Ja sitten tämä alkuperäinen Yli-Viikari.
Piirtäjän paluu
Tarja Halonen luotsasi Helsingin yliopistoa hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta. Matkalle mahtui kaikenlaista koronapandemiasta Afrikan tähti -kohuun. Nyt on aika väistyä ja presidentti voi vihdoin palata yliopistolle piirtämään.
[...]
Puhe presidentin kanssa kääntyy siihen, millaisena yliopisto-opiskelijoiden arki tänä päivänä näyttäytyy. Mitä ylioppilaat tänään, sitä kansa huomenna, sanotaan.
Tällä hetkellä korkeakouluihin liittyvää julkista keskustelua dominoivat epätasa-arvon, rasismin, mielenterveysongelmien ja ilmastonmuutoksen kaltaiset teemat. Halonen sanoo nuorten tulevaisuusoptimismin heikentyneen erityisesti ilmastohuolien vuoksi.
Vähemmistö- ja tasa-arvoaktivismista Halosellakin on pitkä kokemus. Hän oli esimerkiksi 1960-luvulla perustamassa Setan edeltäjää Sexpoa. Halonen sanoo näkevänsä nykyisessä keskustelussa toisintoa takavuosista.
”Itsekin olin aikanaan yhden asian liikkeistä hyvin kiinnostunut. Halattiin tavallaan hengiltä koko maailmaa. Nostimme erilaisten ihmisryhmien asemaa, ja nyt sitä tehdään taas, kuten pitääkin.”
Kiihtyvässä keskustelussa valokeila osoittaa kuitenkin usein hieman väärään paikkaan, Halonen arvioi.
”Yksittäiset asiat nähdään hyvin tärkeinä, mutta aina ei osata kiinnittää huomiota taustalla oleviin rakenteisiin.”
VAHVIMMIN viime aikoina esiin noussut yksittäinen tasa-arvoasia on niin sanottu Afrikan tähti -kohu.
Kohun alkupisteenä olivat fuksiaiset, joissa tuoreet maantieteen opiskelijat pukeutuivat lautapeliteeman mukaan. Eräs vaihto-oppilas, joka ei ollut paikalla, nosti Instagramissa kärkkäästi keskusteluun Afrikan tähden kolonialistiset taustavaikuttimet.
Kohu sai pian valtavat kierrokset, eikä keskustelu keskittynyt kolonialismin historiaan. Pian Helsingin yliopisto kertoi virallisissa kanavissaan selvittävänsä ”konkreettisia toimenpiteitä, jotta kukaan meistä ei enää olisi luomassa rasistisia tilanteita yliopistoyhteisössämme”. Yliopisto myös järjesti kriisiapua myrskyn silmään joutuneille opiskelijoille.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta pyysi tapahtumia julkisesti anteeksi.Samoin teki fuksiaiset järjestänyt ainejärjestö.
Halonen ymmärtää reaktioita. ”Käsittääkseni lopulta tapaus perustui hieman väärinymmärrykseen. Eivät opiskelijat halunneet loukata. Anteeksi pyytäminen on tämän päivän tapa selviytyä asioista”, hän sanoo.
”Itse kuitenkin suhtaudun melko varovaisesti näihin anteeksipyyntöihin. Omassa perhepiirissäni on sanottu, että paras anteeksipyyntö on se, että muuttaa tapansa.”
Helsingin Sanomat 21.12.2021
Ei ollut mitään anteeksipyydettävää tai keskusteltavaa, eikä Halonen ylimielisyyttään tajua sitäkään, että kohussa oli kaikesta päätellen kyse liiankin hyvin onnistuneesta trollauksesta. "Erästä vaihto-oppilasta" ei ole sen koommin näkynyt.
