Maahanmuutto ja Turun koulut

[Kai Sorto]

Turussa on viime päivinä alettu puhua entistä huolestuneempaan sävyyn maahanmuuton vaikutuksista koulumaailmalle. Tilanteen karmeus on alkanut paljastua ns. Lauste II-suunnitelman myötä. Lyhyesti sanottuna Vasaramäen yläkoulu lakkautetaan, jotta Lausteelle rakennettavaan uuteen yhtenäiskouluun saataisin myös suomenkielisiä oppilaita. Muun muassa urheiluluokat siirretään Lausteelle, kauemmas Kupittaan liikuntapaikkojen läheisyydestä. Turun Sanomat julkaisi muokattuna mielipidekirjoitukseni aiheesta.

https://www.ts.fi/lukijoilta/5448071/Eriyttaako+maahanmuutto+koulut+ja+asuinalueet

Vastaavissa tilanteissa koulupuolen päätöksentekijöillä on edessään enää huonoja vaihtoehtoja, joista ensimmäinen on vieraskielisten pitäminen lähikouluissaan. Nykyisiä ongelmia – oppimistulosten laskua, heikkoa suomen kielen oppimista sekä alueiden eriarvoistumista – ei tällä ratkaista. Toisaalta ongelmat eivät leviä muihin kouluihin, eivätkä koulut tai niiden yhteydessä olevat palvelut myöskään karkaa yhtä helposti pois lähiöistä.

Eriarvoistumista ehkäisevä positiivisen diskriminaation rahoitus tuo helpotusta, mutta ei ratkaise perusongelmaa. Onko tasa-arvorahan jakamisesta tarkoitus tehdä pysyvä malli? Rahoitus on aina jostain muualta, kuten ”tavallisilta” kouluilta pois.

Ongelmaksi saattaa muodostua myös opettajien rekrytointi. On syytä pohtia, miksi esimerkiksi Vantaalla joudutaan jo nyt maksamaan 150 euron lisiä opettajille lähikouluissa, joissa yli 40 prosenttia oppilaista on maahanmuuttajia.

Toinen vaihtoehto on oppilasaineksen sekoittaminen oppilaaksiottoalueita ja kouluverkkoa muuttamalla. Ruotsi toimii myös tästä varoittavana esimerkkinä. Jos maahanmuuttajaoppilaita lähdetään enenevissä määrin kuljettamaan lähiöistä toisiin kouluihin, yleistyy myös koulujen valikointi ennemmin tai myöhemmin kantaväestön taholla.

Tämä johtaa helposti siihen, että koulushoppailua esitetään rajoitettavaksi, jolloin maksukykyinen keskiluokka alkaa koulujen sijaan valitsemaan asuinalueensa entistä tarkemmin. Lopulta tapahtuu eniten pelätty: koulujen lisäksi myös asuinalueet jakautuvat hyviin ja huonoihin entistä voimakkaammin.

Eräs mielenkiintoinen ratkaisumalli on ylärajojen asettaminen vieraskielisten oppilaiden määrälle kouluissa. Valitettavasti tämäkään ei ole pidemmän päälle realistinen vaihtoehto, mikäli huomioidaan erot eri väestöryhmien syntyvyydessä. Rajat menettävät varsin nopeasti merkityksensä, jos suomenkieliset oppilaat jonain päivänä loppuvatkin kesken.

[nochWunder]

Turku kusi homman jo aikoja sitten. Eikä meno ole muuttunut edelleenkään. Turku suunnitelee yhä alueita lähiöklimppeinä, joka aiheuttaa ongelmia. Uudet lähiöt tulevat lähemmäs keskustaa, mutta se ei muuta mitään.

Maahanmuutto tulisi yksinkertaisesti jäädyttää 20 vuodeksi, jotta nähtäisiin selvitäänkö edes näiden kanssa. Eikä koko ajan lisätä kuormaa vaikka huonot merkit on ilmassa.

[Tabula Rasa]

Etelän keskukset ovat keskittyneet lähinnä kokoomuksen apupuolueineen kanssa asuntokuplan pullistamiseen, koska kokkareiden tyypillinen varallisuus on sijoitusasunto. Matuilla rakennettu asuntokupla on kokoomuksen suurin syy puolustaa matuilua. Eli tulos kaavoitusmafian äärimmäisen laiskasta tavasta rikastua.

[Kai Sorto]

Avausviestissä mainittu, nyt Karhunaukion yhtenäiskoulun nimellä kulkeva tarveselvitys etenee ja kiertää kaikessa hiljaisuudessa lausunnolla. Tein kasvatus- ja opetuslautakunnan ainoana PS-edustajana muutosesityksen koskien sitä, ettei (nyt väistössä olevan) Vasaramäen yläkoulun toimintaa siirrettäisi uuteen rakennettavaan yhtenäiskouluun. Tämä ei tietenkään johtanut mihinkään, paitsi eriävään mielipiteen jättämiseen, mutta mitään ei pidä antaa ilmaiseksi.

Kyseiseen siirtoon ei olisi mitään tarvetta. Todellinen syy on että Itä-Turun maahanmuuttajakouluihin tarvitaan suomenkielisiä oppilaita, joita nyt haalitaan urheiluluokilta. Vasaramäen oppilaiden siirtäminen mamujen joukkoon Karhuaukiolle on ei ratkaise juurisyytä eli sitä, että maahanmuuttajia/vieraskielisiä oppilaita on liikaa. Nyt uhrataan täysin toimiva kouluyhteistö "segregaation vähentämisen" nimissä.

