Kirjoittaja Aihe: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050  (Luettu 957 kertaa)

Simo Grönroos

  • Nimellinen
  • Jäsen^^
  • ***
  • Viestejä: 425
  • Liked: 889
    • Simo Grönroos - Make Espoo Great Again!
Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« : 10.12.2021, 07:09:41 »
Suomi on jyrkän ilmastopolitiikan edelläkävijä. Nopealla aikataululla tapahtuva polttomoottorien vaihtuminen sähköautoihin ja kivihiilen korvaantuminen tuulivoimalla tarkoittaa energian hinnan nousua, teollisuuden ulosliputtamista sekä liikkumisen ja asumisen kallistumista.

Energia-asiantuntija Rauli Partanen käsittelee tiedetoimittaja Marko Hamilon toimittamassa teoksessa Ydinvoima Suomessa 2050 Suomen energiasektoria ja luo vision siitä, miten Suomesta voitaisiin saada energiaomavarainen ydinvoiman laajamittaisen lisärakentamisen avulla. Näin edullista energiaa riittäisi niin teollisuuden kuin kuluttajien tarpeisiin – ja kaiken lisäksi ympäristöystävällisesti tuotettuna.

Ydinvoima on ylenkatsottu energian tuotannon muoto, vaikka sillä on paljon mahdollisuuksia. Suomen Perusta -ajatuspaja toivoo, että Ydinvoima Suomessa 2050 antaa lukijalle uutta tietoa Suomen energiasektorista ja eri energiamuotojen hyödyistä ja haitoista sekä haastaa lukijan pohtimaan ennakkoluulottomasti ydinvoiman lisärakentamisen mahdollisuuksia.   


Kirja on luettavissa ajatuspajan verkkosivuilla:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ydinvoima-suomessa-2050/

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 801
  • Liked: 59887
  • Kansanryhmäkiihottunut takaisinviskaaja
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #1 : 10.12.2021, 09:39:40 »
Vaikuttaa asialliselta kirjalta.  :)  @Simo Grönroos

Kysymykseni koskee kirjanne sivulla 63 varsinaista aihetta sivuavaa asiaa, nimittäin päästöoikeuksien rahavirtoja ja hintaa suomalaisille. Koko tämä himmeli on jäänyt minulle ja monelle muulle hommalaiselle hyvinkin epäselväksi. Osaatko vastata näihin kysymyksiin, tai kertoa mistä vastaus löytyisi?

1. Mitä tässä päästöoikeuskaupassa siis loppujen lopuksi ostetaan ja myydään, siis mikä on se konkreettinen lopputuote?

2. Kun me maksamme päästöoikeuksista, niin kuka saa rahat? Mihin ne lopulta päätyvät? Kuka tästä päästökaupasta lopulta hyötyy, ja ketä se haittaa?

3. Mitä näillä päästöoikeusrahoilla tehdään, teoriassa ja käytännössä?

4. Olisiko vihreää siirtymää, jos ei olisi päästöoikeuskauppaa?

5. Paljonko Suomi säästäisi, jos se ei maksaisi päästöoikeuksista yhtään mitään, ja irtaantuisi diilistä? (Kokemus on osoittanut ainakin minulle, että yleishyödylliset globaalit organisaatiot ja kansainväliset sopimukset ovat yleensä yleishaitallisia organisaatioita ja sopimuksia länsimaiden keskiluokille.)

6. Voiko Suomi hyötyä päästöoikeuksista rahallisesti, siis nettona?

7. Mikä on oma henkilökohtainen näkemyksesi päästöoikeuskaupasta?

Tässä voisi olla teille seuraava kirjan aihe?

^^^
Lainaus käyttäjältä: Sivu 63
Päästökauppa on EU:n keskeinen työkalu päästövähennyksiin pää-
semiseen.  Sitä  on  korjattu  ja  korjataan  jatkossakin  toimimaan  parem-
min  ja  käydään  myös  keskustelua  uusien  sektoreiden,  kuten  vaikkapa 
talokohtaisen  kaasulämmityksen  –  sisällyttämisestä  siihen.  Lähtökoh-
taisesti politiikassa olisi kenties syytä keskittyä päästökaupan vahvista-
miseen Euroopassa, mahdollisten hiilitullien perustamiseen, jotta muut
maat  eivät  saa  kilpailuetua  lepsusta  päästöpolitiikastaan  Eurooppaan 
nähden,  sekä  päästökauppasektorin  ulkopuolisien  sektorien  päästövä-
hennyksiin kotimaassa.
« Viimeksi muokattu: 10.12.2021, 10:19:37 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Euroopan kansoilla ole oikeutta valvoa rajojaan, vaan sen sijaan velvollisuus ottaa vastaan maailman köyhimpien ihmisten tulva. "
— António Guterres, YK:n pääsihteeri, sosialisti Portuganista (Vision Europe Summit 2021 -kokouksessa)

kgb

  • Globaali kulttuurimarksisti
  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 7 693
  • Liked: 6051
  • A spherical bastard
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #2 : 10.12.2021, 21:17:22 »
Oikoluku on tainnut unohtua.
Aivoton ja päätön maan johto on
Aivoton ja päätön maan johto on

Ei kun
Päät pois tai hirteen
Päät pois tai hirteen
Päät pois tai hirteen
Sitä mieltä minä oon

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 567
  • Liked: 5871
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #3 : 10.12.2021, 22:06:20 »
Vihervasemmistollakin olisi oma asiantuntija nimittäin Petrus Pennanen. Vaikka isäntä on täysi tollo niin näistä ydinfysikkajutuista tajuaa varmastikin parmmin kuin kukaan muu vihervasemmistosta. Miksei vihreät koita tämän sällien osaamisen perustuen tehdä kunnollista energiaohjelmaa. Tosin jos ydinvoimaan ruvettaisiin satsaamaan niin voisi olla jotain aivan erilaista käytössä verrattuna siihen mitä meillä on nyt. Jos ydinvoima olisi riittävän halpaa niin sillä voisi tehdä polttomoottoreidenkin polttoainetta.

