HOMMAN POLIITTINEN SIIPI > Perussuomalaiset

Perussuomalaiset juristit

(1/4) > >>

Pallopääkissa:
Tämä on ensimmäinen aloittamani juttu.

Aivan ensiksi kysyn montako juristia on Homman jäsenenä? Pyydän heitä kommentoimaan tätä kirjoitustani.

Olen monta vuotta ollut sitä mieltä että perussuomalaisten pitäisi houkutella jäsenikseen ja vaaliehdokkaiksi kansallismielisiä juristeja. Tällä hetkellä persujen eduskuntaryhmässä on kaksi juristia, Leena Meri ja Ville Tavio. Lisäksi perussuomalaisten ryhmäkansliassa on lainopillinen avustaja. Puoluetoimisto saisi myös palkata päätoimisen lainoppineen. Myös Perussuomalaisten tutkimuslaitoksessa eli Suomen Perustassa saisi olla päätoiminen lakiasioihin erikoistunut tutkija.

Eduskuntavaaleissa pitäisi olla jokaisessa vaalipiirissä juristiehdokkaita tavoitella sitä että mahdollisimman moni valittaisiin. Pitäisi tavoitella tilannetta jossa lakivaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan kaikkip persujäsenet ja varajäsenet olisivat juristeja. Jos juristiedustajia on tätäkin enemmän, silloin niitä riittää muihinkin valiokuntiin. Jos perussuomalaisilla on useita juristeja joilla on kokemusta lakivaliokunnasta ja/tai perustuslakivaliokunnasta, tällöin perussuomalaisilla on paremmat edellytykset tavoitella oikeusministerin salkkua. Jos perussuomalaisia juristeja on eduskunnan ulkopuolella, voi oikeusministerin valita sieltäkin. Siis jos kyseessä on todella kovan luokan nimi.

Miksi olisi tärkeää että olisi monta lainoppinutta kansanedustajaa? Siksi että juristi osaa lukea ja tulkita lakeja, sopimuksia, asetuksia, lainvalmisteluaineistoja, tuomioistuinten ratkaisuja tms. Juristi tietää miten säädetään uusi laki, kumotaan olemassa oleva laki, miten muutetaan tai kumotaan jokin lainkohta. Juristi osaa muotoilla lakitekstin esitykseen uudesta laista tai lainkohdasta, tai kun muutetaan olemassa olevan lain tai lainkohdan teksti. Tämä on tärkeä taito kun käsitellään hallituksen esityksiä, edustaja-aloitteita sekä kansalaisaloitteita ja niitä mystisiä kansainvälisiä sopimuksia. Jos perussuomalaiset haluaa tehdä omia esityksiään, ne pitäisi tehdä yhdessä omien lainoppineiden kanssa.

Sopiva vertailukohde löytyy lähimenneisyydestä. Kokoomuksella oli 39 edustajaa vaalikaudella 1995-1999. Vaalikauden alkaessa 9 edustajaa 39:stä oli juristeja. Juristiprosentti oli 23,1. Jossittelu on sinänsä hyödytön mutta kiinnostava ajatusleikki. 2019 eduskuntavaaleissa persut sai 39 edustajaa. Mitä jos siinä ryhmässä olisi 9 juristia?

Vastapuoli on pärjännyt hyvin siksi koska valtamedia on heidän puolella. Vastapuolella on mediaylivoima. Toinen syy on se että sillä on juristiylivoima. Sillä on armeijan verran juristeja. Heitä on tuomioistuinlaitoksessa, syyttäjälaitoksessa, oikeusministeriössä, sisäministeriössä, muissa ministeriöissä, muualla valtionhallinnossa, yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa, kunnallishallinnossa, ngo- ja quasi-ngo-organisaatioissa, puolueissa sekä kaikenlaisissa intressiryhmissä. Tämän takia vastapuoli pysty käymään lakisotaa (lawfare). "Päivystävät dosentit" voivat politikoida tittelin takaa ilman vastuuta ja tilivelvollisuutta. Heitä ei ole valittu vaaleilla. Kyseessä on sama kuin englannikielinen termi unelected official eli vaaleilla valitsematon virkamies. He saavat mielin määrin tilaa mediassa, ja media käyttää heitä auktoriteetteina. Tunnetuimpia ovat mm. Martin Scheinin, Martti Koskenniemi, Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Kimmo Nuotio, Jyrki Virolainen, Jukka Kemppinen....