Yläkoulun toimintojen siirtäminen tarkoittaa myös, että liikuntalinja siirtyy kauemmaksi Kupittaan liikuntapaikkojen läheisyydessä. Lapsivaikutusten arvioinnin yhteydessä oli maininta myös koulumatkojen kasvusta, mutta tällä ei sinänsä ole niin suurta merkitystä, sillä  koulun oppilaat tulevat käytännössä joka puolelta Turkua.

Toisaalta on syytä kysyä miksi kaupunki on päästänyt Vasaramäen kiinteistön näin huonoon kuntoon. Koulu on toki nyt väistötiloissa, mutta miksei samalle paikalle voisi tarvittaessa rakentaa uutta koulua? Tontti on iso ja alue hieno, joku saattaisi jopa epäillä että grynderit ovat paikasta kiinnostuneita. Epäilyttävän hyvin tässä palaset loksahtelevat yhteen.

[Siener]

Voi yhtä entisistä kotikaupungeistani!

Jo ennen suurempaa mamuryntäystä Turussa hyvät veljet jo sössivät kaupunkilaisen kannalta yleensä kaiken mahdollisen, kunhan hyvät veljet saivat hyvät diilit.

Täältä kauempaa katsoen nyt toivon vain, että monikulttuurisuus tulee Turun hyville veljillekin tarpeeksi lähelle:

oma tytär raiskataan, vaimo tai isoäiti raiskataan, oma poika raiskataan, omien lasten opettaja raiskataan, hyvä veli raiskataan jne.
Omaan taloon tehdään murto, sitten toinen, sitten kolmas jne.
Koulu on nykyään kaikkein turvattomin paikka, vaikka se Suomessa yleensä on ollut oppimisen ja sivistyksen paikka.

[Kai Sorto]

Myös Ukrainan sodalla on ollut vaikutuksensa koulumaailmaan, vaikka tilanne on monellakin tapaa erilainen kuin vuonna 2015. Ukrainalaisia on oman käsitykseni mukana saapunut lähinnä maakunnan pikkukuntiin, kenties maatalouden parissa työskentelevien sukulaistensa nurkkiin. Huhtikuun alussa Turkuun oli saapunut 80 peruskoululaista, toukokuussa luku oli 100 ja kesäkuuhun mennessä kasvu on taittunut.

Turun osalta päiväkoteihin, perhekerhoihin ja peruskoulun olemassa oleviin ryhmiin on tähän saakka mahduttu, suurin ongelma on ollut oppilashuollon järjestäminen. Toiselle asteelle vai varhaiskasvatukseen on haettu todella vähän, kenties tarkoitus ei olekaan jäädä Suomeen pitkäksi aikaa. Sillä, saapuvatko ukrainalaiset turvapaikanhakijoina, passilla, kausityöluvalla vai tilapäisen suojelun mukaisella oleskeluluvalla, on kuitenkin vaikutusta oleskelulupien pituuteen, kunnan velvoitteisiin tarjota palveluita sekä saapuneiden omiin velvollisuuksiin esimerkiksi opiskelun suhteen.

Jos katsotaan kuntien velvoitteita, kunnalla on varhaiskasvatuksen järjestämiseen harkintavaltaa. Varhaiskasvatuslain 6 § 3 momentissa on toki mainittu kunnan velvoite järjestää varhaiskasvatusta "kiireellisissä tapauksista tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa" mutta toisaalta Helsingin hallinto-oikeus on linjannut 2017 ettei vastaanottokeskuksessa olevalle turvapaikanhankijan lapselle ole velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta.

Esi- ja perusopetusta tulee järjestää myös kansainvälistäsuojelua hakeville ja apulaisoikeusasiamiehen 2013 antaman kannanoton mukaan myös laittomasti maassa oleskeleville lapsille. Toisaalta esimerkiksi tilapäisen suojelun antama opiskelulupa on tilapäinen, jolloin henkilö ei saa kotikuntalain mukaista kotikuntaa eikä ole oppivelvollinen. Osa yläkoululaista on opiskellut kevään 2022 ajan etäyhteyksin Ukrainaan. Jos näyttää siltä, ettei palaaminen omasta tahdosta riippumattomista syistä onnistu, ukrainalaiset olisi tarkoitus siirtää käymään kielelliset valmiudet antavaa valmistavaa opetusta vuodeksi ja tämän jälkeen omaan lähikouluunsa jatkamaan koulunkäyntiä muiden mukana.

Ensi lukuvuoden suunnittelu on tältä osin hankalaa, sillä sodan kestoa, tai Ukrainasta saapuvien, tai maan sisäisen muuttoliikkeen myötä Turkuun saapuvien ukrainalaisten määrää on vaikea ennustaa. Joka tapauksessa kaupunki vuokrasi ensi lukukaudeksi Lemminkäisenkadulta tilat valmistavan opetuksen opetuskäyttöön. Mitään priimaa ei tosiaankaan ole tarjolla, sillä kiinteistön piha-alue toimii parkkipaikkana ja välituntialueena toimii läheisen pesäpallostadioinin katsomoalue..