Englannin kieli merkittävänä osana suomalaista yhteiskuntaa

[Augustus]

Hmm, no kyllä minä ainakin katson olevani nationalisti enkä mikään "nationalisti" ja siksi kannatan englannin käyttöönottoa toisena kotimaisena ruotsin sijasta.

En löydä tuosta kyllä mitään suomalaista turvaavaa, en minkäänlaista suomalaista nationalismia tai muutakaan isänmaallista.
Ruotsin asema suomessa on tietysti ylimitoitettu ja jopa rasistisesti suomalaisia sortava ja sen kaikesta
pakollisuudesta pitää päästä eroon ehdottomasti.
Vähemmistökielenä Ruotsi on osa suomea, aivan kuin Suomi ruotsissa.(Suomi tosin huomattavsti heikommassa asemassa ruotsissa)
Englannin kieli ruotsin sijaan  toisena kotimaisena on puhtaasti maanpetoksellinen näkemys, ei muuta
Aina löytyy näitä, jotka rahanahneus silmissä myy vaikka äitinsä ja lapsensa

No niin, voihan tuon noinkin ajatella. Mutta tavallaan yritin visioida sitä Suomen tulevaisuutta ja mikä olisi parasta Suomelle tulevaisuudessa. Vaikka englannin käyttöönotto kuulostaa maanpetokselta niin oikeastaan olemme jo siinä tilanteessa (de facto) monissa asioissa, ulkomaalaistaustaisten määrä on jo niin suuri, että melkein kaikki viralliset jutut pitää antaa myös englanniksi, se perinteellinen ruotsi + suomi ei enää vastaa todellisuutta. 

[repsikka]

Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea. Ei suomalaisella osaamisella tee paljoakaan globaalissa maailmassa, jollei meillä ole kielitaitoisia insinöörejä. Englanti minimi, siihen päälle latinalaiset kielet, kiina, saksa, venäjä ... Ei niin, että kaikki osaavat kaikkea, vaan yksi osaa enkun ja kiinan, toinen enkun ja ruotsin  jne. RUOTSI POIS PAKOLLISTEN KIELTEN JOUKOSTA!

Englanti opetuskielenä AMKissa ei olisi huono idea, kirjoitin. Ei olisi, jollei tietäisi, että päättäjien motiivi on matujen takia 

Rohkenen olla jyrkästi eri mieltä.  Jos otettaisiin englanti opetuskieleksi, niin opettajienkin tulisi olla natiiveja englannin  puhujia. Mistä nämä saataisiin ?
 Kun äidinkieleltään suomalainen rupeaisi opettamaan vajavaisella englannin taidollaan, opetuksessa käytettäisiin varmasti asiayhteyteen sopimattomia sanoja ja ehkäpä keksittäisiin ihan uusia , ulkopuolisille käsittämättömiä sanontoja.
 Mitä sitten tulee englannin ottamiseen maamme toiseksi, viralliseksi kieleksi, niin alkaa mennä kehitysmaameiningiksi. Eihän meillä ole juurikaan väestöä, joka puhuisi englantia äidinkielenään

[-PPT-]

Muistan kun kävin 30v sitten Israelissa. Se on kaksikielinen valtio. Heprea ja arabia siis.

Kuitenkin, joka paikassa englanti oli erittäin vallitseva kieli. Kaikki tienviitat olivat sekä hepreaksi että englanniksi. Missä tahansa asiointi oli mahdollista englanniksi.

[Swen OF Sweden]

tavallaan yritin visioida sitä Suomen tulevaisuutta ja mikä olisi parasta Suomelle tulevaisuudessa. Vaikka englannin käyttöönotto kuulostaa maanpetokselta niin oikeastaan olemme jo siinä tilanteessa (de facto) monissa asioissa, ulkomaalaistaustaisten määrä on jo niin suuri, että melkein kaikki viralliset jutut pitää antaa myös englanniksi, se perinteellinen ruotsi + suomi ei enää vastaa todellisuutta.

Se ei pelkästään kuulosta maanpetokselta, vaan se on myös sitä.
Suomen tulevaisuudelle ja suomalaisten turvallisuudelle oma kieli ja sen kyseenalaistamaton asema itsestään selvänä pitää olla pyhä!
Koko valtakunnallisesti suomessa ei pidä olla mitään muita virallisia kieliä kuin suomi ja tämä pitäisi lukea perustuslaissa. Tällä hetkellä valitettavasti suomessa vain ruotsi on koko valtakunnallisesti virallinen kieli, mikä sekin on mielestäni raaka petos

Suomen kansan olemassaolo turvataan kiellä parhaiten ja mitään muuta kieltä kuin suomea ei saa yhdeltäkään suomalaiselta maassamme vaatia.

