Kirjoittaja Aihe: 2021-03-19 KHO:n presidentti: tuomioistuinten riippumattomuusselvitys  (Luettu 8028 kertaa)

pienivalkeapupu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 076
  • Liked: 4091
  • Maanantaikappale
Asia tuntuu olevan tärkeä Helsingin Sanomille, ja löytyihän sieltä viimein ihan konkreettinenkin korjauskohde. Valtakunnansyyttäjän suojeleminen potkuilta.

Lainaus
Epä­demokraattisesti toimivat päättäjät voisivat horjuttaa oikeusvaltiota Suomessa: Ministeriö aikoo arvioida, pitäisikö mahdollisilta hyökkäyksiltä suojautua uusilla toimilla

OIKEUSMINISTERIÖ aikoo arvioida, olisiko tuomioistuinten riippumattomuus turvattu Suomessa, jos valtaan nousisi epädemokraattisesti toimivia poliittisia päättäjiä.

Ministeriössä pidetään mahdollisena, että oikeusvaltiota voidaan yrittää horjuttaa tulevaisuudessa myös Suomessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemi ehdotti aiemmin keväällä, että Suomessa käynnistettäisiin Ruotsin tapaan selvitys tuomioistuinten riippumattomuuden takeista.

Selvityksen tarkoituksena olisi varmistaa, että tuomioistuimet säilyttäisivät itsenäisen asemansa myös silloin, kun jokin tuleva hallitus kyseenalaistaisi oikeusvaltion periaatteet.

Epädemokraattisesti toimivat päättäjät voisivat Kuusiniemen mukaan vaikuttaa Suomessakin epäasiallisesti tuomioistuimiin, jos niiden riippumattomuutta ei varmisteta kunnolla perustuslaissa.

[...]

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen pitää Kuusiniemen esitystä ”todella relevanttina”. Timosen mielestä Suomessa ei pidä tuudittautua siihen, ettei oikeusvaltiota voitaisi horjuttaa täälläkin.

”Näemme oikeusministeriössä tämän asian pelkkiä tuomioistuimia laajempana asiana. Esimerkiksi valtakunnansyyttäjän asema ei ole irtisanomisen varalta yhtä turvattu kuin tuomareiden asema. Myös valtakunnanvouti on osin samassa asemassa.”

OIKEUSMINISTERIÖ ei silti ole ainakaan tällä erää nimittämässä Ruotsin mallin mukaista työryhmää selvittämään asiaa. Timosen mukaan ministeriö arvioi pidemmän ajan kuluessa, millaiset muutokset voivat olla tarpeellisia.
Helsingin Sanomat 27.4.2021
Kahdeksan kommenttia ko juttuun, eikä tainnut yksikään olla ymmärtäväinen kirjoituksen hengelle: päinvastoin, etenkin yksi kohta tiivistää oman ajatukseni jutusta (ja sen omasta hengestä) - Vihreän valheen aikakauden absurdismin huippua.
Voi Kaius Niemi parkaa, kun joutuu opastamaan ja opettamaan tyhmiä immeisiä.
"Vielä kuljet kohti kesää"

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 270
  • Liked: 133673
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kutsunut asiantuntijat keskustelemaan siitä, miten oikeusvaltio suojataan vallan demokraattisten vaalien kautta kaappaavalta epädemokraattiselta hallitukselta. Mukana muun muassa Pauliine Koskelo, jolle EIT:n virheellinen ja hutiloitu Suomen tuomitseva päätös kuolemansa kömpelösti lavastaneen irakilaisen turvapaikanhakijan oikeuksien loukkaamisesta ei ollut minkäänlainen ongelma.

Lainaus
Landets främsta experter ska dryfta: Skulle demokrati och rättsväsende klara av försök att undergräva rättsstaten?

Vad skulle hända med Finland ifall icke-demokratiska krafter tog över makten i landet? I november ska en rad av landets främsta sakkunniga slå sig ner för att diskutera såväl den finska rättsstatens nuvarande ställning som dess utveckling.

Justitieminister Anna-Maja Henriksson (SFP) har sammankallat landets främsta experter inom juridik och domstolsväsendet för att diskutera rättsstatens ställning och utveckling i Finland.

Idén om ett rundabordssamtal på hög nivå föddes redan i våras då hon läste en intervju i Helsingin Sanomat med Högsta förvaltningsdomstolens president Kari Kuusiniemi. I intervjun föreslår Kuusiniemi en utredning om hur väl domstolarnas oberoende skulle garanteras i en eventuell situation där icke-demokratiska makter tog över landets ledning.

Sverige har redan startat en liknande utredning. Nu kommer Finland att följa i grannlandets fotspår. Enligt nuvarande tidsplan ska Kuusiniemis önskan bli verklighet den 11 november.

– Jag har sammankallat bland annat experter från Justitieministeriet, Högsta domstolen, Högsta förvaltningsdomstolen, universiteten, riksåklagarämbetet och Högsta domstolens tidigare president, i dag domare i Europeiska människorättsdomstolen i Strasbourg, Pauliine Koskelo, säger Henriksson.
...
Hbl 5.10.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 270
  • Liked: 133673
Muun muassa EU:sta eroaminen voikin muuttua hieman vaikeammaksi. Tämä se on pojat ja tytöt demokratiaa.

Lainaus
Oikeusministeri Henriksson aikoo pohtia, voiko osan perustuslain pykälistä lukita lainsäätäjien ulottumattomiin

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen nosti ajatuksen esille torstaina Säätytalolla, jossa ruodittiin Suomen oikeusvaltion tilannetta ja uhkakuvia. Huolta aiheutti Puolan ja Unkarin tilanne sekä se, voitaisiinko riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaa sabotoida myös Suomessa.

OIKEUSMINISTERI Anna-Maja Henriksson (r) pitää pohdinnan arvoisena ajatusta, että osa perustuslain pykälistä asetettaisiin eräänlaisten suojalukkojen taakse. Tämän suojakeinon jälkeen niihin ei olisi mahdollista vaikuttaa edes normaalissa perustuslain säätämis­järjestyksessä.

Ajatuksen esitti torstaina oikeusministeriön seminaarissa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Hän ei kuitenkaan esittänyt itse Säätytalolla konkreettisia ehdotuksia siitä, mitkä pykälät olisi syytä sementoida niin, että lainsäätäjät eivät enää pääsisi niihin käsiksi.

Myös oikeusvaltioseminaarin antia HS:lle ruotinut ministeri Henriksson pitää asiaa niin isona, että se vaatii syvällistä jatkopohdintaa.

”Totta kai se, että Suomi on itsenäinen valtio ja että meillä on demokraattinen järjestelmä, jossa kansanvalta toteutetaan suorilla vaaleilla, on tällainen perustavaa laatua oleva asia”, hän sanoi esimerkkinä.

YHTENÄ lähtölaukauksena torstain seminaarille olivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen ajatukset viime keväältä.

Kuusiniemi nosti tuolloin esille, että Suomen tuomioistuinten riippumattomuus ei tällä hetkellä välttämättä kestäisi epädemokraattisesti toimivaa hallitusta.

[...]

TORSTAINA Säätytalolla pohdittiin suomalaista oikeusvaltiota ja tuomioistuinten riippumattomuutta lukuisten vaikuttajien puheenvuoroissa. Huolta aiheutti esimerkiksi Puolan ja Unkarin tilanne.

Tiettyjen EU-maiden ja Turkin synkeää kehitystä kuvaili muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo. Ennen nykyistä työtään hän toimi korkeimman oikeuden presidenttinä.

”Pari vuosikymmentä sitten uskoimme, että liikkeen ja tahdon suunta on yhteinen. Tuo oli petollinen haave”, Koskelo sanoi.

Tilaisuudessa toistui ajatus, että suomalainen oikeusvaltio voi toteutua vain, jos oikeuslaitoksen riippumattomuus, demokratia ja ihmisoikeudet toteutuvat myös muualla EU-maissa.

Koskelo antoi tästä konkreettisen esimerkin eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä, jonka avulla rikoksesta epäilty kansalainen voidaan luovuttaa toiseen EU-maahan maahan tietyin edellytyksin nopeutetussa luovutusmenettelyssä.

Hän nosti esiin uhan, että ihminen luovutettaisiin maahan, jossa ei ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä höllääminen taas voi luoda turvasatamia rikollisille.

