Å-luokan kysymys (Ahvenanmaa)

[ikuturso]

Ahvenanmaallahan on jo vuosia ollut se tilanne, ettei siellä pärjää suomen kielellä.

Aikanaan, yli 10 vuotta sitten, tuli käytyä Ahvenanmaalla kalassa pari kertaa vuodessa. Koskaan ei ollut mitään ongelmaa tulla toimeen suomeksi. Käytännössä kaikki sitä siellä (riittävästi) osaa, kaupankassaa myöten.

Joskus tenavana olin koulun orkesterin kiertueella jonkun pohjola-norden-ystäväkuntajudanssin kautta Ahvenanmaalla.

Piti mennä pelaamaan minigolfia. Minigolfkentän työntekijä ei suostunut ymmärtämään suomea. Ei sitten millään. Vasta kun kysyimme, "vad kostar" tuli vastaus "fem mark". Pääsimme pelaamaan minigolfia.

Kun olimme lähdössä radalta, oli kassakopin ikkunaan ilmestynyt suomenkielinen käsin kirjoitettu lappu: "yksi kierros, viisi markkaa". Jeppe ei takuulla ollut lukenut suomen kielioppia ja sanakirjaa tuossa välissä. Kunhan halusi välttää puhumasta sanaakaan suomea. Vaikka olimme seudulla useamman päivän, ei tarvinnut käydä minigolfaamassa tuon jälkeen.

-i-

[koojii]

Vasta kun kysyimme, "vad kostar" tuli vastaus "fem mark". Pääsimme pelaamaan minigolfia.

Kun olimme lähdössä radalta, oli kassakopin ikkunaan ilmestynyt suomenkielinen käsin kirjoitettu lappu: "yksi kierros, viisi markkaa". Jeppe ei takuulla ollut lukenut suomen kielioppia ja sanakirjaa tuossa välissä. Kunhan halusi välttää puhumasta sanaakaan suomea. Vaikka olimme seudulla useamman päivän, ei tarvinnut käydä minigolfaamassa tuon jälkeen.

-i-

Kaverini oli suomalaistaustaisen äidin poika ja hän oli asunut Ruotisissa Malmössä ensimmäiset 15 vuotta elämästään ja oli ruotsin kansalainen ja kävi koulunsakkin Suomessa loppuun ruotsin kielisessä koulussa.

Hän oli sitten joskus peruskoulun jälkeen vuoden koulussa Ahvenmaalla. Ei käsittääkseni sen enempää pitänyt Ahvenmaasta kuin sen asukkaista. Hän sanoi, että siellä kaupassakin hän usein suomeksi kyseli myyjiltä jotain ja sitten ne eivät osanneet puhua kuin ruotsia takaisin. Sitten sanoi usein toiselle kaverilleen, että ei nämä näköjään osaa suomea eikä osaa auttaa ja mennään toiseen kauppaan ostamaan sitä ja sitä. Sillä sekunnilla se ahvenmaalaisittain ruotsia pelkästään puhunut myyjä oppikin sitten puhumaan hieman suomea ja kertomaan suomeksi mistä mitäkin löytyy yms. Kaveri itse osasi varmaan parempaa ruotsia puhua mitä ne siellä ahvenmaalla puhuu murretta.

Kyseinen kaveri ei ilmeisesti oikeasti oikein tykännyt niistä ahvenmaalaisista kun joskus sanoi, että jos hän menee Ruotsiin lautalla Turusta ja se pysähtyy matkalla Marianhaminassa, niin hän korkeintaan kusee niiden ahvenmaalaisten niskaan silloin sieltä laivan kannelta.