Kouluissa kielten opiskelu pitää olla aina valinnaisia ja on aina hyvä osata vieraita kieliä, mutta mitään ei pidä tehdä suomen oman kielen kustannuksella. piste

[JoKaGO]

Minut ymmärrettiin vähän väärin, koska annoin mahdollisuuden ymmärtää väärin    Itse koko pienen ikäni vientiteollisuuden palveluksessa työskennelleenä toin näkemykseni tältä kantilta keskusteluun.

Totta helvetissä, eihän Suomessa puhuta muuta kuin suomea kaupoissa, sairaaloissa, younameit. Tämä on ehdotonta, ei ole muuta kuin suomen kieli normielämässä!

Rohkenen olla jyrkästi eri mieltä.  Jos otettaisiin englanti opetuskieleksi, niin opettajienkin tulisi olla natiiveja englannin  puhujia. Mistä nämä saataisiin ?
 Kun äidinkieleltään suomalainen rupeaisi opettamaan vajavaisella englannin taidollaan, opetuksessa käytettäisiin varmasti asiayhteyteen sopimattomia sanoja ja ehkäpä keksittäisiin ihan uusia , ulkopuolisille käsittämättömiä sanontoja.
 Mitä sitten tulee englannin ottamiseen maamme toiseksi, viralliseksi kieleksi, niin alkaa mennä kehitysmaameiningiksi. Eihän meillä ole juurikaan väestöä, joka puhuisi englantia äidinkielenään

Ei tarvitse olla "Oxford English" opetuskielenä, vaan enkunkieliset oppikirjat, joista löytyy kuhunkin oppiaineeseen liittyvä terminologia, ja sen tasoinen kielitaito riittää. Ja nythän maisteritutkintoon vaaditaan "virkamiesruotsin" kielen taito, niin miksei voitaisi vaatia sen sijaan "opettaja-enkun" taitoa AMK-opettajilta?

Ei Suomen tarvitse olla kaksikielinen maa, yksikielisyys riittää. AMK- ja korkeakoulutasolla voitaisiin hyvin vaatia enkun taitoa, mikä käytännössä kaikilta ylioppilailta löytyy.

[Swen OF Sweden]

Ei Suomen tarvitse olla kaksikielinen maa, yksikielisyys riittää.   

Nyt JoKaGO kuulostaa hyvältä

Se on selvää, että eri aloilla pitää osata kieliä ja pakollinen virkamiesruotsi vie vain turhaan voimavaroja. suurimmallle osalle muut kielet ovat huomattavasti tärkeimpiä oppia kuin joku pohjois-tanskalainen albiino murre, jota myös ruotsiksi kutsutaan

[Hae-won]

Englannin kielen virallistaminen ei ole realismia lähitulevaisuudessa, joten sitä ei tarvitse pelätä aivan heti. Tulevina vuosikymmeninä siitä tullaan kuitenkin käymään vakavaa poliittista keskustelua, enkä ylläty, jos vaikkapa vuonna 2060 Suomessa englanti on de facto virallinen kieli ellei jopa de jure.

Yksi ala jolla kielitaitovaatimusten täytyy olla kunnossa on terveydenhoito. Ymmärtääkseni filippiiniläiset hoitajat ovat työnsä hyvin hoitavaa asiallista väkeä, joten toivotan heidät tervetulleeksi Suomeen. Tulkoon niin paljon kuin on tarvetta. Kielitaidon täytyy kuitenkin olla kunnossa. Vaikka suomalaiset osaavatkin englantia hyvin, eivät kaikki osaa englantia. Sairastuessa kielitaito saattaa entisestään heikentyä samaan tapaan kuin väsyneenä voi olla vaikea löytää sopivaa sanaa. Terveydenhoitoalan riittävät kielitaitovaatimukset onkin asia, josta on hyvä pitää ääntä.

