EU:SSA valmisteilla oleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EBPD saattaisi toteutuessaan vaatia kalliit lämmitysremontit yli puoleen miljoonaan rakennukseen Suomessa jo lähivuosien aikana.
Direktiivin tavoitteet ovat sinänsä hyvät. Rakennusten osuus on 40 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta ja 36 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. On siis tärkeää, että rakennusalallakin päästään eroon hiilestä, jotta vuosien 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan.
Direktiiviehdotuksen aikataulu ja toteutustavat ovat kuitenkin nostattaneet huolia ja vastustusta. Hallitus ilmoitti omassa lausunnossaan, että se pitää EU-komission tavoitteita hyvinä, mutta ongelmia ehdotetuissa keinoissa.
Neuvottelut komission ehdotuksesta saattavat kestää EU:ssa vielä parikin vuotta. Suomessa eduskunta päättää Suomen kannan ehdotukseen touko–kesäkuun aikana.
Ehdotuksen mukaan nykyisin olemassa olevien asuinrakennusten olisi viimeistään vuoden 2030 alussa oltava energiatehokkuudeltaan vähintään F-luokkaa, ja vuoden 2033 vähintään E-luokkaa.
VTT:n laskelmien mukaan uudistukset koskisivat yhteensä 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta, eli noin puolta miljoonaa rakennusta.
REMONTTIKUSTANNUKSET voivat rakennuksesta riippuen nousta useisiin kymppitonneihin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008801692.htmlEU:n ehdotus löytyy täältä.
https://ec.europa.eu/energy/sites/default/files/proposal-recast-energy-performance-buildings-directive.pdfTässä kansalaisena mietin, että mahtaakohan EU:n kyseinen
hullutus ehdotus koskea omaa rintamamiestaloa. Energiatehokkuusluokkahan on laskennallinen ja energiatodistus maksaa satasia, hnnnghh. Meidän talossa on neliöitä 250m2, lämmityksen lähteinä ovat toimineet maalämpö ja yksi ilmalämpöpumppu, tulisijoja ei ole mutta valmius siihen löytyy joka kerroksesta. Sähkön vuosikulutus on viime vuosina ollut karvan verran alle 14000 kWh neljän henkilön taloudessa. Kattoremontin yhteydessä yläpohjaan lisättiin eristettä siltä osin, kun oli tarve. Muita energiaremontteja ei ole tehty. Pidän itse alle 14MW vuosikulutusta varsin kohtuullisena 50-luvun isolle rintamamiestalolle. Mikäli sähkön hinta ei nouse todella korkealle, lisäremonttien tarve näyttäytyy kyseenalaisena.
Jos nyt ajatusharjoituksena kuitenkin ajattelen, kuinka tästä tilanteesta voisi vielä parantaa eli kuluttaa vähemmän sähköä, vaihtoehdoiksi jäävät:
- tulisijan / tulisijojen asentaminen (taloudellisessa mielessä varsin kallista ottaen huomioon perustamis- ja asennuskustannukset, puun hinnan, nuohoamisen kustannukset, puunhankintaan ja itse lämmitykseen kuluvan ajan jne.; etuna tässä kuitenkin tulisijan toimiminen varalämmönlähteenä ja teoriassa maalämpöpumpun käyttöiän pidentäminen, mikäli tulisijojen käyttö vähentää käyntisyklejä.)
- aurinkopaneelit (taloudellisessa mielessä varsin kallista, ja mielestäni lähtökohtaisesti hivenen epäloogista, sillä suurin osa sähköstä kuluu talven lämmityskautena, jolloin paneelit eivät tuota yhtikäs mitään, ja jotta paneeleilla olisi kulutukseen käytännön merkitystä, niitä pitäisi olla varsin iso määrä; lisäksi lämmityskauden ulkopuolella ison paneelimäärän tuottamalle sähkölle ei oikein löydy järkevää käyttöä, paitsi jos louhii kryptoja, ja se ei taida olla ihan eu-direktiivin tarkoitus.)
- eristyksen parantaminen (taloudellisessa mielessä varsin kallista, vaatisi hyväkuntoisen ulkovuorauksen purkamista ja lisäeristeiden asentamista, tämä olisi järkevämpää tehdä julkisivuremontin yhteydessä mutta kun sille ei ole tarvetta; julkisivua on meidän talossa ihan helekutisti, remontin hinnalla ostaa jo aika hitosti energiaa. Lisäksi - enkä pidä tätä itse ihan pienenä huolenaiheena - kun rintsikasta tehdään tiiviimpi, lisääntyvät kosteustekniset riskit.)
- ikkunoiden ja ovien vaihtaminen energiatehokkaampiin (taloudellisessa mielessä varsin kallista, kun on jo 2-kerroslasit, ja joitakin ikkunarakenteita ja ovia olen itse tiivistänyt.)
Näitä kaikkia vaihtoehtoja yhdistää mielestäni vähenevän tuoton laki. Mitä alemmaksi yrittää sähkönkulutuksen saada, sitä enemmän se maksaa. Jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jolloin se ei ole enää järkevää. Matemaattisesti asiaa ei ole kuitenkaan ihan vaivatonta laskea, kun muuttujia on aika paljon.