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 920
  • Liked: 12295
  • Puhdasverinen
    • Dr. Robert Malone: Before You Inject Your Child! All Parents Need To Hear This!
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #4 : 11.12.2021, 00:37:19 »
Kun aihe sivuaa omia intressejä, niin jätin sitten tänään hoitamatta korona-ahdistustani etanolipohjaisilla tuotteilla ja luin rapsan kera kahvin.

Tiivistettynä: CO2 paha. Elokapina kiva. Valtio plus. EU plusplus. Ydin fantsua.

Jos aiotte lukea, niin suosittelen pikaselausta, ja sitten kokonaan Kaitsun ja Simon osio:
SUOMEN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA (alkaen s.151).

Sen pituinen se.

Jos ydinvoima olisi riittävän halpaa niin sillä voisi tehdä polttomoottoreidenkin polttoainetta.

Way ahead of you.

Hamilo&Partanen olivat jo tekemässä vedystä proteiinia ruokapöytäänkin...
NOVUS ORDO HOMMARUM

"Minulle on yhdentekevää millä keinoin rokottamattomat saadaan pois sairaaloista.
...
Järjestäytyneessä yhteiskunnassa enemmistö määrittelee pelisäännöt joihoin vähemmistön on alistuttava.Jos se on teille natsismia niin olkoon sitten niin. Seison mielummin natsien rivissä"
-Jäsen justustr

toumasho

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 887
  • Liked: 3654
  • ..and when the machine breaks down, we break down
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #5 : 11.12.2021, 21:09:39 »
Kun aihe sivuaa omia intressejä, niin jätin sitten tänään hoitamatta korona-ahdistustani etanolipohjaisilla tuotteilla ja luin rapsan kera kahvin.

Tiivistettynä: CO2 paha. Elokapina kiva. Valtio plus. EU plusplus. Ydin fantsua.

Jos aiotte lukea, niin suosittelen pikaselausta, ja sitten kokonaan Kaitsun ja Simon osio:
SUOMEN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA (alkaen s.151).

Heh, jäsen @Lasse :lle on tainnut iskeä kiukutus omien (hieman epäselvien) anti-ydinvoima motiivien vuoksi, ja siksi teksti on jätetty liki kokonaan lukematta ja ymmärtämättä. En aivan luonnehtisi "Elokapina kiva", kun kirja sanoo:

Lainaus
Elokapinan ja muiden hyvää tarkoittavien ilmastoaktivistien vaatimukset jopa kymmenien prosenttien päästövähennyksistä vuosittain, alkaen heti, ovat epärealistisia, vaikka ne olisivat kuinka tarpeellisia ja ilmastotutkimukseen perustuvia. Emme voi vähentää päästöjä vain lakkaamalla toimimasta, koska yhteinen yhteiskuntamme ei moista kestä eikä siihen taivu. Se on vähän kuin vähentäisi päästöjä pidättämällä hengitystä: hetken menee ihan hyvin, mutta sitten tulee huono olo, patomurtuu ja päästöt kasvavat takaisin.

Mitä tulee "CO2 paha", niin me nyt vaan olemme siinä tilanteessa, että kyseisen kaasun lisääminen ilmakehään aiheuttaa ongelmia. Asiaa ei voi kiistää, tai voi, mutta vakuuttavia vastaväittämiä ei oikein enää ole. "EU plusplus" - en tarkalleen edes ymmärrä, että mitä tällä jäsen Lasse yrittää tarkoittaa, mutta oletan, että jonkinlaista kritiikkiä on kyseessä. "Ydin fantsua" - jep - se on kirjan aihe. Eli yksi tuhannesosa ymmärretty oikein. Nyt ei olisi päässyt atomitiedon kokeesta läpi.

Muutenkin kirja on todella tiivistä tekstiä, jota ei vaan voi silmäillä läpi kahvikupposen kera. Tai voi, mutta käy "Lasset".  >:( Eli plaraaja menettää valtavan määrän hyödyllistä informaatiota. Jos siis ydinvoiman nykyisyys ja tulevaisuus kiinnostaa, niin älkää plaratko kirjaa, vaan lukekaa se läpi alusta loppuun. Vannon ja vakuutan, että ette pety.

Kirja on siis minusta aivan loistava aloitus ja sisältää erittäin hyvin perustellun näkemyksen ja vision sille, että Suomella on mahdollisuus tehdä ydinvoima-alasta kannattava teollisuudenala tähän maahan. Kun se tehdään, niin teollisuus ei pakene Suomesta, vaan pyrkii hankkiutumaan tänne. Samoin ajatus siitä, että Suomi voi olla tulevaisuudessa energian nettoviejä, on erittäin kannatettava ajatus. Tuohon pitää pyrkiä.

Muutamia tärppejä kirjan tekijätiimille, joita voitte halutessanne käsitellä kirjan seuraavassa versiossa:

- Ydinvoimaa kannattaa rakentaa sinne, missä on jo ydinvoimaa tai ollut muuta voimaa: Kantaverkon siirtoyhteydet valmiina!

- Ydinvoimaa voidaan rakentaa myös monesta muusta maasta poiketen maan alle: Suomalainen kallioperä maailman kovinta ja stabiileinta! Kalliorakentamisella saamme suojarakennuksen "ilmaiseksi" ja samalla purkaminen helpottuu - rakenteet voidaan käytön jälkeen hallitusti purkaa kierrätettäviltä osiltaan pois, mutta loput voidaan jättää kallioperään sellaisenaan. Riittää, että täytämme rakenteen vaikkapa bentoniittisavella, jolloin mahdolliset minimimaalisen pienet säteilyjäämät rakenteissa eivät pääse altistamaan ihmisiä.