Perustelen tätä vielä hieman:

Esimerkiksi Tampereelle otetaan filippiiniläisiä hoiva-avustajia, kielitaitovaatimuksena heille on A2. Mutta mitä tarkoittaa A2? 1/ https://t.co/jfTRFTKPzP

— Joonas Kiviranta (@JoonasKiviranta) January 5, 2022

[sancai]

Ei Suomen tarvitse olla kaksikielinen maa, yksikielisyys riittää. AMK- ja korkeakoulutasolla voitaisiin hyvin vaatia enkun taitoa, mikä käytännössä kaikilta ylioppilailta löytyy.

Et vaadi yksikielisyyttä vaan kaksikielisyyttä eli diglossiaa. Diglossia tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsee kaksi eri kieltä tai kielen muotoa, joita käytetään eri yhteyksissä, toinen kieli on yleensä korkean statuksen ja toinen matalan statuksen kieli. Ennen korkean statuksen kieli oli ruotsi, jonka taitoa vaadittiin yliopisto-opiskelijoilta. Kansallisen heräämisen myötä suomi nostettiin sivistyskieleksi ja yliopistoihin. Nyt haluamme taas palata globalistiseen järjestelmään, jossa äidinkielemme lasketaan matalan statuksen kieleksi ja eliitin kieleksi nostetaan vieras kieli.

Yleensä tällaiseen diglossiaan liittyy kolonialismi. Esim. Venäjällä ja Kiinassa koulutus on venäjäksi ja mandariinikiinaksi, vähemmistökielten asema on puhtaasti arkinen puhekieli. Matalan statuksen vähemmistökielet nähdään niin häpeällisinä, että nuoret eivät edes halua puhua enää äidinkielellään. Wu- eli Shanghai-kiina onkin maailman puhutuin kuoleva kieli. Kielellä on yhä 80 miljoonaa puhujaa, mutta nuoret ovat lopettaneet sen käytön.

Samoin entisissä monikansallisissa suurvalloissa eliitti puhui yleensä eri kieltä kuin kansa. Itä-Euroopassa saksa oli eliitin ja sivistyksen kieli ennen nationalismia, tsekin kieli kuoli melkein sukupuuttoon 1800-luvulla. Espanjan ja ranskan moninaiset vähemmistökielet tukahdutettiin. Entisissä siirtomaissa diglossia elää yhä, esimerkiksi Filippiineillä ja Intiassa englanti on yläluokan keino erottua alaluokasta ja media käyttää yleisesti englantiin perustuvaa sekakieltä. Monissa Afrikan maissa koulutus on tyystin ranskaksi tai englanniksi. Myös islamisaatio on perinteisesti tuottanut diglossiaa siten, että klassinen arabia tai siitä vaikutteita saanut kieli on nostettu sivistyskieleksi.

Miksi kannatatte kulttuurikolonialismia?   

[kekkeruusi]

Ei tarvitse olla "Oxford English" opetuskielenä, vaan enkunkieliset oppikirjat, joista löytyy kuhunkin oppiaineeseen liittyvä terminologia, ja sen tasoinen kielitaito riittää. Ja nythän maisteritutkintoon vaaditaan "virkamiesruotsin" kielen taito, niin miksei voitaisi vaatia sen sijaan "opettaja-enkun" taitoa AMK-opettajilta?

Koska tämä maa on suomenkielinen. Ainoa järjellinen vaatimus on suomen osaaminen. Tietenkin vieraiden kielten osaaminen on positiivinen asia.

[kriittinen_ajattelija]

Englannin kielen virallistaminen ei ole realismia lähitulevaisuudessa, joten sitä ei tarvitse pelätä aivan heti. Tulevina vuosikymmeninä siitä tullaan kuitenkin käymään vakavaa poliittista keskustelua, enkä ylläty, jos vaikkapa vuonna 2060 Suomessa englanti on de facto virallinen kieli ellei jopa de jure.

Yksi ala jolla kielitaitovaatimusten täytyy olla kunnossa on terveydenhoito. Ymmärtääkseni filippiiniläiset hoitajat ovat työnsä hyvin hoitavaa asiallista väkeä, joten toivotan heidät tervetulleeksi Suomeen. Tulkoon niin paljon kuin on tarvetta. Kielitaidon täytyy kuitenkin olla kunnossa. Vaikka suomalaiset osaavatkin englantia hyvin, eivät kaikki osaa englantia. Sairastuessa kielitaito saattaa entisestään heikentyä samaan tapaan kuin väsyneenä voi olla vaikea löytää sopivaa sanaa. Terveydenhoitoalan riittävät kielitaitovaatimukset onkin asia, josta on hyvä pitää ääntä.