”Molemmat skenaariot ovat kovin huonoja.”
Helsingin Sanomat 11.11.2021

"Laki ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää"
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 027
  • Liked: 18256
Lainaus
Suomen tuomioistuinten riippumattomuus ei tällä hetkellä välttämättä kestäisi epädemokraattisesti toimivaa hallitusta.

no miten on mennyt nykyhallituksen kanssa ? liukuhihnalta täysin epäkelpoja lakiehdotuksia ja uusia säädöksiä jouduttu korjaamaan.

tai valtakunnansyyttäjän toiminta mielipiteen pohjalta ja useampi poliisin suorittaman esitutkinnan ja syyttäjän syyttämättä jättämispäätöksen ylikävely ?

that's a bingo!

kekkeruusi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 314
  • Liked: 4169
Muun muassa EU:sta eroaminen voikin muuttua hieman vaikeammaksi. Tämä se on pojat ja tytöt demokratiaa.

Lainaus
Oikeusministeri Henriksson aikoo pohtia, voiko osan perustuslain pykälistä lukita lainsäätäjien ulottumattomiin

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen nosti ajatuksen esille torstaina Säätytalolla, jossa ruodittiin Suomen oikeusvaltion tilannetta ja uhkakuvia. Huolta aiheutti Puolan ja Unkarin tilanne sekä se, voitaisiinko riippumattoman oikeuslaitoksen toimintaa sabotoida myös Suomessa.

OIKEUSMINISTERI Anna-Maja Henriksson (r) pitää pohdinnan arvoisena ajatusta, että osa perustuslain pykälistä asetettaisiin eräänlaisten suojalukkojen taakse. Tämän suojakeinon jälkeen niihin ei olisi mahdollista vaikuttaa edes normaalissa perustuslain säätämis­järjestyksessä.

Ajatuksen esitti torstaina oikeusministeriön seminaarissa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Hän ei kuitenkaan esittänyt itse Säätytalolla konkreettisia ehdotuksia siitä, mitkä pykälät olisi syytä sementoida niin, että lainsäätäjät eivät enää pääsisi niihin käsiksi.

Myös oikeusvaltioseminaarin antia HS:lle ruotinut ministeri Henriksson pitää asiaa niin isona, että se vaatii syvällistä jatkopohdintaa.

”Totta kai se, että Suomi on itsenäinen valtio ja että meillä on demokraattinen järjestelmä, jossa kansanvalta toteutetaan suorilla vaaleilla, on tällainen perustavaa laatua oleva asia”, hän sanoi esimerkkinä.

YHTENÄ lähtölaukauksena torstain seminaarille olivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen ajatukset viime keväältä.

Kuusiniemi nosti tuolloin esille, että Suomen tuomioistuinten riippumattomuus ei tällä hetkellä välttämättä kestäisi epädemokraattisesti toimivaa hallitusta.

[...]

TORSTAINA Säätytalolla pohdittiin suomalaista oikeusvaltiota ja tuomioistuinten riippumattomuutta lukuisten vaikuttajien puheenvuoroissa. Huolta aiheutti esimerkiksi Puolan ja Unkarin tilanne.

Tiettyjen EU-maiden ja Turkin synkeää kehitystä kuvaili muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo. Ennen nykyistä työtään hän toimi korkeimman oikeuden presidenttinä.

”Pari vuosikymmentä sitten uskoimme, että liikkeen ja tahdon suunta on yhteinen. Tuo oli petollinen haave”, Koskelo sanoi.

Tilaisuudessa toistui ajatus, että suomalainen oikeusvaltio voi toteutua vain, jos oikeuslaitoksen riippumattomuus, demokratia ja ihmisoikeudet toteutuvat myös muualla EU-maissa.

Koskelo antoi tästä konkreettisen esimerkin eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä, jonka avulla rikoksesta epäilty kansalainen voidaan luovuttaa toiseen EU-maahan maahan tietyin edellytyksin nopeutetussa luovutusmenettelyssä.

Hän nosti esiin uhan, että ihminen luovutettaisiin maahan, jossa ei ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä höllääminen taas voi luoda turvasatamia rikollisille.