- Korkea-aktiivisten (käytetyt polttoainesauvat) sijoittaminen Suomen kallioperään aiemmin mainitusta syistä olisi järkevää muuttaa liiketoiminnaksi. Olisimme näin toimimalla osa Eurooppalaista ratkaisua ja moni maa, joka nyt tuskailee asian kanssa, pääsisi ongelmasta siististi eroon. "Ai mihin ne menee, no Suomeen! Ne osaa sen homman siellä ja kivikovaa graniittilääniä kuulkaas riittää siellä. Ainoa vaan, että kuulemma joudumme maksamaan sitten jotain, jos haluamme ostaa ne takaisin? Mitähän ne meinaa sillä? No aivan sama".

- Nopeat reaktorit eivät ole no-no, vaan yes-yes. Suomen pitäisi osallistua USA:n ja Venäjän tutkimusprojekteihin, joissa selvitetään, että miten nykyinen kerran käytetty ydinpolttoaine voidaan hyödyntää moninkertaisella energiantuotolla nopean neutroniprofiilin omaavissa hyötöreaktoreissa. Luomalla nopeita reaktoreita teemme käytetystä korkea-aktiivisesta ydinpolttoaineesta uutta polttoainetta, jolloin kaikki se, mitä on Suomen kallioperään varastoituna, onkin valtava energiavarasto meille itselle.


Oli vielä jotain muutakin ideaa, mitä muistui mieleen kirjaa lukiessa, mutta lisäilen ajatuksia ja ideoita myöhemmin, jos ne palautuvat mieleen.

Kaikenkaikkiaan siis "säteilevän hyvä" kirja, kannattaa lukea. 10/10.
« Viimeksi muokattu: 11.12.2021, 21:20:55 kirjoittanut toumasho »
Rasistinen Logiikka Oy, Toimitusjohtaja

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 920
  • Liked: 12295
  • Puhdasverinen
    • Dr. Robert Malone: Before You Inject Your Child! All Parents Need To Hear This!
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #6 : 13.12.2021, 22:19:59 »
Kun aihe sivuaa omia intressejä, niin jätin sitten tänään hoitamatta korona-ahdistustani etanolipohjaisilla tuotteilla ja luin rapsan kera kahvin.

Tiivistettynä: CO2 paha. Elokapina kiva. Valtio plus. EU plusplus. Ydin fantsua.

Jos aiotte lukea, niin suosittelen pikaselausta, ja sitten kokonaan Kaitsun ja Simon osio:
SUOMEN ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN SUUNTAVIIVOJA (alkaen s.151).

Heh, jäsen @Lasse :lle on tainnut iskeä kiukutus omien (hieman epäselvien) anti-ydinvoima motiivien vuoksi, ja siksi teksti on jätetty liki kokonaan lukematta ja ymmärtämättä. En aivan luonnehtisi "Elokapina kiva", kun kirja sanoo:

Lainaus
Elokapinan ja muiden hyvää tarkoittavien ilmastoaktivistien vaatimukset jopa kymmenien prosenttien päästövähennyksistä vuosittain, alkaen heti, ovat epärealistisia, vaikka ne olisivat kuinka tarpeellisia ja ilmastotutkimukseen perustuvia. Emme voi vähentää päästöjä vain lakkaamalla toimimasta, koska yhteinen yhteiskuntamme ei moista kestä eikä siihen taivu. Se on vähän kuin vähentäisi päästöjä pidättämällä hengitystä: hetken menee ihan hyvin, mutta sitten tulee huono olo, patomurtuu ja päästöt kasvavat takaisin.

Mitä tulee "CO2 paha", niin me nyt vaan olemme siinä tilanteessa, että kyseisen kaasun lisääminen ilmakehään aiheuttaa ongelmia. Asiaa ei voi kiistää, tai voi, mutta vakuuttavia vastaväittämiä ei oikein enää ole. "EU plusplus" - en tarkalleen edes ymmärrä, että mitä tällä jäsen Lasse yrittää tarkoittaa, mutta oletan, että jonkinlaista kritiikkiä on kyseessä. "Ydin fantsua" - jep - se on kirjan aihe. Eli yksi tuhannesosa ymmärretty oikein. Nyt ei olisi päässyt atomitiedon kokeesta läpi.

Muutenkin kirja on todella tiivistä tekstiä, jota ei vaan voi silmäillä läpi kahvikupposen kera. Tai voi, mutta käy "Lasset".  >:( Eli plaraaja menettää valtavan määrän hyödyllistä informaatiota. Jos siis ydinvoiman nykyisyys ja tulevaisuus kiinnostaa, niin älkää plaratko kirjaa, vaan lukekaa se läpi alusta loppuun. Vannon ja vakuutan, että ette pety.

Kirja on siis minusta aivan loistava aloitus ja sisältää erittäin hyvin perustellun näkemyksen ja vision sille, että Suomella on mahdollisuus tehdä ydinvoima-alasta kannattava teollisuudenala tähän maahan. Kun se tehdään, niin teollisuus ei pakene Suomesta, vaan pyrkii hankkiutumaan tänne. Samoin ajatus siitä, että Suomi voi olla tulevaisuudessa energian nettoviejä, on erittäin kannatettava ajatus. Tuohon pitää pyrkiä.

Muutamia tärppejä kirjan tekijätiimille, joita voitte halutessanne käsitellä kirjan seuraavassa versiossa:

- Ydinvoimaa kannattaa rakentaa sinne, missä on jo ydinvoimaa tai ollut muuta voimaa: Kantaverkon siirtoyhteydet valmiina!

- Ydinvoimaa voidaan rakentaa myös monesta muusta maasta poiketen maan alle: Suomalainen kallioperä maailman kovinta ja stabiileinta! Kalliorakentamisella saamme suojarakennuksen "ilmaiseksi" ja samalla purkaminen helpottuu - rakenteet voidaan käytön jälkeen hallitusti purkaa kierrätettäviltä osiltaan pois, mutta loput voidaan jättää kallioperään sellaisenaan. Riittää, että täytämme rakenteen vaikkapa bentoniittisavella, jolloin mahdolliset minimimaalisen pienet säteilyjäämät rakenteissa eivät pääse altistamaan ihmisiä.

