Kirjoittaja Aihe: Energian hintakriisi  (Luettu 214704 kertaa)

L. Brander

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 171
  • Liked: 8337
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2070 : 14.09.2023, 06:00:27 »
Ei tietenkään mikään yksittäinen tuotantomuoto määrää hintaa. Lisäksi niin kauan kuin siirtokapasiteetit ovat rajallisia, pitäisi molemmin puolin siirtokapasiteettia oleville markkinoille syntyä omat kysynnät, tarjonnat ja hinnat. Näin toki käykin, eikä esim. Suomen ja Saksan hinta ole sama. ( https://euenergy.live/ )

e: korjattu lainaus pois
Varautumisen suurvalta

L. Brander

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 171
  • Liked: 8337
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2071 : 14.09.2023, 20:09:15 »

Alkaakohan vihreän siirtymän todellinen tarkoitus avautua hitaimmillekin? Kotitalouksien rahat ja ostovoima on viety sekä yrityksiä ajettu konkurssiin ja ulkomaille. Kaikki tämä haittaamalla sähköntuotantoa ja polttoaineiden hankkimista sekä sopimalla ylikorkeita hintoja kuluttajille ja pk-yrityksille. Nyt suomalaiset eivät osoita riittävää nöyryyttä ja talkoohenkeä kuluttamalla sähköä Suuren Suunnitelman mukaan. Kohta lienee pakko säätää rangaistusvero ihmisille ja yrityksille, jotka eivät kuluta tarpeeksi.

Näin käy, kun yhdelläkään toimijalla ei ole ollut eikä ikinä tule olemaan mitään moraalia. Puolueet haluavat paikata kuntataloutta kuntien omistamien sähkölaitosten tilittäessä osinkoa ylisuurista voitoistaan, vasemmistopuolueilla kiiluu silmissä riutuva kansa, joka joutuu kääntymään julkisen vallan puoleen ja vihreillä kyseessä on puhdas sabotaasi kuten aina. Erikseen on sitten ne poikkeuksellisen tyhmät ihmiset, jotka uskovat tällä kaikella olleen jotain tekemistä ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa. Kansa polttaa klapeja siihen tahtiin, että kauppiden varastot on tyhjät ja jäteöljyä menee kattiloihin kierrätyksen sijaan. Ihanan puhdasta.

IL 14.9.2023
Lainaus
Suomi käyttää sähköä nyt todella vähän – Ja se on huono asia

Suhdannetilanne näkyy erityisesti teollisuuden sähkönkulutuksessa. Se ei välttämättä lupaa hyvää investointien kannalta.

Sähkön kulutus on Suomessa alimmillaan koko vuosituhannella. Viimeisten 12 kuukauden aikana toteutuneen kulutuksen määrä on lähes 8 prosenttia pienempi kuin vastaava lukema vuosi sitten. Energiateollisuus ry kertoo asiasta tiedotteessaan.

– Olkiluoto kolmosen valmistuminen ja mittavat tuulivoimainvestoinnit ovat kasvattaneet sähköntuotantoamme niin paljon, että olemme tuottaneet keskimäärin enemmän sähköä kuin kuluttaneet maaliskuusta alkaen.

– Tuulivoimamarkkinat alkavat olla täynnä, ellei sitä kysyntää ala syntyä tai sitten vientimarkkinat parantua.

– Teollisuuden viesti pari kolme vuotta sitten oli, että heidän puhdas siirtymänsä tarvitsee paljon sähköä. Nyt, kun sitä sähköä olisi saatavilla ja sitä pystyttäisiin paljon investoimaan lisää, niin nyt sitten niitä investointeja ei oikein kuulu, Leskelä sanoo.

– Tietenkin tässä on riski, että jos ne investoinnit vielä paljon siirtyvät, niin sitten pysähtyvät myös investoinnit [sähkön] tuotantoon. Silloin me menetämme tämän puhtaan siirtymän momentumin, mikä nyt on ollut sinänsä tosi vahva tähän laskusuhdanteeseen asti.



https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4e7d63a3-a966-4cd6-bd4a-2189f84cce02
Varautumisen suurvalta

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 329
  • Liked: 15205
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2072 : 14.09.2023, 20:16:03 »

Kaksoisfluidireaktori on taas nytkähtänyt hiukan eteenpäin maaliskuussa.


Nyt näyttää siltä että ensimmäinen kaksoisfluidireaktori rakennetaan Ruandaan.

Lainaus

The first demonstration Dual Fluid nuclear reactor in the world is expected to be built and developed in Rwanda, following a deal signed between Rwanda Atomic Energy Board (RAEB) and Dual Fluid Energy Inc.- a Canadian-German leading nuclear technology firm. Nuclear reactors are the heart of a nuclear power plant. They contain and control nuclear chain reactions that produce heat through a physical process commonly known as “fission”. That heat is used to make steam that spins a turbine to create electricity. The demonstration nuclear reactor is expected to be operational by 2026 and the subsequent testing of the Dual Fluid technology is set to be completed by 2028. Under the deal, Rwanda agreed to provide the site and infrastructure, while Dual Fluid will take on responsibility for the technical implementation of the project. Equally beneficial, Rwandan scientists will be given practical training in the field of nuclear technology. “In order to meet the growing energy demand of its population, to boost the development of its industrial sector, and to build an economy that is resilient to climate change, Rwanda is looking at nuclear energy to add unto its already existing energy generation mix,” said Fidel Ndahayo, the Chief Executive at RAEB. He added that the development is also in the spirit of the country’s strategy to remain a ‘proof-of-concept’ destination to accelerate the integration of innovative technologies. Through this strategy, Rwanda has established strategic cooperation partnerships with start-up companies involved in the design and development of small modular nuclear reactor technologies.

Accident-free technology

According to Ndahayo, the dual fluid technology has nuclear safety design features that make it accident-free. The technology will produce relatively less amounts of radioactive waste that will be safely managed in line with existing international radioactive waste management safety standards. Founded in 2021, Dual Fluid aims to realize an entirely new type of nuclear fission based on liquid fuel and lead coolant that could exponentially increase the performance of current nuclear power. The new reactors can be used to produce electricity, hydrogen, and synthetic fuels at costs below those of fossil fuels. Dual Fluid CEO Götz Ruprecht: “Time is a critical factor for our technology. After years of detailed reparation and improving the concept in theory, we are now convinced that we have found an ideal partner for the first realization of our groundbreaking technology,” he said.

“The reason Dual Fluid chose to invest in Rwanda is because of its highly favorable governance and business environment that has already attracted major international players. Our demonstration reactor will show that a better, far more efficient way of generating nuclear energy is possible and within reach in the near future,” he added.

The development follows a recent move by RAEB to establish a Centre for Nuclear Science and Technology (CNST), to customize nuclear energy applications to the country’s needs for social and economic development, among other things. The centre is expected to pave the way for the establishment of a proposed nuclear power plant based on Small Modular Reactor (SMR) technology to address the ever-growing demand for electricity.

https://www.newtimes.co.rw/article/10702/news/energy/rwanda-to-host-first-demo-dual-fluid-nuclear-reactor

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 537
  • Liked: 51539
  • 1001 yön tarinoita: Ahmed ja Kela Gold
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2073 : 14.09.2023, 20:18:34 »
Lainaus
According to Ndahayo, the dual fluid technology has nuclear safety design features that make it accident-free.

Accident-free technology, Afrikassa...  :roll:

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 692
  • Liked: 61860
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2074 : 14.09.2023, 22:33:48 »
Dual fluid näköjään yhdistää sulasuolareaktorin ja sulapolttoainereaktorin tekniikoita.

Siellä voi fissioida uraania, toriumia, plutoniumia ja vanhaa korkea-aktiivista ydinjätettä. Tulos on huomattavan paljon matala-aktiivisempaa jätettä kuin meidän reaktoreissamme. Ei tarvita onkaloa jätteen säilömiseen. Tynnörit riittää takapihalla loistamassa.

Reaktio ei voi karata käsistä kun tuo kovettuu möykyksi jos jokin menee vikaan tai jotain. Ei tule kiina-ilmiötä eikä fukushimaa eikä tsernobyliä eikä harrisburgia. Edes järistyksessä tai tsunamissa.

Noita meillekin. Joka maakuntaan yksi ja energiatuotannolla maksetaan vaikkapa hyvinvointialueiden kulut. Tuulipuistot voi kaataa jättiharvesterilla halki poikki ja pinoon.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 966
  • Liked: 18673
  • Kuka jos en minä
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2075 : 14.09.2023, 22:38:44 »
Dual fluid näköjään yhdistää sulasuolareaktorin ja sulapolttoainereaktorin tekniikoita.

Siellä voi fissioida uraania, toriumia, plutoniumia ja vanhaa korkea-aktiivista ydinjätettä. Tulos on huomattavan paljon matala-aktiivisempaa jätettä kuin meidän reaktoreissamme. Ei tarvita onkaloa jätteen säilömiseen. Tynnörit riittää takapihalla loistamassa.

Reaktio ei voi karata käsistä kun tuo kovettuu möykyksi jos jokin menee vikaan tai jotain. Ei tule kiina-ilmiötä eikä fukushimaa eikä tsernobyliä eikä harrisburgia. Edes järistyksessä tai tsunamissa.

Noita meillekin. Joka maakuntaan yksi ja energiatuotannolla maksetaan vaikkapa hyvinvointialueiden kulut. Tuulipuistot voi kaataa jättiharvesterilla halki poikki ja pinoon.

-i-

Korjaa jos olen väärässä, mutta reaktio voi kaiketi noissakin ihan yhtälaisesti karata käsistä mikäli liian aktiivista tavaraa tulee tarjolle. Näitä kierrätyslaitosten reaktiokäynnistyksiä tunnetaan maailmalta paljonkin kun pitoisuudet eivät olleetkaan mitä piti. Lähinnä realismia kuulutan näihin suhtautuessa vaikka lieneekin ainoita nykyisen kokoisen maailman riittäviä energialähteitä. Mitä energianmyyntiin tulee, niin täkäläisen sähköinfran tuntien sitä ei keskieurooppaan tulla kauppaamaan vielä vuosikymmeniin.
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 329
  • Liked: 15205
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2076 : 15.09.2023, 15:17:42 »

Korjaa jos olen väärässä, mutta reaktio voi kaiketi noissakin ihan yhtälaisesti karata käsistä mikäli liian aktiivista tavaraa tulee tarjolle.


Kaksoisfluidireaktorissa fissioreaktioiden vakautus perustuu niin yksinkertaiseen ilmiöön kuin lämpölaajenemiseen. Eli jos reaktiot meinaavat kiihtyä, se nostaa polttoaineen lämpötilaa, jolloin se laajenee, ja ylimääräinen tilavuus polttoainetta poistuu reaktorista, koska reaktorin osuus polttoainepiiristä on tilavuudeltaan vakio. Lämpölaajenemisen seurauksena polttoaineen tiheys pienenee, ja se taas hillitsee ydinreaktioita. Jos reaktiot meinaavat hiipua, edellinen selitys käänteisenä.

Helmikuussa 2017 kyselin Säteilyturvakeskukselta muun muassa mikä mahtaa olla DFR suomeksi. Sain myös vastauksia kysymyksiini.
Lainaus

Ydinvoimatekniikan sanaston kehittyminen on melko hidas prosessi. Epäilen ettei vakiintunutta suomennosta näin uudelle teknologialle ole vielä muodostunut.
Oma arvaukseni on, että lyhenteiden luvatussa maailmassa puhutaan "dee-äf-ärristä", jos puhutaan.


Kysyin samassa yhteydessä myös minkälaisia mahdollisuuksia olisi rakentaa tällainen voimalaitos Suomeen.
Lainaus

Sulasuola ja -metallijäähdytteisissä reaktoreissa on omat materiaalitekniset haasteensa, nämä tuskin vähenevät yhdistämällä molemmat teknologiat samaan järjestelmään.
Polttoaineen jatkuva käsittely asettaa myös omat haasteensa ainakin ydinmateriaalien seurannan kannalta.
En usko, että tällaista projektia nähdään Suomessa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Nopean katsauksen perusteella mitään konkreettista tämän teknologian suhteen ei näyttäisi olevan vielä muuallakaan.


