hesarissa:

Peter Vesterbackan yritys aikoo värvätä kutistuviin suomalaislukioihin opiskelijoita Vietnamista ja Uzbekistanista
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007769427.html

Tuosta Hesarin jutusta tuli vähän sellainen olo, että se on kirjoitettu jo aiemmin, ei ole sitten eilen viitsitty enää päivitellä juttua:

Mänttä-Vilppulassakin ideaa pidetään hyvänä. Mäntän lukiossa opiskelijoita on nyt 115. Joukon jatkoksi ulkomaalaisia oltaisiin valmiita ottamaan kymmenkunta.

”Lähtisimme liikkeelle hyvin varovasti”, sanoo Mänttä-Vilppulan sivistysjohtaja Petra Tolonen.

Tolosen mukaan uutta katsantokantaa tarvitaan, eivätkä perinteiset ratkaisut auta, kun ikäluokat kutistuvat ja aloituspaikkoja on ihan liikaa. ”Ensin pitää varmistaa, ettei hankkeeseen liity riskejä. Myös rahoituskuviot pitää selvittää etukäteen”, Tolonen sanoo.

Olisihan toimittaja voinut pirauttaa Mänttä-Vilppulaan ja kysäistä, että mitä te oikeastaan päätitte 21.1. tai sitten vaikka katsoa kunnan sivuilta. Mänttä-Vilppulahan laittoi hankkeen jäihin, palaavat asiaan "viimeistään 9.3.

Yksi uusi kunta tuosta jutusta löytyi lisää:

Vesterbackan hankkeesta on kiinnostunut kymmenkunta kuntaa. Yksi niistä on Rantasalmen kunta.

Tällä viikolla kunnan palvelulautakunta jo ehdollisesti hyväksyi suunnitelman, kunhan varmistuu, että opiskelijat ovat valtionosuuskelpoisia, kertoo Rantasalmen lukion rehtori Katja Koivunoro.

”Mehän olemme pieni lukio pienessä kunnassa, ja otamme kaikki halukkaat opiskelijat, joista osasta teemme jopa ylioppilaita”, Koivunoro tiivistää lukion lähtötilanteen.

Opiskelijoita lukiossa on nyt 63, joten lisävahvistus olisi tervetullut, eikä tulijoiden suomen taitokaan pelota.

”Meillä on musiikkiteatterilinja, jolla näytellen ja laulaen kielitaito kyllä kohentuu”, Koivunoro uskoo.

Rantasalmella kokous oli 27.1, esitys on tämä:

Finest Future Oy –niminen yritys on lähestynyt lukioita valtakunnallisesti tavoitteena toimittaa kansainvälisiä opiskelijoita Suomen lukioihin syksyllä 2021. Sopimuksen mukaan yritys organisoi opiskelijakohtaista maksua vastaan suomen kielen taitoisten lukio-opiskeluun kelpoisten nuorten valinnan, orientoimisen, tukitoimet ja maahantuontiprosessit. Kunta sitoutuu hyväksymään hakukelpoiset hakijat opiskelijoiksi ja tarjoamaan maksuttomat lukio-opinnot lain määräämine opintoetuuksineen. Sopimus sisältää kahden opiskelijan osalta maksuttoman asumisen ja kahdeksalla opiskelijalla on omavastuu asumisesta. Lukiolain 10.8.2018/714 21§ mukaan hakukelpoisuuden antaa myös ulkomailla suoritettu perusopetuksen oppimäärää vastaava koulutus. Lukioon on viime vuosina toistuvasti ollut vähemmän hakijoita kuin aloituspaikkoja.

Lukion talousarvio vuodelle 2021 ei sisällä varausta sopimuksen mukaiseen toimintaan, joten sitä varten tulisi hyväksyä lisätalousarvioesitys. Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulon perusteella. Rantasalmen kunnan yksikköhinta vuonna 2021 on 9666,02 euroa.

Hallintosäännön 14.12.2020 25§ mukaan palvelulautakunta vastaa toimialansa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä.

Esittelijä Lukion rehtori-sivistysjohtaja

Päätösehdotus: Palvelulautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaisen sopimuksen lukion pilottihankkeesta.

https://dynasty.rantasalmi.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=202116-10

Pöytäkirjaa ei vielä ole kunnan sivuilla, tuo on vasta esityslista.

[Augustus]

Kun olen lukenut uutisia tästä opiskelijoiden roudaamisesta ulkomailta, niin ei yksikään (!) lukemani juttu vastaa siihen yksinkertaiseen kysymykseen, että kenen rahoilla nämä uzbekit/vietnamilaiset opiskelijat sitten elävät täällä Suomesssa. Jutuissa toistuu tuo kunnan maksama tonni / opiskelija Vesterbackalle ja valtion maksama 6000e/vuosi/ opiskelija kunnalle. Olenko sitten lukenut uutiseni huonosti, voi toki olla, mutta en vain ole nähnyt mitään arvioita aiheesta.

Suomessa on kai minimissään mahdollista elää itsenäisenä opiskelijana n. 400-500 e/kk budjetilla, jos asuu opiskelijasäätiön tms. soluasunnossa. Tuota summaa voisi teoriassa vielä pienentää, koska lukion ruoka/kirjat ym. eivät maksa mitään opiskelijalle. No summa vuodessa on sitten vaikka pyöreät 4000 euroa, niin jonkunhan tämäkin on maksettava. Olisi nyt kiva olla toimittaja ja kysyä, että onko tämän neljän tonnin maksajana:

a) opiskelija / opiskelijan vanhemmat
b) Kela eli opiskelija saa suomalaista opintotukea
c) kunnan sosiaalitoimi
d) joku muu, mikä?

Mua jotenkin häiritsee vielä lisäksi se, että opiskelijat ovat ala-ikäisiä muuttaessaan Suomeen, niin kuka toimii täällä jonain huoltajana, edunvalvojana tms. En tunne yhtään lakia tältäosin, pitääkö sellainen olla vai saako 16v olla kuin aikuinen, jos on kyse tälläisestä pitkäkestoisesta oleskelusta Suomessa?

Mulla vaan jotenkin tuli mieleen se, että melko nopeasti ne vanhemmat muuttavat tänne perässä, koska onhan lapsella oikeus vanhempiin jne.

edit: pari kirjvirhettä

[Outo olio]

^En yhtään tiedä, mutta spekuloin, että koska tasa-arvo, ulkomaalaisetkin voisivat saada opintotukea, joka nopeasti googlettamalla on 250 euroa kuussa. Eli jos 2 kuukauden kesäloman ajalta ei tule tukea, niin 2500 euroa vuodessa, valtion rahaa.

[Lumiukko Jeti]

Rovion aikoihin arvostin Westerbackaa aika paljonkin, oli uusia ideoita ja ulkoinen habituskin oli poikkeava. Nyttemmin en kyllä arvosta enää pätkääkään. Jokainen uusi bisnesidea näkyy olevan oikeastaan yksi ja sama. Käsi pitäisi saada veronmaksajan lompakolle. Kaveri on vajonnut ns. "Riku ja Tunna"-tasolle, jossa entisen menestyksen avulla koitetaan saada itselle fyrkkaa julkistaloutta kuppaamalla. En arvosta.

[Radio]

Näinä ruttoisina aikoina "business as usual" ketkut huijariliikemiehet häärivät hämärissä touhuissaan. Koulutuksen laatu Suomessa on laskusuunnassa. Mongooleillako tämä korjataan?
Valtion eli veronmaksajien tissille on jonoa jo. Pieni rasisti minussa alkaa nostaa päätään. Uskon suomaisen olevan SISUlla ladattu rotuvalio!

[turjake]

^En yhtään tiedä, mutta spekuloin, että koska tasa-arvo, ulkomaalaisetkin voisivat saada opintotukea, joka nopeasti googlettamalla on 250 euroa kuussa. Eli jos 2 kuukauden kesäloman ajalta ei tule tukea, niin 2500 euroa vuodessa, valtion rahaa.

Ei pitäisi saada. Kelan sivuilta: "Jos et ole Suomen kansalainen ja olet tullut Suomeen opiskelemaan, et voi yleensä saada opintotukea Suomesta." Toimeentulotukeakaan ei pitäisi saada koska opiskelija. Pitäisi olla elämiseen tarvittavat varat omasta takaa että ylipäänsä pääsee maahan.