- Korkea-aktiivisten (käytetyt polttoainesauvat) sijoittaminen Suomen kallioperään aiemmin mainitusta syistä olisi järkevää muuttaa liiketoiminnaksi. Olisimme näin toimimalla osa Eurooppalaista ratkaisua ja moni maa, joka nyt tuskailee asian kanssa, pääsisi ongelmasta siististi eroon. "Ai mihin ne menee, no Suomeen! Ne osaa sen homman siellä ja kivikovaa graniittilääniä kuulkaas riittää siellä. Ainoa vaan, että kuulemma joudumme maksamaan sitten jotain, jos haluamme ostaa ne takaisin? Mitähän ne meinaa sillä? No aivan sama".

- Nopeat reaktorit eivät ole no-no, vaan yes-yes. Suomen pitäisi osallistua USA:n ja Venäjän tutkimusprojekteihin, joissa selvitetään, että miten nykyinen kerran käytetty ydinpolttoaine voidaan hyödyntää moninkertaisella energiantuotolla nopean neutroniprofiilin omaavissa hyötöreaktoreissa. Luomalla nopeita reaktoreita teemme käytetystä korkea-aktiivisesta ydinpolttoaineesta uutta polttoainetta, jolloin kaikki se, mitä on Suomen kallioperään varastoituna, onkin valtava energiavarasto meille itselle.


Oli vielä jotain muutakin ideaa, mitä muistui mieleen kirjaa lukiessa, mutta lisäilen ajatuksia ja ideoita myöhemmin, jos ne palautuvat mieleen.

Kaikenkaikkiaan siis "säteilevän hyvä" kirja, kannattaa lukea. 10/10.

Olin non compos mentis, kun tätä luin, ja ajattelin odotella, että vastaan myöhemmin ajatuksen kanssa.

Nyt on sitten tapahtunut kaikenlaista suvun piirissä, niin ajatukset ovat edelleen kateissa, mutta rääpin jotain kasaan...

Tässä kohtaa hiekka alkoi raapimaan fiktiivistä vulvaani:

"Elokapinan ja muiden hyvää tarkoittavien ilmastoaktivistien vaatimukset jopa kymmenien prosenttien päästövähennyksistä vuosittain, alkaen heti, ovat epärealistisia, vaikka ne olisivat kuinka tarpeellisia ja ilmastotutkimukseen perustuvia."

Tällaista hyvää tekevät eloapinat:


Kun perussuomalaiskytköksinen Suomen Perusta ostaa koko ilmastosumutuskonseptin ja sen(kin) avulla tunkkaa ydinvoimaa, (jota siis itsekin kannatan), mennään aivan metsään.

Mielestäni.

Oma arvioni on, että ainakin hetken verran olemme siirtymässä kylmenevään aikaan, (ehkä 40-luvun lopulle asti) eikä hiilidioksidi siinä paljon lämmitä.

Varaudumme väärään vaaraan.

On yleismaailmallinen ilmiö, että omaa ja/tai yleistä ydinvaihtoehtoa markkinoivat ryhtyvät halailemaan kaikenkarvaisia gretoja. Omasta mielestäni latvakakkosten kimppaan lähteminen ei tuo lisäarvoa, jo muutenkin voittavaan vaihtoehtoon, joka heikko vuorovaikutusvoima on.

Hajautettu pienydinvoimalaverkosto. Mieluiten sulanatrium- tai sulasuolahyötöreaktorina. Polttoaineeksi rikastettua vanhaa ydinjätettä ja toriumia.

Miksei tätä teknologiaa vaan rakenneta? Prototyyppejä ja valmiita konsepteja on olemassa. Missä markkinat?

ST1 Anttonen voisi aloittaa ja tilata pari näitä:
https://nuclear.gepower.com/build-a-plant/products/nuclear-power-plants-overview/prism1

-i-

Miksi ei vaan rakenneta? Niinpä.

Fuusiovoima kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, joten luultavasti siitä ei tulekaan totta. Ehkä olisi jo aika laittaa paukut johonkin lupaavampaan tekniikkaan. Hyötöreaktori?

Kyllä, hyötöreaktori.

Uusi nopea reaktori Yhdysvaltoihin
https://planeetta.wordpress.com/2019/06/11/uusi-nopea-reaktori-yhdysvaltoihin/
Lainaus
Ydinvoiman tutkimuksessa ja kehityksessä tapahtuu nyt sen verran paljon, että ei tahdo perässä pysyä. Tämä oli ainakin minulta mennyt kokonaan ohi, vaikka hanketta on suunniteltu jo jonkin aikaa.

Yhdysvalloissa on päätetty panostaa nopeiden reaktorien tutkimukseen, ja koska maassa ei tällä hetkellä ole tarkoitukseen soveliasta koelaitosta, sellaista ollaan suunnittelemassa. Jonkinlainen aiesopimus GE Hitachin kanssa on olemassa PRISM-reaktorin rakentamisesta Idahoon.

IFR – Integral Fast Reactor – kehitettiin Yhdysvalloissa lähes valmiiksi vuosina 1984–1994. Suunnitelmat kattoivat reaktorin lisäksi suljetun polttoainekierron samassa laitoskompleksissa. Kokeissa käytettiin pientä 60 megawatin koereaktoria EBR II. Seuraava vaihe olisi ollut rakentaa täysimittainen demonstraatiolaitos, mutta Bill Clintonin ensimmäinen hallinto keskeytti projektin vuonna 1994. Se tiettävästi oli Clintonin vaalilupaus mm. ympäristöväelle ja maakaasuteollisuudelle, että ”turhat” ydinvoiman tutkimushankkeet lopetetaan. Rahoitus lopetettiin, projekti jäi pahasti kesken ja koelaitteisto määrättiin purettavaksi.

Olen vuosien varrella täälläkin hehkutellut milloin mitäkin pientä tai suurta, uutta tai uudelleenlämmitettyä reaktorityyppiä, mutta mikään ei etene.