En oikein itse ymmärrä mitä hyötyä Suomen valtiolle on Ahvenmaasta. Siitä eroon pääseminen Suomen valtiolle olisi yhtä helpotusta kuin se, että pääsee eroon jostakin kivuliaasta peräpukamasta. Tilanne voisi olla eri jos kielisyrjintä siellä lopetettaisiin ja samoin suomen kielisten suomen kansalaisten järjestelmällinen syrjintä lukuisilla eri tavoilla. Silloin siitä voisi alkaa kehittämään Suomen uutta väestökeskusta kun ilmastokin on siellä parempi mitä missään manner-Suomessa ja sinnehän hyvin mahtuisi asumaan muutama miljoona pottunokkaa.

Nyt se Ahvenmaa soveltuu lähinnä siihen, että sinne voisi pakkosijoittaa kaikki Suomeen tulevat turvapaikkaturistit, jotka elävät sosiaalietuuksilla. Eli ne kaikki luku- ja kirjoitustaidottomat muhametti-kamelikuskit ja somalialaiset monisaajat voisi voisi keskittää sinne Ahvenmaalla. Eli siirtyä heidän osaltaan asumispaikkaan sidottuun sosiaaliturvaan ja kaikkien sosiaalitukien maksamisen edellytyksenä olisi asuminen Ahvenmaalla. Sieltä voisivat muuttaa muualle Suomeen silloin kun itse maksavat omat kulunsa ja sosiaalietuudet voidaan lakkauttaa. Eli sama malli kuin Ruotsissa.

[artti]

Rautatie jatkaisi Maarianhaminasta Hammarlandiin, jossa rautatie sukeltaisi tunneliin, joka nousisi maanpinnalle Ruotsin Östhammarissa, josta rautatie etenisi Tukholmaan.

Kuinka syvälle tunneli pitäisi louhia? Kuinka pitkä tunnelista tulisi?

Suomen ja Ruotsin mannerlaatta on samaa mannerlaattaa alueen rannikoiden ja merenpohjan osalta. Meriosuudella rautatietunneli kiertää pohjoisen kautta siksi, että Ahvenanmerellä on syvänne. Rautatietunneli alkaa sisämaasta ja nousee maanpinnalle sisämaassa. Tunnelin pituus on 70 - 80 kilometriä. Rautatietunnelin arvioidulla reitillä merenpohjan syvyys on syvimmillään 100 metriä, siksi tunneli louhitaan merenpinnalta mitattuna 200 metrin syvyyteen. Suomen ja Ruotsin yhdistävän rautatietunnelin rakentaminen Ahvenenmerelle on suuri projekti kilometreissäkin mitattuna

[repo]

Nyt se Ahvenmaa soveltuu lähinnä siihen, että sinne voisi pakkosijoittaa kaikki Suomeen tulevat turvapaikkaturistit, jotka elävät sosiaalietuuksilla.

Tämä ei käy Kokoomus-Kepuli-Demari akselin kiinteistö- ja asuntosijoittajille. Heillä ei ole sijoituksia affenanmaalla. Vaikka "Suomi kuuluu kaikille", affenanmaa ei kuulu.

[repo]

Venäjän sotilaallinen suorituskyky on nousussa, vaikka 2014-> pakotteilla sitä on onnistuttu jarruttamaan merkittävästi. VF läsnäolo Itämerellä on myös kasvussa, ja Baltian Natojäsenyydet ovat Natolle pain in the ass, ei Itämeren tilannetta rauhoittava tekijä. Venäjä ei ole todellakaan hiipumassa vaan päinvastoin[...]

OT: yritys ohjata keskustelua toiseen vitjaan.

Kommentti herätti mielenkiintoni nostaa vanhaan virttyneeseen NATO-ketjuun tuore MTV Uutisten uutinen: Tuore raportti: Suomesta on käytännössä tulossa Naton jäsen – ja Venäjä tietää sen. Tästä linkistä Nato-vitjan nostoon.

[Paawo]

Rautatietunneli menee sarjaan kivat hankkeet muutamalla biljoonalla.