Tulee vaikutelma että tietyille oikeustieteen professoreille on annettu valta päättää mitä lakeja voidaan säätää ja mitä ei. Ikään kuin heillä olisi veto-oikeus siihen mitä lakeja voidaan säätää ja mitä ei. Ikään kuin heillä olisi valta sanella oikea laintulkinta ja oikea sopimusten tulkinta. Ei heillä ole valtaa näihin. He sanovat vain subjektiiviset tulkintansa jotka he esittävät omista ideologioista motiiveista käsin. Jostain syystä poliitikot ja varsinkin valtavirtamedia ottaa noiden sanat ehdottomana totuutena eivätkä mitenkään haasta niitä eikä pistä niitä koville.

Jos perussuomalaisilla olisi tarpeeksi lainoppineita, tällöin heillä olisi taidot puolustaa puolueen kantoja ja tavoitteita. Tarvitaan persujuristeja jotka osaavat jauhottaa "päivystävät dosentit" sekä haastaa heidän auktoriteettiasema ja tulkinnat sekä kyseenalaistaa ja riitauttaa ne. Persujuristeilla tulisi olla taidot grillata ja pakottaa heidät puolustuskannalle, vastuuseen ja tilivelvollisuuteen. Näin he joutuisivat mukavuusalueensa ulkopuolelle. Jos persujuristeja on riittävästi, niin silloin olisi mahdollista valita heidän keskuudestaan sekä oikeusministeri että sisäministeri, mikäli puolue menee hallitukseen ja saa nuo salkut yhtäaikaa.

Perussuomalaisten kannattaisia tavoitella lakimuutosta jossa oikeusministerin pitää olla lainoppinut. Aikaisemmin oikeusministerin piti olla lainoppinut. Jos oikeusministeri ei ole lainoppinut, niin tällöin oikeusministeriön virkamiesjuristit voivat vetää ministeriä höplästä. Virkamiehet voivat torpedoida ja jarruttaa ministerin päätösten toimeenpanoa ja kaikin tavoin hankaloittaa ministerin työtä.

Pitäisi kiinnittää huomiota siihen miksi oikeistolaiset, porvarilliset, kansallismieliset, arvokonservatiiviset ja isänmaalliset lainoppineet pääosin yksityisellä sektorilla töissä. Onko heitä ollenkaan tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa, yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa, oikeusministeriössä? Nuo lienevät niitä valtion laitoksia joissa on eniten lainoppineita.

Onko niin että "oikeistolaisia" (siis kansallismielisiä ja arvokonservatiivisia) juristeja kiinnostaa raha ja eteneminen uralla? Se näkyy jo siinä mitä opintoja valitaan oikeustietteellisessä. Jos kiinnostaa raha ja uraputki, ei silloin suuntauduta esim. valtiosääntöoikeuden, perustuslain ja kansainvälisen lain opintoihin. Onko niin että "vasemmistolaisia" juristeja kiinnostaa valta ja asioihin vaikuttaminen? Onko se syy miksi "vasemmistolaiset" juristit ovat enemmistönä valtion laitoksissa kuten tuomioistuimissa, syyttäjänvirastoissa, yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa ja oikeusministeriössä, muissa ministeriössä, sekä muissa valtion laitoksissa? En pidä oikeisto-vasemmisto-jakoa mielekkäänä mutta käytin sitä tässä selvyyden vuoksi.

