RUOTSIN KIELEN OPETUS
Suomessa kaikki vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Koulunkäynti aloitetaan maksuttomassa peruskoulussa yleensä seitsemänvuotiaana ja kestää yhdeksän vuotta. Koulujärjestelmä on samanlainen Suomen ruotsinkielisillä alueilla.
Suomessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja. Ruotsinkielisissä kouluissa opetus on ruotsiksi ja suurin osa opettajista puhuu sitä myös äidinkielenään. Näissä kouluissa suomea opetetaan pakollisena vieraana kielenä. Sama pätee toisinpäin: ruotsin kielen opiskelu on suomalaisissa kouluissa pakollista. Käytännöt, milloin kielen opiskelu aloitetaan, vaihtelevat kunnittain ja useampi kunta Suomessa tarjoaa varhennettua kielten opetusta. Suomenkielisissä kunnissa ruotsin kielen opiskelu aloitetaan kuudennella luokalla. Ruotsinkieliset puolestaan aloittavat suomen opiskelun kolmannella luokalla. Tällä hetkellä useammat kunnat ja koulut tarjoavat opetusta alemmilla vuosiluokilla, esimerkiksi Helsingissä aloitetaan suomen kielen opiskelu ensimmäisellä luokalla.
KOULUTIE
Ala-aste
Ala-asteen opetus on tarkoitettu 7 – 12-vuotiaille lapsille. Ruotsinkieliset ala-asteet (lågstadieskola) sijaitsevat pääasiassa maan ruotsinkielisillä alueilla.
Ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan äidinkielenä ruotsia. Muunkielisten opettajien täytyy läpäistä virallinen ruotsin kielen koe saadakseen opetusoikeuden ruotsinkielisissä kouluissa.
Kaksikieliset oppilaat opiskelevat ala-asteella usein ruotsiksi, jolloin varmistetaan ruotsille hyvä pohja. Ruotsinkielisillä ala-asteilla on pakollisia suomen kielen kursseja. Ahvenanmaa on ainoa paikka, jossa suomen kielen opiskelu on kouluissa vapaaehtoista.
Keskiaste
Keskiasteen koulutus on jaettu Suomessa kahteen osaan, yläkouluun ja lukioon. Pakollisen peruskoulutuksen kolme viimeistä vuotta käydään yläkoulua (högstadieskola), eli luokkia 7 – 9. Vuonna 2017 Suomessa oli kaksi ja puolisataa ruotsinkielistä peruskoulua, joissa opiskeli yhteensä lähes 34 181 oppilasta. Ruotsinkielisen opetusmateriaalin tuottavat joko Suomen ruotsinkieliset kustantajat tai se tuodaan Ruotsista.
Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio (gymnasium) ja ammatillinen koulutus (yrkesskola). Niissä syvennetään peruskoulussa hankittua tietoa. Toiseen asteen koulutus ei ole pakollista.
Toiseen asteen koulutus kestää yleensä kolme vuotta. Opiskelijat ovat 16 -19 -vuotiaita. Lukion voi suorittaa 2–4 -vuodessa. Sen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto (studentexamen).
Valmistujaisjuhlassa eli lakkiaisissa ylioppilaat painavat päähänsä perinteisen valkoisen ylioppilaslakin. Vapunpäivänä 1. maaliskuuta ylioppilaslakkeja näkee joka puolella. Suomen 35:ssä (2019) ruotsinkielisessä lukiossa opiskeli vuonna 2015 noin 6732 oppilasta. Tämän lisäksi maassa on 13 ruotsinkielistä ammatillista oppilaitosta (yrkesskolor), joista yksi on suunnattu erityistä tukea tarvitseville nuorille (specialyrkesskola).
Korkeakoulutus
Suomessa korkeakoulutusta antavat sekä yliopistot (universitet) että ammattikorkeakoulut (yrkeshögskola). Suurin ruotsinkielinen korkeakoulu on Turussa sijaitseva Åbo Akademi, jolla on Turun lisäksi toimipisteet Vaasassa ja Pietarsaaressa. Ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon voi suorittaa myös Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa tai Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Arcada on ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu.
Mercator on huomioinut Åbo Akademin roolin suomenruotsalaisten koulutus- ja tutkimustarpeista huolehtimisessa. Yliopistossa tehdään esimerkiksi väestötieteellistä tutkimusta suomenruotsalaisista.
Ammattikorkeakouluissa (yrkeshögskola) annetaan yliopistomaailmaa käytännönläheisempää opetusta esimerkiksi terveydenhoidon, taiteiden, nuorisotyön sekä hotelli- ja ravintola-aloilla. Kaikissa ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa voi opiskella myös ruotsia.
Suomessa on myös viisi ruotsinkielistä musiikkikoulua, kaksi ruotsinkielistä urheiluoppilaitosta ja yksi ruotsinkielinen kesäyliopisto.
Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutusta annetaan erilaisissa oppilaitoksissa. Usein tarjolla on kursseja vapaa-ajan harrastuksiin liittyvillä aloilla, kuten taiteet ja kielet. Aikuiskoulutuskeskuksia tai kansalaisopistoja (medborgarinstitut) löytyy lähes joka kaupungista. Niistä 15 on ruotsinkielisiä.
Suomenruotsalaisten kannalta kiinnostavia ovat ruotsinkieliset kansanopistot (folkhögsskolan). Niissä asutaan vuosi tai pari tiettyä aihetta opiskellen. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi turismi, valokuvaus tai musiikki. Suomessa on 12 ruotsinkielistä kansanopistoa.
Koulutus Ahvenanmaalla
Ahvenanmaan ruotsinkielinen maakunta on ainoa paikka Suomessa missä suomen kielen opetus ei ole kouluissa pakollista. “Ahvenanmaalla toimii 46 lastentarhaa, 23 peruskoulua, yksi lukio, viisi ammatillista oppilaitosta, yksi kansanopisto ja yksi korkeakoulu”, Visit Ålandin Annica Grönlund luettelee. “Vaikka suomen opiskelu ei ole pakollista, suurin osa ahvenanmaalaisista haluaa kuitenkin opetella kieltä peruskoulussa, lukiossa tai jossain ammatillisessa oppilaitoksessa.”
https://www.svenskfinland.fi/fi/koulutie/
https://www.svenskfinland.fi/fi/ruotsin-kielen-opetus/
(svenskfinland.fi internetsivut on vain kaksi sivua)
(Tehokasta kielen imagon mustamaalausta on vastenmieliset sanavalinnat kyseisellä kielellä. Se mustamaalaa kielen, jota ne käyttävät.)
Virkamiehet ja poliitikot mainostavat Suomen
koulutuksen laatua pitkin maailmaa. Teollisuus ja yrittäjät sen sijaan eivät mainosta suomalaisen koulutuksen laatua. Teollisuus ja yrittäjät eivät tunne tarvetta osallistua virkamiesten ja poliitikkojen pyrkimyksiin mainostaa suomalaisen koulutuksen laatua. Se on se, että katso kuka puhuu. Itse olen sitä mieltä, että suomalainen koulutus on simulaatio (on tekevinään jotakin) siksi, että järjestelmä ei halua tuottaa liian koulutettuja ihmisiä kilpailemaan vallankäyttäjien kanssa.
Politiikka pyrkii turvaamaan valtansa strategisella epämääräisyydellä, joka tarkoittaa, että ulkopuolisten tietoisuus asioista ei häiritse politiikan asioiden käsittelyä, joka paljastuu, kun politiikka tiedottaa mitä politiikka hyväksyi. Se, että tiedottamatta jääminen paljastuu ulkopuolisille, kun politiikka tiedottaa mitä politiikka hyväksyi, se on niin ärsyttävää.
Koulutuksen laatua määrittää tarve estää se, että koulutetut ihmiset syrjäyttäisivät koulutetut vallanpitäjät vallasta. Koulutuksen laatu määrittää kansakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn, että koulutuksen laadun määrittämisessä on vastakkain vallanpitäjien tarve pysyä vallassa ja toisaalta kansainvälinen kilpailukyky.
Se on niin, että jos kouluttaja kouluttaa pätevän ihmisen niin siinä kouluttaja jakaa tietoa toiselle ihmiselle, ja näin ihminen alkaa kilpailla kouluttajansa kanssa sillä tiedolla mitä sai kouluttajalta. Esimerkiksi kehitysmaan diktaattori pitää ihmiset kouluttamattomina ylläpitääkseen oman valta-asemansa. Diktaattorin politiikasta seuraa, että kehitysmaan väestö on heikosti koulutettua ja siksi kehitysmaan on vaikea kehittyä.
Se on valtataistelu, joka määrittää kuinka pätevää koulutusta ihmisille annetaan. Vallanpitäjät haluavat pysyä vallassa, siksi vallanpitäjä ei halua liian koulutettua kansaa. Jos kansa olisi koulutettua niin eihän ne äänestäisi keskinkertaisuuksia. Koulutus tuottaa ihmisiä, jotka pystyvät haastamaan vallanpitäjät, ja siksi vallanpitäjät eivät halua, että ihmisiä koulutetaan ainakaan liian pätevästi. Mutta toisaalta, jos kansalaisia ei kouluteta lainkaan niin se johtaa kansakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn katoamiseen, ja kansakunnan kansainvälisen aseman heikentymiseen.