Se kumman maan raideleveydellä rakennettaisiin olisi alkuun jonkunlainen keskustelunaihe.
Ruotsi tuskin tervehtisi ilolla ajatusta että Venäläisellä junakalustolla pääsisi muitta mutkitta karauttamaan rannalle. Vastaavasti Suomen puolelle koituva hyöty jäisi melko ohkaiseksi ellei omalla rahalla investoida siihen että tunnelin läpi kulkeva henkilö/tavaraliikenne kulkisi ilman kulkuvälineen vaihtoa rantaa pidemmälle.

Turun saariston läpi kulkemaan suunniteltu ratapengerkin saattaa monenlaista ajatusta herättää jopa ihan meikäläisissäkin. Isosti pitää ajatella, kyllä. Mutta pakko on jotain selviä hyötyjäkin yrittää ensin keksiä, niin paljon on pelissä.

[Luka Mokonesi]

Ei sitä rautatietunnelia tarvitse turisteja varten rakentaa, laivat kulkee. 2019 Ahvenanmaalla oli lähemmäs 400 000 yöpymistä.

Ja sitten jos jotain kiinnostaa, alla tämän päivän näkemystä ahvenanmaalaisten silmin.

Ålands tidningen 2021-07-01: Hur har överenskommelsen följts upp av Finland och Sverige?

On 27 June 1921 - now a century ago - Finland and Sweden entered into an agreement on Åland. The agreement, the so-called Åland Agreement, was concluded under the auspices of the League of Nations formed after the end of the First World War (NF, the forerunner of today's UN). The background was a decision made a few days earlier by the Association to - against the will of the Ålanders and Sweden - grant the then newly formed state of Finland sovereignty over Åland.

...

After a century of self-government, the time is ripe for an examination of how the commitments made by Finland, and which were confirmed by Sweden through the Åland Agreement, have been followed up. Has the model of autonomy that Finland offered Åland proved to live up to its promise regarding the scope and strength of self-determination? What is the political relevance of the Åland Agreement for today's interaction between Sweden, Åland and Finland?

...

The result is an autonomy that has maintained its strong position under international law and the constitution, while at the same time the scope of its own legal and political room for maneuver has stagnated at a relatively limited level. The limited self-determination is not only about the scope of competence (national legislation also applies to Åland in almost twice as many areas as Åland's own legislation) as such. The problem is above all the lack of competence in the basic areas of law (including tax law, company and company law, labor market and labor law, pension legislation, import and export rules) which in practice have been shown to reduce their own room for maneuver even in areas where Åland is the competent legislator.

If the competence problem does not find a positive solution, there is a risk of ending up in a situation where Åland's legal and political room for maneuver is gradually eroded, and autonomy in the long run tends to assume the character of self-government rather than self-government. In addition, the circumvented own room for maneuver in practice also complicates the long-term safeguarding of the Ålanders' Swedish language and cultural heritage.

Another important question from an Ålandic point of view is how Sweden today, a hundred years after the NF decision, sees its part in solving the then-infected Åland question - and above all then the Åland Agreement's validity and role in today's Swedish-Finnish and Nordic contexts? The answer is that Sweden officially considers that the agreement still applies, something that was generally confirmed in October 2015 by the then Swedish Foreign Minister Wallström in a written answer to a question in the Riksdag. However, the current government's answer to a similar parliamentary question as recently as February 2021 about the significance of the agreement for Sweden's Åland commitment underlines the role. The truth is probably that the Åland Agreement means very little to Sweden in a "sharp" situation with conflicting Finnish and Åland interests.

[artti]

Suomessa mietitään kahta rautatietunnelia: Helsinki - Tallinna rautatietunneli ja Ahvenanmaa - Östhammar rautatietunneli. Helsinki - Tallinna rautatietunneli liittyy Rail Baltica rautatiehankkeeseen

Kun mietitään rakennetaanko Ahvenanmaan ja Östhammarin väliselle meren alittavalle yhteydelle autotunneli vai rautatietunneli

- Autotunnelissa 80 kilomeriä pitkän tunnelin ajaminen nopeudella 80 km/h kestäisi tunnin, autot kulkisivat pysähtymättä koko matkan samalla nopeudella, ja lisäksi polttomoottoriajoneuvojen kohdalla pulma on tunneliin kertyvät pakokaasut

- Rautatietunnelissa 80 kilometriä pitkän tunnelin ajaminen nopeudella 140 km/h kestäisi 34 minuuttia. Juna kulkisi pysähtymättä koko matkan samalla nopeudella. Juna siirtäisi ihmiset ja täysperävaunulliset rekat ja autot nopeasti tunnelin kautta. Rautietunnelin valtti laivaliikenteeseen verrattuna on nopeus

Valinta on rautatietunneli. Ahvenanmaan ja Ruotsin Östhammarin yhdistävä meren alittava tunneli on kolme tunnelia, kaksi rautatietunnelia, ja tunneli huoltoliikenteelle. Rautatietunneleiden kulkumuoto on sähköjuna. Huoltotunnelin kulkumuoto on sähköajoneuvo

Suomen raideleveys on yleisimmin 1524 mm. Ruotsin raideleveys on yleisemmin 1435 mm. Suomalaiset ja ruotsalaiset junat joutuvat aina valtionrajalle saapuessaan säätämään raideleveyttä voidakseen jatkaa matkaa toisen maan rataverkolle. Britannian ja Ranskan raideleveys on 1435 mm. Maailman yleisin raideleveys on 1435 mm (54 prosenttia maailman rautateiden raideleveyksistä)

Euroopan unionilla on projekti kuljetusmuotojen yhtenäistämisessä. Euroopan unionin 27 jäsenmaata säätämässä raideleveyksiä on iso projekti, kun ensiksi pitäisi valita se raideleveys. Ehkä luontevinta on valita raideleveydeksi 1435 mm, ja tukea Euroopan unionin kautta jäsenvaltioita, jotka joutuvat säätämään raideleveyttä

Eurotunneli on kolme tunnelia, kaksi rautatietunnelia ja huoltotunneli. Eurotunnelin pituus on 50,45 kilometriä. Eurotunnelin internetsivun mukaan Ranskan ja Englannin välisessä eurotunnelissa rahtia kuljettava juna kulkee 140 km/h. Matka-aika laiturilta laiturille on 35 minuuttia. Juna kiihdyttää laiturilta lähtiessään ja hidastaa laiturille saapuessaan. Laskin internetsivun laskurin avulla, että jos juna kulkee pysähtymättä 50,45 kilometriä nopeudella 140 km/h niin matka-aika on 21 minuuttia

Ranskan puoleinen rautatietunnelin alku Calaisin vieressä. Englannin puolella rautatietunneli nousee maanpinnalle Folkestonen vieressä

https://www.google.fi/maps/@50.9226664,1.7813185,159m/data=!3m1!1e3

[Paawo]

^Tunneli tulee toki jossain välissä vaihtoehdoksi mutta nykyisillä liikennemäärillä menee samaan sarjaan kepulaisen avaruusosaamisen kanssa. 

Suomen kaiken meriliikenteen vuotuinen määrä on ollut noin 80 miljoonaa tonnia, sisältäen myös matkustaja- ja sekarahtialukset. Ison-Britannian satamien kautta kulkevan (pelkän) tavaraliikenteen vuotuinen määrä on ollut noin 400 miljoonaa tonnia ja matkustajaliikenne tuohon päälle. Eurotunnelin kautta kulkevan rahdin määrä on ollut (vuonna 2018) noin 1300 miljoonaa tonnia.

Siinä vaiheessa kun Suomen väkiluku on saatu nostettua lähelle sataa miljoonaa voidaan alkaa tätä asiaa pohtimaan. Mutta eiköhän 98% tämän foorumin väestä tee kaikkensa sen estämiseksi.

[artti]

Se on todellakin kustannushyötysuhde. Kuinka paljon hanke tuottaa määrittää kuinka paljon hanke voi maksaa. Kun rakentamisen kulut katetaan tuotoilla 50 vuoden takaisinmaksuajalla niin hanketta voi harkitakin

Baltian väkiluku 6,195 miljoonaa (2015) (Viro, Latvia, Liettua)
Ruotsin väkiluku 10,23 miljoonaa (2019)
Suomen väkiluku 5,518 miljoonaa (2019)
Yhteensä 21 943 000

Kannatan Helsinki - Tallinna tunnelia ja Ahvenanmaa - Östhammar tunnelia osittain järkiperusteilla, joita yritän löytää, ja siksi, että olisihan se komeata rakentaa upeita meret alittavia rautatietunneleita Suomesta Viroon ja Ruotsiin

Myönnän, että faktat vertailussa eurotunneliin eivät ole kovin mairittelevia Helsinki - Tallinna tunnelin ja Ahvenanmaa - Östhammar tunnelin kannalta. Baltian ja Suomen ja Ruotsin väestö ja liikennemäärät ovat paljon pienempiä kuin eurotunnelin alueen pyöreästi 100 miljoonan ihmisen väestö ja liikennemäärät

Oleellista on laittaa ne rakentamiskulut niin alas, että pienemmälläkin väestöllä ja kuljetusmäärillä saavutetaan järjellinen takaisinmaksuaika

Suomen kallioperä on graniittia, joka tarjoaa hyvät edellytykset tunnelirakentamiselle. Kallioperä Ahvenanmeren alueella on myöskin graniittia. Tunnelia tehtäisiin kallionseinämää räjäyttämällä

Suomessa on rakennettu tunneleita ennenkin, kuten 120 kilometriä pitkä Päijännetunneli. Päijännetunnelin rakentaminen kesti 10 vuotta

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n tehtävänä on toimittaa omistajatahojen vesilaitosten käytettäväksi riittävä määrä laadukasta raakavettä, josta vesilaitokset tuottavat juomavettä nykyään noin 1,3 miljoonalle asukkaalle. Yhtiö perustettiin vuonna 1972 ja Päijännetunnelin rakentaminen alkoi 1973. Päijännetunneli valmistui vuonna 1982.

Päijännetunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle. Se turvaa yli miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan raakaveden saannin. Tämä maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli kulkee 30–100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Tunnelin pituus on 120 kilometriä.

Tunnelin korkeusero Päijänteen ja Silvolan tekoaltaan välillä hyödynnetään tuottamalla virtaavan veden avulla sähköä Kalliomäen vesivoimalassa noin 7 300 megawattituntia vuosittain.

https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/paakaupunkiseudun-vesi-oy/

Päijänne-tunneli ja kolmisopimus

Tunneli tuli maksamaan 530 miljoonaa markkaa vuoden 1981 hintatasossa (noin 190 miljoonaa euroa) (Tieto sivulta 33)

https://www.researchgate.net/publication/313887438_PAIJANNE-TUNNELI_JA_KOLMISOPIMUS

[Ari-Lee]

Ahvenanmaan tilanteesta Itämeren puolustuksessa.

- Ahvenanmaa kuuluu Suomen valtioalueeseen, mitä Suomi puolustaa sotilaallisesti kaikissa tilanteissa.

- Ahvenanmaalla ei toimi Venäjän konsulaatti. Siellä toimii Venäjän sotilastiedustelun GRU:n toimipiste. Se täytyy siivota pois. Sopimus katsotaan rauenneeksi.

Polttopisteessä ulkopolitiikka 1.4.2022

Polttopisteessä ulkopolitiikka -ohjelman aiheena ovat tänään Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat sekä erityisesti Suomen suhde näihin ja NATOon. Studiovieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka.

Kohdasta 25:10:
https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=165281955

[Paawo]

Sellainen on oma perstuntuma että suurta painetta lähettää lentokoneellinen vihreitä retkeilijöitä saarivaltakuntaan voi Kremlin patruunalle tulla viimeistään silloin jos Finlandijan hakemuskuori joskus kolahtaa Naton postiluukusta sisään.

Jos niin pitkälle tilanne pääsee edistymään on puolustusvoimilla täydet valtuudet vetää demilitarisaatiolappuset takkaan ja ottaa saaret taas omaan haltuun.

Uskoisin että näitä skenaarioita on erilaisissa yhteydenpidoissa muidenkin kanssa käyty läpi, enkä ihmettelisi vaikka saarelle laskeutuisikin kevään mittaan jonkunlainen kansainvälinen  valvontakomissio r-sanojen konsulaattia tärkeässä rauhantehtävässään tukemaan ja yhdessä rauhan asiaa ajamaan.

Tietoisuus tämmöisestäkin alati kasvavasta mahdollisuudesta ainakin voi hiukan tykyttää ohimolla Kremlin uumenissa. 

[P]

Sellainen on oma perstuntuma että suurta painetta lähettää lentokoneellinen vihreitä retkeilijöitä saarivaltakuntaan voi Kremlin patruunalle tulla viimeistään silloin jos Finlandijan hakemuskuori joskus kolahtaa Naton postiluukusta sisään.

Tosin nyt taitavat VDV:joukot olla kortilla sattuneesta syystä. Ja se maahanlaskun/nousun ketteryys ei taida olla niin tehokasta, kuin on pelätty. Sekä Suomen viestitiedustelu varmaan aika hyvin yrityksen huomaisi? Ja luultavasti saamme myös siinä tilanteessa tiedustelutietoa Natolta, jos havaitsevat jotain tuohin viittaavaa.

Ja lakiakin muutettiin. Ne kokardittomatkin sotajoukon jäsenet voi ottaa vastaan "nikkelillä". Voisi olla yritys ottaa Ahvenanmaa aika epätoivoinen yritys, kun siihen varmasti ollaan jollakin tasolla valmiina.

VDV-laulu: https://www.youtube.com/watch?v=5YKNCMXH7lQ

[ohkurin_narsi]

Nyt kun poliittinen tilanne on mitä on, eikö olisi aika sanoa irti Ahvenanmaan demilitarisointi.

Siitähän voisi joku näppärä tehdä kansalaisaloitteen..

[Mika]

Nyt kun poliittinen tilanne on mitä on, eikö olisi aika sanoa irti Ahvenanmaan demilitarisointi.

Siitähän voisi joku näppärä tehdä kansalaisaloitteen..

Ahvenanmaalaisille pitäsi kertoa ilmoitusasiana, että Ahvenanmaan demilitarisointi puretaan, ja Suomi tulee asap tekemään saarilla tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen niiden puolustamisen mahdollisessa kriisitilanteessa tai sellaisen uhatessa. 

Matti Vanhanen esitti ahvenanmaalaisille kainon toiveen siitä, että nämä "kutsuisivat" Suomen saarille.  Ahvenanmaalaiset tietysti ampuivat tämän saman tien alas, vaikka saarten puolustaminen on erittäin vaikeaa ilman paikan päällä etukäteen tehtyjä valmisteluita.  Puolustaminen ei onnistu ainakaan ilman suuria miehistö- ja kalustotappioita.  Suomella ei olisi varaa pitää Vanhasen kaltaisia nynnyjä päättävissä asemissa.

[Sivulause]

Ellei Affenanmaalla olisi Suomelle merkitystä, niin voisi todeta noiden ulostulojen perusteella että sitten kun pyydätte niin tullaan jos keretään tai viitsitään.

[Tunkki]

Ellei Affenanmaalla olisi Suomelle merkitystä, niin voisi todeta noiden ulostulojen perusteella että sitten kun pyydätte niin tullaan jos keretään tai viitsitään.

Eikun tullaan tässä joku päivä teidän mielipiteestä riippumatta nakkaamme perinteiset vitut eli ei kiinnosta.
Suoritamme linnottamista, ja emme kuuntele paikallisia viranomaisia, saati sinua.

[RP]

Ahvenanmaalaisille pitäsi kertoa ilmoitusasiana, että Ahvenanmaan demilitarisointi puretaan, ja Suomi tulee asap tekemään saarilla tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen niiden puolustamisen mahdollisessa kriisitilanteessa tai sellaisen uhatessa. 

Käsittääkseni juridisesti asia todellakaan ei edes ahvenanmaalaisille kuulu. Itsehallintolaki vapauttaa asepalveluksesta, ei muuta. Sana demilitarisointi ei esiinny itsehallintolaissa.

Puolustus kuuluu valtion (ei maakuntahallinnon) toimivaltaan ja demilitarisointi perustuu valtiosopimukseen, jonka toisina osapuolina ovat Tanska (ehkä Islanti), Viro, Ranska, Britannia,  Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi.
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001
Jos otetana Ruotsin suhteen vähän ennakkoa, kaikki ovat siis Nato-maita (ja mukana ei edes ole Saksaa). Voisin kuvitella, että nuo eivät vastustaisi sopimuksen uudelleen neuvottelua/purkua. Sitten on erillinen myöhempi sopimus Neuvostoliiton/Venäjän kanssa samasta, jonka suhteen linja olisi sitten, että koska Moskova ei sopimuksiaan kunnioita, ei meilläkään ole syytä pitää tästä kiinni.

Odottasin kyllä sitä Nato-jäsenyyttä, ennen kuin tämän ottasin virallisesti esille.

Ahvenanmaalaisille asian toki voisi selittää, että Suomen valvollisuus puolustaa saariaan on saman tapainen kuin Kiovan hallinnon velvollisuus puolustaa Buchaa tai Mariupolia. Velvollisuudesta ei vielä automagialla synny keinoja sen toteuttamiseen. Voisi olla ihan saarelaisten omankin edun mukaista varautua asiaan paikapäällä etukäteenkin. 

[Dr Manhattan]

Ehdotetaan että Ruotsi tuo Ahvenanmaalle ilmatorjuntapatterin ja pitää fregattia Eckerössä. Eipä tarvitse kuulla inhaa suomea, ja Ahvenanmaa onkin paljon tärkeämpi Ruotsille sodan tullen.

[Jorma M.]

En tiedä kumpi kertoo enemmän Suomen kansan nöyryydestä ja pakkomielteestä hieroa paskaa naamaansa

- Ahvenanmaan hyysääminen

vai

- pakkoruotsi.

Jompi kumpi on toista vieläkin hirveämpi maailmanennätys. Edes islam-mamujen ja afrikkalaisten imeminen Suomeen vedä vertoja.

[Skeptikko]

Miljonääri Wiklöfiltä poikkeuksellinen ulostulo Ahvenanmaan puolustuksesta KL:ssä: ”Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008782702.html

AHVENANMAAN maakuntahallinnon on syytä pyytää Suomen puolustusvoimilta apua ”mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään”, Ahvenanmaan talousvaikuttaja, miljonääri Anders Wiklöf sanoo Kauppalehdessä.

Wiklöf ei yleensä kommentoi politiikkaa, mutta otti nyt poikkeuksellisesti kantaa päivänpolttavaan kysymykseen Ahvenanmaan asemasta Venäjän hyökkäyssodan takia.

Wiklöf arvioi, että Suomen mahdollisen Natoon hakemisen ja hakemuksen hyväksymisen välinen ajanjakso on vaarallinen.

[Uuno Nuivanen]

Ahvenanmaan myyminen Ruotsille hyvään hintaan olisi ratkaisu. Silloin suomalainenkin voisi ostaa sieltä maata tai kiinteistön, nythän näin ei ole. Ruotsi joutuisi maksamaan aseistakieltäytyjien puolustuksesta.

Myynnistä saadut rahat lahjoitettaisiin normaaliin tapaan Afrikan gepardihatuille ja EU:lle, josta vastineeksi irtoaisi hillotolppa tai pari Brysselistä kotimaan tiimellyksessä ryvettyneille poliitikoille.