Edit. Löytyipä Rantasalmen kunnan sivuilta Finest Futuren sopimus, jota ei ilmeisesti ole muissa kunnissa laitettu julkisesti nähtäville.

https://dynasty.rantasalmi.fi/kokous/202116-10-306.PDF

[ikuturso]

Ainakin Kuhmoisissa on ollut heppalukio, joka on houkutellut heppatyttöjä sinne. Kittilässä on alppilukio, jossa voi käydä hiihdonopettajakurssin samalla kun käy lukion. Kyllä näitä on.

Mulla tuli kans ekana mieleen, että eikö kuihtuvien kuntien lukioiden kannattaisi ensimmäisenä pohtia erikoistumista. Mahdollisesti opettajistolla voisi olla valmiiksi erityistaitoja tai harrastuneisuutta mitä hyödyntää; teatteri, matematiikka, peliohjelmointi, taide, urheilu jne.

Eihän tuollainenkaan ilmaista olisi - mutta olisi luultavasti ratkaisuna kestävämpi ja eettisempi, kuin epämääräisen lapsikaupan harjoittaminen.

Kun siitä tulee lisätyötä.

Opetushallitus ei enää juurikaan myönnä erityislukion statusta. Meillä on jotain taidelukioita, international business-lukioita ym. mutta esim. caset Kuhmoinen ja Kittilä ovat vain lukioita, jotka tarjoavat houkuttimia muualta tuleville opiskelijoille. Eli eivät saa valtiolta erityisrahaa, vaan ainoastaan normaalit oppilaskohtaiset valtionosuudet. Asuminen ja terveydenhuolto ja mahdolliset erityisopetus- ja valmennustarpeet pitää hoitaa joko lukukausimaksuin ja vuokrakämpillä, joihin saa opintotukea, tai sitten hakea jotain EU-hanketukea, josta siitäkin on vaivaa.

Kun useimmiten kylän oma kituva lukio on 50% asukkaiden mielestä rasite ja 50% asukkaiden mielestä rikkaus, niin mikä tahansa lisätyö vain lukion säilyttämiseksi kunnassa on vaikea perustella tai edes saada sen taakse selvä päättäjien enemmistö ja kuntalaismielipide. Vain sellaiset hankkeet menee läpi, jossa täyttämällä pari lomaketta voi kupata valtion tissistä enemmän rahaa kuntaan. Ei ole enää sellaista arvoa kuin maaseudun palvelujen säilyttäminen. On vain arvo palvelujen henkitoreissa roikottaminen, jos valtio maksaa. Siitä näissä uzbekkijutuissa on kyse. Ihan sama oli vastaanottokeskusten ja turvisten kuntapaikkojen kohdalla: Ensimmäiset kolme vuotta valtio maksaa kaiken hintalappuun katsomatta.

Mistäkö tiedän.... Kunpa voisin outtaantumatta kertoa kaiken mitä tein erään lukion eteen, ja kuinka erästä kehittämistyöryhmän pöytäkirjaa lukuunottamatta asiaa ei edes otettu päättäjätahoissa keskusteluun...

-i-

[Radio]

En ole nähnyt kokonaisselvitystä maamme lukioverkon tulevaisuudensuunnitelmista. Sieltä ne oikeat suomalaiset insinöörit tulee, ei somaliasta.
Muuttunuthan koulusysteemi minun ajoistani on, ei aina paremmaksi. Kouluhallituksen virkaperseet voisivat nyt esitellä visioitaan. Korona muuttaa nyt jatkuvasti tilannekuvaa, vanhaan ei taida enää olla paluuta. Nuori polvi notkuu muutenkin verkossa, etäopetukseen siis panoksia. Kirjoja voi lukea ihan tenttivaatimusten mukaan. Itseasiassa noudattamani tapa, on aika puuduttavaa kuunnella opea, joka ei osaa opettaa.

[Hippo]

Opetushallitus ei enää juurikaan myönnä erityislukion statusta.

Ministeriö. Opetusministeri käyttää tässä päätösvaltaa.