Kristilliset lienevät jakaantuneita suvakkeihin ja nuiviin. Suvakit ovat niitä jotka ovat käsittäneet kristilliset opit tältä osin väärin. Heille pitäisi sanoa että maallinen ja hengellinen regimentti tekevät eri asioita. Heille pitäisi sanoa että Jeesus oli pakolaisena Egyptissä, mutta hän palasi määräajan jälkeen kotimaahansa ja asettui Nasaretiin. Lisäksi Jeesus oli etnosentristi: Matteus 15:21-28.
Kristillisissä on paljon nuivia.
Olen käynyt muutamia hyviä keskusteluja aiheesta, pitääkö ihmistä auttaa, jos tämä valehtelee hätänsä.
Kymmenessä käskyssä kun ei jostain syystä määritellä pientä juksaamista synniksi tai kielletyksi. "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi" kieltää toisen mustamaalaamisen valheilla. Mutta itsensä?
Toisaalta lesken ropo esimerkkinä tai "minkä teet yhdelle näistä vähäisistä, teet sen minulle" ovat ohjenuoria, että vähästäänkin tulisi antaa ja hädänalaista auttaa. Mutta en ole vielä löytänyt sellaista kohtaa, jossa sinun tulisi tavoitella vallan kahvaan, jotta voisit ryöstää ne lesken rovot ylikorkeilla veroilla ja kantaa uhrialttarille asianosaiselta kysymättä. Sillä onhan tuo mokutus, woketus ja ilmastohypetys juuri sellaista farisealaisuutta, mitä tulisi varoa. Ja sitä vastaan juuri Jeesuskin taisteli. Kaatoi rahanvaihtajien pöydät jne.
Jokainen kristitty saa antaa vähästäänkin niin paljon kuin huvittaa, mutta demarien mallinen käsi toisen taskussa oleminen ei ole Raamatun oppien mukaista. Varastaminen ja toisen omaisuuden tavoitteleminen oman edun nimissä kuin kielletään kolmessakin eri käskyssä.
-i-