Perustelen tätä vielä hieman:

Esimerkiksi Tampereelle otetaan filippiiniläisiä hoiva-avustajia, kielitaitovaatimuksena heille on A2. Mutta mitä tarkoittaa A2? 1/ https://t.co/jfTRFTKPzP

— Joonas Kiviranta (@JoonasKiviranta) January 5, 2022

Vain PK-seudulla ja ehkä jossain Turussa kenties, muualla ei niinkään, vai et kai tosissasi luule, että Kainuussa alettaisiin puhumaan englantia vuonna 2060 sen enempää kuin nytkään.
Toki """""" ansiosta olette haalineet pk-seudulle miljoona mamua eikä pk-seutu enää ole osa Suomea muutakuin byrokraattisessa mielessä, että eipä siinä. Enjoy.

[JoKaGO]

Kyllä kovien tieteiden oppiminen ja ymmärtäminen vaatii hyvin pitkälti englannin kielen taidon. Ei se syrjäyttäisi suomen kieltä suomalaisessa viitekehyksessä toimittaessa. Ja pehmeällä puolella, sosiaali- ja terveydenhoidon puolella, suomen kieli on se ainoa oikea.

[AJIH]

Et vaadi yksikielisyyttä vaan kaksikielisyyttä eli diglossiaa. Diglossia tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsee kaksi eri kieltä tai kielen muotoa, joita käytetään eri yhteyksissä, toinen kieli on yleensä korkean statuksen ja toinen matalan statuksen kieli. Ennen korkean statuksen kieli oli ruotsi, jonka taitoa vaadittiin yliopisto-opiskelijoilta. Kansallisen heräämisen myötä suomi nostettiin sivistyskieleksi ja yliopistoihin. Nyt haluamme taas palata globalistiseen järjestelmään, jossa äidinkielemme lasketaan matalan statuksen kieleksi ja eliitin kieleksi nostetaan vieras kieli.
....

Tähän voisi tuoda myös sen, että ruotsi syrjäytti suomen Suomen vauraan osan seurustelukielenä jo 1700-luvulla, kun yliopiston pääkieli oli vielä latina tai ainakin kun latina ja ruotsi olivat yhtä tärkeitä (vähän kuin englanti ja suomi tällä hetkellä). Tuolloin 1700-luvulla Ruotsi pyrki nostamaan ruotsin keitlä muistaakseni ranskan sijaan, mikä sitten Suomessa tarkoitti suomen väheksyntää. Englantia ei haluta yhteiskunnalliseksi kieleksi siksi, että se on tärkeä kieli tieteessä, vaan siksi, että nykyinen kulttuuri-ilmapiiri (televisio, Internet, mainokset, pop-musiikki) on englannin kielen kyllästyttämä, koska Suomi on yhä enemmän Yhdysvaltalaisen kulttuurikolonialismin alainen.

[Hae-won]

Vain PK-seudulla ja ehkä jossain Turussa kenties, muualla ei niinkään, vai et kai tosissasi luule, että Kainuussa alettaisiin puhumaan englantia vuonna 2060 sen enempää kuin nytkään.
Toki """""" ansiosta olette haalineet pk-seudulle miljoona mamua eikä pk-seutu enää ole osa Suomea muutakuin byrokraattisessa mielessä, että eipä siinä. Enjoy.

Toisaalta on syytä muistaa Suomen väestön keskittyvän Etelä-Suomeen. Mutta ei suomen kieli tule kuolemaan vaikka englanti valtaakin alaa. Suomea puhutaan jatkossakin ympäri Suomea, mutta vähemmän kuin nykyään.

2060-lukuun on tietysti niin pitkä aika, että on vaikea ennustaa. Mutta onhan englanti jo nyt hiljalleen vallannut alaa Suomessa, ja mikäpä kehityksen suunnan kääntäisi?

[kriittinen_ajattelija]

Vain PK-seudulla ja ehkä jossain Turussa kenties, muualla ei niinkään, vai et kai tosissasi luule, että Kainuussa alettaisiin puhumaan englantia vuonna 2060 sen enempää kuin nytkään.
Toki """""" ansiosta olette haalineet pk-seudulle miljoona mamua eikä pk-seutu enää ole osa Suomea muutakuin byrokraattisessa mielessä, että eipä siinä. Enjoy.

Toisaalta on syytä muistaa Suomen väestön keskittyvän Etelä-Suomeen. Mutta ei suomen kieli tule kuolemaan vaikka englanti valtaakin alaa. Suomea puhutaan jatkossakin ympäri Suomea, mutta vähemmän kuin nykyään.

2060-lukuun on tietysti niin pitkä aika, että on vaikea ennustaa. Mutta onhan englanti jo nyt hiljalleen vallannut alaa Suomessa, ja mikäpä kehityksen suunnan kääntäisi?

Niin... Mitäköhän kieltä vanhukset opetteli kouluissa, ettei olisi ollut maailmankieli saksaa.

Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.

Tai kuka tietää, ehkä se tulee olemaan joku muu. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka sen ottaa..

[IDA]

Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.

Kiina voisi olla todella hyvä yleiskieli. Se suosii introvertteja ihmisiä siinä mielessä, että se on helpompi oppia kirjallisena kuin puhuttuna. Jaksaa vain tahkota noin 3000 - 5000 merkkiä piirtäen niitä vihkoon tai tabletille, niin pääsee jo aika pitkälle. Kiinalaisen kirjoituksen oppiminen kehittää myös piirustustaitoa yleisellä tasolla. Olisi hienoa, jos tulevaisuuden geopoliittiset neuvottelut ratkeaisivat siihen, kuka piirtää sanat herkemmällä siveltimellä.

[sancai]

Et vaadi yksikielisyyttä vaan kaksikielisyyttä eli diglossiaa. Diglossia tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa vallitsee kaksi eri kieltä tai kielen muotoa, joita käytetään eri yhteyksissä, toinen kieli on yleensä korkean statuksen ja toinen matalan statuksen kieli. Ennen korkean statuksen kieli oli ruotsi, jonka taitoa vaadittiin yliopisto-opiskelijoilta. Kansallisen heräämisen myötä suomi nostettiin sivistyskieleksi ja yliopistoihin. Nyt haluamme taas palata globalistiseen järjestelmään, jossa äidinkielemme lasketaan matalan statuksen kieleksi ja eliitin kieleksi nostetaan vieras kieli.
....

Tähän voisi tuoda myös sen, että ruotsi syrjäytti suomen Suomen vauraan osan seurustelukielenä jo 1700-luvulla, kun yliopiston pääkieli oli vielä latina tai ainakin kun latina ja ruotsi olivat yhtä tärkeitä (vähän kuin englanti ja suomi tällä hetkellä). Tuolloin 1700-luvulla Ruotsi pyrki nostamaan ruotsin keitlä muistaakseni ranskan sijaan, mikä sitten Suomessa tarkoitti suomen väheksyntää. Englantia ei haluta yhteiskunnalliseksi kieleksi siksi, että se on tärkeä kieli tieteessä, vaan siksi, että nykyinen kulttuuri-ilmapiiri (televisio, Internet, mainokset, pop-musiikki) on englannin kielen kyllästyttämä, koska Suomi on yhä enemmän Yhdysvaltalaisen kulttuurikolonialismin alainen.

Juuri näin. Eurooppalainen nationalismi kytkeytyy kieleen ja joidenkin mielestä sen laukaisi kirjapainotaito ja lukutaitoisuuden yleistyminen. Keskiajalla katolilaisen Euroopan tieteelllinen ja hengellinen kieli oli latina. Kirjapainotaito loi tarpeen luoda kirjakieli Euroopan kansankielille. Kansankielien merkitys kasvoi ja pikku hiljaa ne korvasivat latinan. Euroopan valtiot eivät kuitenkaan olleet enimmäkseen kansallisvaltioita vaan monikansallisia suurvaltoja, joten kansankielten käyttö loi jännitteitä. Esim. Itävalta-Unkari oli tuhoon tuomittu saksan kielen ylivallan myötä, vaikka virallisesti latina säilyi virallisena kielenä vuoteen 1844. Samankaltainen asetelma oli Ruotsin suurvallassa ja myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnassa.

[Hamsteri]

Typerää käyttää Suomessa muuta kuin suomea jotain poikkeustilanteita lukuunottamatta. Enkun pointti on, että voi kommunikoida muun planeetan kanssa. Ne jotka on eri mieltä pitäisi lähettää Somaliaan. Siellä voi miettiä syvemmin kieliasioita. Pakkoruotsittajat pitäisi lähettää myös Somaliaan.

Mitä enkkuun yleisesti tulee niin ihan paska kieli mitä natiivit ei osaa itsekään puhua. "Archipelago tai Rendezvous" joku 90% briteistä ei osaa lausua tai kirjoittaa tuota. Suomalaisten enkun taito lausumista lukuunottamatta on parempi kuin suurimmalla osalla Detroittia.

[Golimar]

Typerää käyttää Suomessa muuta kuin suomea jotain poikkeustilanteita lukuunottamatta. Enkun pointti on, että voi kommunikoida muun planeetan kanssa. Ne jotka on eri mieltä pitäisi lähettää Somaliaan. Siellä voi miettiä syvemmin kieliasioita. Pakkoruotsittajat pitäisi lähettää myös Somaliaan.

Mitä enkkuun yleisesti tulee niin ihan paska kieli mitä natiivit ei osaa itsekään puhua. "Archipelago tai Rendezvous" joku 90% briteistä ei osaa lausua tai kirjoittaa tuota. Suomalaisten enkun taito lausumista lukuunottamatta on parempi kuin suurimmalla osalla Detroittia.

Noinhan se menee, jos vaihdetaan suomi englantiin niin siitä tulee pidginiä eikä se hyödytä ketään.

Englannin kieli on germaaninen kieli jossa on paljon sanastoa romaanisista kielistä ja se on ongelma, saman asian voi sanoa monella eri tavalla ja jos käytät tilanteessa vääriä sanoja vaikutat urpolta tai kuuntelijat eivät ymmärrä. Sitten ne luokkaerot jotka ovat luonnollisesti suurimmat Englannissa, puhetapa joka poikkeaa yläluokan puheesta määrittelee alempiarvoiseksi.

A Conversation in Old English and Old Norse
https://www.youtube.com/watch?v=eTqI6P6iwbE

The Great Vowel Shift and the History of Britain.
https://www.youtube.com/watch?v=VOOAb7erAmE

[Hae-won]

Ehkä aihe soveltuu myös yleisemmälle keskustelulle vieraskielisyyden aiheuttamista muutoksista Suomessa ellei sille ole jo omaa säiettään. Maahanmuutto tulee muuttamaan yhteiskuntia myös kieliasioiden osalta.

Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.

Kiina voisi olla todella hyvä yleiskieli. Se suosii introvertteja ihmisiä siinä mielessä, että se on helpompi oppia kirjallisena kuin puhuttuna. Jaksaa vain tahkota noin 3000 - 5000 merkkiä piirtäen niitä vihkoon tai tabletille, niin pääsee jo aika pitkälle. Kiinalaisen kirjoituksen oppiminen kehittää myös piirustustaitoa yleisellä tasolla. Olisi hienoa, jos tulevaisuuden geopoliittiset neuvottelut ratkeaisivat siihen, kuka piirtää sanat herkemmällä siveltimellä.

Erilainen kirjoitusjärjestelmä ja tonaalisuus tekevät kiinasta työlään kielen oppia. Englannin etu on sen läsnäolo kaikkialla, jonka johdosta oppimisen sopivasta materiaalista ei ole pulaa. Kiinalaiset myös puhuvat vuosi vuodelta parempaa englantia, minkä myötä tarve kiinan osaamiselle on vähäisempää. En usko mandariinikiinan ikinä nousevan samaan asemaan kuin englannin. Kiina voi tietysti olla erittäin hyödyllinen kieli jos sitä oikeasti osaa (siis muutakin kuin väärin lausuttu nihao), mutta kiinan oppiminen hyödylliselle tasolle ei ole helppoa. Kiinan opiskelu olisi hyvä aloittaa jo lapsena. Näin toki joissain suomalaisperheissä tehdään palkkaamalla kiinan opettaja nuorille lapsille.

[kriittinen_ajattelija]

Ehkä aihe soveltuu myös yleisemmälle keskustelulle vieraskielisyyden aiheuttamista muutoksista Suomessa ellei sille ole jo omaa säiettään. Maahanmuutto tulee muuttamaan yhteiskuntia myös kieliasioiden osalta.

Globaalisti tullaan opettelemaan sitä kieltä missä raha ja valta liikkuu ja se kieli voi hyvin olla Kiina tulevaisuudessa, ei ehkä meidän elinaikana though.

Kiina voisi olla todella hyvä yleiskieli. Se suosii introvertteja ihmisiä siinä mielessä, että se on helpompi oppia kirjallisena kuin puhuttuna. Jaksaa vain tahkota noin 3000 - 5000 merkkiä piirtäen niitä vihkoon tai tabletille, niin pääsee jo aika pitkälle. Kiinalaisen kirjoituksen oppiminen kehittää myös piirustustaitoa yleisellä tasolla. Olisi hienoa, jos tulevaisuuden geopoliittiset neuvottelut ratkeaisivat siihen, kuka piirtää sanat herkemmällä siveltimellä.

Erilainen kirjoitusjärjestelmä ja tonaalisuus tekevät kiinasta työlään kielen oppia. Englannin etu on sen läsnäolo kaikkialla, jonka johdosta oppimisen sopivasta materiaalista ei ole pulaa. Kiinalaiset myös puhuvat vuosi vuodelta parempaa englantia, minkä myötä kiinan osaamiselle on vähäisempää. En usko mandariinikiinan ikinä nousevan samaan asemaan kuin englannin. Kiina voi tietysti olla erittäin hyödyllinen kieli jos sitä oikeasti osaa (siis muutakin kuin väärin lausuttu nihao), mutta kiinan oppiminen hyödylliselle tasolle ei ole helppoa. Kiinan opiskelu olisi hyvä aloittaa jo lapsena. Näin toki joissain suomalaisperheissä tehdään palkkaamalla kiinan opettaja nuorille lapsille.

Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...

[Hamsteri]

^

Enkun ylivalta perustui/perustuu brittien jättimäiseen siirtomaaimpperiumiin ja sen jälkeen Usan "siirtomaaimpperiumiin" (Filippiinit, Belize, Puerto Rico) jne ja brittien ex-siirtomaaimpperiumiin ja Usan "ex-siirtomaaimpperiumiin". Eli tyyliin maihin mihin enkku ehti tarttua tarpeeksi. Sen lisäksi iso osa planeetan viihdettä on enkuksi, niin se tarttuu myös sitä kautta. Kaikenlaisia esperantoja on kokeiltu muttei ne toimineet.

Enkku nyt vaan on "tuossa valmiina" niin porukka käyttää sitä. Jos sen halua syrjäyttää niin pitäisi ensin vallata puolimaapalloa. Kielenähän se ei ole edes erityisen hyvä. Pidän enemmän kielistä, missä on agglutinaatio. Näihin voi "tyyliin" "leveliuppailla" "boomereita" ja "duunareita" vähän riippuen "eksperienssistä" ja "fiiliksestä".

[Jaska Pankkaaja]

Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...

Joo, sitten me maailman kaikki n. 4+ miljardia tankero-englantia ainoana edes kohtuullisen välttävästi osattuna ulkomaan kielenä siirrymme käyttämään öö ranskaa? Venäjää? Mandariinia? Vai lopetammeko kommunikaation keskenämme kokonaan kun Mahtavaa Muriccaa ei enää oo?

[Golimar]

^ Ennen englannin ylivaltaa ranska oli laajimmin käytetty kieli kansainvälisissä yhteyksissä ja luullakseni sitä ennen latina oli vastaavassa asemassa.

[Hamsteri]

^ Ennen englannin ylivaltaa ranska oli laajimmin käytetty kieli kansainvälisissä yhteyksissä ja luullakseni sitä ennen latina oli vastaavassa asemassa.

Joo, ainakin netin mukaan. Kumma, että mahdollisimman huonot kielet päätyy laajenemaan. "Jacques" Jak. Miksi pitää keksiä kieliä, missä on puolet ylimääräisiä kirjaimia. Kiinassa ja sen kaltaisissa kielissä kusee taas "hieroglyfijärjestelmä". Jos saman asian voi kirjoittaa 20 aakkosella niin pakkoko niitä tuhansia merkkejä on keksiä, mitä näiden populaatiot ei itsekään osaa ulkoa.

[AJIH]

^ Ennen englannin ylivaltaa ranska oli laajimmin käytetty kieli kansainvälisissä yhteyksissä ja luullakseni sitä ennen latina oli vastaavassa asemassa.

Ja ranskaa ennen myös espanjaa käytettiin (se olisi nykyäänkin yksi parhaimmista kielistä lingua francaksi, sillä toisin kuin ranskassa ja englannissa, ääntämys vastaa vielä kirjoitettua muotoa (tietenkin jonkin verran alueesta vaihdellen), kieliopiltaan se on ehkä vähän nyky-englantia ja myös nyky-ranskaa vaikeampi). Paljon riippuu tulevaisuudessa siitä, miten musiikki ja viihde leviävät (tietokonepelit käsittääkseni nykyään käännetään lähtökohtaisesti myös espanjaksi). Elokuvateollisuus vaatii paljon rahaa, siksi se on kulttuurimuotona vauraita maita kuten Yhdysvaltoja suosiva. Teknologioiden hinnan aleneminen ja kehittyminen vähentävät eroja siinä.

[Hae-won]

Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...

Lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä, että Kiina ottaisi maailman johtavan maan aseman USA:lta. Englannin käyttöä lisää sen asema lukuisissa muissakin merkittävissä maissa: Iso-Britannia, Kanada ja Australia. Kiinalainen kulttuuri ei ole näillä näkyvin syrjäyttämässä amerikkalaista. USA:lla on valtava etu Kiinaan nähden kielen ja kulttuurinsa levinneisyyden myötä.

Mandariinikiina on hyödyllinen kieli, muttei se ole syrjäyttämässä englantia.

[-PPT-]

Ei englannin asema ole EUssakaan heikentynyt vaikka Brexitin jälkeen ainoastaan 1% EUn kansalaisista puhuu englantia äidinkielenään.

Ranska kyllä kovasti ajaa englannin aseman alasajoa. Siinähän yrittää.

[kriittinen_ajattelija]

Miksei tulisi, siinä kohtaa kun USA menettää merkityksensä maailman johtavana maana niin siihen tasan loppuu myös englannin opettelu ulkomailla. Sillä ei ole paskankaan väliä kuinka käytännöllistä englanti olisi maailmankielenä. Maailman johtava maa kuka se ikinä tulee olemaankin ihan varmasti haluaa syrjäyttää kilpailijat myös kulttuurillisessa mielessä.
Toki voihan se olla, että USA kätyreineen pysyy vallassa vielä jokusen sataa vuotta, kuka näistä tietää...

Joo, sitten me maailman kaikki n. 4+ miljardia tankero-englantia ainoana edes kohtuullisen välttävästi osattuna ulkomaan kielenä siirrymme käyttämään öö ranskaa? Venäjää? Mandariinia? Vai lopetammeko kommunikaation keskenämme kokonaan kun Mahtavaa Muriccaa ei enää oo?

Vanhat kurpat puhuu mitä puhuu, ei sillä ole väliä. Sillä on väliä mitä kouluissa aletaan opettamaan uusille sukupolville ja millä kielellä massaviihde tuotetaan.

Pitää muistaa ettei englanti mikään globaali maailmankieli aina ole ollut. Ajat ja valtasuhteet muuttuu ajan myötä..

[Juoni]

Ei lingua francana käytetty kieli suoraan liity äidinkielisten puhujien määrään. Jos latinankielisen Länsi-Rooman lopuksi lasketaan 476 jKr. jolloin ruotsalaiset, eli aikakauden termein ilmaistuna gootit sen lopettivat, niin latina jatkoi Länsi-Euroopan lingua francana vielä hyvinkin 1200 vuotta. 1600-luvulle saakka Descartes ja Newton ja kumppanit kirjoittivat enimmäkseen latinaksi ja vasta 1700-luvulla oppineet alkoivat kirjoittaa omilla kielillään.

[Hae-won]

Helsinki lisää englanninkielisiä koulupaikkoja.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsinki-lisaa-englanninkielisia-koulupaikkoja-tavoitteena-helpottaa-ulkomaisten-osaajien-asettumista

Helsinki lisää englanninkielisiä koulupaikkoja – tavoitteena helpottaa ulkomaisten osaajien asettumista

18.02.2022 11:00

Helsingin kaupunki on avannut uuden jatkuvan haun englanninkieliseen perusopetukseen. Uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti kansainvälisten osaajien perheiden mahdollisuuksia englanninkieliseen perusopetukseen ja siten helpottaa osaajien asettumista Helsinkiin.

Helsingin kaupunki haluaa kehittää englanninkielisen opetuksen saatavuutta, jotta jokainen oppilas saisi hänelle sopivan koulupaikan joustavasti myös kesken kouluvuotta. Samalla Helsinki on viime vuosina lisännyt merkittävästi englanninkielisten koulupaikkojen määrää. Lisäksi kaupunki seuraa aktiivisesti myös englanninkielisten koulutuspaikkojen kysyntää ja on valmis reagoimaan tilanteeseen tarvittaessa.