Monesti ajatellaan että on tärkeä saada hyvä vaalitulos ja näin päästä säätämään lakeja. Se ei kuitenkaan riitä koska vaaleja tulee ja menee, eduskuntia ja hallituksia tulee ja menee. Pitäisi tavoitella sitä että saadaan nimitettyä mieluisia henkilöitä niihin valtion laitoksiin joissa on lainoppineita. Jos virastoissa ja laitoksissa on kansallismielisiä, he pystyvät toimimaan niissä vaaleista riippumatta pitkiäkin aikoja. Tarvitaan kansallismielisten juristien marssi halki instituutioiden.

Pitää kaikin tavoin houkutella kansallismielisiä ja arvokonservatiiveja lähtemään lakiuralle ja hakemaan opiskelupaikkaa oikeustieteellisistä. Heitä pitää houkutella tavoittelemaan oikeustieteellisten tiedekuntien professorien ja dosenttien virkoja. Näin he pääsisivät vaikuttamaan siihen mitä ja miten niissä opetetaan ja tutkitaan, sekä käytetään opiskelumateriaaleina. Heitä pitää suostutella hakemaan tuomioistuimiin ja syyttäjänvirastoihin. Näin heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa syytteisiin ja tuomioihin. Lopuksi mainitsen oikeusministeriön ja muut ministeriöt. Oikeusministeriön virkapositiot pitää saada kansallismielisten käsiin koska ministeriössä vaikutetaan monien lakien valmisteluun sekä tuomari- ja syyttäjänimityksiin. Muissa ministeriöissä valmistellaan niiden omaia toimialoja koskevat hallituksen esitykset, joten niihinkin tulee saada persupuumerkki.

AJIH:
Tärkeää olisi perussuomalaisille myös tehdä kansalle selväksi ero lakikirjan ja lakikäytännön sekä sanojen loogisen merkityksen välillä, sekä lainsäädännön ja lain toimeenpanemisen välillä. Esim. mitä tarkoittaa lakikäytännössä "ensikertalainen rikoksentekijä" tai "ehdonalainen tuomio" [muokkaus: pitäisi olla "ehdollinen rangaistus" kuten käyttäjä ikuturso alla kirjoittaa] tai kuolemantuottamus? Lakikäytännössä nuo sanayhdistelmät tarkoittavat aivan eri asiaa kuin näiden sanayhdistelmien järjellinen tulkinta antaisi odottaa. Tämän asian esilletuominen poistaisi ihmisten naiiveja käsityksiä yhteiskunnan rakenteista.

Epäselvä ja hämärä lakisanasto on moraalisesti sietämätöntä mille tahansa valtiolle mutta etenkin kansan valtaan perustuvalle. Perussuomalaisten juristien tulisi ottaa tehtäväkseen sen selkeyttäminen.

ikuturso:

--- Lainaus käyttäjältä: AJIH - 01.11.2021, 09:39:21 --- Esim. mitä tarkoittaa lakikäytännössä "ensikertalainen rikoksentekijä" tai "ehdonalainen tuomio" tai kuolemantuottamus? Lakikäytännössä nuo sanayhdistelmät tarkoittavat aivan eri asiaa kuin näiden sanayhdistelmien järjellinen tulkinta antaisi odottaa. Tämän asian esilletuominen poistaisi ihmisten naiiveja käsityksiä yhteiskunnan rakenteista.

Epäselvä ja hämärä lakisanasto on moraalisesti sietämätöntä mille tahansa valtiolle mutta etenkin kansan valtaan perustuvalle. Perussuomalaisten juristien tulisi ottaa tehtäväkseen sen selkeyttäminen.

--- Lainaus päättyy ---

Olet oikeassa termistön epämääräisyydestä. Esimerkiksi sellaista ei ole, kuin ehdonalainen tuomio. Eikä edes ehdollista tuomiota - jos ollaan tarkkoja. Tuomio on tuomio, ja sen tuloksena voi olla ehdollinen rangaistus.

Disclaimer: Tämä on wikipediasta, mutta tieto on silti oikein.