”Molemmat skenaariot ovat kovin huonoja.”
Helsingin Sanomat 11.11.2021

"Laki ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää"
No, ei kai nyt lainsäätäjät saa lakeja säätää. Hullua ajatellakin.

Lisäksi meidän "perustuslaki" on pelkkä vitsi.

Pallopääkissa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 455
  • Liked: 7608
  • Kansalliskonservatiivi ja arvokonservatiivi
Jos tälle on jossain muualla parempi ketju, @Alaric ja muut modet voivat siirtää.

Ivan Puopolon kanavalta

Pro gradun tulos: Kommunismi tuhoaa aina oikeusvaltion
https://www.youtube.com/watch?v=XI5taR5enKc

Oikeustieteen maisteriksi valmistuva Binga Tupamäki tutki gradussaan sitä, onko marxismi-leninismi aina sovittamattomassa ristiriidassa oikeusvaltion kanssa. Spoiler alert! On. Miksi ja miten? Tsekkaa videolta!


Kissafani

Pallopääkissa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 455
  • Liked: 7608
  • Kansalliskonservatiivi ja arvokonservatiivi
Suvakkien ja EU:n kielenkäytössä "oikeusvaltio" tai "oikeusvaltioperiaate" tarkoittavat samaa kuin rajoittamaton maahanmuutto ja suvakointi.

Kun käytetään sanaa "oikeusvaltio" tai "oikeusvaltioperiaate", miksi kukaan ei kysy mitä se tarkoittaa?

Englannin sana rule of law tarkoittaa: laillisuusperiaate, legaliteettiperiaate, oikeusvaltioperiaate
https://en.wiktionary.org/wiki/rule_of_law

Oikeusvaltioperiaate on Wikisanakirjan mukaan:
(oikeustiede) julkisen vallan käytön lainmukaisuus ja erityisen konkreettisesti perustuslain noudattaminen; noudatettava ajatus, että valtio on nk. oikeusvaltio, jota hallitaan lakien mukaan ja jonka hallinnon vallankäyttö on lakien rajoittamaa, jotta kansalaiset ovat suojassa viranomaisten mielivallalta
https://fi.wiktionary.org/wiki/oikeusvaltioperiaate

Oikeusvaltio on Wikisanakirjan mukaan:
(oikeustiede) saksalaisperäinen ajatus kansalaisesta julkisen vallan toiminnan kohteena, mihin liittyen lainsäädäntöä painottavassa oikeudessa muodostuu yksi valtiosääntöoikeuden keskeisimmistä lähtökohdista, jonka johdannaisia ovat valtion valtiosääntö ja perustuslaki sekä valtio jonka hallinto noudattaa nk. oikeusvaltioperiaatetta
https://fi.wiktionary.org/wiki/oikeusvaltio

Laillisuusperiaate on Wikisanakirjan mukaan:
(oikeustiede) se, että ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi
https://fi.wiktionary.org/wiki/laillisuusperiaate
Kissafani

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 546
  • Liked: 4344
^Oikeusvaltioperiaatteesta on ollut Hommalla sentään keskustelua: https://hommaforum.org/index.php/topic,131328.msg3231125.html#msg3231125
Tottelematon tieto aktivismissa

Pallopääkissa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 455
  • Liked: 7608
  • Kansalliskonservatiivi ja arvokonservatiivi
^Sitten modet voivat siirtää nuo mun viestit sinne jos ne sopivat sinne paremmin kuin tänne.
Kissafani

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 270
  • Liked: 133673
Lainaus
Pitäisikö perustuslaissa olla kohtia, joita eduskunta ei voi muuttaa?

Kysymys perustuslain ”lukoista” nousi tässä kuussa esiin myös Suomessa. Professori Tuomas Ojasen kysymys perustuslain suojalausekkeista oli jatkoa korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen keväällä aloittamaan keskusteluun.

ONKO perustuslaissa sellaisia kohtia, jotka tarvitsisivat niin erityistä suojaa, ettei niitä olisi mahdollista muuttaa? Eli pitäisikö perustuslaissa olla ”lukkoja”, joita eduskunnan selkeä enemmistökään ei saisi avattua?

Saattaa kuulostaa oudolta kysymykseltä, mutta monissa maissa asiaa on pohdittu jo kauan. Pitkään kyse oli akateemista kiistelystä, joka koski kysymykseen sisältyvää ”laillisuus­paradoksia”, mutta viime aikoina on siirrytty enemmän käytännön tasolle.

Taustalla on tietenkin vanha tieto siitä, että myös vapailla vaaleilla vallan saaneet voimat voivat pyrkiä rapauttamaan demokratiaa muuttamalla perustuslakia. Tällaisia pyrkimyksiä on nähty viime aikoina EU:ssakin, jossa eniten huomiota ovat saaneet Unkari ja Puola.

TÄSSÄ kuussa kysymys nousi esiin myös Suomessa, kun Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen esitti sen oikeusministeriön seminaarissa Säätytalolla (HS 11.11.).

[...]

KANSANVALTAISISSA järjestelmissä yksi perustuslain tärkeä tehtävä on asettaa vallassa oleville rajoja. Suomessakaan eduskunta ei voi säätää lakeja, jotka rikkovat voimassa olevaa perustuslakia. Muuten eduskunnalla on lainsäädännössä suuri valta, myös perustuslain suhteen.

Perustuslain lukoilla siis sidottaisiin tulevien polvien ja eduskuntien käsiä. Onko se kansanvallassa oikein, etenkin kun perustuslain muuttaminen on jo tehty varsin vaikeaksi? Mitä edes tarkoittaa termi ”perustuslain vastainen perustuslain muuttaminen”, jolta lukoilla on tarkoitus suojautua. Kuinka perustuslain määrittämien sääntöjen mukaan tehty muutos voisi olla perustuslain vastainen?

Ajatuksen kannattajat vastaavat, että tulevien eduskuntien käsien sitominen on koko jutun juju. Tarkoituksena ei ole lukita koko perustuslakia, vaan sen kaikkien olennaisimpia ydinkohtia. Lukkoja on sitä paitsi monissa EU-jäsenmaidenkin perustuslaeissa.

ITSEÄÄN täysikasvuisina pitävien kansakuntien on pohdittava näitä kysymyksiä, ainakin aika ajoin.

Tällaista perustuslakikeskustelua on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollut silti aika vähän. Yhteiskunnat ovat edelleen sisäisesti verrattain yhtenäisiä, ja perustuslakikysymyksissä on ollut vahva konsensus, joten asia ei ole tullut useimmille edes mieleen. Nyt aihe on ainakin tiedossa.

Lopulta demokratiaa suojaa ihmisten halu elää demokratiassa.

Disinformaatiota vastaan on hyvä järjestää mediaopetusta, ylimpien oikeusistuinten itsenäisyyttä on syytä vahvistaa, ja perustuslain joidenkin kohtien lukitsemisesta kannattaa keskustella. Vielä tärkeämpää on varmistaa, että ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa ja että demokratialla säilyy kyky tuottaa vaikuttavaa politiikkaa.

Se se vasta onkin vaikeaa.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.
Helsingin Sanomat 25.11.2021

Perustuslain lukottamisesta pitäisi keskustella, mutta keskustelijat välttelevät keskustelemasta siitä, mitä perustuslaissa pitäisi lukottaa demokratian suojelemiseksi väärin äänestäviltä suomalaisilta ja miksi.

Perustuslaki on jo nyt paperia ja alttiina mielivaltaisille tulkinnoille, kuten esimerkiksi toissa kesän keskustelu Juha Mäenpään ja muiden kansanedustajien perustuslaissa erityisesti suojatusta sananvapaudesta osoitti. Viime vuosina lisääntyneet sananvapaussyytteet ja niiden yhä hullummiksi muuttuneet perusteet eivät tunnu vaivaavan näitä demokratiasta ja väärin äänestämisestä huolestuneita perustuslakikeskustelijoita.

Perustelut perustuslain lukottamiseksi tuntuvat hölmöiltä. Jos Suomi halutaan muuttaa vaikka islamilaiseksi tasavallaksi ja lait shariaan perustuviksi, on perustuslaki poltettu jo kauan ennen tilannetta, jossa muslimeilla on perustuslain muuttamiseen tarvittava kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: