Englannin kieli merkittävänä osana suomalaista yhteiskuntaa

[Väestönvaihtaja]

Näin se homma etenee.

Kävin viikolla ekaa kertaa kolmeen vuoteen Helsingissä. Yllätyin kun hotellissa ja lentokentän turvatarkastuksessa minulle puhuttiin ensiksi englantia. Enkä edes näytä eksoottiselta.

— Joni Niskanen (@joninpostia) March 27, 2022

[-PPT-]

Kuinka moni suomalainen osaa venäjää? Korkeintaan 1% on minun arvioni. Virolaisista 50v tai vanhemmista lähes kaikki osaavat venäjää. Neuvostoaikoina kun kysyttiin kieltenosaamisesta niin virolaiset jotka oikeasti osasivat venäjää valehtelivat että eivät oikeasti osaa sillä moisten kyselyiden tarkoitus oli ainoastaan venäläistää maata enemmän.

Itsekin olen joskus kouluvuosinani pari kurssia venäjää opiskellut mutta se on jäänyt ja tänä päivänä en tuota saatanan viholliskieltä kuuna päivänä suostuisi opiskelemaan.

Ketjun otsikkoon sellainen kommentti että on hienoa että on maailmankieli  joka ei ole venäjä.

[Väestönvaihtaja]

Englantia ehdotetaan Helsingin virallisten kielten joukkoon

Vihreiden poliitikot nostavat ajatusta englannin nimeämiseksi Helsingin asiointikieleksi. Sillä voisi houkutella kansainvälisiä osaajia.

ENGLANNIN korottaminen kolmanneksi asiointikieleksi on noussut esiin Helsingissä. Helmikuun alussa vihreiden valtuutettu Alviina Alametsä jätti valtuustoaloitteen, jonka mukaan pitäisi selvittää, missä palveluissa englantia tulisi tarjota asiointikielenä.

Kesällä pormestari Juhana Vartiaisella (kok) ehdotti HS:n haastattelussa, että ”Helsinki voisi julistautua englanninkieliseksi kaupungiksi”.

NYT Vartiainen viestittää suhtautuvansa asiaan ”myönteisesti ja innostuneesti”. Helsinki tarvitsee Vartiaisen mukaan kansainvälisiä osaajia, ja kaupungin on oltava toimiva myös heille.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008626529.html

[IDA]

Miten niin kolmanneksi asiointikieleksi. Ei Helsingistä saa hyvää palvelua ruotsiksi, suomeksikin on vähän niin ja näin.

[O. M. Hietamaa]

Suomi ei ole tietääkseni koskaan ollut Britannian siirtomaa, joten en pidä perusteltuna englannin korottamista Suomen virallisten kielten joukkoon. Jos sellainen onnettomuus kuitenkin joskus tulevaisuudessa tapahtuu, niin aivan ensimmäinen asia, johon meidän on ryhdyttävä, on englannin käsittämättömän ortografian järjellistäminen. Oikeastaan sellainen hanke kuuluisi tietysti niille ihmisille, joille englanti on äidinkieli, mutta kun se ei heiltä näytä onnistuvan edes useitten vuosisatojen mittaan, olisi tässä hyvä tilaisuus esitellä maailmalle suomalaista osaamista ja kenties tehdä siitä jopa vientituote.

[HMV]

^Jotakin yritystä on natiiveilla englanninpuhujilla ollut.
https://www.youtube.com/watch?v=A8zWWp0akUU
Voi olla että tarvitsevat kuitenkin apua.

[Hamsteri]

Jos saisin itse päättää niin poistaisin ruotsin ja laittaisin enkun viralliseksi tilalle. Bättre folk tuntea, ettei olla ihan junttilaa ja planeetan ainoa Lingua Franca.

[l'uomo normale]

Joku paikallinen suomalainen versio pidgin englannista olisi ihan kiva. Josko sellaisesta olisi kulttuuriviennin tuotteeksi.

[foobar]

Englantia ehdotetaan Helsingin virallisten kielten joukkoon

Vihreiden poliitikot nostavat ajatusta englannin nimeämiseksi Helsingin asiointikieleksi. Sillä voisi houkutella kansainvälisiä osaajia.

ENGLANNIN korottaminen kolmanneksi asiointikieleksi on noussut esiin Helsingissä. Helmikuun alussa vihreiden valtuutettu Alviina Alametsä jätti valtuustoaloitteen, jonka mukaan pitäisi selvittää, missä palveluissa englantia tulisi tarjota asiointikielenä.

Kesällä pormestari Juhana Vartiaisella (kok) ehdotti HS:n haastattelussa, että ”Helsinki voisi julistautua englanninkieliseksi kaupungiksi”.

NYT Vartiainen viestittää suhtautuvansa asiaan ”myönteisesti ja innostuneesti”. Helsinki tarvitsee Vartiaisen mukaan kansainvälisiä osaajia, ja kaupungin on oltava toimiva myös heille.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008626529.html

Vähän hassua tässä on se että a) todelliset nettoveronmaksavat huippuosaajat lienevät kaupungin palveluiden kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista ja b) niissä palveluissa joita he todellisuudessa käyttäisivät englanti on jo de facto käytössä oleva kieli. Puhutaanko tässä nyt jonkin muun tyyppisistä "huippuosaajista" kuin jotka tätä nettoveronmaksua tukisivat? (Vinkki: ulkomaalainen pätkätöitä tekevä kokki ei ole huippuosaaja eikä nettoveronmaksaja vaikka kuinka niin haluttaisiin uskoa. Ei ainakaan ellei työskentele suunnilleen michelintähtiluokitellussa ravintolassa, eikä niitä ole koko maassa montaa.)

Tällaisena tavallisena espoolaisena nähdäkseni hyvätuloisena yksinasujana en kykene edes muistamaan milloin olisin kaupungin palveluita käyttänyt kuin lippuautomaatin kautta jos ei lasketa koronarokotuksia ja passin uusimista näihin prosesseihin. Siis käytännössä vuosikymmeniin. En voi välttyä ajatuksena siltä että kaupungin palvelut on suunnattu lähinnä tuensaajille ja perheille (joka jopa "huippuosaajien" kohdalla tiputtaa perheen helposti pois nettoveronmaksukategoriasta). Todellisille huippuosaajille palkkaus ja verotus on paljon oleellisempi veto- tai työntövoimatekijä kuin kaupungin palveluiden kieli, ja valitettavasti siinä pelissä Suomella ei mene hyvin.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Joku paikallinen suomalainen versio pidgin englannista olisi ihan kiva. Josko sellaisesta olisi kulttuuriviennin tuotteeksi.

Englannin suomi-pidgin on jo olemassa ja tunnetaan nimellä rallienglanti.

[Väestönvaihtaja]

Onko se toisaalta ongelma jos ei-osaaja maahanmuuttaja saa palvelunsa englanniksi? @foobar

Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole huippuosaajia tai edes osaajia. Toki olisi tavoiteltavaa että näin olisi, muttei se ole todellisuutta.

[Dr Manhattan]

Jos saisin itse päättää niin poistaisin ruotsin ja laittaisin enkun viralliseksi tilalle. Bättre folk tuntea, ettei olla ihan junttilaa ja planeetan ainoa Lingua Franca.

Sama ajatus tuli.

[foobar]

Onko se toisaalta ongelma jos ei-osaaja maahanmuuttaja saa palvelunsa englanniksi? @foobar

Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole huippuosaajia tai edes osaajia. Toki olisi tavoiteltavaa että näin olisi, muttei se ole todellisuutta.

Ei varsinaisesti, mutta ongelma on se että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tunnutaan käsiteltävän patologisen epärehellisesti niissä piireissä joilla ylipäänsä olisi mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Se että tukipalvelut saa Helsingin kaupungin tiskiltä helpommin englanniksi tuskin tuo Helsinkiin edes yhtä julkisen talouden kestävyyden kannalta hyödyllistä muuttajaa joka ei tänne muutoin tulisi.

Pääasialliset syyt tähän ovat palkkaan ja sen verotukseen liittyviä. Kun puhutaan "huippuosaajista", usein kyse on esim. IT-alasta. On enemmän tai vähemmän normi että hyväpalkkaisissa maissa tulot voivat osaajalla (ei siis puhuta mistään konsernipomoista) nousta useisiin satoihin tuhansiin euroihin vuodessa. Suomessa saa hakemalla hakea kavereista ketään jonka palkkatulot ylittävät varsinkaan säännöllisesti sadan tuhannen euron rajaa vuodessa, ja siihen vielä päälle ne verot, ja nämä kaverit ovat kyllä alallaan erittäin osaavia. Peli on totaalisesti menetetty jos puhutaan henkilöistä jotka ovat valmiita muuttamaan maasta toiseen työnsä perässä.

Suomeen muuttaminen muuttuu kannattavaksi vain jos mukana on perhe joka alkaa raskaalla kädellä käyttää julkisia palveluita, mutta silloin sen "huippuosaajuuden" suomalaiselle yhteiskunnalle tuoma hyöty liudentuukin merkittävästi. Kun tähän lisätään järjestelmä jonka puitteissa sisään voi kävellä käsittääkseni selkeästi (varsinkin Helsingin asumiskustannustasolla) nettoveronmaksupalkkatasojen alapuolellakin on olemassa vaara että englanninkielisistä palveluista tulee lähinnä houkutin Suomen julkisille palveluille pelkästään taakkaa aiheuttaville tulijoille.

Mielestäni englanninkieliset palvelut eivät sinällään ole ongelma, mutta Suomen pitäisi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikassaan panostaa paljon, paljon enemmän laatuun ja julkisen talouden kannalta taloudelliseen hyödyllisyyteen. Tällä hetkellä järjestelmä mielestäni houkuttelee lähinnä niitä joista on haittaa ja sisältää kasapäin työntövoimatekijöitä niitä kohtaan jotka olisivat meille oikeasti hyödyksi.

[Siili]

Kielen virallistaminen aiheuttaa paljon kallista byrokraattista sälää, joka pakottaa satsaamaan myös marginaalisten tarpeiden täyttämiseen.

Kyllä englanninkielistä palvelua voi lisätä ihan tarkoituksenmukaisuusharkinnan kautta, jolloin kustannukset jäävät murto-osaan ja 80-90% kaikista kuviteltavissa olevista tarpeistakin tulevat täytettyä.   

[sancai]

Poliittisesti korrekti hypoteesi sille, miksi Suomi ei houkuta koulutettuja tai korkeapaikkaisia maahanmuuttajia on joko englanninkielisten palveluiden puute tai suomalaisten rasismi, koska näin ei tarvitse kritisoida valtapuolueiden järjestämiä rakenteellisia ongelmia.

Hypoteesia voi testata. Mikäli englanninkieliset palvelut lisäisivät englanninkielistä hyötymaahanmuuttoa, eikö ruotsinkielisten palveluiden pitäisi houkutella Suomeen ruotsalaisia huippuasiantuntijoita? Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan päin vastoin, Suomi kokee aivovuotoa Ruotsiin. Voimme siis todeta, että ehkä syytä pitäisi etsiä esim. paskasta talouspolitiikasta kielipolitiikan sijaan.

[Kallan]

^ (sancai) ja ^^ (foobar) viitaten: Tämä on tosiaan mielenkiintoista että korostetaan englanninkielisiä palveluja sen sijaan, että katsottaisiin sitä palkkapuolta kuntoon. Tosin tässäkin pätee ilmeisesti jokin alitajuntainen oletus näillä siantuntijoillamme, että nämä maallemme oikeasti hyödylliset mamut eivät tosin sitten haluaisi opetella maamme kieltä. Fiksuimmat näistä ymmärtävät opetella ajan saatossa maamme kielen, ja hyvä niin. Se tuo sitä sosiaalista kunnioitusta ja positiivista suhtautumista. Niitäkin toki on, jotka muuttavat maahan ja edelleenkään eivät osaa suomea tai ruotsia.

Ymmärtäisin englanninkieliset palvelut erityisasiantuntijoiden (puhun nyt oikeista sellaisista) pehmeänä laskeutumisena Suomeen, mutta tuo toisaalta mahdollistaisi tahattoman segregaation maahanmuuttaneiden veronmaksajien taholta.