Todellakin, sellainen oli tilanne vuonna 2017 ja pitkään sen jälkeenkin.

Visioin myös että tällaisen voimalan jäähdytystorneineen voisi sijoittaa sisämaahan.
Lainaus

Merivesijäähdytys jostakin syystä houkuttelee suuria voimalaitoksia rannikolle.
Jäähdytys lienee mahdollista toteuttaa turvallisesti sisämaassakin esimerkiksi jäähdytystorneja käyttäen, ainakin pienehkölle reaktorille.
Ydinlaitoksen sijoittamisessa teknologian asettamat eivät yleensä ole ne suurimmat haasteet.


Meriveden käyttö jäähdytyksessä on teknisesti helppo ja luotettava ratkaisu. Siksi sitä käytetään. Jäähdytystorniratkaisuihin mennään yleensä vasta sitten jos meriveden käyttö jostain syystä on poissuljettu vaihtoehto.

Joku saattaisi ajatella että lyijyn sulamispiste ei ole aivan matalimpia, ja esimerkiksi tinalla on huomattavasti matalampi sulamispiste. Miksipä ei käytettäisi sulaa tinaa sulan lyijyn sijasta? Tähän on syitä:
  • Sula lyijy tuhannen asteen lämpötilassa on korroosion kannalta jo valmiiksi haastava tapaus, mutta sula tina olisi vielä paljon pahempi.
  • Tina-atomin ydin on kevyempi kuin lyijyatomin. Raskaampi ydin on parempi.
  • Tinalla ei ole sellaisia isotooppeja jotka olisivat ominaisuuksiltaan lähelläkään lyijyn isotooppeja, kun tarkastellaan neutroniabsorptiota, jonka tulisi olla mahdollisimman vähäinen. Lyijy voittaa tässä tinan ja kaikki muutkin metallit.
Edellisistä seuraa käytännössä että jäähdytyskierron ensiöpiirissä täytyy kiertää sula lyijy. Ainakaan tina ei kelpaa.

Nestemetallijäähdytteisissä reaktoreissa on käytetty myös natriumia. Natriumilla on sellainen erityinen mukava ominaisuus, että sen sulamispiste on hivenen matalampi kuin veden kiehumispiste. Eli tarvittaessa natriumia voi sulattaa vaikka kuumalla vedellä, kunhan niiden välissä on jotain erottavaa materiaalia, joka estää natriumin ja veden välisen kemiallisen reaktion. Lisäksi natrium on nestemetalleista lähimpänä lyijyä neutrobiabsorption suhteen. Tavanomaiset (huokeat) reaktorimateriaalit kestävät sulaa natriumia paljon paremmin kuin sulaa lyijyä. Mutta natriumatomin ydin on tietenkin paljon kevyempi kuin lyijyatomin ydin. Natriumin kiehumispiste on myös harmillisen matala. Kaksoisfluidireaktorissa tavoitellaan mahdollisimman kovaa neutronispektriä, ja siksi lyijy on valittu.

Oletan että jossain vaiheessa on mietitty sellaista vaihtoehtoa, jossa jäähdytyskierrossa käytettäisiin sulaa natriumia ja polttoainekierrossa fluorideja, mutta sitten on löytynyt riittävä määrä hyviä syitä hylätä kyseinen vaihtoehto.
« Viimeksi muokattu: 15.09.2023, 16:28:19 kirjoittanut Nikolas »

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 329
  • Liked: 15205
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2077 : 15.09.2023, 17:37:14 »
Ainoa kaksoisfluidireaktorin turvallisuusriski, mikä tulee mieleen, on reaktorin polttoaineputkiston rikkoutuminen. Lähinnä aiheuttaja saattaisi olla voimakas maanjäristys tai jokin havaitsematta jäänyt ongelma putkiston rakenteessa. Jos reaktori rikkoutuisi sillä tavoin, oletettavasti polttoainetta vuotaisi putkista ulos ja siirtyisi jäähdytysnesteen (sula lyijy) joukkoon ja kevyempänä nousisi pinnalle.
  • Miten varmistutaan ettei reaktori koskaan sillä lailla rikkoudu?
  • Jos kaikesta huolimatta reaktori kumminkin rikkoutuisi, miten varmistutaan ettei mitään katastrofia pääsisi tapahtumaan?
En ole ottanut selvää kuinka nämä on ratkaistu.

Dangr

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 369
  • Liked: 7387
  • Maahanmuutto- ja ilmastoasiantuntija
    • chadnet
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2078 : 19.09.2023, 16:23:32 »
Pian ei voida tästäkään syyttää vain uusiutuvaa...

"Olkiluodon omistajat eli käytännössä metsäyhtiöt lupasivat aikoinaan hoitaa osan jättivoimalan vaatimasta varavoimasta. Nyt voimalan omistajat haluavat sopimuksesta eroon ja kustannukset muiden maksettavaksi."

https://www.hs.fi/talous/art-2000009862168.html
"We now live in a nation where doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the press destroys information, religion destroys morals, and our banks destroy the economy.” Chris Hedges
"Shouting "Freedom" and other anti-government slogans" NYT

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 692
  • Liked: 61860
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2079 : 19.09.2023, 16:39:14 »
Pian ei voida tästäkään syyttää vain uusiutuvaa...

"Olkiluodon omistajat eli käytännössä metsäyhtiöt lupasivat aikoinaan hoitaa osan jättivoimalan vaatimasta varavoimasta. Nyt voimalan omistajat haluavat sopimuksesta eroon ja kustannukset muiden maksettavaksi."

https://www.hs.fi/talous/art-2000009862168.html

No kait kun Suomesssa ei saa enää kohta polttaa mitään hiilipitoista koska arvoilmastonmuutos.
Tee siinä sitten vaikka hakevoimalainvestointi, jos et saa käynnistää sitä koskaan muulloin kuin Olkiluodon huoltokatkon aikana. Tuulivoimayhtiöthän jo vaativat muidenkin osallistuvan heidän säätövoimatarpeisiinsa. Ehkä metsäyhtiöt kokevat varavoimaloiden pönkittävän tuulivoimaa, ja sitä kautta mahdollistavan tuulivoimayhtiöiden megavoitot.

Ja patruunat syyttävät Ukrainan sotaa, kun Suomesta ei saa enää kohta edes kaataa puita ja Venäjältä ei enää saa ostaa. Se on muuten mielenkiintoista, kuinka Suomesta kaadettu puu kasvattaa ilmastonmuutosta, mutta Venäjän tuontipuu ei sitä tehnyt. Onko Venäjä eri planeetalla?

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 700
  • Liked: 12601
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2080 : 07.10.2023, 20:53:34 »
Löytyykö jostain tuoreita laskelmia tuulivoiman kannattavuudesta?  En ole pitänyt yksityiskohtaista kirjanpitoa, mutta sähkön pörssihinnalla tuntuu olevan käänteinen korrelaatio tuulen voimakkuuden kanssa.  Tuulisina päivinä hinta pörrää usein alle kahden sentin kilowattituntia kohti, kun taas tuulettomina päivinä hinta kapuaa kaksinumeroisiin lukuihin.  Kattavatko halvan sähkön myyntitulot kiinteät kustannukset?


Tabula Rasa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 966
  • Liked: 18673
  • Kuka jos en minä
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2081 : 07.10.2023, 22:36:15 »
Ainoa kaksoisfluidireaktorin turvallisuusriski, mikä tulee mieleen, on reaktorin polttoaineputkiston rikkoutuminen. Lähinnä aiheuttaja saattaisi olla voimakas maanjäristys tai jokin havaitsematta jäänyt ongelma putkiston rakenteessa. Jos reaktori rikkoutuisi sillä tavoin, oletettavasti polttoainetta vuotaisi putkista ulos ja siirtyisi jäähdytysnesteen (sula lyijy) joukkoon ja kevyempänä nousisi pinnalle.
  • Miten varmistutaan ettei reaktori koskaan sillä lailla rikkoudu?
  • Jos kaikesta huolimatta reaktori kumminkin rikkoutuisi, miten varmistutaan ettei mitään katastrofia pääsisi tapahtumaan?
En ole ottanut selvää kuinka nämä on ratkaistu.

Heti mieleen tulee että kuinka paljon materiaalia on ylipäänsä ja kuinka suuri tilavuus on käytettävissä. Putkistossa aina rajallinen määrä tilaa, jolloin minne ylimenevä materiaalin määrä menee? Ja toisaalta ellei mahdu, se itsessään voisi halkaista kuten mikä hyvänsä fluidi riittävässä paineessa. Samaten erilaiset paisunta-astiat, niissä tapahtuva erillinen ei-toivottu reaktio voisi olla vastaava kuin mitä on nähty erilaisissa ydinjätteen tai ydinmateriaalin käsittelylaitoksilla kun pitoisuudet ovat ylittäneet odotetut. Sitten kun putkiston määrä kasvaa, kasvaa myös lämpötilanhallinnan määrä jolloin ei-toivottu lämpötila jossain osin voi myös aiheuttaa ei-toivottuja reaktioita.

Harrastelijana, myös fysiikan olisin kiinnostunut tietämään vakuuttavasti kuinka mikä hyvänsä tekniikka suoritetaan niin turvallisesti ettei siitä ole käytännössä riskejä ulkopuolelleen. Fukushima on hyvä esimerkki vetyräjähtäneitä kattoja lukuun ottamatta kuinka laajoja riskit ytimen sulamisen aiheuttavassa tapauksessa ovat ja miten siihen jälkikäteen reagoidaan niin että saadaan turvallisesti saastuneet aineet hallintaan. Vetyräjähdys taas minkä tahansa vettä jäähdytysnesteenä käyttävän voimalan ominaisuus. Simppelisti kyllin iso kuuma massa niin vesi suoraan vedeksi ja hapeksi ja räjähtämään mikäli pääsee kontaktiin. Tätä harrastajana varotaan pisaratasolla kun sulatellaan metallia ettei muotissa ole kosteutta. Kun vettä on valtavasti ja lämpötilaa isompia yksiköitä kuin arkijärki ymmärtää, niin siinä melkoinen potentiaali jos menee vikaan.

Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

toumasho

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 041
  • Liked: 10440
  • ..and when the machine breaks down, we break down
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2082 : 08.10.2023, 14:26:18 »
Baltic Connector kaasuputki on epäkunnossa. Ei ole vielä selvää, että miksi, mutta itsellä kaksi vahvaa epäilyä: Sabotaasi ryssien toimesta, tai myrskyllä tapahtunut laivan ankkurointi, jossa voimakas tuuli on laittanut ankkurin raahautumaan merenpohjaa pitkin ja kaasuputki on vaurioitunut. Noiden kaasuputkien korjaaminen on aika viheliäistä hommaa ja siihen menee aikaa. Paikalle tarvitaan tietenkin erikoisvarusteltu laiva ja pelkästään sen lähettäminen merelle ja saaminen oikeaan paikkaan on heti kättelyssä kaksi viikkoa, että saadaan edes köydet irti ja botski merelle. Seilaaminen mestoille voi viedä viikkoja.

Onneksi meillä on nyt tuo jenkeiltä saatu laiva ollut jo pian vuoden passissa Inkoossa ja kaasua saadaan sieltä. On tietenkin mahdollista, että koko juttu on ihan oikea tekninen vika, mutta jos se on edelleen vaurio putkessa, niin korjauksissa kestää helposti jokunen kuukausi.

Ryssäsabotaasin puolesta puhuu se, että nyt on ryskynyt netissä koko viikon ja jonkinlainen valtio-ohjattu aktiviteetin nosto on selkeästi käynnissä. Tämä voi siis olla ihan aito terroritoimi Suomen energiainfrastruktuuria vastaan myös. En kyllä osaa nyt arvata yhtään, että jos ryssä tapojensa mukaan on hieman hutiloinut ja jää kiinni tästä sabotaasista, että mitä seurauksia Suomi ja Viro voivat tehdä ilkeälle itänaapurille. Jonkinlainen reaktio tuohon on tultava, koska tuo on todella törkeä temppu, jos se paljastuu venäjän tekemäksi sabotaasiksi.

Suomen ja Viron välisessä merikaasuputkessa mahdollinen vuoto
Lainaus
Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finland ja Viron kaasuverkonhaltija Elering havaitsivat hieman ennen kello kahta yöllä epätavallista paineen laskua maiden välisessä merikaasuputkessa. Gasgridin mukaan voitiin epäillä, että Suomen ja Viron välinen meriputki vuotaa. Vuodon syy on vielä epäselvä ja asiaa tutkitaan.

Meriputken venttiilit on nyt suljettu molempien maiden päissä ja vuoto on pysäytetty.

Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä ei lähde spekuloimaan, mikä mahdollisen vuodon on aiheuttanut.

– Korostan, että kyseessä on epäily vuodosta ja nyt lähdetään tilannetta selvittämään.

Suomen ja Viron välinen Balticconnector-merikaasuputki avattiin vuonna 2020. Se on mahdollistanut sen, että Suomi ei ole enää riippuvainen Venäjän maakaasusta.

Sipilän mukaan kaasuputkessa ei ole aiemmin havaittu vikoja.

Gasgridin mukaan Suomen kaasujärjestelmän tila on vakaa ja kaasun saanti on turvattu toistaiseksi Inkoon LNG-terminaalista.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2023, 14:28:10 kirjoittanut toumasho »
Rasistinen Logiikka Oy, Toimitusjohtaja

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 329
  • Liked: 15205
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2083 : 18.10.2023, 21:43:54 »

Ainoa kaksoisfluidireaktorin turvallisuusriski, mikä tulee mieleen, on reaktorin polttoaineputkiston rikkoutuminen. Lähinnä aiheuttaja saattaisi olla voimakas maanjäristys tai jokin havaitsematta jäänyt ongelma putkiston rakenteessa. Jos reaktori rikkoutuisi sillä tavoin, oletettavasti polttoainetta vuotaisi putkista ulos ja siirtyisi jäähdytysnesteen (sula lyijy) joukkoon ja kevyempänä nousisi pinnalle.
  • Miten varmistutaan ettei reaktori koskaan sillä lailla rikkoudu?
  • Jos kaikesta huolimatta reaktori kumminkin rikkoutuisi, miten varmistutaan ettei mitään katastrofia pääsisi tapahtumaan?
En ole ottanut selvää kuinka nämä on ratkaistu.


Heti mieleen tulee että kuinka paljon materiaalia on ylipäänsä ja kuinka suuri tilavuus on käytettävissä. Putkistossa aina rajallinen määrä tilaa, jolloin minne ylimenevä materiaalin määrä menee?


Ilmiselvästi polttoainepiirissä on pakko olla paisuntatila reaktorin lähellä, koska reaktorin itsesäätyvyys perustuu nimenomaan lämpölaajenemiseen.


Ja toisaalta ellei mahdu, se itsessään voisi halkaista kuten mikä hyvänsä fluidi riittävässä paineessa.


Toisin kuin monet muut reaktorit, tätä ei paineisteta.


Samaten erilaiset paisunta-astiat, niissä tapahtuva erillinen ei-toivottu reaktio voisi olla vastaava kuin mitä on nähty erilaisissa ydinjätteen tai ydinmateriaalin käsittelylaitoksilla kun pitoisuudet ovat ylittäneet odotetut. Sitten kun putkiston määrä kasvaa, kasvaa myös lämpötilanhallinnan määrä jolloin ei-toivottu lämpötila jossain osin voi myös aiheuttaa ei-toivottuja reaktioita.


Hypoteettinen ei-toivottu reaktio olisi siis mitä?


Harrastelijana, myös fysiikan olisin kiinnostunut tietämään vakuuttavasti kuinka mikä hyvänsä tekniikka suoritetaan niin turvallisesti ettei siitä ole käytännössä riskejä ulkopuolelleen.


Omasta mielestäni kuvailin edellä erään riskin. Olen siitä myös muistuttanut reaktorin suunnittelijoita, joten ainakaan se ei ole jäänyt huomaamatta.


Fukushima on hyvä esimerkki vetyräjähtäneitä kattoja lukuun ottamatta kuinka laajoja riskit ytimen sulamisen aiheuttavassa tapauksessa ovat ja miten siihen jälkikäteen reagoidaan niin että saadaan turvallisesti saastuneet aineet hallintaan.


Juuri tässä kohtaa sopii huomauttaa että kaksoisfluidireaktorissa polttoaine on jatkuvasti sulassa muodossa. Kaksoisfluidireaktorin tapauksessa polttoaineen sulaminen ei ole onnettomuus vaan normaalia toimintaa.


Vetyräjähdys taas minkä tahansa vettä jäähdytysnesteenä käyttävän voimalan ominaisuus. Simppelisti kyllin iso kuuma massa niin vesi suoraan vedeksi ja hapeksi ja räjähtämään mikäli pääsee kontaktiin. Tätä harrastajana varotaan pisaratasolla kun sulatellaan metallia ettei muotissa ole kosteutta. Kun vettä on valtavasti ja lämpötilaa isompia yksiköitä kuin arkijärki ymmärtää, niin siinä melkoinen potentiaali jos menee vikaan.


Kaksoisfluidireaktorissa ei kierrä vesi. Polttoainepiirissä kiertävät aktinidien kloorisuolat, ja jäähdytyspiirissä kiertää sula lyijy. Nuo eivät ole paineastioissa. Jotain suojakaasua ilmeisesti käytetään. Oletan että argon olisi sopiva suojakaasu.

Kun jäähdytyksen ensiökierrossa virtaa noin 1000 °C sula lyijy, vesi ei sovi myöskään toisiopiiriin. Toisiopiiriin sopivia aineita voisivat olla paineistettu helium tai paineistettu hiilidioksidi.

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 329
  • Liked: 15205
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2084 : 18.10.2023, 21:48:29 »

Baltic Connector kaasuputki on epäkunnossa. Ei ole vielä selvää, että miksi, mutta itsellä kaksi vahvaa epäilyä


Vladimir & Putin. Ihan kumpi tahansa.

L. Brander

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 171
  • Liked: 8337
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2085 : 20.11.2023, 15:07:23 »
Onko mitään kusipäisempää kuin ihmiset, jotka muka ovat harmissaan muiden puolesta ja muka ovat huolissaan ihmisten ja yritysten pärjäämisestä, vaikka ovat tietoisesti ajaneet maan tilanteeseen, jossa ollaan kerta toisensa perään täysin sen varassa, tuuleeko vai ei? 

Täytyy taas toivoa, että osuu mahdollisimman pahasti sellaisten ihmisten elämään ja lompakkoon, jotka ovat tätä paskanruskeaa siirtymää kannattaneet. Siirtymän tarkoitus ei ole ikinä ollut mikään ilmaston- ja/tai luonnonsuojelu, vaan monialainen sabotaasi ja poliittisen typeryyden peittely. Saada rahaa pois suomalaisilta kotitalouksilta, paikata huonosti hoidettujen kuntien taloutta keräämällä kohtuuttomia voittoja niiden omistamille sähkölaitoksille, paikata Fortumin Uniper- ja Venäjä-sotkuja ja haitata suomalaisia pk-yrityksiä.

Muistakaa. Yhtään ihmistä ei saa auttaa (lainaamalla rahaa, viemällä polttopuita jne), joka on äänestänyt puolueita, jotka tätä sabotaasia ovat kannattaneet tai jotka ovat puhuneet tuulivoiman puolesta. Yksikään ei ansaitse apua tai yhtään ystävällistä elettä!

Olisi oikeastaan kaikkien velvollisuus, joilla on kiinteähintainen sopimus kotona ja/tai töissä, nostaa sähkönkulutus huippuunsa huomenna välillä 06:00-18:00 kiinnittäen erityisesti huomiota, että kaikki mahdollinen on päällä kello 16.00-17-00. Siellähän pudottelevat verkosta kasvihuoneita ja availevat patoluukkuja. Jos pieni paniikki avaisi ihmisten silmät, että tämä järjetön sabotaasi nimeltä Vihreä Siirtymä pitää lopettaa heti.

e:t
« Viimeksi muokattu: 20.11.2023, 15:38:21 kirjoittanut L. Brander »
Varautumisen suurvalta

Reino Rivimies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 474
  • Liked: 1635
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2086 : 23.11.2023, 20:46:12 »
Huomenna sähkön pörssihinta yhdeksän tunnin ajan -0,61€/kWh.

Kotona mahdollisuus huudattaa näillä sulakkeilla n.20kW tehoilla laitteita, eli lattialämmitys, kiuas, auto, talousrskemnuksen suora sähkölämmitys, lumensulatuskaapelit. Ehkä vielä extrana uuni, pesukoneet ja lämminvesivaraaja eli suihku. Siis tuona aikana sähköyhtiö maksaa minulle noin 100€. Siihen on huomioitu alvi, sähkövero ja sähkönsiirto.

Peltipaita

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 342
  • Liked: 11409
  • Politiikan tutkija ja taidekriitikko
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2087 : 23.11.2023, 21:08:08 »
Huomenna sähkön pörssihinta yhdeksän tunnin ajan -0,61€/kWh.

Kotona mahdollisuus huudattaa näillä sulakkeilla n.20kW tehoilla laitteita, eli lattialämmitys, kiuas, auto, talousrskemnuksen suora sähkölämmitys, lumensulatuskaapelit. Ehkä vielä extrana uuni, pesukoneet ja lämminvesivaraaja eli suihku. Siis tuona aikana sähköyhtiö maksaa minulle noin 100€. Siihen on huomioitu alvi, sähkövero ja sähkönsiirto.
Tilanne vaikuttaa hullulta sillä eihän sitä energiaa siellä verkossa todellisuudessa ole tuhlattavaksi muutaman ydinvoimalan verran vaikka sitä onkin sinne kaupankäyntisähläyksellä sen verran tarjottu. Kaatuuko verkko kun aletaan tienaamaan sähköä kuluttamalla?
"Kumiluodit ovat hyväksyttävyyden rajoilla"  sanoi Matti Vanhanen, kun Kataloniassa haluttiin saada mielipide selville äänestämällä.

Reino Rivimies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 474
  • Liked: 1635
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2088 : 23.11.2023, 21:35:50 »
^En tiedä, mutta ajattelin huudattaa kuukauden sähkölaskun nollille. Kerrankin näin päin.

Peltipaita

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 342
  • Liked: 11409
  • Politiikan tutkija ja taidekriitikko
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2089 : 23.11.2023, 23:45:59 »
Lainaus
Kaatuuko verkko kun aletaan tienaamaan sähköä kuluttamalla?
vastaan itselleni; ei kaadu koska tarvittaessa kulutusta rajoitetaan pakkotoimin = alueelliset sähkökatkot. Saattaa kyllä huomispäivä harmittaa pörssisähköä myyviä yrityksiä. Tosin joissain sopimuksissa on suojalauseke negatiivisia hintoja vastaan.

Lainaus Yleltä  elokuulta:
16.8. 15:16

Lainaus
Vaasan sähkö on päättänyt, ettei miinusmerkkistä pörssisähköä hyvitetä asiakkaan sähkölaskussa. Sen sijaan yhtiö kertoo huomioivansa negatiiviset tuntihinnat välityspalkkiossaan.

Vaasan sähkön käytäntö on poikkeuksellinen, sillä moni muu yhtiö jyvittää hyödyn asiakkailleen. Negatiivinen sähköpörssin tuntihinta käsitellään nolla senttiä maksavana.

Sähkökauppayksikön johtaja Hans-Alexander Östin mukaan näin halutaan suojautua samalla tavoin kuin pankit tekivät korkojen painuessa miinukselle.
"Kumiluodit ovat hyväksyttävyyden rajoilla"  sanoi Matti Vanhanen, kun Kataloniassa haluttiin saada mielipide selville äänestämällä.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 737
  • Liked: 38498
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2090 : 24.11.2023, 00:13:50 »
Huomenna sähkön pörssihinta yhdeksän tunnin ajan -0,61€/kWh.

Kaikesta päätelleen tämä massiivisen tappiollinen hinta perustuu johonkin tarjoussekoiluun Norjassa. Se, että tällainen virhe ylipäätään voi mennä läpi osoittaa, että koko sähköpörssijärjestelmä on täysin susi. Entäs jos joku olisi naputellut tarjouskirjaan vielä yhden nollaan liikaa ja sähköyhtiöt ottaisivat takkiin 6 euroa / kWh?

Huominen tulee teettämään miljoonalaskun sähköyhtiöille, joka tarkoittaa että jatkossa sähkön hinta korotetaan kautta linjan jotta saadaan tappiot katettua.

On täysin selvä, että nykyinen hinnoittelu on täysin kestämätön. Normaali sähkön hinta oli yleensä noin 4-5 snt / kWh ennen kun tuulivoimaa alettiin rakentaa massalla. Nykyään hinnat heittelehtivät tuhansia prosentteja jopa muutaman päivän sisällä. Hintamuodostus on niin epävakaa, että se alkaa pitemmän päälle horjuttamaan sähköyhtiöiden kannattavuutta ja sen myötä huoltovarmuutta.

Näin epävakailla hinnoilla ei myöskään pysty suunnittelemaan mitään järkevää liiketoimintaa jos on vähänkin sähköintensiivinen yritys. Esim. erinäiset pienemmät ruoantuottajat, jotka eivät voi ostaa sähköä kiinteään tukkuhintaan, ovat täysin kusessa nykyisellä hinnoittelulla ellei he korota marginaalejaan reilusti. Epävakaa sähkön hinta näkyy siis inflaationa koska yritykset joutuvat suojautumaan sitä vastaan korottamalla hintojaan.

Pohjalla oleva ongelma on tuulivoima. Sitä on aivan liikaa pohjoisessa Euroopassa ja aiheuttaa massiivista epävakautta markkinoilla. Ilman tuulivoimaa tuotanto pysyisi vakaana kulutuksen mukaan eikä hinnat pääsisi liikkumaan juuri yhtään.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Reino Rivimies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 474
  • Liked: 1635
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2091 : 24.11.2023, 09:33:28 »
Juttelin kaverin kanssa, jolla hallissa ja kasvihuoneissa 125A koon sulakkeet...   ...jos haluaa pystyy laitteillaan tienaamaan tänään tonnin.

Se on muuten kumma että...

 nyt kun sähkön hinta on sähkönmyyjille epäedullinen, he pyytävät kuluttajilta tolkkua ettei hyödynnetä tilannetta.

 silloin kun sähkön hinta on kuluttajille epäedullinen, myyjät nostavat kädet pystyyn 'no can do' ja hyödyntävät itse tilannetta.
« Viimeksi muokattu: 24.11.2023, 10:25:23 kirjoittanut Reino Rivimies »

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 537
  • Liked: 51539
  • 1001 yön tarinoita: Ahmed ja Kela Gold
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2092 : 24.11.2023, 11:12:05 »
Lainaus
Kaatuuko verkko kun aletaan tienaamaan sähköä kuluttamalla?
vastaan itselleni; ei kaadu koska tarvittaessa kulutusta rajoitetaan pakkotoimin = alueelliset sähkökatkot. Saattaa kyllä huomispäivä harmittaa pörssisähköä myyviä yrityksiä. Tosin joissain sopimuksissa on suojalauseke negatiivisia hintoja vastaan.

Lainaus Yleltä  elokuulta:
16.8. 15:16

Lainaus
Vaasan sähkö on päättänyt, ettei miinusmerkkistä pörssisähköä hyvitetä asiakkaan sähkölaskussa. Sen sijaan yhtiö kertoo huomioivansa negatiiviset tuntihinnat välityspalkkiossaan.

Vaasan sähkön käytäntö on poikkeuksellinen, sillä moni muu yhtiö jyvittää hyödyn asiakkailleen. Negatiivinen sähköpörssin tuntihinta käsitellään nolla senttiä maksavana.

Sähkökauppayksikön johtaja Hans-Alexander Östin mukaan näin halutaan suojautua samalla tavoin kuin pankit tekivät korkojen painuessa miinukselle.

1.11. alkaen myös Vaasan Sähkö. Eli klo 15 alkaen tuhlaamaan kaksin käsin @Peltipaita  :P

https://www.vaasansahko.fi/tiedotteet/vaasan-sahko-kiittaa-palautteesta-porssisahko-tuotteen-hinnoittelu-uudistuu/

jmk

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 321
  • Liked: 7600
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2093 : 24.11.2023, 14:54:25 »
Kaikesta päätelleen tämä massiivisen tappiollinen hinta perustuu johonkin tarjoussekoiluun Norjassa. Se, että tällainen virhe ylipäätään voi mennä läpi osoittaa, että koko sähköpörssijärjestelmä on täysin susi. Entäs jos joku olisi naputellut tarjouskirjaan vielä yhden nollaan liikaa ja sähköyhtiöt ottaisivat takkiin 6 euroa / kWh?

Aika amatööripuuhastelua on tosiaan paitsi markkinaosapuolelta (sähköfirmalta), niin myös pörssiltä itseltään. Kyseessä on kuitenkin miljardiluokan markkina, jolla on keskeinen rooli useankin kansantalouden toiminnassa.

Ei ehkä olisi rakettitiedettä asettaa markkinatoimijoille ja heidän toimenpiteilleen pakottavia teknisiä rajoitusehtoja markkinapaikan puolesta. Kullekin markkinaosapuolelle vahvistetaan etukäteen, millaisia tarjouksia ylipäätään kykenee jättämään markkinapaikalle, ottaen huomioon ko. markkinaosapuolen todelliset kyvyt vastata sitoumuksistaan, asetetut vakuudet jne. Osapuoli voi ihan vapaaehtoisestikin rajoittaa toimintaansa omilta virheiltään (tai työntekijöidensä tahalliselta sabotaasilta) suojautuakseen, eli kertoo jo etukäteen pörssille että meiltä ei sitten tule koskaan yli 1000 MWh tarjouksia (jos tulee niin sovitaan siitä sitten erikseen). Ei tässä ihan tyhjästä tarvitse pyörää keksiä, arvopaperimarkkinoiden puolella pakottavista vakuusvaatimuksista ym. on pitkä kokemus. Pääsee sielläkin toki joskus kupruja läpi.

Miten sen siis olisi pitänyt mennä: Norskifirman oma järjestelmä sekoilee ja lähettää tarjouksen, että siljoonatriljoonaa MWh on tarjolla hintaan miinus miljoona euroa per MWh. Pörssin tietojärjestelmä tarkistaa tarjouksen, toteaa että eipä kuule mahdu ko. firman limiitteihin ja tarjousta ei oteta vastaan. Profit.
« Viimeksi muokattu: 24.11.2023, 14:56:00 kirjoittanut jmk »

Peltipaita

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 342
  • Liked: 11409
  • Politiikan tutkija ja taidekriitikko
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2094 : 24.11.2023, 16:49:17 »
kello 15.00 tähän hetkeen on tuulivoiman tuotanto noussut onnekkaasti 2600megawatista 3200megawattiin (600mw) samalla kulutus noussut n. 1000 mw. Kuka muuten tekee yli tarjousmäärien nousseen kulutuksen sähkön ja miten hinta siitä energiasta on sovittu?
"Kumiluodit ovat hyväksyttävyyden rajoilla"  sanoi Matti Vanhanen, kun Kataloniassa haluttiin saada mielipide selville äänestämällä.

Reino Rivimies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 474
  • Liked: 1635
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2095 : 24.11.2023, 23:05:29 »
Sen verran yksinkertaisia näyttää osa suomalaisista olevan että joutavatkin maksaa siitä. Esimerkiksi tämä turkulainen omakotitalossa asuva rouva joka kertoi vielä ottavansa, ennen puolta yötä kun sähkön hinta palautuu, päivän toisen pitkän ja kuuman suihkun! Tietääköhän hän edes mikä on lämminvesivaraaja?

Cassa

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 113
  • Liked: 282
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2096 : 25.11.2023, 09:15:36 »
Aika amatööripuuhastelua on tosiaan paitsi markkinaosapuolelta (sähköfirmalta), niin myös pörssiltä itseltään. Kyseessä on kuitenkin miljardiluokan markkina, jolla on keskeinen rooli useankin kansantalouden toiminnassa.

Semmoinen lisäys, että tämä norjalainen Kinetic Energy AS ei taida omata lainkaan sähköntuotantokapasiteettia. Se on yksi monista täysin sähkömarkkinoilla vain keinottelevista yrityksistä. Norjassahan jossain välissä kaatui jo se vastaava, jonka omistajasta taisi tulla norjan rikkainkin. Se on tietty houkuttelevaa, kun voitot voi yksityistää, mutta tilastollisesti jossain välissä arvaus ei osukaan oikein ja himmeli kaatuu kuluttajien niskaan.

Tämä sähköpörssi on rikki ja joku parempi järjestelmä pitäisi saada. Eihän nämä EU:n velvoitteetkaan toteudu kun sähkön siirtolinjoista pitäisi aina olla reilusti varattu pelkkään sähkökaupan siirtoon. Varsinkin Ruotsissa ei ole tarpeeksi kapasiteettia.

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 537
  • Liked: 51539
  • 1001 yön tarinoita: Ahmed ja Kela Gold
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2097 : 25.11.2023, 10:11:27 »
Sen verran yksinkertaisia näyttää osa suomalaisista olevan että joutavatkin maksaa siitä. Esimerkiksi tämä turkulainen omakotitalossa asuva rouva joka kertoi vielä ottavansa, ennen puolta yötä kun sähkön hinta palautuu, päivän toisen pitkän ja kuuman suihkun! Tietääköhän hän edes mikä on lämminvesivaraaja?

Itse asiassa hullu hinta jatkui la 01.00 asti aikaerosta johtuen. Itsekin tosin himmailin puoliltaöin.

vilach

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 104
  • Liked: 313
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2098 : 27.11.2023, 16:47:39 »
Lainaus
Suomalaisten on totuttava sähkön hinnan äärimmäiseen heilahteluun

Sähkön hinnan heilahtelu ei johdu enää vain energiakriisistä, vaan Suomen koko sähköjärjestelmä on mullistunut perinpohjaisesti viime vuosien aikana. Suomi sijaitsee sähkömarkkinoiden halvimman ja kalleimman alueen välissä

Tuulivoiman kasvu aiheuttaa sähkön hintaan vaihtelua, kun tasaavaa tuontia tai säädettävää tuotantoa ei ole riittävästi

Moni kuluttaja varmasti pohtii nyt, eikö sähkön hintakriisi lopu ikinä. Sähkön hintojen vaihtelu on ollut koko syksyn suurta ja kuluneella viikolla suorastaan äärimmäistä.

Tiistaina sähkö maksoi klo 16 alkavalla tunnilla 96,4 senttiä kilowattitunnilta. Keskiviikkona tuntihinta painui myöhään illalla alle kahteen senttiin.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010005484.html
Loput maksumuurin takana.

viitasopuli

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 41
  • Liked: 76
Vs: Energian hintakriisi
« Vastaus #2099 : 27.11.2023, 17:02:49 »
Ryssän puulaaki tuo norjalainen  yhtiö. Liian paljon samaan aikaan  sattumaksi.