Suomessa on nykyään muotia vaihtaa suomeksi täysin ymmärrettävä nimi ulkomaalaisperäiseksi ja vielä sinänsä vaikeaksi yhdistää toimialaan.
Viimeksi tämä:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e13dad1e-7318-4991-923f-d6bd5d5e6d98Palkansaajien tutkimuslaitos juhli 18. marraskuuta 50-vuotiasta taivaltaan ja vaihtoi nimensä Työn ja Talouden tutkimus Laboreksi.
Nimenvaihdoksia pois suomenkielisistä nimistä on viime vuosina tehty muissakin virastoissa, tutkimuslaitoksissa ja järjestöissä. Esimerkiksi Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat tätä nykyä muotoa gov.fi.
– Emme tehneet sitä hetken mielijohteesta, kertoo Laboren viestintäpäällikkö Essi Lindberg laitoksen uudesta nimestä.
Vanha nimi Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) oli koettu ongelmalliseksi. Se oli Lindbergin mukaan vuosienkin jälkeen melko tuntematon, pitkä ja epäselvä.
Hakukoneiden algoritmeissa laitoksen lyhenne PT hävisi personal trainereille.
– Lähdimme alkuun etsimään uutta, täysin suomenkielistä nimeä, joka on toimivampi kuin vanha nimemme, Lindberg sanoo.
Tällaista ei kuitenkaan löytynyt.
Lindberg kertoo, että haussa oli lyhyt, kaksi-kolmetavuinen nimi, joka sisältää vokaaleja ja konsonantteja.
Nimellä piti myös olla yhteys tutkimuslaitoksen historiaan. Sen tuli lisäksi kertoa laitoksen työn sisällöstä työn ja talouden tutkimuksessa sekä toimia kansainvälisissä yhteyksissä.
– Pitkän pohtimisprosessin jälkeen ja kymmenien nimivaihtoehtojen joukosta päädyimme valitsemaan nykyisen nimemme, Lindberg kertoo.
Nimenmuutos viittaa hänen mukaansa aikaisempaa paremmin laitoksen asiantuntemukseen.
Labore tarkoittaa latinaksi työtä, se on sanan labor ablatiivimuoto.
Lindberg kertoo, että nimen voi halutessaan nähdä koostuvan kahdesta osasta eli englannin työtä tarkoittavasta labor-sanasta sekä re-päätteestä, joka nimessä viittaa englannin sanaan research eli tutkimus.
Lindberg painottaa, että laitos panostaa paljon yleistajuiseen tutkimusviestintään.
– Jatkossa pyrimme olemaan tunnettuja tällä nimellä.
Asiantuntija: ”Ei ole toivottavaa kehitystä”
– Kyseessä on nykytrendi, jopa muoti-ilmiö, kommentoi nimenvaihdoksia nimistöntutkija, dosentti ja Suomen kielen yliopistonlehtori Paula Sjöblom Turun yliopistosta.
– Se ei ole toivottavaa kehitystä, se on lyhytnäköistä ja ymmärtämätöntä, hän toteaa.
Hänen mukaansa on tärkeä muistaa, mikä merkitys omalla kielellä on ihmisille.
Sjöblomin mukaan on vaikea ymmärtää perusteluja siitä, ettei suomenkielistä nimeä löytyisi.
– Suomen kieltä voi myös käyttää luovasti, hän muistuttaa.
Nimen ei muistettavuuden kannalta välttämättä tarvitse olla lyhyt.
Sjöblom huomauttaa, että yritysten kohdalla tilanne on toisenlainen kuin kansalaisia palvelevissa laitoksissa.
Kaupallisiin tarkoituksiin luodut tuotteiden nimet eivät välttämättä ole tarkoituksenmukaisia vaikkapa virastoissa.
– Informatiivisuus on virastoissa olennaisinta, Sjöblom huomauttaa.
Hän pohtii, että toisinaan nimenvaihdoksella haetaan symbolia laitoksen toiminnan muutokselle, ikään kuin uudenlainen toiminta vaatisi myös nimen muuttamista.
– Tai muutetaan muutoksen vuoksi. Halutaan ehkä luoda ajan hermolla olevaa, kansainvälistä mielikuvaa.
Sjöblom huomauttaa, että nimenvaihdoksessa nimen ja sen kohteen välinen yhteys katkeaa.
– Usein nimi kuitenkin paranee vanhetessaan.
Nimenvaihdoksista huolimatta Sjöblom toteaa, että suomen kieli elää ja voi edelleen hyvin.
-----
Näitä on valtionhallinnossa lukemattomia... saatanan suomenkielen raiskaajat!
Aihe: Kielen raiskaajat valtionhallinnossa (Luettu 682 kertaa)