Ensimmäinen SMR voidaan rakentaa vuoteen 2026 mennessä…
…jos halutaan. Mistäkö tiedän? Koska se on tehty ennenkin. Aloitetaanpa alusta.
https://planeetta.wordpress.com/2021/05/06/ensimmainen-smr-voidaan-rakentaa-vuoteen-2026-mennessa/
Lainaus
Otto Hahn ja Fritz Strassmann havaitsivat vuonna 1939, että uraanin pommittaminen neutroneilla tuottaa bariumia. Tämän perusteella Lise Meitner ja Otto Frisch esittivät samana vuonna, että uraaniydin halkeaa kahteen lähes yhtä suureen osaan. Täysin uusi ilmiö, uraaniatomin fissio, oli näin keksitty.

Ilmiön mahdollisuudet ymmärrettiin varsin nopeasti tämän jälkeen. Enrico Fermi teki kuuluisan Chicago Pile-1 -kokeensa vuonna 1942. Kokeessa todistettiin, että hallittu fissio on mahdollista aikaansaada. Seuraavana vuonna rakennettiin Chicago Pile-2 ja -3.

Ensimmäinen sähköä tuottanut reaktori, Experimental Breeder Reactor I, rakennettiin Idahoon 1951. Se oli nopea hyötöreaktori, joka tuotti sähköä neljään 200 watin lamppuun. Ei paljon, mutta se todisti, että tekniikalla voidaan tuottaa sähköä. EBR-I:n tärkeämpi saavutus oli kuitenkin todistaa oikeaksi teoria, jonka mukaan hyötöreaktori on mahdollista rakentaa ja saada toimimaan.

Ensimmäinen käytännön sovellus, ydinsukellusvene Nautilus, laskettiin vesille 1954. Alus jatkoi palveluskäytössä aina vuoteen 1980, jonka jälkeen se museoitiin.
(jatkuu artikkelissa)

"Jos halutaan."

Mutta kun ei haluta.

Modulaarinen ydinvoima on hyvä juttu. Nythän ydinvoimaloiden valtavat lauhdelämmöt menevät harakoille. Lähivoimaloista saataisi varmasti lämmötkin talteen, mikä tekisi siitä olennaisesti kustannustehokkaampaa.

Tiedätkö sinä, Lasse, minkä takia pienydinvoimaloita ei käytetä? Tuskin siihen vaikuttaa pelkästään ideologisia syitä.

Ne ovat vielä uusia, länsimaissa ei ole tyyppihyväksyttyjä malleja. Paitsi NuScale, joka on ainakin ihan hilkulla. Suomessa laki estää (vielä) sijoittamasta riittävän lähelle taajamia.

Nyt tulee pitkä lainaus, mutta liittyy vahvasti:

Iso käsi Kirkkonummen Perussuomalaisille ja etenkin puheenjohtaja Piia Aallonharjalle, hienosti pitävät järkevän energiapolitiikan mahdollisuutta hengissä!

Valtuustoaloite pienreaktorien käytön tutkimisesta kunnan CO2-päästötavoitteiden saavuttamiseksi
https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/valtuustoaloitteet/valtuustoaloite-pienreaktorit/?doing_wp_cron=1539503760.8123319149017333984375
Lainaus
VALTUUSTOALOITE PIENREAKTORIEN KÄYTÖN TUTKIMISESTA KUNNAN CO2-PÄÄSTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI

Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 13.11.2017 pidetyssä kokouksessa tutkia, liittyisikö kunta mukaan HINKU-hankkeeseen ja sitoutuisi vähentämään CO2-päästöjä jopa 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tähän päästötavoitteeseen tarvitaan energiaratkaisuja, joilla pystytään tuottamaan energiaa päästöttömästi, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Yksi vaihtoehto tuulivoiman ja aurinkoenergian tueksi ovat modernit pienydinreaktorit.

Perinteisen massiivisen ydinvoimalan rakentaminen vie vuosikausia, mutta markkinoille on lähivuosina tulossa moduuleista koottavia pienreaktoreita, jotka valmistetaan tehtaassa sarjatuotantona asennusvalmiiksi, jolloin niiden pystytys tapahtuu nopeasti. Suuren ydinvoimalan rakentaminen maksaa noin 8–10 miljardia euroa, mutta pienreaktorin hinta voi VTT:n arvion mukaan olla tästä vain noin kymmenesosa eli noin 0,8–1 miljardia. Pienreaktoreissa kertainvestointi on siis matalampi ja rakennusprosessi ketterämpi. Tyypillisen pienreaktorin teho on noin 10–300 MW:n luokkaa, kun esim. Olkiluoto 3:n teho on 1600 MW. Teho on siis pienreaktorissa selvästi matalampi, mutta niitä voidaan rakentaa joustavasti lisää tarpeen mukaan.

Ydinvoimaloiden turvallisuus voi huolestuttaa, mutta kaikki modernit ydinvoimalat ovat hyvin turvallisia. Pienreaktorien lämpökuormat ovat selvästi matalampia, joten niiden jäähdytys onnistuu poikkeustilanteessa usein passiivisilla, fysiikan lakeihin nojaavilla menetelmillä, ilman ulkoisia toimenpiteitä. Syntynyt ydinjäte osataan hoitaa Suomessa vastuullisesti joko loppusijoittamalla se Onkalon kaltaiseen luolaan tai jatkossa jälleenkäsittelemällä ja kierrättämällä polttoaine ns. hyötöreaktoreissa. Tällöin jätteen määrä vähenee ja jäljelle jääneet radioaktiiviset aineet häviävät pääosin muutamassa vuosisadassa.

Pienreaktorien tekniikka on vielä kehitteillä ja Kiinassa ollaan tällä hetkellä kaikista pisimmällä. Shangdossa pitäisi kahdesta pienreaktorista koostuva yksikkö ottaa käyttöön vuoden 2018 alkupuolella. Kanadassa ensimmäinen pienreaktori tullaan ottamaan käyttöön 2020-luvun alkuvuosina. Suomessa pienreaktoreita voitaisiin saada käyttöön 2020-luvulla. Kirkkonummen tulisi strategiansa mukaisesti seurata teknologian edistymistä ja luoda mahdollisuuksia sen käyttöön.