--- Lainaus ---Ehdollinen rangaistus on useissa oikeuskulttuureissa käytetty tapa puuttua lähinnä ensikertalaisten tai nuorten rikoksiin. Jossain kulttuureissa ehdollista rangaistusta kutsutaan lykätyksi rangaistukseksi. Idea on kuitenkin sama, eli tuomioistuin tuomitsee rikoksesta rangaistuksen, jota ei kuitenkaan panna täytäntöön, jos tuomittu parantaa tapansa, eikä enää jatkossa syyllisty uuteen rikokseen. Ehdolliseen rangaistukseen saattaa sisältyä tietty ajanjakso, jonka kuluttua rangaistus raukeaa, jos uutta rikosta ei ilmene.

Ehdollista rangaistusta ei pidä sekoittaa ehdon­alaiseen vapauteen, johon vanki tietyin edellytyksin päästetään, kun hän on jo ollut vankeudessa määräosan hänelle tuomitusta rangaistus­ajasta.
--- Lainaus päättyy ---

-i-

vainukoira:

--- Lainaus käyttäjältä: Pallopääkissa - 31.10.2021, 23:38:19 ---Lopuksi mainitsen oikeusministeriön ja muut ministeriöt. Oikeusministeriön virkapositiot pitää saada kansallismielisten käsiin koska ministeriössä vaikutetaan monien lakien valmisteluun sekä tuomari- ja syyttäjänimityksiin. Muissa ministeriöissä valmistellaan niiden omaia toimialoja koskevat hallituksen esitykset, joten niihinkin tulee saada persupuumerkki.

--- Lainaus päättyy ---

Koko kirjoitus on asiaa, vaikka lainasin vain tuon yllä olevan. Meidän täytyy rynniä takaisin instituutioihin ja ottaa siellä valta pois suvakeilta. Sinulla on hyviä ajatuksia joita tuot esiin hyvällä asenteella ja selvällä suomella. Suosittelen ottamaan yhteyttä perussuomalaisiin, jotta pääset toteuttamaan niitä.

Pallopääkissa:
En itse ole juristi enkä edes persu. Jos olisin juristi ja persu, yrittäisin rekrytoida juristeja mukaan persuihin.

Ehkä tuon pitkän viestin voisi massapostittaa persuille. Olen sanonut joillekin persuille että persujen pitäisi rekrytoida juristeja. Kolme näistä on juristeja eli Ville Tavio, Leena Meri ja Laura Korpinen.

Jos kansallismielisillä olisi Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnin aikana ollut hallussan poliisi, tuomioistuimet kaikissa asteissa ja syyttäjänvirastot, miten olisi Jussille olisi käynyt? Kuvitellaan tämä tilanne ja lisäksi se että Jussilla olisi ollut kansallismielinen puolustusasianajaja.
- Kansallismielinen poliisi ei olisi suorittanut esitutkintaa kun olisi todennut ettei tutkintakynnys ylity. Tai jos tutki, silloin se olisi todennut että ei ole tarpeen viedä syyttäjälle.
- Jos suvakkipoliisi vei esitutkinnan tuloksen syyttäjälle, tällöin kansallismielinen syyttäjä ei olisi nostanut syytettä.
- Jos suvakkisyyttäjä olisi nostanut syytteen, kansallismielinen käräjäoikeuden tuomaristo olisi hylännyt syytteen.
- Jos käräjäoikeuden suvakkituomaristo olisi tuominut rangaistukseen, hovioikeuden kansallismielinen enemmistö olisi kumonnut rangaistuksen. Jos suvakkisyyttäjä olisi valittanut hoviin syytteen hylkäämisestä, hovioikeuden kansallismielinen enemmistö olisi pitänyt syytteen hylkäämisen voimassa.
- Jos hovioikeuden suvakkienemmistö olisi pitänyt rangaistuksen tai korottanut sitä, korkeimman oikeuden kansallismielinen enemmistö olisi kumonnut kaikki rangaistukset.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta