Kirjoittaja Aihe: Suomen historia  (Luettu 370 kertaa)

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 722
  • Liked: 1029
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Suomen historia
« : 25.08.2021, 17:22:06 »
Suomalaiset saapuivat Suomeen Baltiasta perääntyvän mannerjäätikön perässä 10 000 vuotta sitten. Suomalaiset elivät pohjolassa metsästäjä-keräilijöinä tuhansia vuosia. Vanhin kirjoitetun historian maininta Suomesta on roomalaiselta historioitsijalta Cornelius Tacitukselta teoksessa Germania 100 jälkeen Kristuksen. Nimi Finland on Suomenniemen ikivanha nimi kautta Euroopan. Finland tarkoittaa maan ääri. Jälkeen Kristuksen Suomeen kehittyi voimakkaiden heimopäälliköiden alueita, kuten Finland, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Vanaja, Tavastia ja Karjala, jotka olivat itsenäisiä suomalaisia heimoalueita vuosisatojen ajan. Se oli vasta 1160 jälkeen kristuksen, kun ruotsalaiset valloittajat rantautuivat Turun seudulle ja aloittivat Suomen mantereen liittämisen valtakuntaansa, joka aloitti Tukholman alueelta ja valtasi eteläisen Ruotsin ja alkoi sitten laajentaa Suomen puolelle

The History of Northern Europe: Every Year

https://www.youtube.com/watch?v=m7chLRd28_A
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 722
  • Liked: 1029
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Suomen historia
« Vastaus #1 : 26.08.2021, 13:26:26 »
Suomi syntyi maailmankartalle sillä hetkellä, kun mannerjäätikön peräännyttyä uudet neitseelliset erämaat löytänyt metsästäjä-keräilijä tuli Suomeen ihmisen vaeltaessa ja kehittyessä ja sopeutuessa elämään eri maailman kolkissa. Jääkauden olosuhteissa luonnonvalinta loi eurooppalaisen rodun, joka sopeutui pohjoisen olosuhteisiin. Luonnonvalinnan kautta pohjolassa elävä metsästäjä-keräilijä sai kyvyn selviytyä talvista. Hän metsästeli ja kalasteli ja keräili luonnon antimia ja teki lapsia naisensa kanssa tuhansia vuosia itsenäisenä oman elämänsä herrana

Ruotsalaiset valloittajat tulivat 1160 jälkeen kristuksen ja hallitsivat Suomea 1809 saakka. 1809 Venäjän Keisarikunta valtasi Suomen Ruotsilta. Suomi itsenäistyi 1917 ensimmäisen maailmansodan ja punaisen vallankumouksen melskeissä

Suomi taisteli ensin Finlandian, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Vanajan, Tavastian ja Karjalan johdolla Ruotsia ja Novgorodia vastaan. Sitten suomalaiset taistelivat Ruotsin joukoissa Ruotsin taisteluja. Suomalaiset Hakkapeliitat loivat maineensa taistellessaan Ruotsin taisteluja pitkin Eurooppaa 30 vuotisessa sodassa 1618–1648. Venäjän Keisarikunnan vallattua Suomen Ruotsilta suomalaiset taistelivat Venäjän Keisarikunnan taisteluja Krimin sodassa 1853–1856

Suomi oppi vuosisatojen aikana valtiollisuuden opit ja sodankäyntiä Ruotsilta ja Venäjältä, ja kun aika oli kypsä, suomalaiset itsenäistyivät valtioksi. Suomalaiset haaveilivat itsenäisestä valtiosta jo Ruotsin vallan aikana. Niinä aikoina, kun Suomea hallitsi vieraita kieliä puhuvat hallitsijat, suomalaiset historioitsijat tiesivät Finlandian, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Vanajan, Tavastian ja Karjalan. Finland, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Vanaja, Tavastia ja Karjala olivat siellä koko ajan

Talvisodassa 30. marraskuuta 1939 - 13. maaliskuuta 1940 suomalaiset taistelivat Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan ja torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen. Talvisodan rauhansopimuksessa Suomi antoi Neuvostoliitolle Suomenlahden saaret, Karjalan, Sallan ja Kalastajasaarennon, joka sijaitsee Petsamon kärjessä. Jatkosodassa Suomi lähti hakemaan alueitaan takaisin Neuvostoliiton aloitettua sodan Suomea vastaan. Jatkosodassa 25. kesäkuuta 1941 - 19. syyskuuta 1944 suomalaiset taistelivat Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaan ja torjuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen toistamiseen. Rauhansopimuksessa Suomi antoi Neuvostoliitolle Suomenlahden saaret ja Karjalan ja Sallan ja Petsamon ja maksoi sotakorvaukset, mutta Neuvostoliitto koki kuinka kovan taistelun takana se oli

Kaikki nämä vaiheet ovat perimmältään suomalaisten lukumäärän ja tiedon kasvun tulosta. Suomalaiset ovat Euroopassa asuessaan olleet aina Eurooppalaisissa virtauksissa mukana, elleivät itse vapaaehtoisesti niin ruotsalaisten ja venäläisten tuodessa pakolla sen opin siksi, että Suomi sijaitsee Ruotsin ja Venäjän laajentumishaluisten valtakuntien välissä

Suomalaiset olivat kehittyneet metsästäjä-keräilijöistä maatalousyhteiskunnaksi ja teollisen vallankumouksen tultua suomalaisista tuli tehtaissa työssäkäyviä työläisiä. Nämä kehitysvaiheet laittoivat suomalaiset luonnonvalintaan, jossa parhaiten sopeutuvat selviytyivät parhaiten. Perusluonteeltaan villin ja vapaan metsästäjä-keräilijän on tietenkin haasteellista muuttua maanviljelijäksi ja sitten tehtaissa työssäkäyväksi työläiseksi. Siihen ajoi se, että ihmisiä alkoi olla niin paljon, että lukumäärän ylläpitäminen vaati siirtymistä elintarvikkeita paremmin tuottavaan maatalouteen ja kun ihmisten lukumäärä kasvoi edelleen niin siihen oli vastattava siirtymällä tarvikkeita vieläkin tehokkaammin tuottavaan teolliseen yhteiskuntaan, mutta se metsästäjä-keräilijä on siellä jossakin sielun syvyyksissä yhä edelleen siksi, että ihmisen esi-isät ovat miljoonien vuosien aikana sopeutuneita metsästäjä-keräilijöitä
« Viimeksi muokattu: 04.09.2021, 09:29:36 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 722
  • Liked: 1029
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Suomen historia
« Vastaus #2 : 04.09.2021, 10:08:43 »
Suomi oli irtautunut Venäjän Keisarikunnasta 1917 Venäjällä raivonneen punaisen vallankumouksen melskeissä. 1939-1944 Stalinin tavoite oli liittää Suomi Neuvostoliittoon Stalinin ja Hitlerin Molotov-Ribbentrop etupiirijaon mukaisesti, joka Suomen kohdalla ei yllättäen onnistunut siksi, että Suomi yllättäen taisteli vastaan, joka oli roistoille rankka yllätys. Roistot ovat kovia heikkoja vastaan, mutta heikkoja kovia vastaan. Ja tämän takia käytetään käsitettä Suomen torjuntavoitto Neuvostoliitosta

Kesällä 1944 Mannerheim linjasi, että puna-armeijan suurhyökkäys pysäytetään Vuoksen ja Viipurin väliseen kapeikkoon, ja näin tehtiin. Suomen tykistö tulitti erityisesti järvien välisiä kannaksia ja siltapaikkoja sellaisella tehokkuudella, että puna-armeijan hyökkäys pysähtyi. (Samaan aikaan oli käynnissä kilpajuoksu Berliiniin Neuvostoliiton ja länsiliiton välillä, jota varten Stalin päätti siirtää joukot eteläiselle rintamalle. Kyse oli siitä, että Stalin halusi hyökätä mahdollisimman syvälle länteen ja länsiliitto pyrki estämään sen, ja siksi Neuvostoliitto ja länsiliitto pyrkivät etenemään raivokkaasti, että kilpailu oli siitä kumpi valtaa nopeammin)

Suomella on maastollisia etuja idässä ja lännessä. Lännestä katsottuna Suomi on saari. Idästä katsottuna Suomi on järvien ja soiden ja metsien ja harvan tiestön maa. Karjalan kannas on kannas Suomenlahden ja Laatokan välissä. Kannaksen jakaa kahteen osaan Vuoksi joki. Vuoksi joki ja Suomenlahden rantaviiva muodostavat kapeikon Viipurin ja Vuoksen väliin, jota korostin piirtämällä kartalle siniset rantaviivat ja punaisen linjan. Valitsin punaisen värin siksi, että red line tarkoittaa rajaa, jonka ylittäminen on kielletty. Että Mannerheim jysäytti kämmenellään tähän punaisen linjan

Neuvostoliiton piti edetä Helsinkiin 15.7.1944, mutta siinä oli ikävästi Suomen armeija välissä

Lainaus
Venäjä aloitti strategisen suurhyökkäyksen Suomen miehittämiseksi 9.6.1944 Karjalan Kannaksella. Leningradin Rintaman komentajana toimi kenraalieversti Leonid Govorov. Venäjän ylijohdon suunnitelmien mukaisesti kenraali Kirill Meretskovin johtama Karjalan Rintama aloitti suurhyökkäyksensä Syväriltä 20.6.1944. Helsingissä puna-armeijan piti olla 15.7.1944

https://jput.fi/kolme_torjuntavoittoa_karjalan_kannaksella.htm
« Viimeksi muokattu: 04.09.2021, 10:30:14 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Tagit: