Energian hintakriisi

[supersankaritar]

Luin uutista yleltä

Vanhan metsän poltto vaihtui turpeeseen – lämpölaitoksen pomo: Pakko meidän on inarilaisten talot jollain lämmittää

Olen jäänyt pimentoon turpeennosto -asiassa. Vieläkö Suomessa nostetaan turvetta?

Jutussa ei mainita, mistä kaukolämpölaitoksessa poltettava turve on peräisin. Ostetaankohan se Venäjältä? Saadaan turpeen kuljettamisesta aiheutuvat polttoainepäästöt vielä turpeenpolttopäästöjen lisäksi ja rahat menee Venäläisille  .

Mä tunnen työni puolesta erään turvetta työkseen nostavan henkilön ja heillä ei ehditty ainakaan lopettaa missään vaiheessa. Osahan ne koneet ehti kaiketi romuttamaan ja lopetti.

[Golimar]

Tutkijat laskivat MOT:lle: Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä – ”Tulonsiirto sähköntuottajille”
Suomi puolustaa EU:ssa sähkön hinnoittelujärjestelmää, joka tutkijoiden arvion mukaan köyhdytti suomalaiskuluttajia miljardeilla euroilla viime vuoden loppupuoliskolla.

Viime vuonna sähkö oli poikkeuksellisen kallista.

Kun sähkön tukkumarkkinahinta Suomessa oli vielä vuonna 2020 keskimäärin 2,8 senttiä kilowattitunnilta, viime vuoden jälkimmäisen puoliskon keskihinta oli jo reilusti yli 20 senttiä.

Ylen MOT-toimitus pyysi Aalto-yliopiston tutkijoita arvioimaan, kuinka kalliiksi energiakriisi suomalaisille lopulta kävi.

Summa on pysäyttävä: Suomalaiset ovat maksaneet sähköstä noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Tämän verran rahaa on siis kadonnut sähkönkäyttäjien taskuista ja päätynyt sähkön myyjille.

– Sähkön tuotantokustannukset ovat suurin piirtein samat kuin ennen energiakriisiä. Puhdasta energiaa tekevät sähkön tuottajat hyötyvät tilanteesta valtavasti.

X

Pääselitys sähkön hinnan nousuun on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut Venäjän energiatoimitusten katkeaminen. Maakaasusta tuli pula, ja kaasulla tuotetun sähkön hinta nousi pilviin.
Kaasusähkön hinnannousu selittää suomalaisten korkeita sähkölaskuja kuitenkin vain osittain.

Nykyinen sähkömarkkina toimii tavalla, joka on vaikuttanut syksyn sähkölaskujen suuruuteen. Se perustuu marginaalihinnoitteluun, jossa hinta määräytyy kalleimman energialähteen mukaan.

Normaaleina aikoina marginaalihinnoittelu kannustaa tehokkaaseen sähköntuotantoon. Kalliin fossiilisähkön tuottamiseen ei kannata investoida, jos tuulen kaltaisella ilmaisella luonnonvaralla tuotetun sähkön voi myydä samaan hintaan.

Marginaalihinnoittelua pidetään tärkeänä työkaluna siirtymässä kohti päästötöntä yhteiskuntaa.

X

Sähkön tuottajat ovat sen sijaan hyötyneet hinnoittelujärjestelmästä. Suomen kaksi suurinta sähköntuottajaa, Fortum ja metsäyhtiö UPM ovat kaksinkertaistaneet sähköntuotantonsa liikevoiton.

Esimerkiksi Fortum tuottaa sähkönsä ydinvoimalla ja vesivoimalla, joiden tuotantokustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalla tuotetun kilowattitunnin tuotantokustannus on yksi sentti,

X

Suomi vastustaa muutoksia nykymalliin
Energiateollisuus vastustaa johdonmukaisesti marginaalihinnoittelusta luopumista edes kriisitilanteessa.

Vielä syksyllä järjestelmän remonttiin oli kuitenkin kova poliittinen paine.

Esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi(siirryt toiseen palveluun), että järjestelmä ei enää palvele sähkönkuluttajien etua. Von der Leyen ehdotti, että sähkön markkinahintaa nostanut kaasu irrotettaisiin hinnoittelujärjestelmästä omaan koriinsa, jolloin kaikki myytävä sähkö ei olisi yhtä kallista.

EU-maat ovat vääntäneet asiasta talven ajan. Suomi on asemoinut itsensä nykysysteemin säilyttäjien joukkoon.

Helmikuussa Suomi ja kuusi muuta EU-maata julkaisivat yhteiskirjeen(siirryt toiseen palveluun), jossa varoitetaan muutoksista ”hyvin toimivaan järjestelmään”.

X

Suomi liittyi yhteiskirjeeseen virkamiestyön tuloksena. Suomen energiastrategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto, joka on johdonmukaisesti vastustanut puuttumista sähkön markkinahinnan muodostukseen.

X

https://yle.fi/a/74-20021622

[Hohtis]

^

1) Aalto -yliopistolla on ollut esitys hinnoittelujärjestelmän muutoksesta jo liki vuoden, saman suuntainen mitä Euroopassa muualtakin ollaan esitetty. Eli kallein tuotantomenetelmä (kaasu+muut fossiiliset) erotettaisiin muusta markkinasta. Asia on käytännössä hylätty eikä TEM tai valtioneuvosto ylipäätään ole tehnyt sillä mitään.

2) TEM linjaus on käytännössä yhtenevä sähkön tuottajien linjauksen kanssa, joka on nykymallin säilyttäminen. Nykymalli on johtanut 5 miljardin euron lisätuloihin joka on suoraan asiakkailta pois. Energiayhtiöt ovat yli kaksinkertaistaneet voittonsa. TEM energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen vastailee toimittajalle ylimielisesti virnistellen.

3) Suomi vastustaa nykyisen hinnoittelumallin muutosta EU:ssa yhdessä Hollannin kanssa. Tästä on taustalla pelkästään virkamiespäätös. Eli poliitikkoja ei ole kiinnostanut sähkön hinnan markkinamallin korjaaminen vaikka mm. Ursula den Leyen on vaatinut siihen muutosta.

4) Joulukuussa 2022 Sanna Marin heräsi kalastelemaan poliittiset irtopisteet kotiin lupaamalla "joulusatasen" kaikille sähkön käyttäjille tasapuolisesti. Sitä ennen Sanna Marinin hallitus ei ollut tehnyt asialle mitään vaikka sähkön hinta lähti nousuun jo 2021 puolella ja hallitusta on aivan varmasti informoitu mahdollisesta sähkön hinta- ja saatavuuskriisistä ajoissa.

***

Täysin linjassa kaiken muunkin kanssa. Mitään ei osata ennakoida, reagoidaan vasta kun on pakko, tehdään joku hätäinen laastarityylinen toimenpide jossa haisee populismi ja äänestäjien kosiskelu kolme kilometriä vastatuuleen ja loppujen lopuksi veronmaksaja maksaa kaiken. Suomalaisten hyvinvointi ja talous ei näytä kiinnostavan paskan vertaa.

[Uuno Nuivanen]

Lapatossu-Lintilä ei napanterin nappailultaan ehdi puuttumaan mokomiin pikkuasioihin.

e: Ylelle pisteet hyvästä dokkarista.

[jmk]

Tällaista saavutusta en ole ennen nähnytkään. Suomen tuulivoimatuotanto on Fingridin mukaan tällä hetkellä MIINUS KOLME megawattia.

Takavuosina kohkattiin "negawateista". Tätäkö se siis tarkoittaa?

[Will Rogers]

Tällaista saavutusta en ole ennen nähnytkään. Suomen tuulivoimatuotanto on Fingridin mukaan tällä hetkellä MIINUS KOLME megawattia.

Takavuosina kohkattiin "negawateista". Tätäkö se siis tarkoittaa?

Hmmm, olisko tuulen suunta kääntynyt niin että ropellit pyörii väärinpäin ja siitä miinusmerkki? Eihän tilasto voi väärässäkään olla.

[jmk]

Hmmm, olisko tuulen suunta kääntynyt niin että ropellit pyörii väärinpäin ja siitä miinusmerkki? Eihän tilasto voi väärässäkään olla.

Kyllähän tuulivoimala kuluttaa sähköä. Ohjauselektroniikka, lapojen säätömoottorit, lämmitys. Parhaimmillaan kuulemma pyöritetään ropellia sähkövoimalla, ettei jämähdä kiinni. Mistäpäs mualta se sähkö otettaisiin kuin verkosta, kun ei tuule tarpeeksi että mylly tuottaisi kulutuksensa itse.

Tuulivoimalan omakulutuksesta ei jostain syystä ole kovin runsaasti tietoa tyrkyllä. En ymmärrä miksi.

[mck]

Hmmm, olisko tuulen suunta kääntynyt niin että ropellit pyörii väärinpäin ja siitä miinusmerkki? Eihän tilasto voi väärässäkään olla.

Kyllähän tuulivoimala kuluttaa sähköä. Ohjauselektroniikka, lapojen säätömoottorit, lämmitys. Parhaimmillaan kuulemma pyöritetään ropellia sähkövoimalla, ettei jämähdä kiinni. Mistäpäs mualta se sähkö otettaisiin kuin verkosta, kun ei tuule tarpeeksi että mylly tuottaisi kulutuksensa itse.

Tuulivoimalan omakulutuksesta ei jostain syystä ole kovin runsaasti tietoa tyrkyllä. En ymmärrä miksi.

Ihan käypä selitys, kaikissa laitoksissa mitataan omakäyttöä, mutta samalla logiikalla tehoreservikin pitäisi olla miinusmerkkistä?

Muoks, taitaa olla tilastohärö tuo -3MWh koska esim 2022 ei sellaisia ole ollut.

[jmk]

Muoks, taitaa olla tilastohärö tuo -3MWh koska esim 2022 ei sellaisia ole ollut.

... ja esim. 2020 on ollut, sattumoisin silloinkin minimi -3 MWh.

[keskivertokaveri]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d6e40db1-3053-43cf-96d0-2391aee58518

Huhtikuuksi luvattuja sähköhyvityksiä ei olekaan tulossa

Energiaviraston mukaan sähköhyvityksien maksut ovat lykkääntymässä, koska EU-komissio ei ole hyväksynyt järjestelyä valtiontukena.
...

Sillä tavalla. Onneksi tuli ilmi vielä ennen ennakkoäänestyksen alkua.

[Tabula Rasa]

Tämä nyt ei varsinaisesti kuulu ketjun ytimeen, mutta landella omakotitaloissa asuvat voisivat vähän rajoittaa vittuilua meille kaupungeissa kerrostaloissa asuville. Useimmilla pääkaupunkiseutulaisilla on mahdollisuus nauttia luonnosta heti kun ovesta astuu ulos. Ja keskuspuisto on useimmilla 30 minuutin päässä ja Nuuksio 60 minuutin päässä, jos metsään haluaa mennä. Ja kyllä, siellä on metsää vaikka sitä (kansallis)puistoksi kutsutaan.

Samaa ei voi sanoa landepaikasta, B-suunnitelmastamme. Paikalliset metsänomistajat avohakkasivat seutua niin, että metsää ei enää ole. On vain raiskattua luontoa, jonka näkeminen kävelyreissuilla vituttaa joka kertaa entistä enemmän.

Metsän sijaan tuli metsäkoneen jälkiä.

Helppo ratkaisu siihen on ostaa se metsä ja/tai maapohja ja kasvattaa silmää miellyttävään malliin.

[simppali]

Komukki yle tulee hieromaan kansalaisten naamaan seuraanvanlaista luultavasti 2.4.2023 asti....Ja verodengien voimalla pidempäänkin.
https://yle.fi/a/74-20023387

Asialla on suuri merkitys, koska asumisen osuus keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on ollut iso, noin viidennes. Se on ollut samaa luokkaa tai jopa isompi kuin ruualla, jonka ilmastovaikutuksista puhutaan paljon enemmän.

Asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavia valintoja ei kuitenkaan voi tehdä yhtä usein kuin vaikkapa syömiseen tai liikkumiseen vaikuttavia valintoja. Siksi Seppälä ja muut tätä juttua varten haastatellut asiantuntijat arvelevat, että asumisen hiilijalanjäljestä tai sen voimakkaasta laskusta on puhuttu julkisuudessa ehkä vähemmän.

Suomalaiset tulivat jo palkittua tämän asuntojen/muiden tilojen remontointiin liittyvän energiadirektiivin myötä,,kustannukset n. 21 miljardia.

Onko tavallisilla asujilla siis mitään roolia asumisen hiilijalanjäljen pienentämisessä tai edes mahdollisuuksia vaikuttaa siihen? Ilmastopaneelin jäsen, kestävien käyttäytymismuutosten apulaisprofessori Annukka Vainion mukaan on, mutta isoin vastuu sen laskemisesta ei ole kuluttajilla.

– Asuminen on sektori, jossa isoin merkitys on Euroopan unionin ilmastopolitiikalla.

..ttu nuo ovat täysin oikeustoimikelvottomia..eihän Suomalainen kuluttaja laskeskele mitään muuta,kuin mitä mikäkin maksaa,,nämä Annukat laskevat summat kuluttajan puolesta ja ilmoitus luonteisesti toteavat että ; kuluttaja nyt maksat xxxx rahaa asunnostasi, muuten ilmasto pilaantuu.

[Larva]

Asialla on suuri merkitys, koska asumisen osuus keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on ollut iso, noin viidennes. Se on ollut samaa luokkaa tai jopa isompi kuin ruualla, jonka ilmastovaikutuksista puhutaan paljon enemmän.

Tuleekohan näille pöljille ikinä mieleen, että asumisen hiilijalanjälki saattaa näin pohjoisessa olla iso ihan siksi, koska talvi ja lämmitys? Ja että jos kämppiä ei lämmitetä 8 kuukautta vuodesta, täällä oikeasti kuollaan pakkaseen, toisin kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Etelämpänä ei ole pakko edes viilentää asuntoja kuin korkeintaan kuukausi-pari vuodesta.

Minkä suomalaiset mahtavat sille, että täällä on talvi joka vuosi - eivät mitään, joten miksi heitä pitäisi siitä rangaista? Pakko se täälläkin on jotenkin pysytellä hengissä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vielä keksitty täysin päästötöntä ja huoltovarmaa tapaa lämmittää taloja.