Kuka on "TIEDE"?

[Väestönvaihtaja]

Poliittisesti konservatiiveina Suomessa voidaan pitää ainakin kokoomuksen ja persujen äänestäjät, joka siis karkeasti noin 40% aikuisväestöstä. Tilanne on sama kaikissa länsimaissa. Näin ollen en usko väitteeseen, että konservatiivit olisi pääasiassa kristittyjä.

Kaikki kokoomuksen ja persujen äänestäjät eivät ole konservatiiveja (esimerkiksi minä en ole). Toisaalta vasemmiston kannattajissa on jonkin verran konservatiiveja, esimerkiksi Sdp ei ole erityisen liberaali puolue, demarien kannattajakunnasta puhumattakaan.

Se, että tiede ei tue sinun tai minun maailmankuvaa, ei tarkoita että tiede olisi jotenkin poliittista tai kulttuurimarsilaisuutta. Varsinkin ilmastotiede on helppo leimata vasemmistolaiseksi, koska sen tulokset/vaaditut ongelmanratkaisukeinot sotivat vahvasti kulutuskeskeistä länsimaista elämäntapaa vastaan.

Toisaalta vasemmistolaiset ilmastoaktivistit eivät usein suhtaudu hyvällä ilmastonmuutoksen torjumista tutkineisiin taloustieteilijöihin, sillä taloustieteilijät eivät tarjoa ilmastonmuutoksen torjumiskeinoksi talousjärjestelmän muuttamista/romuttamista, mikä usein tuntuu olevan vasemmistolaisille ilmastoaktivisteille ilmastonmuutoksen torjumista tärkeämpi tavoite.

[ikuturso]

Tieteellä ei ole tahtoa, tieteellä ei ole päämäärää. Tieteilijöillä ja tiedeyhteisöillä on. Tiede ei sano mitään. [..] Normaalitieteen tulkinta on tulkitsijan ja tiedeyhteisöjen varassa.. [..]

Kuitenkin kaikilla näillä yllä luettelemillasi toimijoilla ja toimijoiden yhteisöillä [tiedeyhteisöt] on se oma toimijuus 'pelissä', mikä johtaa erinäisiin ilmiöihin tieteen tekemisen, ylläpitämisen ja avoimen tiedonsaannin osalta. Ihmisille asiantuntijuus on niin kovin tärkeää. Asiantuntijuuden varaan usea on rakentanut (kenties jo kauan) identiteettiään ja egoaan. Tästä ovat kärsineet tiedon objektiivisuus ja kriittisyys. Asiantuntijuus on tieteen kovinta ydintä.

Toit esille varteenotettavan toisen näkökohdan kritisoimaani asiaan.

Jos virinneen keskustelun ohessa kurkistat vielä aloituspostausta, niin kritisoin sitä, että tiedettä käytetään kasvottomana subjektina, jolla on halu ja tavoite, ja joka voi olla tyytymätön.

Tiede on väline. Tiedeyhteisöt, tieteilijät, tieteentekijät ja nyt mainitsemasi asiantuntijat voivat olla jotain mieltä, miten tiedettä pitäisi käyttää, sitä tulisi edistää ja mitkä asiat ovat välttämättömiä/haitallisia/tavoitteita heidän tieteen tulkintansa valossa.

Tiede perustuu tutkimukseen, tuloksiin ja johtopäätöksiin eli tulkintaan. Tulkinnan tekevät ihmiset, eli se mainitsemasi inhimillinen tekijä.

Eli se avauspostauksessakin ollut Ollikainen voisi sanan TIEDE sijaan käyttää "IPCC tutkijat eivät ole tyytyväisiä" tai "Barack Obama ei ole tyytyväinen" tai "minä en ole tieteellisten tulosten valossa tyytyväinen", jolloin hän viittaisi omaan tulkintaansa. Tai sanoisi vaikka:"Greta Thunberg on hyvin hyvin vihainen". TIEDE ei ole tyytyväinen tai tyytymätön saati vihainen. TIEDE on väline.

-i-

[Jorma M.]

Minusta tämä jäsen Roope tuore viesti toisesta ketjusta ansaitsee paikan myös tämän ketjun alkuun.

Höblässä perinteisesti PS- ja Homma-vihamielisen tutkija Ann-Cathrine Jungarin arvio Markku Jokisipilän PS-kirjasta. Jungar myöntää olevansa yksi niistä tutkijoista, joita Mäkisipilä arvostelee PS:n demonisoimisesta niin, että esittää mielipiteensä tieteellisenä totuutena.

Hbl: Har Sannfinländarna förbättrat vår demokrati? 15.11.2021  (maksumuuri)

Vähemmän yllättävästi Jungar lyttää kirjan ja Mäkisipilän näkökulmat. Mäkisipilä ei muun muassa analysoi kunnolla perussuomalaisten ekstremismiä, joka on ilmennyt puolueen johtohahmojen viharikoksina ja yhteyksinä natsistiseen Suomen vastarintaliikkeeseen.

Jungarin mukaan ei ole näyttöä Mäkisipilän käsitykselle, että PS olisi laajentanut demokratiaa antamalla äänen useammille mielipiteille. Jungar kyseenalaistaa näkemyksen, koska kaikki kansan mielipiteet eivät vahvista demokratiaa. On demokratian kannalta ihan oikein, että sananvapautta rajoitetaan.

Tietämättömyys on voimaa. Vapaus on orjuutta. Sota on rauhaa,

Natsi-Jungarin "tiede" on nykytiedettä.

Mies on nainen.

[ikuturso]

Se, että tiede ei tue sinun tai minun maailmankuvaa, ei tarkoita että tiede olisi jotenkin poliittista tai kulttuurimarsilaisuutta. Varsinkin ilmastotiede on helppo leimata vasemmistolaiseksi, koska sen tulokset/vaaditut ongelmanratkaisukeinot sotivat vahvasti kulutuskeskeistä länsimaista elämäntapaa vastaan.

Huomaatko miten vaikeaa on kertoa, että ilmastotieteen tutkimuksen pohjalta tehdyt tulkinnat tai johtopäätökset ja niiden pohjalta esitetyt ratkaisukeinot....

Tässä on kaksi inhimillistä tekijää: lämpötilakäyrien ja ilmaston kasvihuonekaasujen korrelaation perusteella tehdyt tulkinnat ja näiden tulkintojen perusteella sitten esitetyt ratkaisukeinot.

Tiedemiehet tekevät tulkintoja ja näkevät vahvan korrelaation. Toiset tiedemiehet esittävät vaihtoehtoja, millä keinoin kasvihuonekaasuja voisi vähentää ja sitten mennään politiikkaan: Poliitikot ja viisaat panelistit esittävät liharuoan vähentämistä kouluissa ja tuulipuistojen perustamista. Se on politiikkaa.

Raakaa tiedettä voisi olla maapallon resurssien ja energiatiheyksien vertailu ja yksinkertainen tulos: Lisää ydinvoimaa.
Ilmastokokous ei kuitenkaan esittänyt tätä ratkaisua. Kiina on esittänyt. Mutta tiede on nyt surullinen. Tiede ei saanut haluamaansa. Mitä se lieneekään. Lisää tesloja ja patteriautoja = käytännössä koko läntisen maailman autokannan ja huoltoasemaverkoston ja sähköverkon uusiminen 20 vuodessa, lisää neekerien kaivamaa kobolttia, lisää ongelmajätekomposiitista tehtyjä tuulipotkureita.

Ei Tiede ole poliittista rakas Puuha Pepe. Siitähän tässä koko ketjussa onkin kyse. Tiede on väline. Tieteilijät ja tieteen tulkitsijat ja poliitikot jotka tekevät ne päätökset ovat poliittisia. Etenkin viimeiset ovat poliittisesti läpimätiä.

-i-

[Väestönvaihtaja]

Tiedemiehet tekevät tulkintoja ja näkevät vahvan korrelaation. Toiset tiedemiehet esittävät vaihtoehtoja, millä keinoin kasvihuonekaasuja voisi vähentää ja sitten mennään politiikkaan: Poliitikot ja viisaat panelistit esittävät liharuoan vähentämistä kouluissa ja tuulipuistojen perustamista. Se on politiikkaa.

Raakaa tiedettä voisi olla maapallon resurssien ja energiatiheyksien vertailu ja yksinkertainen tulos: Lisää ydinvoimaa.
Ilmastokokous ei kuitenkaan esittänyt tätä ratkaisua. Kiina on esittänyt. Mutta tiede on nyt surullinen. Tiede ei saanut haluamaansa. Mitä se lieneekään. Lisää tesloja ja patteriautoja = käytännössä koko läntisen maailman autokannan ja huoltoasemaverkoston ja sähköverkon uusiminen 20 vuodessa, lisää neekerien kaivamaa kobolttia, lisää ongelmajätekomposiitista tehtyjä tuulipotkureita.

Ydinvoima, lihansyönnin vähentäminen, sähköautot ja tuulivoima voivat kaikki olla ja ovatkin tieteen puoltamia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Onko jollain asialla tieteen tukea ei riipu poliitikkojen esityksistä. Esimerkiksi ydinvoiman tieteellisyys ilmastonmuutoksen torjumiskeinona ei riipu siitä kannattaako poliitikot ydinvoimaa vai eivätkö.

[Pallopääkissa]

"Tiedevastainen" on samanlainen leimakirves kuin "neuvostovastainen" oli YYA-aikana. Sillä pyritään laittamaan eri mieltä olevat huonoon valoon. Se menee samaan kategoriaan kuin sanoisi toisen olevan "rasisti" joten mitä eroa sillä on verrattuna ad hominem-möläytykseen tai olkiukkoon.

Himpan on merkitystä sillä missä yhteydessä "tiedevastainen" termiä käytetään. Ossi Tiihosen twittertilin kutsuminen tiedevastaiseksi ei ole ihan verrannollista neuvostovastaisuuden kanssa vaikka tämän tyyppistä perustelua usein kuulee.

Henkilökohtaisesti vastustan kaiken tieteen niputtamista yhdeksi monolittiksi ja leimaamista kommunistien propagandaksi. Aikoinaan, ennen denialismin esiinmarssia, nuivistelu perustui tutkitun tiedon hyväksikäyttöön. Esimerkiksi Jussi Halla-ahon scriptassa esiintyvät viitteet ovat kaikki nk. virallisista lähteistä. Ei siellä tarjoilla mitään vaihtoehtoisia faktoja saatika photoshopattuja tilastoja, joka on yksi syy sille miksi JHa saavutti niin valtavan kansansuosion. Jussi puhuu totta. Vaikka tutkitussa tiedossa on paljon ongelmia, niin puutteineenkin sen kanssa on kuitenkin elettävä, koska tarjolla oleva vaihtoehto(Gurujen suoltama propaganda) vie ainakin ojasta allikkoon.

Kieltäjä esim. koronan kieltäjä tarkoittaa että kieltää koronan olemassaolon. Se on absurdia jos joku kieltää sen. Se minkälaiset toimenpiteet toimivat parhaiten koronaa vastaan, se on sitten oma keskustelun aihe. Esim. miksi valtionrajoja ei ole suljettu missään vaiheessa tähän mennessä. Läpsyjä on saanut tulla koko ajan, joitakin päästetään jopa koronan perusteella. Miksi koronaan ei reagoitu tammikuussa 2020 jolloin eka koronatapaus ilmeni? Meni kaksi kuukautta ennen kuin todettin koronatoimenpiteiden tarve. Miksi lockdowneista ei ole maksettu enempää korvauksia vaan yritysten on annettu mennä konkkaan? Onko D-vitamiini hyvä koronaa vastaan, tai säteilytys?

En ota kantaa ilmastoon. Sen sanon että ilmastosopimukset ja ilmastopolitiikka ovat hyödyttömiä jos ne merkitsevät työpaikkojen karkaamista Kiinaan ja muihin halpamaihin, sekä rahan lapioimista korruptoituneille valtioille. Pitäisi muistaa että Suomi on kylmä ja pimeä ja täällä on pitkät matkat. Täällä on pakko lämmittää taloja ja valaista katuja, ja tavara pitää jotenkin viedä. Täältä pitää jotekin saada tavara vietyä ulos ja tuoda jotenkin tänne. Tästä syystä on mieletöntä jos nostetaan asumisen, liikkumisen ja ruuan hintaa, metsiä halutaan sosialisoida EU:lle, maataloutta halutaan vaikeuttaa.

Ilmastossa on jostain syystä korostettu hiilidioksidin ongelmaa. Hiilidioksidi ei ole saaste vaan elämälle välttämätön aine. Sitä hengitetään ja kasvit tarvitsevat sitä kasvuun. Hiilidioksidi vie huomiota muista ilmansaasteita kuten typpidioksidi, rikkidioksidi, pienhiukkaset jne. hengitykselle vahingolliset aineet.

Se pitäisi uskaltaa myöntää että tietyissä tapauksissa on hyödyllistä jos Suomessa ilmasto lämpenisi. Se olisi hyödyllistä jos kasvukausi pitenisi ja sadot kasvaisivat, tai että taloja ei tarvitse lämmittää niin paljon kuin tähän asti.

[duc]

- -
Voisin tägäämällä koittaa kutsua @duc :in sanomaan tähän ketjuun jotain syväluotaavaa.
- -

 

Kiitos, ei mitään paineita. Mitäköhän syvällistä osaisin tieteestä ja uskonnosta tai tiedosta ja uskosta kirjoittaa?

En ole erikoistunut tieteenfilosofiaan tai uskonnonfilosofiaan, joissa tämänkaltaiset aiheet ovat oleellisia. Jokainen tieteentekijä kuitenkin joutuu pohtimaan kysymystä, mitä tiede on, vähintään oman alansa näkökulmasta, joten jonkinlainen käsitys myös minulla on.

Moni ei sen sijaan välttämättä pohdi, mitä uskonto on, ja näkökulma tuohon uskonnon ja tieteen suhteeseen ja erityisesti tieteisuskoon lienee @ikuturson haaste minulle, vaikka en ole, kuten yllä totesin spesialisti noissa kysymyksissä.

Tiedeusko eli skientismi on tieteen termipankin mukaan

- - näkemys, jonka mukaan kaikkiin ongelmiin on löydettävissä (luonnon)tieteellinen vastaus ja joka korostaa tieteellisen maailmanjäsennyksen merkitystä.

- - Kannatusta skientismi eli tiedeusko on saanut positivismin piirissä. Kanta korostaa jyrkästi tieteellisen maailmanjäsennyksen merkitystä ihmiselle ja tieteen yhteiskunnallista ja kulttuurista arvoa.

Tätä voidaan tulkita, kuten aloituspuheenvuorossa todetaan, monien ilmastokokousta Glasgow'ssa selittäneiden henkilöiden edustavan, kun todetaan esim. että tiede on pettynyt kokouksen päätöksiin. Näin tiede on saanut henkilön mielessä uskonnon kaltaisen aseman eli täydellisen (=absoluuttisen) totuuden ilmoittajan, joka uskonnonfilosofisesti on eräs uskonnollisen, ei siis tieteellisen, auktoriteetin tunnusmerkeistä.

Tiede sitävastoin on määritelmällisesti vajavaista, koska ihmisten tieto on aina puutteellista. Tieteellinen tieto lisääntyy ja samalla tiede korjaan aiempaa virheellistä tietoa. Tiedon lisääntyminen ei tarkoita, että uusi tutkimus olisi automaattisesti uutta tietoa. Kuinka hyvin uusi tutkimus selviää tiedeyhteisön kritiikistä, vasta kertoo, onko uutta ja mahdollisesti vanhaa korjaavaa tietoa saatu.

Tämä itseään korjaava ominaisuus on tieteen eräs selkein uskonnosta erottava piirre. Uskonto on valmis kokonaisuus, kuten kristinuskon oppi on sellainen. Se ei muutu tutkimuksen kautta. Väärät tulkinnan saattavat korjaantua, mutta oppi itsessään on ollut alusta saakka valmis ja täydellinen, koska se on jo ilmoitettu pyhissä kirjoituksissa.

Sama on uskonnollisen lain kuten juutelaisten tooran ja muslimien sharian laita, koska laki, ja sen tulkinnan rajat, ovat jo ilmoitettu ja kirjoitettu pyhiin teksteihin eikä niitä muuteta, ei demokraattisesti tai muutenkaan. Toisin on maallisen lain suhteen. Juridiikka tutkii ja tulkitsee sitä ja kuuluu tieteen eli epätäydellisyyden piiriin. Suomen lakia voi muuttaa demokraattisen prosessin kautta. Sen tulkinnan rajoja eivät säätele pyhät tekstit vaan inhimillinen tiede.

Nämä ovat vain periaatteellisia pohdintoja uskonnon ja tieteen luonne-eroista. Uskon ja tieteen eroavuus avautunee helpommin, jos uskon sijaan puhutaan luottamuksesta. Toki ihminen luottaa tieteeseen ja tietoonsa, mutta niiden perusta on erilainen kuin uskoon pohjautuvan luottamuksen. Usko on kuin hyppy tuntemattomaan ilman benji-köysiä sidottuna jalkoihin. Tieto on sama hyppy köyden avulla.

Kuka voi todistaa, että Jeesuksen kuolema ristillä on tehnyt kristityistä kuolemattomia? Yhtä kaikki kristityt uskovat ylösnousemukseen kuoleman jälkeen. Tieteellistä todistusaineistoa tuosta ei ole ja lienee mahdotonta saada.

Tässä oli siis muutamia ajatuksia aiheesta, joka on noussut pohdinnan aiheeksi vasta länsimaisen tieteen kehityksen myötä, kun se haastoi uskonnollisen uskon ja erotti uskon tiedosta. Primitiivisten kansojen uskonnoille on luonteenomaista kykenemättömyys erottaa tietoa ja uskoa toisistaan. Meille sen pitäisi olla itsestään selvää, vaan ilmastouskonnon harjoittajien retoriikka heittää nyt epäilyksen varjon tuohon dikotomiaan.

[Tabula Rasa]

Tiedemiehet tekevät tulkintoja ja näkevät vahvan korrelaation. Toiset tiedemiehet esittävät vaihtoehtoja, millä keinoin kasvihuonekaasuja voisi vähentää ja sitten mennään politiikkaan: Poliitikot ja viisaat panelistit esittävät liharuoan vähentämistä kouluissa ja tuulipuistojen perustamista. Se on politiikkaa.

Raakaa tiedettä voisi olla maapallon resurssien ja energiatiheyksien vertailu ja yksinkertainen tulos: Lisää ydinvoimaa.
Ilmastokokous ei kuitenkaan esittänyt tätä ratkaisua. Kiina on esittänyt. Mutta tiede on nyt surullinen. Tiede ei saanut haluamaansa. Mitä se lieneekään. Lisää tesloja ja patteriautoja = käytännössä koko läntisen maailman autokannan ja huoltoasemaverkoston ja sähköverkon uusiminen 20 vuodessa, lisää neekerien kaivamaa kobolttia, lisää ongelmajätekomposiitista tehtyjä tuulipotkureita.

Ydinvoima, lihansyönnin vähentäminen, sähköautot ja tuulivoima voivat kaikki olla ja ovatkin tieteen puoltamia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Onko jollain asialla tieteen tukea ei riipu poliitikkojen esityksistä. Esimerkiksi ydinvoiman tieteellisyys ilmastonmuutoksen torjumiskeinona ei riipu siitä kannattaako poliitikot ydinvoimaa vai eivätkö.

Mistä ne nitraatit kasvien kasvatukseen tulevat elleivät eläinlannasta? Syy miksi eläimiä pidetään tietyillä alueilla on nimenomaan tarvittu lanta ja lannoite. Teollisten lannoitteiden hintojen räjähtäminen tulee johtamaan tuohon uudestaan.

Sähköautot ovat koboltti ja litiumkaivoksineen sekä muine epätehokkuuksineen nimenomaan huonon omantunnon paikkaamista paskat nakaten todellisista vaikutuksista.

Propellien siivet ovat kierrätyskelvotonta lasikuitua, niillä on haittoja muuttolinnuille, mahdollisesti yliääninopeuksilla kulkevine siivenkärkineen aiheuttamia haittoja, muutema vuosikymmenen käyttöikä joka ei korvaa edes valmistuskulujen vertaa energiamäärässä mitaten. Moraaliposeerausta ja kaverien firmoille lapettu tuulivoimatuki eli kirjaimellisesti tyhjästä maksettu kusetus on ainoa syy miksi noita on teollisessa mittakaavassa. Edes puhumatta siirtolinjojen pakkolunastushinnoista yms haitoista. Ja ei, en puhu kotitalouksien pienvoimaloista, sen enempää tuuli kuin aurinkopuolella. Ne voivat syrjäseudulla olla kannattavia. Puhun ydinvoimakeskustojen moraaliposeerauspropelleista joilla paskotaan maaseutua. Helsingin keskustaan seuraavat tuhat megawattipropellia kiitos mikäli niitä on pakko jonnekin tunkea.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Tiede hän vain kertoo, miten asiat ovat (ja muuttuvat, jos tehdään X tai Y) mutta tiede ei kerro, miten asioiden kuuluisi olla: se on arvovalinta.  Arvovalinnat kuuluvat filosofian ja uskonnon piiriin.

[Tsuudi]

Tiede hän vain kertoo, miten asiat ovat (ja muuttuvat, jos tehdään X tai Y) mutta tiede ei kerro, miten asioiden kuuluisi olla: se on arvovalinta.  Arvovalinnat kuuluvat filosofian ja uskonnon piiriin.

Juuri näin. Esimerkiksi Virossa ryöstöjen määrä laski merkittävästi, suojeluasekäytännön myötä.
Tilastotieteellinen mitattu tosiasia kertoo, että suojeluasekäytäntö laskee ryöstöjen määrää.
Se taas on arvovalinta, että ryöstelyn katsotaan olevan sellainem asia, että siihen päätetään vastata tehokkaasti kaikin mahdollisin keinoin eikä sitä hyväksytä.
Arvovalinta voi myös olla se, että ohikulkijoiden ryöstely on ihmisoikeus ja uhriksi joutuminen ikävä sattumus, johon ei saa vaikuttaa vaarantamalla ryöstäjän työturvallisuutta, ihmisoikeuksia ja oikeutta omatoimiseen tulonsiirtoon. Uhri hankkikoon uutta ryöstettävää menettämänsä tilalle työskentelemällä otsa hiessä.

[Väestönvaihtaja]

Mistä ne nitraatit kasvien kasvatukseen tulevat elleivät eläinlannasta? Syy miksi eläimiä pidetään tietyillä alueilla on nimenomaan tarvittu lanta ja lannoite. Teollisten lannoitteiden hintojen räjähtäminen tulee johtamaan tuohon uudestaan.

Sähköautot ovat koboltti ja litiumkaivoksineen sekä muine epätehokkuuksineen nimenomaan huonon omantunnon paikkaamista paskat nakaten todellisista vaikutuksista.

Propellien siivet ovat kierrätyskelvotonta lasikuitua, niillä on haittoja muuttolinnuille, mahdollisesti yliääninopeuksilla kulkevine siivenkärkineen aiheuttamia haittoja, muutema vuosikymmenen käyttöikä joka ei korvaa edes valmistuskulujen vertaa energiamäärässä mitaten. Moraaliposeerausta ja kaverien firmoille lapettu tuulivoimatuki eli kirjaimellisesti tyhjästä maksettu kusetus on ainoa syy miksi noita on teollisessa mittakaavassa. Edes puhumatta siirtolinjojen pakkolunastushinnoista yms haitoista. Ja ei, en puhu kotitalouksien pienvoimaloista, sen enempää tuuli kuin aurinkopuolella. Ne voivat syrjäseudulla olla kannattavia. Puhun ydinvoimakeskustojen moraaliposeerauspropelleista joilla paskotaan maaseutua. Helsingin keskustaan seuraavat tuhat megawattipropellia kiitos mikäli niitä on pakko jonnekin tunkea.

Lihansyönnin vähentäminen, sähköautot ja tuulivoima aiheuttavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lihansyönti, bensa- ja dieselautot ja fossiiliset energialähteet. Täten sähköautot, kasvisruokavalio ja tuulivoima ovat toimivia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

[Tabula Rasa]

Mistä ne nitraatit kasvien kasvatukseen tulevat elleivät eläinlannasta? Syy miksi eläimiä pidetään tietyillä alueilla on nimenomaan tarvittu lanta ja lannoite. Teollisten lannoitteiden hintojen räjähtäminen tulee johtamaan tuohon uudestaan.

Sähköautot ovat koboltti ja litiumkaivoksineen sekä muine epätehokkuuksineen nimenomaan huonon omantunnon paikkaamista paskat nakaten todellisista vaikutuksista.

Propellien siivet ovat kierrätyskelvotonta lasikuitua, niillä on haittoja muuttolinnuille, mahdollisesti yliääninopeuksilla kulkevine siivenkärkineen aiheuttamia haittoja, muutema vuosikymmenen käyttöikä joka ei korvaa edes valmistuskulujen vertaa energiamäärässä mitaten. Moraaliposeerausta ja kaverien firmoille lapettu tuulivoimatuki eli kirjaimellisesti tyhjästä maksettu kusetus on ainoa syy miksi noita on teollisessa mittakaavassa. Edes puhumatta siirtolinjojen pakkolunastushinnoista yms haitoista. Ja ei, en puhu kotitalouksien pienvoimaloista, sen enempää tuuli kuin aurinkopuolella. Ne voivat syrjäseudulla olla kannattavia. Puhun ydinvoimakeskustojen moraaliposeerauspropelleista joilla paskotaan maaseutua. Helsingin keskustaan seuraavat tuhat megawattipropellia kiitos mikäli niitä on pakko jonnekin tunkea.

Lihansyönnin vähentäminen, sähköautot ja tuulivoima aiheuttavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lihansyönti, bensa- ja dieselautot ja fossiiliset energialähteet. Täten sähköautot, kasvisruokavalio ja tuulivoima ovat toimivia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kuolema kuittaa kasvihuonepääsyt, joten samalla logiikalla kansanmurha on tehokkain tapa vähentää hiilipäästöjä. Kuitenkin näen siinä moraalisia ongelmia että joku muu määrittää mitä meikäläinen saa tehdä tai sanoa tai etenkään tehdä meikäläiselle. Jos viherhumppaajat olisivat tosissaan, tekisivät massiiviset joukkoitsemurhan pois kuluttamasta luontoa. Mutta koska viherhumppa perustuu valheille, eivät itse ikinä elä kuten opettavat, jolloin heillä ei ole mitään moraalista varaa kertoa muille miten tulisi elää.

[Väestönvaihtaja]

Kuitenkin näen siinä moraalisia ongelmia että joku muu määrittää mitä meikäläinen saa tehdä tai sanoa tai etenkään tehdä meikäläiselle.

Näin tapahtuu tälläkin hetkellä. Lait ja verot ohjaavat toimintaasi.

[Nuivinator]

Osaako kukaan teistä selittää, miksi lakimiehiä koulutetaan yliopistossa eikä ammattikoulussa? Minä en osaa, vaikka olen joskus aihetta pohtinut ja tutuilta lakimiehiltä kysynyt. Hekään eivät osanneet.

[Tabula Rasa]

Kuitenkin näen siinä moraalisia ongelmia että joku muu määrittää mitä meikäläinen saa tehdä tai sanoa tai etenkään tehdä meikäläiselle.

Näin tapahtuu tälläkin hetkellä. Lait ja verot ohjaavat toimintaasi.

Ja siksi kaikki kellä on varaa, vaihtavat maata. Paskat lait ja paska johto.

[Tabula Rasa]

Osaako kukaan teistä selittää, miksi lakimiehiä koulutetaan yliopistossa eikä ammattikoulussa? Minä en osaa, vaikka olen joskus aihetta pohtinut ja tutuilta lakimiehiltä kysynyt. Hekään eivät osanneet.

Kaiketi se on lakikielen ja merkitysten syväopettelu joka nähdään yliopistotouhuksi amkn ollessa konkreettisten tekijöiden paikka ja ajatustyön painottuessa yliopistoon. Joskus harkitsin hakevani lakia lukemaan, kunnes selvittelin mitä se käytännössä vaatisi. Tietoahan nuo myyvät, kuka mihinkin lain kapeaan alueeseen erityisen perehtynyt henkilö loppujen lopuksi.

[Linkster]

Parissa kommentissa tullut varsin hyvin julki nykyisen ajankuvan muoti-ilmiö nimeltä ilmasto ja sen muuttuminen. Meno on kuin kunnon uskonsodassa kuuluukin ja mitä räikeämmin osaa vääristeltyjä tilastotiedelainauksia viljellä , sen parempi.
Ikävää sen sijaan huomata että ilmastosta niin kovasti huolestuneet kulkijat ovatkin todellisuudessa autoilun vastustajia, kasvisruokavalion tuputtajia ja lisäksi matemaattisesti kyvyttömiä vaihtoehtoenergiantuotannon kannattajia sekä melkoisia kaksinaismoralisteja.

Tiede käsitteenä ei näiden tyyppien ihannoimaa elämäntapaa puolla millään mittareilla.
Ovatpahan ottaneet ideologiansa yhdeksi aseeksi pelotteluissaan .
Sähköauto/kasvi/tuuli- mantra ei  nykyiselläkään tiedolla ole minkään sortin pelastus. Korkeintaan niitä tuottaville ja myyville instansseille hyvä tulonlähde.

Jo aiemmin mainittu liikakansoitus voidaan tieteen keinoin todistaa maapalloa kuormittavaksi, samoin kuin muodikkaiden sähköautojen ja tuontiin perustuvan pahimmillaan vielä epäeettisenkin kasvisruuan  rasite. Epävakaista tuulivoimaloista puhumattakaan.

Toki -autottomuus ja  lähituotettu kasvisruoka  helpottaisi varmasti ilmastokuormaa. Harmi ettei nämä paremmuudessaan kylpevät pseudotieteilijät sitten enää voisi juoda vegaanista viiniään Chilestä eikä syödä jotain niin kauhean terveellistä super-foodia  Equadorista.Muodikas soijalattekin pitäisi vaihtaa vaikkapa lämmitettyyn lanttumehuun.

[Väestönvaihtaja]

Toki -autottomuus ja  lähituotettu kasvisruoka  helpottaisi varmasti ilmastokuormaa. Harmi ettei nämä paremmuudessaan kylpevät pseudotieteilijät sitten enää voisi juoda vegaanista viiniään Chilestä eikä syödä jotain niin kauhean terveellistä super-foodia  Equadorista.Muodikas soijalattekin pitäisi vaihtaa vaikkapa lämmitettyyn lanttumehuun.

Lähellä tuotettu ruoka ei aina ole ilmaston kannalta paras vaihtoehto mikäli asuu Suomessa, sillä kylmässä Pohjolassa ruuan tuottaminen aiheuttaa merkittävän ilmastokuormituksen. Ruuan kuljetuksen aiheuttamat päästöt ovat vain vähäisiä tuotannon aiheuttamiin päästöihin verrattuna. Kaukomailta tuotu ruoka on monesti ilmaston kannalta lähiruokaa parempi vaihtoehto.

[Roope]

Tiedebarometri: Ilmastonmuutosta vakavana uhkana pitävien osuus laskee, evoluutioteoriaan uskotaan jälleen enemmän

Korona vahvisti suomalaisten luottamusta tieteeseen. Toisaalta myös epäilijöiden määrä on kasvanut. He pitävät osaa tutkimuksesta hyödyttömänä. Tiedebarometri kartoitti suomalaisten luottamusta tieteeseen.

Luottamus tiedettä kohtaan on säilynyt ja osittain myös vahvistunut. Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi koronapandemian lisänneen luottamusta tieteeseen ja tutkijoihin.

Kaikki kansalaiset eivät jaa samaa luottamusta. Joissain kysymyksissä vastaajista erottui pieni tieteeseen epäluuloisesti suhtautuvien joukko.

– Tietynlainen asenteiden polarisaatio näkyy tässä. He, jotka eivät valtapuolueita äänestä ja osa perussuomalaisten kannattajista, suhtautuu skeptisemmin auktoriteetteihin, viranomaisiin ja myös tieteeseen, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Väliverronen on hallituksen jäsen Tieteen tiedotus ry:ssä, joka on teettänyt Tiedebarometrin.

Vastaajista 14–24 prosenttia arvioi luottamuksensa tieteeseen, tutkijoihin ja terveysviranomaisiin heikentyneen.

– Tähän kannattaa suhtautua vakavasti. Miten epäilijät saadaan tavoitettua ja vakuutettua tieteen ja tutkimuksen merkityksestä, Väliverronen sanoo.

[...]

Ylipäänsä tieteeseen ja tutkimukseen luottaa ylivoimainen enemmistö, 85 prosenttia vastaajista. Eri puolueiden kannattajista vihreiden ja kokoomuksen kannattajat luottivat vahvimmin tieteeseen.

Toisaalta 11 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa tieteeseen vain vähän. Tieteen ristiriitaisuus kuitenkin hyväksytään.

– Suomalaiset ymmärtävät tieteen muuttuvuuden ja sen, että tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä, Väliverronen sanoo.

[...]

Luotetuimpana tutkijana suomalaiset pitävät Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolaa. Hän syrjäytti Esko Valtaojan kakkossijalle. Seuraavina tulivat koronakriisistä tutut kasvot Mika Salminen ja Hanna Nohynek.

Yle 16.11.2022

TIEDEBAROMETRI 2022 Tutkimuslomake

Kuinka paljon yleisesti ottaen luotat tieteeseen ja tutkimukseen?

Erittäin paljon
Melko paljon
Melko vähän
Erittäin vähän
En osaa sanoa

Yleisesti ottaen en luota juurikaan valtamedian välittämään tietoon tieteestä ja tutkimuksesta etenkään tietyissä politisoituneissa aihessa. Jopa Greta Thunberg on esiintynyt puheissaan tieteen edustajana, eikä tätä ole kyseenalaistettu.

Sekin on kuvaavaa, että luotettavimpana tutkijana pidetään Mika Aaltolaa, joka esittää julkisuudessa mielipiteitään.

[Skeptikko]

Sekin on kuvaavaa, että luotettavimpana tutkijana pidetään Mika Aaltolaa, joka esittää julkisuudessa mielipiteitään.

Ja ylipäätään Mika Aaltolan ala ei ole mitään ns. kovia tieteitä edustavaa, vaan paljon subjektiivisempaa alaa, joita on ollut tapana kutsua myös käsienheiluttutieteiksi. Näillä pehmeiden tieteiden aloilla on paljon keskinäisiä koulukuntaeroja, eikä faktoista useinkaan mitään yhteisymmärrystä tai tällaisilla tieteillä kykyä ennustaa tulevaisuuden kehitystä sen sijaan, että vain jälkikäteen yritellään selitellä jo tapahtuneita asioita jollain alan teorioilla, vaikka keskenään ristiriitaiset teoriat olisivat mahdollistaneet aivan erilaisetkin kehityskulut.

[ikuturso]

Kiitos jäsen @Roope että nostit tämän ketjun pintaan.

Aloittaessani tätä ketjua olin juuri sekaantunut yliopistomaailmaan ja minulle oli kerrottu tieteestä, paradigmoista sun muista ja samaan hätään Ollikainen kertoi hyvin hyvin vihaisesta Nasse-sedästä nimeltään TIEDE.

Meinasin ajaa eilen aamulla ojaan, kun radiossa kerrottiin, kuinka suomalaisista TIETEEN tekijöistä kovimpana nimenä pidetään tulevaa presidenttiämme Mika Aaltolaa. Näin mielessäni valtaistuimen, jonka korkeimmalla tuolilla istui Aaltola ja hänen oikealla puolellaan seisoi Markku Ollikainen. TIEDE on tullut valtakuntaan ja demokratia on pelastettu.

On surullista, että kun hölmölän tuulipukukansalta (jota arvostan suuresti, mutta joka yrittää tämän tästä vesittää minun arvostustani...) kysytään kovinta ja luotettavinta TIETEEN tekijää, esiin nousee median presidenttikandidaatiksi nostama musta hevonen, poliittisen instituution puhuva pää, jonka suurimpia saavutuksia kansan silmissä on tulla toistuvasti kutsutuksi YLE:n asiantuntijaksi olohuoneen takaseinällä olevalle alttarille.

Jokohan Helsingin piispa on pyytänyt Aaltolaa saarnaamaan Tuomiokirkossa? Tai saarnan voisi lukea Ollikainen. Aaltola olisi liturgi.

-i-

[Jaska Pankkaaja]

Suamessa kaikkein kovimpaan tiedeytimeen pääsee kunhan on ilimaston lämpiämisestä (omasta verorahoitteisesta suojatyöpaikasta) huolissaan oleva ylioppilas tai kuka tahansa äärivasemmistolainen ulisija. Pakkoruåtsin mokellus viimeistelee noopel-tason.

[mannym]

Ilmastonmuutoksesta on olemassa valtava määrä tutkittua ja tieteellisesti kiistatonta tietoa. Yksi tällainen on, että globaalisti ilmasto lämpenee. Toinen on, että lämpeneminen aiheuttaa suuria ekologisia muutoksia ja monet niistä ei ole kovinkaan mukavia.

Kelpo yritys mutta tieteellisesti kiistatonta on että lämpeneminen ei ole globaalia. Koko planeetta ei jatkuvasti lämpene ie globaalia lämpenemistä. Vaan havaintoalueilla (Max 10% globaalista pinta-alasta) osalla lämpenee ja se vaikuttaa "globaaliin keskiarvoon". Kuvaavinta on että lämpeneminen mitä on tapahtunut on suurinta minimilämpötiloissa. Mikä tarkoittaa että yöt ovat lämpimämpiä kuin ennen, joka osaltaan johtuu siitä että havaintopiste on nykyisin asfaltin tai muun päivällä lämpöä varaavan lähellä joka sitten aiheuttaa lämpimämpiä öitä ja "globaalia lämpenemistä".

Kiistattomista tutkimustuloksista voidaan sitten tehdä monenlaisia johtopäätöksiä. Kysymyksiin, kuten missä määrin ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisestä tai että miten ihminen voi lämpenemistä estää, ei enää löydykään selkeitä vastauksia vaan niitä tulkitaan. Varsinkin esitetyt keinot lämpenemisen estämiseksi ovat usein raskaasti politisoituneita.

Kiistattomia tutkimustuloksia ei voida vetää johtopäätöksiä mihinkään suuntaan, samalla kun ne kiistattomat tutkimustulokset ovat hyvinkin kiisteltyjä. Se että "tieteilijät" poliitikkojen tuella ovat julistaneet ne kiistattomiksi, ei riitä muuttamaan sellaisiksi.