Perussuomalaiset ja ydinvoima

[Atte Saarela]

Nykyiset ilmastomallit ovat melko puutteellisia, eikä tieteellisessä yhteisössä ole ollut viime vuosina juuri yksimielisyyttä esim. siitä, missä määrin ilmastonmuutos aiheuttaa ilmakehän suihkuvirtauksen epävakautta, joka taas on aiheuttanut tämän kesän kaltaisia ääri-ilmiöitä.

Olen itsekin ollut jonkin verran ilmastoskeptikko (tosin olen jo kauan kannattanut ydinvoimaa), mutta viime aikojen säitä katseltuani alkaa näyttää siltä, että varminta olisi jos hiilidioksidipäästöjen madaltamiseksi tehtäisiin ainakin kaikki mahdollinen mitä voi tehdä ilman että siitä aiheutuu merkittävästi muita haittoja.

Paras tapa vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä olisi tietenkin ydinvoima, ja esimerkiksi Vihreät on todellisuudessa melko epäekologinen puolue koska vastustavat ydinvoimaa niin vahvasti.

Ekologisuuden lisäksi lisäydinvoiman rakentaminen olisi muutenkin järkevää, sillä esim. öljyn riittävyydestä lähivuosikymmeninä ei todellakaan ole mitään takeita.

Ydinvoima-alan sääntelyn määrä tekee reaktorien rakentamisesta kalliimpaa ja hitaampaa. Olisi syytä kampanjoida esim sen puolesta, että tätä sääntelyä voisi ehkä jossain vaiheessa ruveta jo purkamaankin.

Ja Suomen olisi syytä siirtyä ydinvoimalupien jakamisessa järjestelmään, jossa eduskunta ei enää ota kantaa rakennettavien ydinvoimaloiden määrään sinänsä, vaan ainoastaan turvallisuusvaatimuksiin. Tämänkään ei ehkä tarvitsisi olla enää asia johon eduskunnan pitäisi ottaa ollenkaan kantaa, vaan tarvittavat arvioinnit voisi tehdä säteilyturvakeskus.

Profiloituminen vahvasti ydinvoimamyönteisenä puolueena voisi tuoda lisää järkeviä ja ekologisesti ajattelevia äänestäjiä, heitäkin on varmasti paljon Suomessa.

[Nuivinator]

Kannatan itse ehdottomasti lisäydinvoiman rakentamista. Ei sääntelyä sinällään ole syytä purkaa, mutta sen muotoa olisi syytä muuttaa.

Käsitykseni mukaan, jos nyt haluaa uuden voimalan pystyttää, niin se vaatii noin rekkalastillisen a4-saastetta viranomaisille. Ennen kuin kiveäkään saa voimalatyömaalla kääntää. Myös siinä tapauksessa, että uusi voimala tai reaktori rakennettaisiin samojen piirrustusten mukaan kuin saman voimalayhtiön aiempi voimala.

Itse näkisin asian siten, että yksillä perusteellisesti hyväksytyillä piirrustuksilla saisi rakentaa useamman voimalan.

[Väestönvaihtaja]

Ydinvoima on erinomainen tapa tuottaa hiilivapaata energiaa. Suomen sähköntuotanto on jo melko puhdasta eikä juuri Suomessa suuret ydinvoimalaitokset ole kovin ajankohtainen kysymys. Sen sijaan pienydinvoimaloiden osalta lainsäädännön tulee sallia nopea käyttöönotto. Ymmärtääkseni vihreillä on pienydinvoimaloihin järkiperäisempi suhtautuminen kuin suurempiin laitoksiin.

[Nikolas]

Tiedän että jotkut haluaisivat tarjota ratkaisuksi ydinfuusiota, enkä minäkään sitä tyrmää haihatteluna, mutta noin muuten ydinvoimalla tarkoitan raskaiden ytimien halkaisuun perustuvaa energiantuotantoa.

Kyllä kiitos lisää ydinvoimaa, koska:

• Haluamme vähentää hiilidioksidin tuotantoa, koska hiilidioksidin pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä voi vahingossa aiheuttaa Saharan autiomaan rehevöitymistä, mitä emme tietenkään halua tapahtuvan.
  
  
• Ydinvoima ei ole riippuvainen planeetan pyörimisestä tai sääukosta siten kuin aurinkovoima ja tuulivoima ovat. Tuulivoimaloiden turbiinit myös silpovat lintuja mutta ydinvoimaloiden turbiinit pyörivät turvallisesti lintuja vaarantamatta.
  
  
• Nykyiselläkin kaivos- ja rikastusteknologialla polttoainetta ydinvoimaloihin riittää pitkiksi ajoiksi.
  
  
• Nykyiseen ydinvoimateknologiaan ei tarvitse tyytyä vaan neljännen sukupolven reaktoreilla on mahdollista hyödyntää energiantuotantoon myös köyhä uraani (²³⁸U), torium ja vanhojen ydinvoimaloiden sivutuotteena syntynyt plutonium. Näin maasta louhittu uraani voidaan hyödyntää noin satakertaisesti verrattuna vanhaan ydinvoimatekniikkaan.
  
  
• Eräät neljännen sukupolven reaktorit käyvät myös hyvin kuumina, mikä parantaa sekä sähköntuotannon että vedyntuotannon termistä hyötysuhdetta. Tämä on hyvä asia vetytalouden ja sen parannelman metanolitalouden kannalta.
  
  
• Fissiovoimaloissa käytettävät ydinpolttoaineet ovat joka tapauksessa ehtyviä, mutta toisaalta valtamerissä uraania on liuenneena runsaasti. Laboratoriomittakaavassa uraanin keräämistä merivedestä on jo kokeiltu, ja teknologiaa kehitetään edelleen. Uraanin kerääminen merivedestä suuressa mittakaavassa voi moninkertaistaa käyttökelpoiset uraanivarannot.

[Atte Saarela]

• Haluamme vähentää hiilidioksidin tuotantoa, koska hiilidioksidin pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä voi vahingossa aiheuttaa Saharan autiomaan rehevöitymistä, mitä emme tietenkään halua tapahtuvan.
  

Tuo onkin mielenkiintoinen skenaario, en ollut aiemmin lukenut. Minusta se kuulostaa optimistiselta, miksi emme haluaisi että lisää kasvillisuutta alkaa levitä aavikolle?

[/li][li]Fissiovoimaloissa käytettävät ydinpolttoaineet ovat joka tapauksessa ehtyviä, mutta toisaalta valtamerissä uraania on liuenneena runsaasti. Laboratoriomittakaavassa uraanin keräämistä merivedestä on jo kokeiltu, ja teknologiaa kehitetään edelleen. Uraanin kerääminen merivedestä suuressa mittakaavassa voi moninkertaistaa käyttökelpoiset uraanivarannot.[/li]
[/list]

Tuokin on mielenkiintoista, nähtävästi maksaa enää satasia per kilo, eli voi olla oikeasti realistinen tapa tuottaa uraania jos uraanin hinta nousee tarpeeksi korkealle. Uraanin hinta ei olisi mikään ongelma ydinvoimaloille enää noilla hinnoilla.

[Hippo]

Kannatan ydinvoimaa periaatteessa sen tehokuuden ja ainakin näenneisen puhtauden takia. Keskustelussa olisi kuitenkin oltava mukana aina ydinvoiman jäteongelma. Ei voi mitenkään uskottavasti saada ydinjätteelle valvontaa noin 140 000 vuodeksi.

[ikuturso]

Hajautettu pienydinvoimalaverkosto. Mieluiten sulanatrium- tai sulasuolahyötöreaktorina. Polttoaineeksi rikastettua vanhaa ydinjätettä ja toriumia.

Miksei tätä teknologiaa vaan rakenneta? Prototyyppejä ja valmiita konsepteja on olemassa. Missä markkinat?

ST1 Anttonen voisi aloittaa ja tilata pari näitä:
https://nuclear.gepower.com/build-a-plant/products/nuclear-power-plants-overview/prism1

-i-

[Atte Saarela]

Kannatan ydinvoimaa periaatteessa sen tehokuuden ja ainakin näenneisen puhtauden takia. Keskustelussa olisi kuitenkin oltava mukana aina ydinvoiman jäteongelma. Ei voi mitenkään uskottavasti saada ydinjätteelle valvontaa noin 140 000 vuodeksi.

Riskit pitää kuitenkin suhteuttaa aina johonkin.. Mikään ydinkatastrofi ei ole toistaiseksi aiheuttanut mitään sellaista tautien tai kuolemantapauksien lisääntymistä mikä näkyisi missään tilastoissa.

Sen sijaan fossiilisten polttoaineiden aiheuttamasta ilmanlaadun huonontumisesta johtuvat kuolemantapaukset kyllä näkyvät tilastoissa monessakin paikassa ympäri maailmaa joka vuosi.

Onkohan olemassa mitään sellaista skenaariota joka voisi nostaa ydinjätteiden varastoinnin pahimmastakaan epäonnistumisesta koituvat ongelmat mitenkään samalle tasolle esimerkiksi noiden fossiilisten polttoaineiden kanssa..

Todennäköisesti tällaisen worst case simulaation voisi tehdä esim ottamalla vaikka kaikki Suomen ydinvoimalat ja olettamalla että kaikki ydinjäte liukenisi samantien tasaisesti Suomen pohjavesistöihin. Tällaisen simulaation tulokset olisi tosi mielenkiintoista nähdä (en tiedä onko tehty jo), mutta epäilisin ettei tässäkään tapauksessa menisi edes lähelle noita fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kuolemia. Toivottavasti tällainen simulaatio tehdään, voisi olla jollekulle mielenkiintoinen graduaihe tms.

[Nikolas]

Minusta se kuulostaa optimistiselta, miksi emme haluaisi että lisää kasvillisuutta alkaa levitä aavikolle?

Ajattele Saharan autiomaata suurena maastoesteenä. Se on valmiiksi olemassa, ja mitään aitaa ei tarvitse pystyttää. Saharan autiomaan pinta-ala on noin yhdeksän miljoonaa neliökilometriä ja etäisyys autiomaan eteläreunalta Välimeren rannalle on noin 1500 km. Ei sitä kukaan huvin vuoksi lähde ylittämään (poislukien jotkut yltäkylläisyyteensä kyllästyneet länsimaalaiset jotka haluavat tehdä kaikenlaista erikoista), ja noin leveä pätkä mitä tahansa erämaata hillitsee lähtemishaluja, varsinkin jos erämaa on kuiva kuin Sahara.

Yhdistä tuo näkökulma sen tosiasian kanssa, että ihmiskunta lisääntyy nykyään eniten juuri siellä autiomaan toisella puolella. He voisivat vaikka pysyä siellä.

Hiilidioksidin syytä tai ei, huoleni ei kuitenkaan ole tuulesta temmattu, sillä lisääntyneet sateet ovat alkaneet rehevöittää Sahelia autiomaan eteläreunalla.

The green shoots of recovery are showing up on satellite images of regions including the Sahel, a semi-desert zone bordering the Sahara to the south that stretches some 2,400 miles (3,860 kilometers).

Images taken between 1982 and 2002 revealed extensive regreening throughout the Sahel, according to a new study in the journal Biogeosciences.

The study suggests huge increases in vegetation in areas including central Chad and western Sudan.

https://web.archive.org/web/20090804032753/http://news.nationalgeographic.com/news/2009/07/090731-green-sahara.html

Tuokin on mielenkiintoista, nähtävästi maksaa enää satasia per kilo, eli voi olla oikeasti realistinen tapa tuottaa uraania jos uraanin hinta nousee tarpeeksi korkealle. Uraanin hinta ei olisi mikään ongelma ydinvoimaloille enää noilla hinnoilla.

Nykyään uraanin hinta ei ole ratkaiseva tekijä ydinvoiman suosion tiellä, mutta kuten sanoit, uraanin hinta voi nousta tavanomaisten uraanimalmioiden vähitellen ehtyessä. Tällöin vaihtoehtoiset uraanin lähteet muuttuvat taloudellisesti varteenotettaviksi. Nykyistä parempi ydinvoimalatekniikka taas ratkaisee polttoaineen kohoavan hinnan haasteen.

[Nikolas]

Keskustelussa olisi kuitenkin oltava mukana aina ydinvoiman jäteongelma. Ei voi mitenkään uskottavasti saada ydinjätteelle valvontaa noin 140 000 vuodeksi.

Olet aivan oikeassa! On hieman pöljää dumpata fertiilejä isotooppeja onkaloihin vaikka kyseiset isotoopit voitaisiin muuttaa hyötöreaktoreissa fissiileiksi ja sitten halkaista tuottaen samalla energiaa. Eli siis kuumimman ydinjäteongelman lopullinen ratkaisu on hävittää jätteet tarkoitukseen soveltuvissa ydinreaktoreissa.

[Hippo]

Keskustelussa olisi kuitenkin oltava mukana aina ydinvoiman jäteongelma. Ei voi mitenkään uskottavasti saada ydinjätteelle valvontaa noin 140 000 vuodeksi.

Olet aivan oikeassa! On hieman pöljää dumpata fertiilejä isotooppeja onkaloihin vaikka kyseiset isotoopit voitaisiin muuttaa hyötöreaktoreissa fissiileiksi ja sitten halkaista tuottaen samalla energiaa. Eli siis kuumimman ydinjäteongelman lopullinen ratkaisu on hävittää jätteet tarkoitukseen soveltuvissa ydinreaktoreissa.

Olen lukenut noista hyötöreaktoreista. Mahtaako sellaisia olla jossain käytössä?

[Nikolas]

Olen lukenut noista hyötöreaktoreista. Mahtaako sellaisia olla jossain käytössä?

https://en.wikipedia.org/wiki/Breeder_reactor#Development_and_notable_breeder_reactors

Kuten taulukosta ilmenee, useimmissa reaktoreissa on ensiöpiirin jäähdytysaineena sula natrium (SFR). Erityisesti Intia on sitoutunut näiden kehittelyyn, koska Intialla on valtavat toriumvarannot ja Intian pitkän tähtäimen energiastrategiaan kuuluu toriumvarantojen hyödyntäminen.

Natriumin käytölle jäähdytysaineena on vaihtoehtoja. Esimerkiksi sula lyijy soveltuu nopean hyötöreaktorin jäähdytykseen ja tällöin polttoaine voi olla kiinteänä polttoainesauvoissa (LFR) tai virrata sulana (DFR).

[Lasse]

Hajautettu pienydinvoimalaverkosto. Mieluiten sulanatrium- tai sulasuolahyötöreaktorina. Polttoaineeksi rikastettua vanhaa ydinjätettä ja toriumia.

Miksei tätä teknologiaa vaan rakenneta? Prototyyppejä ja valmiita konsepteja on olemassa. Missä markkinat?

ST1 Anttonen voisi aloittaa ja tilata pari näitä:
https://nuclear.gepower.com/build-a-plant/products/nuclear-power-plants-overview/prism1

-i-

Miksi ei vaan rakenneta? Niinpä.

Fuusiovoima kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, joten luultavasti siitä ei tulekaan totta. Ehkä olisi jo aika laittaa paukut johonkin lupaavampaan tekniikkaan. Hyötöreaktori?

Kyllä, hyötöreaktori.

Uusi nopea reaktori Yhdysvaltoihin
https://planeetta.wordpress.com/2019/06/11/uusi-nopea-reaktori-yhdysvaltoihin/

Ydinvoiman tutkimuksessa ja kehityksessä tapahtuu nyt sen verran paljon, että ei tahdo perässä pysyä. Tämä oli ainakin minulta mennyt kokonaan ohi, vaikka hanketta on suunniteltu jo jonkin aikaa.

Yhdysvalloissa on päätetty panostaa nopeiden reaktorien tutkimukseen, ja koska maassa ei tällä hetkellä ole tarkoitukseen soveliasta koelaitosta, sellaista ollaan suunnittelemassa. Jonkinlainen aiesopimus GE Hitachin kanssa on olemassa PRISM-reaktorin rakentamisesta Idahoon.

IFR – Integral Fast Reactor – kehitettiin Yhdysvalloissa lähes valmiiksi vuosina 1984–1994. Suunnitelmat kattoivat reaktorin lisäksi suljetun polttoainekierron samassa laitoskompleksissa. Kokeissa käytettiin pientä 60 megawatin koereaktoria EBR II. Seuraava vaihe olisi ollut rakentaa täysimittainen demonstraatiolaitos, mutta Bill Clintonin ensimmäinen hallinto keskeytti projektin vuonna 1994. Se tiettävästi oli Clintonin vaalilupaus mm. ympäristöväelle ja maakaasuteollisuudelle, että ”turhat” ydinvoiman tutkimushankkeet lopetetaan. Rahoitus lopetettiin, projekti jäi pahasti kesken ja koelaitteisto määrättiin purettavaksi.

Olen vuosien varrella täälläkin hehkutellut milloin mitäkin pientä tai suurta, uutta tai uudelleenlämmitettyä reaktorityyppiä, mutta mikään ei etene.

Ensimmäinen SMR voidaan rakentaa vuoteen 2026 mennessä…
…jos halutaan. Mistäkö tiedän? Koska se on tehty ennenkin. Aloitetaanpa alusta.
https://planeetta.wordpress.com/2021/05/06/ensimmainen-smr-voidaan-rakentaa-vuoteen-2026-mennessa/

Otto Hahn ja Fritz Strassmann havaitsivat vuonna 1939, että uraanin pommittaminen neutroneilla tuottaa bariumia. Tämän perusteella Lise Meitner ja Otto Frisch esittivät samana vuonna, että uraaniydin halkeaa kahteen lähes yhtä suureen osaan. Täysin uusi ilmiö, uraaniatomin fissio, oli näin keksitty.

Ilmiön mahdollisuudet ymmärrettiin varsin nopeasti tämän jälkeen. Enrico Fermi teki kuuluisan Chicago Pile-1 -kokeensa vuonna 1942. Kokeessa todistettiin, että hallittu fissio on mahdollista aikaansaada. Seuraavana vuonna rakennettiin Chicago Pile-2 ja -3.

Ensimmäinen sähköä tuottanut reaktori, Experimental Breeder Reactor I, rakennettiin Idahoon 1951. Se oli nopea hyötöreaktori, joka tuotti sähköä neljään 200 watin lamppuun. Ei paljon, mutta se todisti, että tekniikalla voidaan tuottaa sähköä. EBR-I:n tärkeämpi saavutus oli kuitenkin todistaa oikeaksi teoria, jonka mukaan hyötöreaktori on mahdollista rakentaa ja saada toimimaan.

Ensimmäinen käytännön sovellus, ydinsukellusvene Nautilus, laskettiin vesille 1954. Alus jatkoi palveluskäytössä aina vuoteen 1980, jonka jälkeen se museoitiin.

(jatkuu artikkelissa)

"Jos halutaan."

Mutta kun ei haluta.

[IDA]

Aikanaan, kun melko vastentahtoisesti liityin puolueen jäseneksi, oli liittymislomakkeessa kysymys "Mitä haluaisit puolueessa muuttaa?" Vastasin siihen, että haluan muuttaa kielteisen ydinvoimakanna myönteiseksi. Ainakin sen verran on menty eteenpäin, että ohjelmissa ei ole vuosikausiin ollut kielteistä ydinvoimakantaa. Hitaan toiminnan joukot

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mitenköhän EU ja Saksa suhtautuu ydinvoimaan? Toivottavasti Kiina ja Intioa rakentaa lisää ydinvoimaa ja panostaa uudentyyppisiin rektoreihin. Kiinan pitäisi ilmoittaa että korvaavat hiilen ydinvomalla vuoteen 2040 mennessä.
Ja jokin Intia voisi ottaa tavoitteseen tarjota liki ilmaiset toriumsähköt firmoille joiden verot ja työpaikat siirtyy Intiaan.

[artti]

Merkittävin ydinvoiman käyttöä edistävä tekijä on fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentyminen

Se on 100 prosenttisen varmaa, että fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentymisen konkretisoituminen aiheuttaa, että politiikan on vuosi vuodelta yhä vaikeampaa väistellä fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentymisen konkretisoitumisen julkista kommentointia

Ymmärrän, että politiikka väistelee fossiilisten polttoaineiden ehtymisen käsittelyä siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen mutkistaa fossiilisten polttoaineiden päästöihin perustuvaa ilmaston lämpenemisellä pelotteluun perustuvaa rahastusta, jolla on siis kiire rahastaa ennen kuin fossiiliset polttoaineet siis ehtyvät

Tietäisikö kukaan, että ovatko Perussuomalaiset kysyneet Torstain kyselytunnilla Eduskunnassa, että miten Suomi valmistautuu fossiilisten polttoaineiden ehtymiseen, että olisiko aikakin julistaa irtautumista tästä omertan laista, että politiikka joutuu vaikenemaan fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutumisesta, joka on vuosisadan edetessä konkretisoituva aihe

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tukevat politiikat, kuten Saksan ja Ruotsin politiikka ajaa ydinvoimalat alas, pyrkii tietenkin vaikenemaan fossiilisten polttoaineiden ehtymisen siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä keskustelu vaikeuttaisi pyrkimyksiä sulkea ydinvoimalat, joka edistää fossiilisten polttoaineiden käyttöä

Korostan fuusiotekniikkaa siksi, että näen, että kun fuusiotekniikka tulee käyttöön tällä vuosisadalla niin fuusiotekniikka on ikuisesti ihmiskunnan käytössä. Havaitkaa käsite fuusiotekniikka, josta sähköä tuottava fuusioenergia on yksi sovellus. Fuusiotekniikka on paljon muutakin kuin vain sähköä tuottava fuusioreaktori
Tarkoitus ei ole lietsoa väittelyä siitä onko fissio-isi vahvempi kuin fuusio-isi "mun isi on vahvempi kuin sun isi"

Tietenkin fissiokin on varmasti ihmiskunnan käytössä ikuiset ajat

Sähköautoihin siirtyminen vaatii sähköntuotannon lisäämistä, joka vaatii ydinvoimarakentamista siksi, että kaikki ydinreaktorimuodot ovat takuuvarmaa säistä riippumatonta sähköntuottamista, johon ei vaikuta paistaako aurinko vai tuuleeko vai täyttävätkö vesisateet valuma-alueita

Fissioreaktori perustuu rikastetuilla uraanisauvoilla kiehuvan kuumaksi kuumennettuun veteen, joka tuottaa kuuman vesihöyryn avulla ylipainekammioon ylipaineen, joka purkautuessaan pyörittää turbiinia, joka pyörimisakselin välityksellä pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria

Uraania on tietenkin aurinkokunnassa/aurinkokunnissa valtavia määriä. Oheisessa käytetään käsitettä "maailman", mutta sillä ei kuitenkaan tarkoiteta maailmankaikkeuden kaikkea uraania vaan ainoastaan Maapallon tiedettyjä uraanivarantoja, jonka ylivoimaisesti suurin keskittymä tällä planeetalla on Maapallon ytimessä

Maailman uraanivaroja, kuten minkä tahansa muun mineraalin tai metallin, ei tiedetä tarkasti.
[..]
Maailman nykyiset mitatut uraanivarat (6,1 Mt) kustannusluokassa, jotka ovat alle kolme kertaa nykyiset spot -hinnat ja joita käytetään vain tavanomaisissa reaktoreissa, riittävät kestämään noin 90 vuotta. Tämä edustaa varmempia resursseja korkeammalla tasolla kuin useimmille mineraaleille on normaalia. Jatkotutkimukset ja korkeammat hinnat tuovat varmasti nykyisen geologisen tietämyksen perusteella lisäresursseja, kun nykyiset hyödynnetään.

https://world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/uranium-resources/supply-of-uranium.aspx

[Atte Saarela]

Sähkön hinta saattaa nousta aika korkealle jo tänä talvena. Jos näin käy, toivottavasti se herättää lisää keskustelua ydinvoimasta.

Ydinvoimaloihin liittyvässä lainsäädännössä olisi varmaan paljonkin parannettavaa.

Fortum on harkitsemassa aikooko pitää Loviisan ydinvoimalan käytössä, mikä vaatisi lisäinvestointeja.

Nähtävästi Fortum näkee epävarmuutta siinä millainen politiikka Suomessa tulee lähivuosikymmeninä vallitsemaan ydinvoiman suhteen, en usko että viitsisivät tästä julkisuuteen tulla jaarittelemaan ellei huoleen olisi aihettakin.. Epäpätevät poliitikot pystyvät tyrimään asioita yllättävän tehokkaasti kun innostuvat liikaa.

Jos se on mitenkään mahdollista, Suomen olisi syytä tehdä tarvittavat poliittiset linjaukset jotta Fortumin näkemät riskit häipyvät.. Mikäli Fortum näkee riskejä ydinvoimaan liittyvässä EU-sääntelyssä, Suomen kannattaisi luvata, että emme tule tottelemaan EU:ta jos ydinvoimaloihin liittyvää sääntelyä pyritään lisäämään.

Suomessa aurinko- ja tuulivoimaan siirtyminen on vielä epärealistisempi vaihtoehto kuin esim Saksassa, ja sielläkin se on toiminut aika huonosti. Täällä pohjoisessa voi olla, että sitten palellaan jos ydinvoimaa aletaan ajaa alas. Toivottavasti järki voittaa edes täällä, jos EU:ssa välttämättä ei.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008285069.html

ERITYISEN huolestuneita Fortumilla ollaan EU:n niin sanotusta taksonomiasääntelystä.

Kyseessä on EU:n komission viime keväänä hyväksymä kestävän talouden luokittelu­järjestelmä, joka on tulossa voimaan ensi vuonna. Siinä määritellään rahoittajia ja sijoittajia varten, millaiset investointikohteet katsotaan ilmaston kannalta kestäviksi.

Taksonomia helpottaa ilmastoystävällisten ja kestävien sijoituskohteiden tunnistamista. Ajatuksena on, että mitä ympäristö­ystävällisempi investointi, sitä edullisemmin se ehkä saisi rahoitusta.

Kukaan ei tiedä, mikä ydinvoiman status on lopulta.
Ydinvoimayhtiöiden kannalta on ongelmallista, että ydinvoima on jouduttu ilmeisesti osin poliittisista syistä jättämään toistaiseksi taksonomian ulkopuolelle. Kukaan ei tiedä, mikä ydinvoiman status on lopulta.

”Myös riippumattomat tutkimuslaitokset ovat sanoneet selkeästi, että ydinvoima pitäisi määritellä kestäväksi, mutta jonkinlaisen poliittisen pelin takia päätös lykkääntyy. On myös jäsenmaita, jotka ovat selkeästi tätä vastaan”, Ollus sanoo.

”Me emme tiedä, mitä se tarkoittaa, jos päästötön tuotantomuoto ei ole taksonomiassa mukana. Miten se vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, ja miten se vaikuttaa toiminta­ympäristöön? Se on meille iso epävarmuus, joka vaikeuttaa päätöksen­tekoa.”

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Merkittävin ydinvoiman käyttöä edistävä tekijä on fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentyminen

Se on 100 prosenttisen varmaa, että fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentymisen konkretisoituminen aiheuttaa, että politiikan on vuosi vuodelta yhä vaikeampaa väistellä fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentymisen konkretisoitumisen julkista kommentointia

Ymmärrän, että politiikka väistelee fossiilisten polttoaineiden ehtymisen käsittelyä siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtyminen mutkistaa fossiilisten polttoaineiden päästöihin perustuvaa ilmaston lämpenemisellä pelotteluun perustuvaa rahastusta, jolla on siis kiire rahastaa ennen kuin fossiiliset polttoaineet siis ehtyvät

Tietäisikö kukaan, että ovatko Perussuomalaiset kysyneet Torstain kyselytunnilla Eduskunnassa, että miten Suomi valmistautuu fossiilisten polttoaineiden ehtymiseen, että olisiko aikakin julistaa irtautumista tästä omertan laista, että politiikka joutuu vaikenemaan fossiilisten polttoaineiden saatavuuden vaikeutumisesta, joka on vuosisadan edetessä konkretisoituva aihe

fossiiliset polttoaineet eivät ole loppumassa ainakaan seuraavaan sataan vuoteen.

[toumasho]

Merkittävin ydinvoiman käyttöä edistävä tekijä on fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentyminen

fossiiliset polttoaineet eivät ole loppumassa ainakaan seuraavaan sataan vuoteen.

Näin varmasti on! Nyt vaan on silleen ikävästi käynyt, että meille Suomen tasavallan asukkaille ei ole siunaantunut laisinkaan fossiilisia energiavaroja! Voitteko kuvitella! Hitto mikä tsägä!

Eli joka kerta, kun jonkun fossiiliauto hyrähtää käyntiin, niin euroja alkaa siirtyä joko Venäjälle, Norjaan tai pahimmassa tapauksessa Persianlahden valtioille. Se on äärimmäisen epätoivottava ja ikävä tilanne meille. Poltamme kirjaimellisesti kovalla työllä ansaittuja euroja taivaan tuuliin, emmekä saa muuta vastinetta sille kuin joko lämpö-, tai liike-energiaa. Samaan aikaan ne, jotka joko kyseenalaistavat meidän valtion itsenäisyyden, tai politiikan sekä uskonnon olemassaolon oikeutuksen, rikastuvat. Okei, ehkä norjalaisiin voidaan vielä toistaiseksi luottaa. Samoin puolalaisiin kivihiilen tuottajiin ehkä vielä hieman luottoa on, vaikka huolestuttavalta jutut sielläkin näyttävät.

Siltikin nyt, tilanteessa, jossa kumpikin energian muoto voidaan korvata kotimaan kamaralla tuotetuilla kilowateilla, on äärimmäisen suotavaa, että pyrimme energiaomavaraisuuteen.

Vaikka onkin niin, että uraania on kaikkialla Suomen maaperässä, niin tällä hetkellä sen erillinen kaivaminen ja rikastaminen ei ole kannattavaa. Saamme uraanipolttoainetta valmiiksi kapseloituna tuotteena hyvin edullisesti useista eri lähteistä, niin lännestä kuin idästä. Ydinenergiantuotannossa polttoaineen osuus kustannuksista on vain muutaman prosentin luokkaa, eli sillä ei ole suurta merkitystä energian hinnan muodostumisessa. Valmista polttoainetta voimme halutessamme varastoida vaikkapa kahdenkymmenen vuoden tarpeisiin, eikä rahaa mene edelleenkään likimainkaan samaa summaa kuin mitä nyt menee fossiiliisiin polttoaineisiin yhden vuoden aikana.

Joten tämä on ihan no-brainer kaikille perussuomalaisille. Tarvitsemme lisää ydinvoimaa kaikissa kokoluokissa. Se ei poissulje tuulivoimaa. Mikäli joku haluaa rakentaa tuulivoimaloita, niin siitä vaan, mutta olisi suotavaa, että tuulivoimaloiden ylläpitäjille määrättäisiin samankaltainen purkurahastointivelvoite kuin ydinvoimaloiden omistajilla on nyt. Nimittäin ihan kaikki kun ei mene kierrätykseen tuulivoimaloista ja maa- sekä merialueet olisi suotavaa ennallistaa myös.

Talouden kannalta tämä on kokoluokaltaa n. kaksin- tai nelinkertainen asia haittamaahanmuuton kustannuksiin verrattuna. Taivaalle poltetun rahan määrä on n. kaksi miljardia euroa vuosittain pelkästään autoissa. Toinen mokoma sauhuaa taivaalle lämpövoimaloiden piipuista. Ostamme n. 12 miljardilla eurolla sisään fossiilisia ja viemme niistä n. 6-7 miljardilla eurolla tuotteita ulos. Huono diili. Vaihtosuhteen pitäisi olla niin lähellä 1:1 kuin mahdollista, tai korkeampi Suomen hyväksi. Kuvitelkaa mielessänne tilanne, jossa olemme lopettaneet fossiili-isäntiemme ruokkimisen ja hankkiutuneet maahanmuutto-loistalouden ilmiöistä eroon.

Joka vuosi tipahtaa n. 10 miljardiin euroon yltävä ylijäämä taskuun. Mitä kaikkea sillä rahalla voisimmekaan tehdä? Maksetaan vaikkapa velkoja pois näin ensi alkuun.

[AcastusKolya]

Jos meillä olisi runsaasti edullista ydinvoimaa, niin voisimme valmistaa moottoripolttonesteemme itse mm. turpeesta. Gustav Komppa kehitti menetelmänkin, jolla hän sota-aikana tuotti kotilabrassaan polttoaineen omaan autoonsa.

[Mikke70]

jopa virheiden Pekka Haavisto on todennut ydinvoiman olevan siirtymäkauden ratkaisu ilmastomuutoksen ehkäisyyn.

[toumasho]

Jos meillä olisi runsaasti edullista ydinvoimaa, niin voisimme valmistaa moottoripolttonesteemme itse mm. turpeesta. Gustav Komppa kehitti menetelmänkin, jolla hän sota-aikana tuotti kotilabrassaan polttoaineen omaan autoonsa.

Niinpä, tai suoraan yhdyskuntajätteestä. Voisimme kierrättää kaiken biologisen jätteen sisältämän hiilen takaisin hiilivedyiksi. Olisihan se hauskaa, jos Helsinki-Vantaan lentokentällä voisi tankata suomalaisten ihmisten, sikojen ja lehmien paskasta tehtyä kerosiinia. Kentän alle voisi louhia tilat sekä ydinvoimalaitokselle että jätevesien käsittelylaitokselle, kuin myös synteettisen lentokerosiinin tehtaalle. Ainoa asia, mitä näkyisi maanpinnalle, olisi se, että jostain nurkasta puskisi ajoittain laitosten synnyttämää ylijäämähöyryä ulos. Aurauksen määrä voitaisiin luultavimmin nollata, koska reaktorin hukkalämmöllä voitaisiin pitää niin kiito- kuin rullaustiet sulina ympäri vuoden. Mikä säästö siinäkin tulisi, kun ei tarvitsisi kuluttaa minuuttiakaan kentän auraamiseen talvisin. Kesäaikaan syntyvää ylimääräistä lämpöä voitaisiin varastoida myös valtaviin lämpöakkuihin, jotka olisivat kallioon louhittuna kentän välittömässä läheisyydessä. Sieltä sitä voisi sitten ottaa pitkin talvea pakkasten kiristyessä hieman lisää energiaa ulos.

Jos meillä olisi riittävästi energiaa käytössä, niin kaikki jätevedet voitaisiin hiilen talteenoton lisäksi puhdistaa niin, ettei mikään luontoon kuulumaton asia pääsisi takaisin ympäristöä pilaamaan. Kaikki hormonit yms. todella ilkeät jutut saataisiin pois ja käsiteltäviksi sellaisiin prosesseihin, että lopullinen jäte olisi luonnon kannalta täysin neutraalia tavaraa.

Tässä ydinvoimaharrastelussa ei ole mitään muuta kuin vain voittoja ulosmitattavissa, kun sitä vertaa kaikkeen muuhun puuhasteluun muiden energialähteiden kanssa. Kaikki muu näyttää surkealta ja hemmetin hankalalta ydinvoimaan verrattuna. Tämä siis sillä olettamalla, että Ol3 on poikkeus ja tulevaisuudessa rakennetaan sarjavalmisteisia ja EU-standardoituja ydinvoimaloita. Pelkästään Länsi-Suomen vihannestarhat voisivat moninkertaistaa tuotantonsa ja nollata päästöt sillä, että siellä olisi vain n. 100MW tehoisia pienvoimaloita lämmittämässä kasvihuoneet. Mikään ei tietenkään estäisi perustamasta sellaisia vaikkapa napapiirin pohjoispuolelle, mikäli markkinaa ja yritteliäisyyttä löytyy.

Liikennepolttoaineiden ja polttomoottoritekniikkaa ympäröivän infran ja työvoiman suojelu ei kannata. Meillä on muuta käyttöä niille autoalan osaajille, jotka ovat menneet yli kasin keskiarvolla ammattikouluun opiskelemaan autonkorjaajiksi. Uskon, että tulevaisuudessa, joka voi olla hyvinkin lähellä, mäntämoottorit ovat vain harrastusporukan ja puolustusvoimien juttu. Kaikki muu liikkuu sähköllä, etenkin raskas liikenne.

Ydinvoiman lisäämisen tavoite on hyvin perusteltavissa: lisäämällä sen määrää parannamme yhteiskunnan energiaa vaativien prosessien taloudellista hyötysuhdetta ja mahdollistamme uusien prosessien synnyn, jotka luovat uusia työpaikkoja Suomeen. Kilpailukykymme paranee ja olemme vähemmän alttiita sellaisille tapahtumille, joissa energiaa käytetään uhittelun tai kiristyksen välineenä, tai vain sen hintaan tulee suuria heilahteluja.

[Atte Saarela]

Rauli Partanen (jonka puoluekannasta en muuten sitten tiedä yhtään mitään) kirjoittaa Twitterissä siitä miten tyttöhallitus suhtautuu ydinvoimaan ..

(Sinänsä mielenkiintoista miksi rahoitus tuohon tulee juuri STM:ltä, mutta totta hitossa valtion rahoitusta pienreaktoreiden sääntelyn kehittämiseen pitäisi löytyä ilman mitään miettimistä, kun on kuitenkin kyse ihan pikkurahoista ja noinkin tärkeästä asiasta.)

https://twitter.com/Kaikenhuippu/status/1565585342597578752

Ministeriöiden viranhaltijoiden ja johtavien poliitikkojen Suomi näyttääpi olevan #ydinvoima'vastainen, tehokkaan #ilmasto'työn ankeuttaja.
Vahvasti sanottu, kaiken tämän "Suomi on ydinvoiman ja pienreaktoreiden edelläkävijä"-hehkutuksen jälkeen.
Kiukkuinen 🧵 alla 1/

STUK haki STM:ltä rahoitusta pienreaktoreiden sääntelyn kehitykseen ja YEL-uudistukseen yht 800 000 €. Molemmat asioita jotka KAIKKI tietää ihan ykkösprioriteetiksi pienreaktoreiden kaupallisten hankkeiden etenemiselle. Valtionvarainministeriö blokkasi rahoituksen

Tuota STUKin tehtävää ei poistettu, ainoastaan määrärahat. VM budjetti myös olettaa et STUKin maksullinen toiminta (voimayhtiöiltä laskutettu työ) pysyy entisellään vaikka iso asiakas Fennovoima, juuri kaatui. Eh? Ihanku jostain #sisäilmaa sarjasta 3/

Rahan puutteesta ei tunnu olevan kyse sillä esim uusiutuvan #energia'n kaikenlaiseen edistämiseen on laitettu satoja miljoonia.
#ydinvoima on Suomen tärkein puhdas energialähde. Sellaista teknologianeutraaliutta  ja yhteiskunnan kokonaisedun pohdintaa ministeriöissä siis.

Siis karkeasti:
* 800 000€ (pien)ydinvoiman edellytysten parantamiseen, viranomaisten osaamisen kehittämiseen? Ei missään nimessä!
* 200 000 000€ puun polttoon ja muuhun uusiutuvaan energiaan? Ilman muuta!
Ei näytä hyvältä. Kuka tätä hommaa siellä nyt hiekottaa?

[ikuturso]

Tampereen valtuustossa aloite hankkia Tampereelle pienreaktori. Yli puoluerajojen, joista yksi Persu.

-i-

[Charlie]

Tampereen valtuustossa aloite hankkia Tampereelle pienreaktori. Yli puoluerajojen, joista yksi Persu.

-i-

Enemmänkin allekirjoittaneissa:

Ehdotamme, että kaupunki selvittää pienydinvoimalalle soveltuvia sijainteja Tampereella

Tampereella, 29.08.2022
Joonas Kiviranta, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Matti Höyssä, kaupunginvaltuutettu (kok.)
Antti Hiitti, kaupunginvaltuutettu (sd.)
Jaakko Mustakallio, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Allekirjoittaneet:
Aila Dündar-Järvinen, kaupunginvaltuutettu (sd.)
Ilkka Porttikivi, kaupunginvaltuutettu (sd.)
Arto Grönroos, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Anni Molari, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Elina Järvenpää, kaupunginvaltuutettu (kok.)
Sakari Puisto, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Noora Tapio, kaupunginvaltuutettu (vas.)
Milka Hanhela, kaupunginvaltuutettu (vas.)
Ida Leino, kaupunginvaltuutettu (kok.)
Antti Moisander, kaupunginvaltuutettu (ps.)
Ilkka Sasi, kaupunginvaltuutettu (kok.)
Anne-Mari Jussila, kaupunginvaltuutettu (kok.)

https://tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B8f9befd2-6cae-4a51-8e35-3ca7a9695366%7D/6427986

[DuPont]

(Sinänsä mielenkiintoista miksi rahoitus tuohon tulee juuri STM:ltä, mutta totta hitossa valtion rahoitusta pienreaktoreiden sääntelyn kehittämiseen pitäisi löytyä ilman mitään miettimistä, kun on kuitenkin kyse ihan pikkurahoista ja noinkin tärkeästä asiasta.)

Sinänsä rahoitusta tulisi löytyä myös yksityissektorilta, mutta Suomen kaltaisessa sosialistisen pääomaköyhässä maassa tuskin hevin löytyy. Siksi valtio on se vaihtoehto.

[Atte Saarela]

Tässä "Ihmisiä siis eläimiä" podcastin jakso jossa Rauli Partanen puhuu offshore-ydinvoimaloiden rakentamisesta telakoilla.. Kuulostaa todella hyvältä idealta itse asiassa.

Kannattaa kuunnella!

https://www.youtube.com/watch?v=kSow-eccTo8&t=6170

Ratkaisu energiapulaan saattaa hyvinkin olla esim tällaisissa hankkeissa. Valtion taholta tarvitaan hiukan vaivannäköä jotta lainsäädäntö saadaan päivitettyä, mutta aika minimaalisesta vaivannäöstä on kyse, jos siihen vaan viitsittäisiin panostaa.

[Lyyti]

Tässä "Ihmisiä siis eläimiä" podcastin jakso jossa Rauli Partanen puhuu offshore-ydinvoimaloiden rakentamisesta telakoilla.. Kuulostaa todella hyvältä idealta itse asiassa.

Kannattaa kuunnella!

https://www.youtube.com/watch?v=kSow-eccTo8&t=6170

Ratkaisu energiapulaan saattaa hyvinkin olla esim tällaisissa hankkeissa. Valtion taholta tarvitaan hiukan vaivannäköä jotta lainsäädäntö saadaan päivitettyä, mutta aika minimaalisesta vaivannäöstä on kyse, jos siihen vaan viitsittäisiin panostaa.

Puhujan argumentti jäähdytettävyydestä on psk. Ongelmahan on että jäähyvesi on pumpattava monen sadan ilmakehän paineiseen pönttöön.

Uskon että siinä missä ydinvoimaa vastustetaan paljon ongelmatilanteiden totaalisuuden vuoksi (ja siksi ettei tahdota oikeasti toimivia ratkaisuja), pienydinvoimaa vastustetaan lisäksi sen hajautuneisuuden vuoksi. Ison yksikön turvallisuutta ja käytäntöjä on helpompaa valvoa kuin lukuisten pienten saati mobiilien. Bisnesmies on lyhytnäköinen ja ahne, minkä tähden tuo valvonta on välttämätöntä.

Ydinvoiman kannalta pahinta ovat onnettomuudet. Menetelmä on kannattava ja kannatettava. Pitäisi järjellä miettiä tahdotaanko lisätehostusta lisäämällä riskiä. Ongelmahan ei nykyiselläänkään ole ydinvoiman tehottomuus, vaan luvansaannin vaikeus. Sitä motivoidaan turvallisuusongelmilla, joten riskien kasvattaminen on tuskin ratkaisu.

Mielestäni ydinvoimaluvat on kuitenkin annettava tehonmääräisenä. Näin vältetään ahneuden tuoma houkutus tehdä pieni lukumäärä isoja kokeellisia yksiköitä. Politiikka ei ole ydinfysiikkaa; tekisin samanlaisia kuin ranskalaiset sopivaksi katsotun tehon verran. Eritoten kokeilut jättäisin kansakunnille joilla on kyky, resurssit ja lupa luoda uutta ydinteknologiaa.