Me allekirjoittaneet kunnanvaltuutetut esitämme, että kunta tekee selvityksen käytännön mahdollisuuksista kaukolämmön tuotantoon ydinvoimalla Kirkkonummella / pääkaupunkiseudun tarpeisiin yhdessä VTT:n, Helsingin, Espoon ja muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vastaava valtuustoaloite pienydinreaktorien käytön selvittämiseksi on jätetty jo Helsingissä ja mm. Espoossa ollaan jättämässä lähiaikoina.

Kirjoitettu 5.12.2017

Ydinvoima pidettävä mukana Kirkkonummen energiapaletissa
https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/kannanotto/ydinvoima-pidettava-mukana-kirkkonummen-energiapaletissa/
Lainaus
Kirkkonummen kunnasta on tullut Hiilineutraalit kunnat -verkoston (HINKU) jäsen vuoden 2018 alusta, joka tarkoittaa, että kunta on sitoutunut tavoittelemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jopa 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen ja vaativa, jonka takia kunnassa tulisikin ottaa tarkasteluun kaikki mahdolliset vähäpäästöiset energiantuotantomuodot, joilla tavoitteeseen voisi päästä. Tämä tarkoittaa myös ydinvoiman pitämistä mukana tarkastelussa.

Kirkkonummen kuntatekniikan lautakunta käsitteli 23.8. Kokouksessaan tekemääni valtuustoaloitetta pienreaktorien käytön tutkimisesta kunnan CO2-päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Olin hyvin ilahtunut, että kunta oli perehtynyt asiaan järjestämällä virkamiehilleen tiedotustilaisuuden koskien pienreaktoreja ja tilaisuudessa oli puhumassa VTT:n, STUK:n ja TEM:n asiantuntijat. Varsinainen päätösehdotus lautakunnalle ei ollut yllättävä, että pienreaktorien sijoittaminen Uudellemaalle tai Helsingin seudulle ei vaikuta realistiselta ennen 2030-lukua. Positiivista kuitenkin on, että kunta jää tässä vaiheessa seuraamaan pienreaktoritekniikan kehittymistä ja odottaa mahdollisen kiinnostuneen toimijan aloitetta.
(jatkuu artikkelissa)

Pienydinvoima kiinnosti Kirkkonummella
https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/kannanotto/pienydinvoima-kiinnosti-kirkkonummella/
Lainaus
Kirkkonummen Perussuomalaiset ry. järjesti 10-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Suuri Pienydinvoima -yleisötilaisuuden Kirkkonummen Kunnantalon Kirkkonummi-salissa keskiviikkona 5.9.2018. Tilaisuuden tarkoituksena oli tarjota tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa informaatiota ydinvoimasta ja erityisesti pienydinvoimasta, jotta sekä kuntalaisilla että kuntapäättäjillä olisi enemmän tietoa tästä puhtaasta energiantuotantomuodosta. Yleisöä oli ilmestynyt paikalle runsaasti ja ilmaiseksi jaossa olleet Janne M. Korhosen ja Rauli Partasen kirjoittamat Uhkapeli ilmastolla -kirjatkin loppuivat kesken.
(jatkuu artikkelissa)

Tilaisuus videoitiin:

Suuri Pienydinvoima Tilaisuus
77 näyttökertaa
https://www.youtube.com/watch?v=02LZ0Hs6nKQ

Suosittelen lämpimästi.

Kannattaa katsoa tuo video. Kaj Luukon esitys on loistava.

Tällä hetkellä oma suosikkini SMR -rintamalla on Viroonkin suunniteltu BWRX300:

INTRODUCING THE BWRX-300
https://nuclear.gepower.com/build-a-plant/products/nuclear-power-plants-overview/bwrx-300
Lainaus
The BWRX-300 is a ~300 MWe water-cooled, natural circulation Small Modular Reactor (SMR) with passive safety systems. As the tenth evolution of the Boiling Water Reactor (BWR), the BWRX-300 represents the simplest, yet most innovative BWR design since GE began developing nuclear reactors in 1955.

The BWRX-300 is based on the U.S. NRC-licensed, 1,520 MWe ESBWR and is designed to provide clean, flexible baseload electricity generation that is competitively priced and estimated to have the lifecycle costs of typical natural gas combined-cycle plants targeting $2,250/kW for NOAK (nth of a kind) implementations.
(jatkuu artikkelissa)

Helsinkikin pohtii pienydinvoimaa jo nyt.


Tykkään edelleen tuosta pikku Hitachista, mutta olen tullut hieman toisiin ajatuksiin, miten homma kannattaisi hoitaa.

Olen näitä funtsinut jo pitkään, mutta tietysti esimerkiksi ehdottamani turpeen konversio ydinvoimaprosessihöyryllä moottoripolttonesteiksi, (joka turvaisi Suomen omavaraisuutta), on punainen vaate, no, viherpunaisille.

Nämä yllä olevat jutut ja turvetuotannon viisinkertaistaminen. Energiatalouden omavaraisuus ja kauppatase paranisivat ratkaisevasti ja syrjäseutujen työllisyystilanne kohenisi suorastaan dramaattisesti.

Turpeessa meillä on todella upeita mahdollisuuksia. Ja vielä parempia yhdistettynä lempivisiooni, uuteen ydinvoimaan:

Aivan ensimmäiseksi haluaisin kuulla perussuomalaisilta järkevän, pitkän tähtäimen energiastrategian Suomelle.

Ja koska järkevyydestä ei varmaan ole konsensusta, esitän muutaman oman preferenssini.

1) Katsotaan, miten Ranska on rakentanut oman perusvoimainfrastruktuurinsa. (sähkön osalta)

2) Päätetään jatkaa ja monimuotoistaa nyt alulla olevaa ydinvoimarenesanssia Suomessa. Tässä on keskustelun paikka, jossa järki ja tunteet kohtaavat. (Tai törmäävät.)

3) Tutkitaan, valitaan ja suunnitellaan uuden sukukupolven, korkean lämpötilan modulaarinen ydinvoimalatyyppi. Näitä löytyy maailmalta. Jättikokoiset reaktorit ovat varmaan ihan hyviä, mutta pienemmät modulaariset sopisivat paremmin myös kaukolämmön ja prosessihöyryn hyödyntämiseen.

4) Näitä rakennetaan riittävä määrä, sijoitukset kantaverkon ja kaukolämmöntarpeen mukaan.Usean pienen yksikön rakentamisessa sarjatuotannon edut tulevat esille.

5) Tutkitaan voisiko ed. mainittua prosessihöyryä käyttää turpeen jalostamiseksi suodieseliksi ja muiksi polttonesteiksi.

6) Tyyppireaktoreilla voisi olla useita eri omistajia, lisensoidusti, mutta loppusijoitus tulisi olla keskitetty.

7) Rahoitus voisi olla osin yksityinen, osin julkinen. Rahoitukseen voitaisiin kehittää kansalaisille markkinoitu (mahdollisesti verovapaa) joukkovelkakirjalaina, tai suunnattu osakeanti. (vaikka esim. teemalla www.veronpalautukset_ydinosakkeiksi.fi)

8 ) Valtio voisi hankkia ydinkäyttöisiä jäänmurtajia, vaikka sellaisia, jotka tekisivät kesällä lauhdesähköä valtakunnanverkkoon.

9) Jotta päästäisiin nopeammin liikkeelle, voitaisiin olemassa olevien laitosten konversiota harkita:
http://www.coal2nuclear.com/


Yksi toinen aiheeseen liittyvä linkki, jos kiinnostaa:
http://atomicinsights.blogspot.com/

--Lasse, leijat Helsingin yllä ja reaktorit maan alla.


EDIT: lisätty kohta 9)

Joka tapauksessa ennenkuin saan vakuuttavat lukemat pöytään en voi kun sanoa että ydinvoima ja säätely tapahtumaan muilla energiamuodoilla. Turve, pyrolyysiöljy ja mäntyöljypiki hakkeisiin ja jätevoimaloihin(sekä kaasu, että kuivajäte) yhdistettynä tarjoaa riittävästi säätelyä ja pieneten yhteisöjen energiatarpeen. Miten lie, voisiko joku tehdä tutkimuksen mitä oikeasti maksaa mikäkin energiamuoto kun huomioidaan rakennus, huolto, henkilöstö, tarpeet ja raaka-aineet, polttoaineet sekä kuljetukset joka suuntaan.

Suomi nousuun:
Suunnitellaan ja aletaan valmistaa massatuotantona pieniä ydinreaktoreita, jotka on suunniteltu tuottamaan sähkön ohessa myös prosessihöyryä (ja kaukolämpöä).
http://planeetta.wordpress.com/2013/04/08/ydinvoiman-paluu-juurilleen/
Oma uraanin rikastusprosessi suomalaisesta malmista olisi myös kiva.

Prosessihöyryä käytetään moottoripolttonesteiden valmistukseen biomassasta ja turpeesta, kivihiili&maakaasu -avustettuina, jos taloudelliset seikat vaativat.
Säätövoimaksi polttonesteeksi kelpaamaton fraktio poltetaan leijupetikattiloissa, vaikka happipolttoisena, sivutuotteena tuleva nestetyppi käy energianlähteeksi autoille:

Nitrogen cycle
Difference Engine: End of the electric car?
http://www.economist.com/blogs/babbage/2012/10/nitrogen-cycle

Joka tapauksessa soissa Suomessa on suuri hiilivarasto, josta tarvittaessa saataisiin moottoripolttonesteitä.
Omalta kohdaltani turpeen hyötykäytön ei tarvitsisi jäädä vuotuisen uudistumisen määrän pannaan, raja on mielestäni keinotekoinen.
Ehdottamassani ydinenergiasta saatavasta prosessihöyrystä johtuen todennäköisesti turpeennosto voitaisiin tehdä ympäristöystävällisemmin, jos turpeen kosteudella ei olisi niin suurta merkitystä, jolloin suurten kuivatuspinta-alojen tarve jäisi pienemmäksi. Laskelmia ei ikävä kyllä ole nyt esittää...
Lisäksi mm. moottoripolttonesteiden tuotannon ei tarvitsisi jäädä turpeen varaan, vaan muu biomateriaali + maahantuotu kivihiili & maakaasu voisivat näytellä merkittäviä rooleja, kukin kustannuksiensa mukaan.

Rod Adamsin kirjoitus hiilen konversiosta öljyksi ydinvoimalla:
Combine domestic coal with nuclear energy to make oil
http://atomicinsights.com/2012/03/combine-domestic-coal-with-nuclear-energy-to-make-oil.html

Suomessa voisimme käyttää turvetta lähtömateriaalina.

http://takkirauta.blogspot.fi/2008/10/irti-ljyst-eli-kemiaa-herkkuskoisille.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Karrick_process

http://www.vapoviesti.fi/vapoview/index.php?id=1379&selPage=1&type=9&articleId=127

Plasmapoltolla jätevirratkin voitaisiin ottaa puhtaasti kiertoon:
http://www.coal2nuclear.com/sub-5_plasma_torch.htm

Viivästymisten myötä tapaukseen on mahdollista "koplata" myös politiikkaa ja valtiotason intressejä. Miljardit ovat miljardeja - isoja rahoja. Ainakin muille kuin Suomen valtionvarainministerille..

Jesh, koplataan itsemme peliin mukaan, rahakorvausten asemasta diili osaomistukseen Arevan Antares -teknologiasta, niitä sitten rakentamaan sarjavalmistuksella, osa korvaamaan hiilivoimaa jo olemassa oleviin voimalaitosten turbiineihin, osa tuottamaan prosessihöyryä turvediesel -tuotantolaitoksiin:

https://smr.inl.gov/Document.ashx?path=DOCS%2FGCR-Int%2FANTARES.pdf

http://skyscrubber.com/s_2130_small_coal.htm

http://skyscrubber.com/Air%20Capture%20-%20SKYSCRUBBER%20%20-%20ANTARES%20Reactor%20-%202574.jpg

http://skyscrubber.com/s_3430_plasma_torch.htm

Toinen vakavasti harkittava reaktorityyppi tuon Arevan Antares:in lisäksi voisi olla Terrestrial Energyn IMSR:

Terrestrial Energy – Molten Salt Reactor Designed to Be Commercial Success
http://atomicinsights.com/terrestrial-energy-molten-salt-reactor-designed-commercial-success/

A simple and “SMAHTR” way to build a molten salt reactor, from Canada
http://www.the-weinberg-foundation.org/2013/04/12/a-simple-and-smahtr-way-to-build-a-molten-salt-reactor-from-canada/

http://terrestrialenergy.com/

Sulasuolat ja nopeat hyötöreaktorit tulevat varmasti, mutta nyt ei ole aikaa protoilla ja rakentaa taas uusia maailman ensi-iltoja.

Tarvitsemme yhden, korkeintaan kaksi, jo selkeästi periaatteiltaan ratkaistuja tyyppireaktoreita, joita sitten ajetaan sarjatuotantoon. Mulla on yksi vahva kandidaatti, mutta siitä myöhemmin...
NOVUS ORDO HOMMARUM

"Minulle on yhdentekevää millä keinoin rokottamattomat saadaan pois sairaaloista.
...
Järjestäytyneessä yhteiskunnassa enemmistö määrittelee pelisäännöt joihoin vähemmistön on alistuttava.Jos se on teille natsismia niin olkoon sitten niin. Seison mielummin natsien rivissä"
-Jäsen justustr

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 118
  • Liked: 9167
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #7 : 15.12.2021, 22:23:40 »

Kirja on luettavissa ajatuspajan verkkosivuilla:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ydinvoima-suomessa-2050/


Minun mielestäni tämä on juuri se suunta, johon energiakeskustelua tulee johdattaa. Suomen Perusta on siis tarttunut oikeaan asiaan.

Jos jotkut nyt nyrpistelevät sille, että myötäillään ilmastonmuutoksen narratiivia, suosittelen miettimään asiaa myös toiselta puolelta. Asia on niinkin, että Suomella on mahdollisuus parannella omaa energiaomavaraisuuttaan esimerkiksi kotimaisen ydinvoiman avulla. Jos ja kun tässä on havaittavissa synergiaa ilmastonmuutospuheiden kanssa, eikö olekin viisaampaa loivasti myötäillä ja saada sillä tavoin tukea, verrattuna siihen että ryhdyttäisiin jyrkästi kiistämään ja menetettäisiin sillä tavoin tukijoita?

Mitäpä Suomi sillä häviäisi, että hiilidioksidipäästöt vähenevät, jos samalla saadaan maan energiaomavaraisuus nostettua korkealle tasolle? Meinaan vaan että jälkimmäinen on iso porkkana. Energiaomavaraisuuden paraneminen on toisaalta riippuvuuden vähenemistä ulkomaisista energialähteistä, ja tämä voi koskea hiiltä, öljyä, maakaasua ja tuontisähköä. Suomi saattaisi muuttua nestepolttoaineiden nettoviejäksi.

Energiastrategioiden säätämiseen kuluu väistämättä aikaa, eivätkä ne ole aiemminkaan sopineet hätähousuille. Asiapitoinen teos, joka avaa mahdollisuuksia lukijoiden eteen, on juurikin hyvä panos tulevia keskusteluja ajatellen. Tästä on hyvä jatkaa.
Koronakirjoitelmia

Jokainen joka ei myönnä Suomen olevan vekselivetoinen velkaelvis voi jättää ministerinsalkkunsa ovelle ja painua vaikka helvettiin.
—Waldseemüller

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 964
  • Liked: 2104
Vs: Suomen Perusta: Ydinvoima Suomessa 2050
« Vastaus #8 : 15.12.2021, 22:58:25 »

Kirja on luettavissa ajatuspajan verkkosivuilla:

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ydinvoima-suomessa-2050/


Minun mielestäni tämä on juuri se suunta, johon energiakeskustelua tulee johdattaa. Suomen Perusta on siis tarttunut oikeaan asiaan.

Jos jotkut nyt nyrpistelevät sille, että myötäillään ilmastonmuutoksen narratiivia, suosittelen miettimään asiaa myös toiselta puolelta. Asia on niinkin, että Suomella on mahdollisuus parannella omaa energiaomavaraisuuttaan esimerkiksi kotimaisen ydinvoiman avulla. Jos ja kun tässä on havaittavissa synergiaa ilmastonmuutospuheiden kanssa, eikö olekin viisaampaa loivasti myötäillä ja saada sillä tavoin tukea, verrattuna siihen että ryhdyttäisiin jyrkästi kiistämään ja menetettäisiin sillä tavoin tukijoita?

Mitäpä Suomi sillä häviäisi, että hiilidioksidipäästöt vähenevät, jos samalla saadaan maan energiaomavaraisuus nostettua korkealle tasolle? Meinaan vaan että jälkimmäinen on iso porkkana. Energiaomavaraisuuden paraneminen on toisaalta riippuvuuden vähenemistä ulkomaisista energialähteistä, ja tämä voi koskea hiiltä, öljyä, maakaasua ja tuontisähköä. Suomi saattaisi muuttua nestepolttoaineiden nettoviejäksi.

Energiastrategioiden säätämiseen kuluu väistämättä aikaa, eivätkä ne ole aiemminkaan sopineet hätähousuille. Asiapitoinen teos, joka avaa mahdollisuuksia lukijoiden eteen, on juurikin hyvä panos tulevia keskusteluja ajatellen. Tästä on hyvä jatkaa.

 Nimenomaan näin.
 Fossiilisia polttoaineita on rajallinen määrä ja siksi niiden käyttöä pitää  kaikin JÄRKEVIN keinoin vähentää.

 Ilmastohömppä loppuu aikanaan, se loppuu aivan samoin kuin v.2008 puheet " Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä.

 

Tagit: