Englannin kieli merkittävänä osana suomalaista yhteiskuntaa

[Väestönvaihtaja]

Suomen tulevaisuus ei näytä lupaavalta. Kantaväestö vanhenee. Taloudella ei ole viime vuosina mennyt hääppöisesti. Etelä-Euroopan euromailla on mennyt jopa vielä huonommin kuin Suomella. Tulevaisuudessa eteläisemmät euromaat takuulla vaativat suomalaisilta suurempia tulonsiirtoja. Jopa ilman näitä etelä-Eurooppaan kohdistuvia tulonsiirtoja suomalaisen hyvinvointivaltion rahoitus kohtaa haasteita. Suomessa asuu huonosti työllistyviä humanitaarisia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisten oppimistulokset ovat kantaväestöä jäljessä. Osa maahanmuuttajataustaisista, niin ensimmäisen kuin toisen polven maahanmuuttajista, sortuu rikoksen tielle. Huonosti kotoutuvien maahanmuuttajien ongelmat näyttävät muun Euroopan tavoin periytyvän myöhemmille maahanmuuttajasukupolville. Syrjäisen sijainnin, kylmän ilmaston, heikon palkkatason ja korkean verotuksen sekä tuntemattomuuden vuoksi Suomi ei ole ulkomaalaisille osaajille houkutteleva kohde. On mahdollista, että Suomi on tulevaisuudessa vielä vähemmän houkutteleva kohde työ- ja opiskeluperäisille maahanmuuttajille. Taloudesta ja turvallisuudesta on pidettävä huolta. Ilokseni voin kertoa monen tuntemani maahanmuuttajan tiedostavan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien sopeutumisongelmat Euroopassa - eivätkä he pidä näitä sopeutumisongelmaisia maahanmuuttajina minään Suomen vetovoimaa nostavina henkilöinä.

Minulla on kunnia tuntea lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia. He ovat juuri sellaisia osaajia joita Suomi tarvitsee, kaipaa ja himoitsee. Heitä yhdistää sama asia: he eivät puhu suomea tai ruotsia juuri yhtään. Joukossa on sekä pitkään Suomessa asuneita että vain muutaman vuoden Suomessa asuneita. He eivät koe tarvetta suomen osaamiselle. Englannilla hoituu asiat niin töissä kuin vapaalla. Oikeastaan ainoat tuntemani suomea enemmän opiskelleet ulkomaalaiset ovat he, jotka ovat kokeneet Suomen kansalaisuuden tarpeelliseksi. Kaikilla ulkomaalaisilla ei ole tarvetta Suomen passille. Ylipäätään he eivät koe olevansa suomalaisia Suomessa. He eivät kossun voimalla laula Kari Tapion Olen Suomalaista räkälässä. He eivät kansallispuvussa tavaa Kalevalaa. He voivat arvostaa ja viihtyä suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta muutaman miljoonan ihmisen puhumaa marginaalikieltä he eivät näe tarpeelliseksi itselleen.

Nostin esille toisessa aiheessa, kuinka pelkästään Aalto-yliopistossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on jo itsessään kohtalainen määrä, mutta kun mukaan lisätään kandidaattiopiskelijat, jatko-opiskelijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, on selvää, että pääkaupunkiseudulla on merkittävä ulkomaalaisten opiskelijoiden väestö. Opetusta on muutettu englannin kieliseksi: Aallossa suurin osa maisteriohjelmista on englanniksi. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kansainvälistymisen eteen tekemä työ kantaa hedelmää. Englannin kielellä on saatu houkuteltua lahjakkaita ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka englannin kielellä voidaan houkutella Suomeen ulkomaalaisia kykyjä.  Voin oman opiskeluaikaisen kokemukseni perusteella kertoa pääkaupunkiseudulla olevan opiskelija-asunnoista koostuvia pihapiirejä, joissa suomalaiset opiskelijat ovat pieni vähemmistö - ja ne siellä asuvat ulkomaalaiset opiskelijat eivät suinkaan puhuneet suomea tai ruotsia.

(Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita kansainvälisten opiskelijoiden rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti viettäneet monilla tavoin nautinnollista aikaa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.)

Lukija saattaa aprikoida: Suomessa on jo englannilla pärjääviä ulkomaalaisia osaajia, joten miksi vahvistaa englannin asemaa Suomessa? Jotta saisimme enemmän kaivattuja osaajia Suomeen. Maailmalla on mainostettava suomalaisten englannin osaamista. Englanninkielinen varhaiskasvatus on vetovoimatekijä osaajille, joilla on lapsia tai aikeita hankkia lapsia. Yhteistyön viranomaisten on sujuttava englanniksi ilman mitään ongelmia. Englanti on osaajien houkuttelemisessa matalalla roikkuva hedelmä.

Myös jatkossa voidaan vaatia välttävää suomen tai ruotsin osaamista kansalaisuuden ehtona, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Muutoksen tuulet puhaltavat. Suomen suurimman kaupungin pormestari Juhana Vartiainen ehdotti Suomen pääkaupungin muuttamista englannin kieliseksi. Espoo ja Vantaa ovat kieliasiassa jo edenneet. Englannin aseman vahvistaminen Suomessa ei enää ole mitään anglofiilistä teoriaa, vaan se on totisinta totta.

Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.

[Tabula Rasa]

Millä tapaa nuo maisterit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa? Minun nähdäkseni ongelma on että koulutus ja muu nuorisokenttä on rakennettu  paljon isommalle väkimäärälle jolloin jos oppilaat loppuu, koulu pitäisi sulkea ja myydä muuhun käyttöön sen sijaan että maksaa ulkomaalaisille siitä että opiskelevat suomessa. Lisäksi kyseenalaistan ylipäänsä englanniksi tarjotun koulutuksen mielekkyyden julkisrahoitteisesti. Sen tarve suomalaiselle yhteiskunnalle on ainoastaan suomessa marginaalisen pienillä erikoisaloilla joissa kotimaista osaamista ei käytännössä juuri ole.

Yksinkertaisesti monikulttuurinen ja muun kuin suomenkielinen suomi ei ole enää suomi vaan pohjoinen maapläntti kielipuolista ja juuretonta väkeä. Mikäli ko henkilöt olisivat oikeasti taitavaa väkeä, niin 80%+ oppii auttavasti peruskielitaidon vuodessa ja tyydyttävän tason parissa. Myös vakavan keskustelun paikka tulisi olla mikäli SUOMEN pääkaupungissa puhutaan niin vähän kantakieltä ettei sitä opi enää ihmisten kanssa peruselämisen yhteydessä. Ne tutut ketkä lähteneet maailmalle ovat oppineet italiat, japanit ja saksat varsin hyvälle tasolle muuteman työvuoden sisään, joten ihmettelen kovasti mikä estää kieltä oppimasta ja mihin muka englannin aseman vahvistamista tarvittaisiin mikäli se jo nyt toimii ilman ongelmia?

[Golimar]

Vaihdetaan suomen kieli pidginiksi, siitähän se kasvuloikka uudelle tasolle syntyy.

X

Here are 20 examples of Nigerian pidgin.

How you dey?
This is pidgin for 'How are you?' With friends, you can also say:

How na?
How far/body?
You can respond by saying:

I dey (I am fine)
I dey Kampe (I am doing well)
You too much
This is pidgin for:

You are far too kind.
Thank you.
Good job!
I wan Chop or I dey H
Unlike the English word, 'chop' which implies that something is being sliced or hacked; in pidgin it means 'food'. So 'I wan Chop' or 'I dey H' means 'I want to eat' or 'I am hungry.'

To show that you are extremely hungry, you can say:

Hunger dey tear my belle.
Hunger wan kill me.
When you hear, 'You don chop up?' the speaker means 'You are prospering or have put on some weight.'

Dis food sweet well, well
This phrase means 'This meal is delicious'. You can also say 'Dis food sweet no be small.'

K-leg
The situation or topic is either suspicious or untrue.

For instance, one could say: ‘You sure of dis tin wey you dey talk so? Dis matter get k-leg.’

It means, ‘Are you sure of what you are saying? This doesn’t seem true.’

E be like film
This phrase is used to express incredulity, especially when reporting a scenario, movie or circumstance.

For instance, a person reporting an accident that happened quickly could say:

'di way wey di car tumble ern, e be like film!’ meaning ‘the way the car tumbled was just like in the movies, or incredible.’

Sometimes we switch it with ‘e be like magic.’

Abi?
This means ‘Right?’ or 'Isn’t it?'

For example, if you're shopping for lemons you might say: ‘Dis bag na lemon green e be, abi?’

It means: 'The shade of green on this bag is lemon green, right?’

Na so/Na so?
This means 'It is so' or 'I concur/ is that so?

‘No be so’ means ‘It is not so.’

‘I no gree’ means ‘ I disagree.’

For instance, you could ask: ‘No so dem dey fry meat, abi?

It means: ‘This is how meat is fried, right?’ Someone could answer saying ‘na so’, meaning ‘yes’ or even say ‘ern-ern, na so?’ if they are not sure of the answer.

Notin Spoil
‘Notin spoil’ means ‘all is well.’

If for instance you were in the kitchen, cooking with a friend, then you both step out for a bit and realise that the meal is burning, then one person runs off to check, you might have this conversation:

You: ‘Di food burn?’ or ‘notin spoil abi?’ meaning ‘ did the meal burn?’

Response: ‘E burn small, but notin spoil.’ Meaning ‘Yes, it did but not enough to ruin it’ but if he simply says ‘Notin spoil’ it means ‘All is well, the meal is intact.’

Gbam!
This is a response that means 'exactly or precisely.'

You can use the suffix '–solutely' from the word 'absolutely' to create 'Gbamsolutely', which is used in more sophisticated circles.

Abeg
This simply means 'Please.'

You could say, 'Abeg come chop food' which is an invitation to a meal. It means ‘Please, come and join me.’

I no get
‘I no get anytin to tell you’ means, 'I have nothing to say to you' or 'I have no words.'

If you're shopping you might say ‘I no get basket of tomatoes for house.’ This means, ‘I don’t have a basket of tomatoes at home.’

Go Slow
This means 'Traffic Jam.’ You will hear people say things like ‘Go slow hold me as I dey com.' It means ‘On my way here, I was help up in a traffic jam.’

Comot
This could mean 'go', 'leave', or 'get out!'

Make we comot (Let us go out)
Comot from dia ( leave)
Comot! (Get out!)
Dey
This is the pidgin form of the verb 'to be'.

For example, ‘You too dey tear head!’ means ‘you are too quarrelsome or short-tempered.’

‘Tear head’ means angry or quarrelsome.

Wetin?
This means 'What?'

While wetin dey happen?' means 'What is going on?'

I Sabi
'I know', or 'I understand.'

Wahala
Wahala means 'Trouble', and its meaning can change depending on context.

When someone says 'No wahala, they could mean 'Yes' or 'No problem'.

The flip side is 'Wahala dey o', meaning there is a problem. It is rare for this word to stand alone, except to express surprise at a disconcerting situation.

'Gbege' and 'Yawa' also mean 'trouble'.

God don butter my bread
God has answered my prayers.

X

https://www.britishcouncil.org/voices-magazine/nigerian-pidgin-words-phrases

[Tabula Rasa]

Miksei samantien siirrytä digiaikaan ja vaihdeta binääriksi?

[IDA]

Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.

Aiheen ei tarvitse välttämättä herättää tunteita lainkaan. Se on ihan rationaalisesti osoitettavissa puhtaaksi puolikieliseksi roskaksi. Itse kirjoittajakaan ei olisi osannut kirjoittaa sitä englanniksi niiin, että se ei olisi herättänyt englantia äidinkielenään puhuvissa säälinsekaista huvitusta.

[Histon]

Tämä YLE:n tuore juttu sopii tähän keskustelunavaukseen kuin nyrkki silmään.

https://yle.fi/uutiset/3-12108445

Teknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan – Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla

Teknologiateollisuuden mukaan tuleva osaajapula ratkaistaan työperäisellä maahanmuutolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuspäällikön mukaan Suomessa työnantajat ovat ehkä tottuneet siihen, että koulujärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa.
[...]
Nokialla on käsillään herkullinen kasvun paikka 5G-teknologian alkuvaiheessa. Edessä voi häämöttää entistä parempi mobiililaajakaista, esineiden ja asioiden internet ja ties mitä muuta, mutta osaajapula huolettaa Nokian Suomen maajohtajaa Tommi Uittoa.

Edellisen kolmen vuoden aikana Nokia on palkannut Suomessa noin 1 200 vakinaista työntekijää pääasiassa tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tänä vuonna haettavaksi tuli 500 työpaikkaa, mutta niistä vielä parisataa on Uiton mukaan täyttämättä.
[...]
Nokia ei ole yksin. Alan työmarkkinajärjestön Teknologiateollisuus ry:n tuoreen selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puolet 130 000:sta selittyy eläköitymisellä, puolet odotetulla kasvulla.

Pulaa on tietenkin digiosaajista, mutta kasvavaa tarvetta olisi myös vähähiilisyyden, kiertotalouden ja ilmastoteemojen osaajille. Vajetta on myös niin sanotusti tavallisista ammattilaisista, kuten hitsareista tai robotin käytön osaajista konepajateollisuudessa.
[...]
Teknologiateollisuus esitteli selvitystä tiistaina tiedotustilaisuudessa. Osaajapulan ratkaisuiksi ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä, täsmäkoulutusta ja myös sen varmistamista, että opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun ja valmistuvat.

Yli muiden teemojen nousi kuitenkin työperäinen maahanmuutto – tai Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntysen sanoin työhön johtava maahanmuutto.

– Olemme alkaneet puhua hieman laajemmasta termistä. Tulipa henkilö Suomeen työn tai koulutuksen takia, puolisona tai lapsena, niin näemme tärkeänä, että jonkin ajan kuluttua hän työllistyy ja tekee suomalaisen yhteiskunnan eteen työtä, Pöntynen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomen nykyinen hallitus on lupautunut nopeuttamaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja. Eduskunnan käsittelyssä on nyt esitys D-viisumista, joka helpottaisi aluksi ainakin erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahanmuuttoa.

Se yksinään ei Teknologiateollisuudelle riitä.

– Lisäksi tarvitsemme vahvasti parempaa kotouttamista. Se vaatii varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden tarjoamista esimerkiksi englannin kielellä, eikä siihen ole vielä tartuttu, Pöntynen toteaa.
[...]

[Hjuu Hefnöö]

Minulla on kunnia tuntea lukuisia pääkaupunkiseudulla asuvia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia. He ovat juuri sellaisia osaajia joita Suomi tarvitsee, kaipaa ja himoitsee. Heitä yhdistää sama asia: he eivät puhu suomea tai ruotsia juuri yhtään. Joukossa on sekä pitkään Suomessa asuneita että vain muutaman vuoden Suomessa asuneita. He eivät koe tarvetta suomen osaamiselle. Englannilla hoituu asiat niin töissä kuin vapaalla. Oikeastaan ainoat tuntemani suomea enemmän opiskelleet ulkomaalaiset ovat he, jotka ovat kokeneet Suomen kansalaisuuden tarpeelliseksi. Kaikilla ulkomaalaisilla ei ole tarvetta Suomen passille. Ylipäätään he eivät koe olevansa suomalaisia Suomessa. He eivät kossun voimalla laula Kari Tapion Olen Suomalaista räkälässä. He eivät kansallispuvussa tavaa Kalevalaa. He voivat arvostaa ja viihtyä suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta muutaman miljoonan ihmisen puhumaa marginaalikieltä he eivät näe tarpeelliseksi itselleen.

Eli kuvasit siis normi expatin. Kuten sanoit expat vaan “viihtyy” jossain, mutta heti kun tulee parempi tarjous tai vähän kovempi syysmyrsky niin nää expatit lähtee ensimmäisenä häntä koipien välissä lipettiin. Tämä on on ihan sallittua, mutta näistä viihtyjistä kannattaa tosiaan pitää erillään ne miehet ja naiset, eli nää kossun voimalla laulavat suomalaiset, jotka sotivat tämän maan puolesta ja nostivat sen raa’alla työllä pohjamudista yhdeksi maailman parhaista valtioista, jotta nyt täällä saa käydä viihtymässä niinkin sivistymättömiä “osaajia”, jotka eivät 10 vuoden oleskelunkaan jälkeen pysty opettelemaan yhtään suomea tai ehkä vielä pahempi edes ymmärrä miksi sen opettelu on tarpeellista.

Nostin esille toisessa aiheessa, kuinka pelkästään Aalto-yliopistossa on 1700 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Tämä on jo itsessään kohtalainen määrä, mutta kun mukaan lisätään kandidaattiopiskelijat, jatko-opiskelijat ja muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, on selvää, että pääkaupunkiseudulla on merkittävä ulkomaalaisten opiskelijoiden väestö. Opetusta on muutettu englannin kieliseksi: Aallossa suurin osa maisteriohjelmista on englanniksi. Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kansainvälistymisen eteen tekemä työ kantaa hedelmää. Englannin kielellä on saatu houkuteltua lahjakkaita ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka englannin kielellä voidaan houkutella Suomeen ulkomaalaisia kykyjä.  Voin oman opiskeluaikaisen kokemukseni perusteella kertoa pääkaupunkiseudulla olevan opiskelija-asunnoista koostuvia pihapiirejä, joissa suomalaiset opiskelijat ovat pieni vähemmistö - ja ne siellä asuvat ulkomaalaiset opiskelijat eivät suinkaan puhuneet suomea tai ruotsia.

Kyllä se houkutteleva tekijä on maksuton opiskelu. Englanninkielisiä ohjelmia kun on lähes kaikkialla muuallakin. Englanninkieliset ohjelmat ainakin maisteritasolla ja varsinkin tietyillä aloilla ovat ihan järkevä juttu, mutta ulkomailta tulleille tulee olla lukukausimaksu. Suomalaisten veronmaksajien tehtäviin ei kuulu kouluttaa ulkomaalaisia, joiden tarkoitus on ottaa hölmöläisiltä löysät rahat pois ja lähteä samantien muualla.

Lukija saattaa aprikoida: Suomessa on jo englannilla pärjääviä ulkomaalaisia osaajia, joten miksi vahvistaa englannin asemaa Suomessa? Jotta saisimme enemmän kaivattuja osaajia Suomeen. Maailmalla on mainostettava suomalaisten englannin osaamista. Englanninkielinen varhaiskasvatus on vetovoimatekijä osaajille, joilla on lapsia tai aikeita hankkia lapsia. Yhteistyön viranomaisten on sujuttava englanniksi ilman mitään ongelmia. Englanti on osaajien houkuttelemisessa matalalla roikkuva hedelmä.

Myös jatkossa voidaan vaatia välttävää suomen tai ruotsin osaamista kansalaisuuden ehtona, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Muutoksen tuulet puhaltavat. Suomen suurimman kaupungin pormestari Juhana Vartiainen ehdotti Suomen pääkaupungin muuttamista englannin kieliseksi. Espoo ja Vantaa ovat kieliasiassa jo edenneet. Englannin aseman vahvistaminen Suomessa ei enää ole mitään anglofiilistä teoriaa, vaan se on totisinta totta.

Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.

Sori, mutta yllä kuvattu on pelokkaan kaverin mentaliteetti eli sellaisen jolta puuttuu itsekunnioitus ja siitä syystä kukaan ei myöskään kunnioita tämmöistä kaveria, vaan ulkomailla sille naureskellaan. Suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole tukea pääkaupunkiseudun muuttamista englanninkieliseksi enklaaviksi saatikka englanninkielen virallistamista Suomessa. Kieli on yksi oleellisimmista osista suomalaista kulttuuria ja jos sen asemaa on valmis heikentämään, jotta saa jonkun verran enemmän kaiken palvelun englanniksi vaativia ulkomaisia “osaajia”, jotka lähtevät lipettiin heti jos edes näyttää siltä, että heidän pitäisi uhrata jotain Suomen eteen, niin otan kyllä todella osaa. Lievästi sanottuna halvalla menee. Kyse on tietysti arvovalinnasta. Joko englanti on virallinen kieli Islannissa? Miksi Suomi ei Ruotsin tai Venäjän vallan aikana ottanut käyttöön ruotsia tai venäjää? Oltaisiin saatu enemmän osaajia Ruotsista ja Venäjältä, jos rahvaillekkin olisi opetettu ruotsia tai venäjää.

[Väestönvaihtaja]

Ilahduttava nähdä aiheen synnyttäneen keskustelua. Aihe herätti hommalaisissa huolia ja murheita, mikä ei ole lainkaan yllättävää. Pyrin tässä lievittämään näitä pelkoja.  Osa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista ei välttämättä tajua, kuinka paljon pääkaupunkiseudulla on suomea ja ruotsia puhumattomia ihmisiä.

Millä tapaa nuo maisterit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa?

He tuovat suomalaiseen yhteiskuntaan paljon kaivattua osaamista. Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita heidän rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti monilla tavoin nauttineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa vietetystä ajasta.

Elinkeinoelämässä on huomattu kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali. "Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen."

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouskonservatismi-koki-pistetappion-varman-risto-murto-pitaa-kotimaista-eu-keskustelua-nurkkakuntaisena/

Mikäli ko henkilöt olisivat oikeasti taitavaa väkeä, niin 80%+ oppii auttavasti peruskielitaidon vuodessa ja tyydyttävän tason parissa.

He ovat taitavaa väkeä. Syy miksi he eivät opi suomea on se, etteivät he ole nähneet syytä oppia sitä.

Itse asiassa tuntemani suomea osaavat maahanmuuttajat tuppaavat olemaan matalamman koulutustason maahanmuuttajia. Heillä onkin hyvä syy opiskella suomea: kansalaisuus. Monelle osaajalle Suomen kansalaisuus ei ole yhtä tärkeä asia kuin heille.

Myös vakavan keskustelun paikka tulisi olla mikäli SUOMEN pääkaupungissa puhutaan niin vähän kantakieltä ettei sitä opi enää ihmisten kanssa peruselämisen yhteydessä.

Ei Helsingissä tietenkään opi suomea, jos sitä ei tarvitse.

Ne tutut ketkä lähteneet maailmalle ovat oppineet italiat, japanit ja saksat varsin hyvälle tasolle muuteman työvuoden sisään, joten ihmettelen kovasti mikä estää kieltä oppimasta ja mihin muka englannin aseman vahvistamista tarvittaisiin mikäli se jo nyt toimii ilman ongelmia?

Italiassa, Saksassa ja varsinkin Japanissa paikalliset puhuu huonompaa englantia kuin suomalaiset. Lisäksi kyseisiä kieliä puhutaan paljon enemmän kuin suomea, mikä motivoi opiskeluun.

Pari viikkoa sitten eräs Suomessa asuva japanilainen totesi twitterissä, että kun suomalaiset sanovat etteivät he puhu englantia, se tarkoittaa etteivät he puhu täydellistä englantia. Japanilaisten sanoessa saman he tarkoittavat etteivät he oikeasti puhu englantia.

[Väestönvaihtaja]

Aihe voi olla tunteita herättävä. Erityisesti englantia osaamattomat suomalaiset voivat verhota pelkonsa aggressioksi. Heille suosittelen kieliopintoja ja avaraa mieltä. Huoli pois: peruspalvelut ovat toki jatkossakin saatavilla suomeksi. Pidetään samalla huoli suomen kielestä, niin hyvä tulee. Luodaan positiivista henkeä ja koheesiota suomenkielisten kesken. Pidetään kaikki suomea puhuvat ihmiset mukana eikä anneta kenenkään syrjäytyä, niin ei englannin kielikään ole uhka. Erityisesti syrjäseuduilla jatkossakin pärjännee suomella ihan mainiosti.

Aiheen ei tarvitse välttämättä herättää tunteita lainkaan. Se on ihan rationaalisesti osoitettavissa puhtaaksi puolikieliseksi roskaksi. Itse kirjoittajakaan ei olisi osannut kirjoittaa sitä englanniksi niiin, että se ei olisi herättänyt englantia äidinkielenään puhuvissa säälinsekaista huvitusta.

Viestisi perusteella on ilmeistä, että aihe herätti sinussa suuria tunteita. Antamasi väärä todistus minun englannin osaamisesta on siitä selvä merkki. Sinun ei kannata olla huolissani siitä, kuinka minulta luonnistuu kommunikointi englantia äidinkielenään puhuvien kanssa, sillä se kyllä luonnistuu aivan mainiosti. :-)

Yleisesti annan sellaisen vinkin, että kannattaa olla olettamatta liikoja muista keskustelijoista. Olen internetissä törmännyt jo tarpeeksi elämänsä esson baarissa viettäneisiin keski-ikäisiin ukkoihin, jotka luulevat kaikkien muiden keskustelijoiden olevan samanlaisia kuin he itse. Kun ei ole hoksnokkapäätä eikä laajaa elämänkokemusta, niin sitä automaattisesti saattaa kuvitella muiden internetin käyttäjien olevan samanlaisia kuin itse on. Sellainen oletus on kuitenkin virheellinen eikä kerro muusta kuin olettajan ahtaasta maailmankuvasta.

[Väestönvaihtaja]

Tämä YLE:n tuore juttu sopii tähän keskustelunavaukseen kuin nyrkki silmään.

https://yle.fi/uutiset/3-12108445

Teknologiateollisuus pelkää Suomen näivettyvän osaajapulaan – Nokia: Jos emme saa työvoimaa, työt tehdään sitten muualla

Teknologiateollisuuden mukaan tuleva osaajapula ratkaistaan työperäisellä maahanmuutolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuspäällikön mukaan Suomessa työnantajat ovat ehkä tottuneet siihen, että koulujärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa.
[...]
Nokialla on käsillään herkullinen kasvun paikka 5G-teknologian alkuvaiheessa. Edessä voi häämöttää entistä parempi mobiililaajakaista, esineiden ja asioiden internet ja ties mitä muuta, mutta osaajapula huolettaa Nokian Suomen maajohtajaa Tommi Uittoa.

Edellisen kolmen vuoden aikana Nokia on palkannut Suomessa noin 1 200 vakinaista työntekijää pääasiassa tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tänä vuonna haettavaksi tuli 500 työpaikkaa, mutta niistä vielä parisataa on Uiton mukaan täyttämättä.
[...]
Nokia ei ole yksin. Alan työmarkkinajärjestön Teknologiateollisuus ry:n tuoreen selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puolet 130 000:sta selittyy eläköitymisellä, puolet odotetulla kasvulla.

Pulaa on tietenkin digiosaajista, mutta kasvavaa tarvetta olisi myös vähähiilisyyden, kiertotalouden ja ilmastoteemojen osaajille. Vajetta on myös niin sanotusti tavallisista ammattilaisista, kuten hitsareista tai robotin käytön osaajista konepajateollisuudessa.
[...]
Teknologiateollisuus esitteli selvitystä tiistaina tiedotustilaisuudessa. Osaajapulan ratkaisuiksi ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä, täsmäkoulutusta ja myös sen varmistamista, että opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun ja valmistuvat.

Yli muiden teemojen nousi kuitenkin työperäinen maahanmuutto – tai Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntysen sanoin työhön johtava maahanmuutto.

– Olemme alkaneet puhua hieman laajemmasta termistä. Tulipa henkilö Suomeen työn tai koulutuksen takia, puolisona tai lapsena, niin näemme tärkeänä, että jonkin ajan kuluttua hän työllistyy ja tekee suomalaisen yhteiskunnan eteen työtä, Pöntynen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Suomen nykyinen hallitus on lupautunut nopeuttamaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja. Eduskunnan käsittelyssä on nyt esitys D-viisumista, joka helpottaisi aluksi ainakin erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahanmuuttoa.

Se yksinään ei Teknologiateollisuudelle riitä.

– Lisäksi tarvitsemme vahvasti parempaa kotouttamista. Se vaatii varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden tarjoamista esimerkiksi englannin kielellä, eikä siihen ole vielä tartuttu, Pöntynen toteaa.
[...]

Hyvä nosto. Suomi tarvitsee ulkomaisia osaajia. Tässä ulkomaalaiset opiskelijat voivat olla keskeisessä roolissa, jos Suomi oppii hyödyntämään heidän potentiaaliaan paremmin. Haluammeko säilyttää hyvinvointivaltion? Siitä tässä on kyse.

Kannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia. 

Minä luotan Teknologiateollisuuden arvioon. Englannin kielen on oltava keskeisessä asemassa, mikäli haluamme Suomeen ulkomaalaisia osaajia.

[-PPT-]

Tästä aiheesta on ennenkin ollut keskustelua. Tosiasia kuitenkin on, piti siitä tai ei, että Suomessa pystyy elämään englanniksi vuosikausia. Olen sen mm omalla työpaikallani todistanut.

No, on tietenkin eroa että onko kyseessä suuryritys vai jokin Reiskan autokorjaamo mutta ymmärtänette mitä tarkoitan.

Ilmeisesti tilanne on sama muissakin Pohjoismaissa mutta yritäpä elää koko elämäsi englanniksi esim Saksassa tai Ranskassa. Ei muuten onnistuisi.

[Väestönvaihtaja]

Sori, mutta yllä kuvattu on pelokkaan kaverin mentaliteetti eli sellaisen jolta puuttuu itsekunnioitus ja siitä syystä kukaan ei myöskään kunnioita tämmöistä kaveria, vaan ulkomailla sille naureskellaan.

Tämä on höpöhöpöä. Itsekunnioitusta minulla on aivan riittävästi, eikä minulle myöskään naureskella ulkomailla. Koska minulla on itsekunnioitusta riittävästi, en pelkää erilaisia kieliä puhuvia ihmisiä.

Suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole tukea pääkaupunkiseudun muuttamista englanninkieliseksi enklaaviksi saatikka englanninkielen virallistamista Suomessa. Kieli on yksi oleellisimmista osista suomalaista kulttuuria ja jos sen asemaa on valmis heikentämään, jotta saa jonkun verran enemmän kaiken palvelun englanniksi vaativia ulkomaisia “osaajia”, jotka lähtevät lipettiin heti jos edes näyttää siltä, että heidän pitäisi uhrata jotain Suomen eteen, niin otan kyllä todella osaa. Lievästi sanottuna halvalla menee. Kyse on tietysti arvovalinnasta.

Kyse ei tietenkään ole englannin kielisestä enklaavista eikä sellaista ole näköpiirissä maahanmuuttajien nykyisillä määrillä. Pikemminkin on kyse siitä, että hyödynnettäisiin paremmin suomalaisten kohtuullisen hyvää englannin osaamista.

Suomen kieli tuskin kuihtuu seuraavien vuosikymmenien aikana, mutta englannin kielen tullee ottamaan suuremman roolin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen on varmasti paikallaan matalan koulutustason maahanmuuttajilla, jotka sitä tarvitsevat työpaikoillaan ja ehkä muuallakin. En vastusta tätä. Uskon matalamman koulutustason maahanmuuttajien haluavan Suomen kansalaisuuden, mikämyös toimii motivaattorina suomen tai ruotsin opiskeluun.

[Tabula Rasa]

Hyvä nosto. Suomi tarvitsee ulkomaisia osaajia. Tässä ulkomaalaiset opiskelijat voivat olla keskeisessä roolissa, jos Suomi oppii hyödyntämään heidän potentiaaliaan paremmin. Haluammeko säilyttää hyvinvointivaltion? Siitä tässä on kyse.

Kannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia. 

Minä luotan Teknologiateollisuuden arvioon. Englannin kielen on oltava keskeisessä asemassa, mikäli haluamme Suomeen ulkomaalaisia osaajia.

Nuo ongelmanaiheuttajat ovat vasemmistoaktivistit ja matut. Ja syyt ovat niiden idologiassa, eli oppilasaineksessa. Kehitysvammaisesta ei tule tohtoria muuten kuin vasemmiston propagandassa. Potentiaalimme hyödyntäminen on kiinni nimenomaan siitä että osaavat saisivat tarvittua tukea kasvuaan kohti korkean tuottavuuden työtä.

Kehitysvammatason tulonsiirtomatujen ja omaan sänkyyn paskovien vasurien koulutus on mitä suurinta resurssien hukkaa ja tuollaisten asennevammojen yhteismitallista opetustarjontaa eli suomeksi niiden opinhaluisten koulunkäynnin pilaamista tulisi vähentää ja asennevammaiset viskata pihalle kaikista koululaitoksista, niin oppilas kuin opettajapuolella. Sosiaalietuudet voisi sitoa peruskoulun riittävällä tasolla suorittamiseen tai vaihtoehtoisesti täysi-ikäisyyden rajaksi ja samalla omaan päätösvaltaan kykenevän rajaksi tuo. Kallukoulut tms ei huvita laitokset ihan erikseen ja sen verran heikkotasoisiksi etteivät houkuta ketään. Toki vaatisi sen että koulussa kenkää tulisi perseilystä ihan hiton paljon helpommin kuin nyt ja sitä hoidettaisiin ihan muuten kuin nykyisellä armovitosilla ilman minkäänlaista osaamista-touhuilla. Toiselta luokalta ei tule päästä enää pois ilman lukutaitoa ja vaaditut lasku, yms luonnontiedeainetasot on helppo laatia ja noudattaa.

Nuo ulkomaiset osaajat ovat juurikin näitä kehitysmaamatuja joita kiinnostaa lähinnä helppo raha. Oikeasti osaavat eivät tule tänne koska saavat moninkertaisen rahan ja hyvinvoinnin samalla osaamisella muualta. Nokioiden ja muiden ainoa ongelma on etteivät voi kilpailla eunkiinalaisten(eli jonnekin italiaan kuskatun kiinalaisorjatyövoiman) tms ihmissalakuljettajien polkemien kehitysmaapalkkojen kanssa rehellisillä keinoin, jolloin vapaan liikkuvuuden neljästä peruspilarista on jo työvoiman liikkuvuus selkeästi sitä ihtiään ja vahvasti. Joten jos valitsevat kilpailla kehitysmaaorjilla niin silloin en näe mitään moraalista ongelmaa pistää kiinni sellaiset puljut. Talous jossa ei kannata normaalilla palkalla tehdä, on paskottu niin perusteellisesti ettei sellaisella yrityksellä tai sen taustavoimilla tulisi olla mitään asiaa vapaille markkinoille.

[Tabula Rasa]

Ilahduttava nähdä aiheen synnyttäneen keskustelua. Aihe herätti hommalaisissa huolia ja murheita, mikä ei ole lainkaan yllättävää. Pyrin tässä lievittämään näitä pelkoja.  Osa pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista ei välttämättä tajua, kuinka paljon pääkaupunkiseudulla on suomea ja ruotsia puhumattomia ihmisiä.

Millä tapaa nuo maisterit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa?

He tuovat suomalaiseen yhteiskuntaan paljon kaivattua osaamista. Pienimpänä muttei vähäisempänä seikkaina voidaan mainita heidän rikastuttavan suomalaisten kanssaopiskelijoiden elämää. Suomalaiset opiskelijat ja opiskelijattaret ovat varmasti monilla tavoin nauttineet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa vietetystä ajasta.

Elinkeinoelämässä on huomattu kansainvälisten opiskelijoiden potentiaali. "Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen."

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/talouskonservatismi-koki-pistetappion-varman-risto-murto-pitaa-kotimaista-eu-keskustelua-nurkkakuntaisena/

Kulttuurin rikastus oli jotain mikä todettiin jo paskapuheeksi 20-30v sitten jolloin sen levyn soittaminen tekee sinusta trollin. Olen sekä koti että ulkomaisen opiskelijaköörin kanssa viettänyt aikaa ja kotimainen on ollut ylivoimaisesti kykenevämpää mitä tulee yliopisto/amktasolle. Näihin syrjemmässä oleviin yliopistoihin tulee lähinnä sitä sakkia mikä ei kelpaa muualle tai tulee ilmaisen koulutuksen perässä. Se että suomalaiset=suomalainen yhteiskunta hyötyvät tarkoittaa että viivan alle jää tuloja, eikä ryyppyreissuja saksalaisin viinoin. Ulkkari ei jää koska jos osaamista on se häipyy moninkertaisten palkkojen perään muualle. Ja ne joilla ei osaamista ole liittyvät siihen vassarien ikuisuusopiskelijaelämänkallulaumaan joka eroaa nistien porukasta lähinnä siinä että on jotain yrittävinään nimellisesti. Eli eivät tule hyödyttämään yhteiskuntaa missään tapauksessa, jolloin korkeakoulutusten englanninkielisistä tutkinnoista pitäisi poistaa kaikki ilmaiseksi ulkomaisille tarjottava koulutus ja rahat siirtää kovien aineiden opetuksen tasoon.

[Hamsteri]

Kannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia.

Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.

Meidän kannattaa siirtää suomalaiset nuoret Taiwaniin ja jättää matut, kaikki jotka äänestävät vasemmistoa ja neekerit keskenään.

Sää paranee, Taiwanin Pisa tulokset paranee ja kaikki on tyytyväisiä.

[Roope]

Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.

Ei ihan noinkaan. Esimerkiksi Pisa-testien alamäki johtuu vain osaksi suoraan maahanmuuttajien osuuden kasvusta. Suomalaisten oppimistulokset laskevat, mutta se johtuu muun muassa siitä, että resursseja suunnataan Suomeen rahdatuille "ulkomaalaisille osaajille".

[Eino P. Keravalta]

Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.

Ei ihan noinkaan. Esimerkiksi Pisa-testien alamäki johtuu vain osaksi suoraan maahanmuuttajien osuuden kasvusta. Suomalaisten oppimistulokset laskevat, mutta se johtuu muun muassa siitä, että resursseja suunnataan Suomeen rahdatuille "ulkomaalaisille osaajille".

Kyllä vain. Ja eräs osasyy on myös vuoden 16 opetussuunnitelma, joka on hankaloittanut monen lapsen koulunkäyntiä, kuten olemme saaneet lukea. Mutta en jatka tästä enempää, koska ketjun aihe.

Tyydyn vain toteamaan, että julkisen sektorin ei pidä tuottaa massoille mitään englanninkielisiä palveluja, tässä maassa käytetään maan omia kieliä, joita ulkomaalainen voi opiskella ja jos ei vielä osaa, voi maksaa omat tulkkinsa. Toki pakolaisille ja turvapaikanhakijoille pitää olla ensimmäiset kaksi vuotta tulkit samalla kun kielen opiskeluun velvoitetaan tai kannustetaan vahvasti vähentämällä opiskeluhaluttomien tukia.

Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).

[Ajatolloh]

Kannattaa muistaa, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskussa. Opetusministeri Anderssonin aikana on kuulunut huonoja uutisia koulumaailmasta: levottomuutta, "koronan aiheuttamia" joukkotappeluita, opettajat uupuvat työtaakkansa alle... Jos emme kykene kouluttamaan suomalaisia nuoria, niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme ulkomaalaisia osaajia.

Suomalaisten oppimistulokset on samat kuin aina ennenkin. Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.

Meidän kannattaa siirtää suomalaiset nuoret Taiwaniin ja jättää matut, kaikki jotka äänestävät vasemmistoa ja neekerit keskenään.

Sää paranee, Taiwanin Pisa tulokset paranee ja kaikki on tyytyväisiä.

Täältä takarivistä huutelen, että molempien maiden väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä kyllä laskisi tuossa operaatiossa. Niin Taiwanin kuin Suomenkin.

[Swen OF Sweden]

Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).

Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.

[P]

Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).

Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.

Helsingissä on yksi pubi, jossa 90-luvullakaan ei tietyiltä baarimikoilra saanut tilattua edes olutta suomeksi. Ihan käsittämätöntä pelleilyä.

[Siener]

Satun jotain tietämään Suomen englanninkielisestä korkeakouluopetuksesta.

Sille uhrataan älyttömät rahat suomalaisten veronmaksajien selkänahasta. Ja mitä saadaan?

Napiseva satsi enimmäkseen kiinalaisia opiskelijoita, jotka Suomessa ilmaisen koulutuksen saatuaan lähtevät samantien (vielä toistaiseksi) arvostettu suomalainen tutkintotodistus matkalaukussaan. Sillä kelpaa sitten hakea ja hakeutua mielenkiintoisempiin maihin kuin Suomi.

Opettajina/luennoitsijoina on useimmiten vaikka henkilö Nepalista, joka osaa sujuvasti imuroida koneelleen valmiit luentomateriaalit vaikka MIT:istä (Massachusetts Institute of Technology). Ei mitään yhtymäkohtaa Suomeen, suomalaisiin teollisuusyrityksiin ja niiden vientiin. Palkkansa eteen tekevät minimin, mutta onhan se niin hienoa, että oikein englanniksi osaa "opettaa". Jos kirjoja käyttävät, niin ne ovat jenkkikirjoja, ja vientituotteina ovat aina suuryritysten globaalit kulutustavarat, eivät suomalaisten pk-yritysten BTB-tuotteet.

Kaikki hukkaan heitettyä rahaa... Ja pois suomalaiselta. Sekä kansalaiselta että yritykseltä.

[Tavan]

Vaikea/mahdoton kielemme on paras kilpemme. Äärimmäisistä kielivaatimuksista on tärkeää pitää tiukasti kiinni, koska ne käytännössä tehokkaasti estävät mamujen integroitumisen ja sulautumisen järjestelmäämme, mikä helpottaa mamuongelman lopullista korjaamista tulevaisuudessa.

[l'uomo normale]

Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.

Kuulin yhdestä Euroopan ulkopuolelta tulleesta, joka Nokialta potkut saatuaan oli vuosia työttömänä, mutta on nyt R-kioskiyrittäjä pääkaupunkiseudulla. Ymmärtää suomea paremmin kuin antaa ymmärtää. Kaipa kuitenkin pitää lastaan ja palkattua suomea puhuvaa työvoimaa tiskin takana. Niin ne ihmeelliset ulkomaalaiset muuttuvat muutaman vuoden työttömyyden jälkeen samanlaiseksi jätteeksi kuin kantasuomalaisetkin (kun ajatellaan työllistettävyyttä alkuperäisen alan oikeisiin palkkatöihin).

[Brandis]

En näe siinä ongelmaa, jos otolliset yritykset pk-seudulla linjaisivat viralliseksi kielekseen englannin kielen, tilanteeseen olisi erittäin helppo sopeutua.

Kielen käytöllä katson olevan vain silloin arvoa, jos on valmius käyttää elävää kieltä, arjen toiminnoissa. Pärjäisin kaikissa arkisissa tilanteissa kolmella kotimaisella (suomi, ruotsi, englanti), ja jossakin muodossa pyrin käyttämään näitä kolmea kieltä päivittäin, jotta myös pidän kielitaitoa yllä.

Näen siinä jonkinlaista tarkoituksellista itsekorostuksen makua miten akateemisten kannanotoissa meidän tulisi aina ja kaikkialla käyttää suomen kieltä, sen ilmaisuvoiman vuoksi, sekä edistääksemme kielen asemaa. Oikeammin olisi sanoa, että eri kielillä on luonnehdittavissa eri asioita ja kiteytettävissä sanoman ydin, ja ne tuovat rikkautta kommunikointiin eri tavoin. Mikä tietenkin edellyttää kielitaitoa, ja kunkin kielen ominaisuuksien ymmärtämistä.

On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.

[-PPT-]

Yksityinen sektori toki saa palvella millä kielellä vain. ( Satuin kerran Helsingissä baariin, jossa baarimikko oli ruotsalainen mies joka ei osannut suomea vaan alkoi välittömästi puhua minulle englantia. Sain olueni, mutta ei se tuntunut asiakaspalvelulta, minulla on oikeus asioida maan pääkaupungissa suomeksi ).

Minulle tapahtui turussa aivan samanlainen tilannne, mutta baarimikko oli britti. Poistuin paikalta.
Turussa asuu paljon näitä brittejä, joista osa on asunut suomessa yli 30 vuotta, jotka eivät osaa sanoa suomeksi edes sanaa KIITOS!
Toivottavasti tälle roskajengille ei myönnetä enää oleskelulupia, vaan potkitaan ulos suomesta.
Monet näistä briteistä on aikoinaan työskennellyt esim Wallacilla ja töiden loputtua jääneet loisimaan turkuun. Monet näistä ylimielisistä pummeista, eivät suostu puhumaan esim työvoimatoimistossa suomea ja tarjotut kielikurssitkaan ei tunnu maistuvan.
Monet virastoissa työskentelevät tiedostavat tämän lieveilmiön, mutta julkisuudessa tästä ei käydä keskustelua lainkaan, aivan kuin englanninkielisiltä ei saisi mitään vaatia, vaikka asetuvat maahamme pysyvästi loisimaan.

Se nyt vaan valitettavasti on niin että Suomessa asuvien natiivien englanninkielisten kanssa suurin osa suomalaisista ei halua puhua suomea vaan treenata omaa englantiansa. Tuo on epäkohta ja kieltämättä pienen maan juttu ja kuten aiemmin sanoin niin Saksassa tai Ranskassa moinen ei ikinä kävisi päinsä.

[IDA]

Riippuu aika paljon tilanteesta, mutta useimmiten koen kiusalliseksi sen, jos joku tulee selittämään englantia. Ellei ole mitään akuuttia hätää kieltäydyn englannin puhumisesta ja puhun suomea.

[l'uomo normale]

On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.

Tuossa on riski että joku kieli joutuu kyökkikielen asemaan. Neuvostoliitossa eläneillä ei-venäläisillä kansoilla on kokemusta siitä, miten ajateltiin että vain Venäjäksi pystyttäisiin ilmaisemaan kaikki tieteen ja kehittyneen yhteiskunnan asiat ja viron kaltaiset kielet olisivat siihen tarkoitukseen liian pieniä.

[Swen OF Sweden]

En näe siinä ongelmaa, jos otolliset yritykset pk-seudulla linjaisivat viralliseksi kielekseen englannin kielen, tilanteeseen olisi erittäin helppo sopeutua.

Kielen käytöllä katson olevan vain silloin arvoa, jos on valmius käyttää elävää kieltä, arjen toiminnoissa. Pärjäisin kaikissa arkisissa tilanteissa kolmella kotimaisella (suomi, ruotsi, englanti), ja jossakin muodossa pyrin käyttämään näitä kolmea kieltä päivittäin, jotta myös pidän kielitaitoa yllä.

Näen siinä jonkinlaista tarkoituksellista itsekorostuksen makua miten akateemisten kannanotoissa meidän tulisi aina ja kaikkialla käyttää suomen kieltä, sen ilmaisuvoiman vuoksi, sekä edistääksemme kielen asemaa. Oikeammin olisi sanoa, että eri kielillä on luonnehdittavissa eri asioita ja kiteytettävissä sanoman ydin, ja ne tuovat rikkautta kommunikointiin eri tavoin. Mikä tietenkin edellyttää kielitaitoa, ja kunkin kielen ominaisuuksien ymmärtämistä.

On osa elävän kielen perimää osata käyttää sanomaan sovitettua, oikeaa ja siihen sopivaa ilmaisuvoimaista kieltä, ja että se voi olla (ja sen ehkä tulisi olla) valinta itse asian esilletulon kannalta, ei kielen itsensä vuoksi.

t
Olipa itsekeskeinen näkemys!
Eli kun sinä pärjäät, niin muidenkin suomalaisten pitää pärjätä?
Eli olet jo hyväksynyt sen, että suomesta tulee keittiö kieli.
Akateeminen maailma suomessa tuhoaa määrätietoisesti suomen kieltä ja se ei voi olla hyväksyttävää ja tämä kielteinen kehitys pitää saada loppumaan.
Miten helvetissä suomen kielen puolustaminen ja suojeleminen voisi olla jotain turhaa itsekorostusta?

[Väestönvaihtaja]

Nuo ulkomaiset osaajat ovat juurikin näitä kehitysmaamatuja joita kiinnostaa lähinnä helppo raha.

Ei pidä paikkaansa. Suosittelen, että menet ulos ja tutustut maahanmuuttajiin. Jos asut jossain pikkukylässä, niin sitten sinun täytyy vierailla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuu runsaasti ulkomaalaisia osaajia. Nyt puhutaan korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista jotka ovat tulleet Suomeen joko työ- tai opiskeluperäisinä maahanmuuttajina. He eivät ole humanitaarisia maahanmuuttajia. Voit vaikka vierailla pääkaupunkiseudun yliopistoissa ja harrastaa etnistä profilointia. Osa näissä opinahjoista opiskelevista ulkomaalaisista jää Suomeen töihin valmistuttuaan. Sunnuntaisin, kun yliopistojen kirjastot ovat kiinni, voit mennä Oodiin ja katsoa millaista väkeä siellä on opiskelemassa. Oodi sijaitsee Helsingin päärautatieaseman vieressä, joten ulkopaikkakuntalaisetkin löytävät sen ilman suurempia navigointihaasteita.

Oikeasti osaavat eivät tule tänne koska saavat moninkertaisen rahan ja hyvinvoinnin samalla osaamisella muualta.

Suomessa asuu ulkomaalaisia osaajia, vaikkei Suomi ole kaikista houkuttelevin kohde ulkomaalaisille osaajille.

Nokioiden ja muiden ainoa ongelma on etteivät voi kilpailla eunkiinalaisten(eli jonnekin italiaan kuskatun kiinalaisorjatyövoiman) tms ihmissalakuljettajien polkemien kehitysmaapalkkojen kanssa rehellisillä keinoin

Absurdi kommentti. Nämä osaajat eivät ole mitään ihmissalakuljettajien tuomia orjia, vaan kohtuullisella palkalla työskenteleviä koulutettuja ihmisiä.

[Väestönvaihtaja]

Mediaania tosin laskee Suomeen rahdatut "ulkomaalaiset osaajat" kuten neekerit.

Ulkomaalaiset osaajat eivät opiskele suomalaisissa peruskouluissa. Ulkomaalaiset osaajat muuttavat Suomeen työ- ja opiskeluperäisinä maahanmuuttajina. Opiskeluperäisinä maahanmuuttajina he opiskelevat suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ulkomaalaiset osaajat eivät laske suomalaisten peruskouluopiskelijoiden oppimistuloksia. Väitteesi ei pidä paikkaansa.

Pääkaupunkiseudulla asuu korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia osaajia (heitä asuu jonkin verran myös muissa yliopistokaupungeissa, mutta uskon ulkomaalaisten osaajien voimakkaasti keskittyvän pääkaupunkiseudulle). Kaikki Suomessa asuvat maahanmuuttajat eivät ole humanitaarisia maahanmuuttajia, pienituloisia duunareita tai Suomeen varakkaan länsimaan passin perässä muuttaneita prostituoituja.

Tällä foorumilla on se ongelma, että osa keskustelijoista luulee kaikkien Suomessa asuvien maahanmuuttajien olevan humanitaarisia maahanmuuttajia tai kouluttamattomia duunareita. Tämä on ymmärrettävä ajatus jos asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja/tai ei ole töiden tai opiskelujen takia ollut näiden osaajien kanssa tekemisissä, mutta se on silti virheellinen ajatus.