Äänestys

Pitäisikö asevelvollisuus lakkauttaa?

kyllä
76 (21.8%)
ei
260 (74.5%)
en osaa sanoa
13 (3.7%)

Äänestäjiä yhteensä: 312

Kirjoittaja Aihe: Asevelvollisuus (yhdistetty)  (Luettu 549448 kertaa)

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 172
  • Liked: 8072
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3600 : 04.01.2024, 12:04:45 »
Tää on taas niitä uudistuksia, jotka joutaisivat romukoppaan. Samaa luokkaa, kuin numeron seitsemän poikkiviivan poisto opetuksessa. Tykistölle sillä on himppasen verran merkitystä, että meneekö pitkäksi vai lyhyeksi.

Sen ymmärsin sentään, että pystyasennossa nykyään opetetaan seisomaan siten, että liiveistä on parempi hyöty. Itselle opetettiin aikoinaan, että seisoo kyljittäin, että pinta-ala on pienempi.

Miten mahtaa olla tarkka-ampujien koulutuksessa? Pitääkö sielläkin aiheuttaa ylimääräistä liikettä, kun piippu heiluu jotta saa käännettyä aseen latausliikettä varten, tuskinpa.
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

Karelian

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 36
  • Liked: 46
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3601 : 09.01.2024, 16:29:53 »
Tukikäsitekniikassa peitetään lisäksi tähtäin hetkellisesti. Varmaan joudutaan hieman (jos makuuammunnassa) myös kohottautumaan. Silloin tulee vastapuolen lyijyterveinen helposti otsaan ;) Selvästi koko touhu vihollisen salajuoni!

stefani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 638
  • Liked: 1628
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3602 : 11.05.2024, 08:54:41 »
Kun viime vuosien aikana silloin tällöin YLE on näyttänyt videokuvaa tahdissa marssivista varusmiehistä, varusmiehillä on yleensä ollut aika väljä muoto. Henkilöiden väliset etäisyydet siis ovat olleet suurempia kuin niissä muodoissa, joissa itse joskus marssin armeija-aikanani. Helpottaakohan muodon väljyys jotenkin tahtimarssia? Ehkä siten, että väljässä muodossa marssijat näkevät helpommin edellä marssivat henkilöt?

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 034
  • Liked: 66651
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3603 : 11.05.2024, 09:01:37 »
Kun viime vuosien aikana silloin tällöin YLE on näyttänyt videokuvaa tahdissa marssivista varusmiehistä, varusmiehillä on yleensä ollut aika väljä muoto. Henkilöiden väliset etäisyydet siis ovat olleet suurempia kuin niissä muodoissa, joissa itse joskus marssin armeija-aikanani. Helpottaakohan muodon väljyys jotenkin tahtimarssia? Ehkä siten, että väljässä muodossa marssijat näkevät helpommin edellä marssivat henkilöt?

Väljemmässä muodossa ei potki kaveria, kun marssii epätahtiin.

Surullista katsoa tahtimarssia nykyään. Joku on varmaan kehittänyt teorian, että tahdissa marssiminen ei paranna vihollisen tappamistaitoa. En tiedä ajatellaanko, että tahtimarssi on liian pohjoiskoreaa, että sitä pitäisi treenata.

Tahtimarssi on kurin opettelua. Ja joukkojen kontrolloitua liikuttamista.

Varmaan ennen, kun miehet tanssivat tanssilavoilla polkkaa, jenkkaa ja masurkkaa, oli tahtimarssikin helpompaa. Nykyhoppareilta onnistuvat kyllä muuvit mutta rytmikäs yhdessätekeminen onkin outoa.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

stefani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 638
  • Liked: 1628
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3604 : 18.05.2024, 13:12:41 »
Väljällä muodolla myös saavutetaan se, että muoto ehkä näyttää suuremmalle pienemmällä määrällä henkilöitä. Pienemmällä määrällä henkilöitä saavutetaan se, että jos henkilöt yrittävät vain marssia samassa tahdissa kuin edellä oleva, virheen kasautumista tapahtuu koko muodossa sitten vähemmän.

stefani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 638
  • Liked: 1628
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3605 : 28.05.2024, 16:32:40 »
Mainitsin lyhyesti eräässä aikaisemmassa viestissäni, että inttiaikanani kuorma-autojen rahtikirjojen tarkistamisiin oli liittynyt jotain hämärää. Olen nyt tuulella kertoa koko tarinan toivon mukaan ymmärrettävässä muodossa. Pienenä mainoksena tähän alkuun mainitsen, että aikaisemmista tarinoistani (linkki) tutuiksi tulleet Yksinkertainen Ylikersantti ja Sadistinen Luutnantti ovat tarinan päähenkilöitä taas.

Varuskunnissa on yleensä päävartiosto jossain. Usein päävartiosto on lähellä varuskunta-alueen ulkoporttia, mutta meidän varuskunnassa päävartioston ja ulkoportin välillä oli useita satoja metrejä. Ulkoportilla oli pieni koppi, jossa oli aina kaksi sotilaspoliisivarusmiestä paikalla, ja heillä oli puhelinyhteys päävartiostoon. Päävartiostossa oli ammattisotilaita, joista monet olivat ylikersantteja. Portilla, jossa oli koppi ja kaksi varusmiestä, oli puomi, joka lähtökohtaisesti aina esti ajoneuvojen ajamisen varuskunta-alueelle sisään tai sieltä ulos. Toiminta portilla oli sellaista, että varusmiehet tarkistelivat läpiajavien ajoneuvojen lupia, ja nostivat ja laskivat puomia kopissa olevasta napista.

Sotilaspoliisimiehistö on intissä 9kk, ja saapumiseriä tulee 6kk välein, eli vanhat sotilaspoliisit vartioivat portilla vielä kun uusia koulutetaan, ja sitten jossain vaiheessa uudet ottavat vartiovastuun. Sotilaspoliisijoukkueemme oli jaettu kolmeen ryhmään, ja kun joukkue oli ottanut vartiovastuun, se tarkoitti, että yksi ryhmä oli aina viikon kerrallaan päävartiostossa, ja samaan aikaan kaksi muuta ryhmää olivat komppaniassa varusmieskoulutuksessa.

Ennen vartiovastuun ottamista koulutusvaiheessa oli oppitunteja, joilla käytiin läpi sitä, mitä varuskunnan vartiointiin liittyi. Eräällä oppitunnilla käytiin läpi se, miten portin läpi tulevien henkilöiden lupia pitäisi tarkistaa. Asiaa oli niin paljon, että sitä kerralla läpikäytäessä oli vaikeaa heti muistaa kaikkea. Armeijan henkilökunnan jäsenillä oli vihreä muovinen henkilökortti, jota heidän pitäisi näyttää. Siviileillä, jotka asuivat tai työskentelivät varuskunta-alueella, oli toisenlainen keltainen muovinen henkilökortti. Lomailevilla varusmiehillä piti olla mukana eräs muovisuojassa oleva lappu, joka oli jo tullut meille tutuiksi omien lomiemme ansiosta. Joidenkin firmojen työntekijöiden ja joidenkin muiden satunnaisten henkilöiden luvat olivat vartiokopissa säilytettävässä kansiossa, ja heidän kohdalla tarkistettiin jokin muu henkilötodistus, ja sitten sitä vastaava lupa piti tarkistaa kansiosta. Jos portille tulisi suuri kuorma-auto, sen kuskin pitäisi näyttää rahtikirjaa.

Muistiini jäi tilanne, jossa Yksinkertainen Ylikersantti oli yksin luokkahuoneen edessä, ja uusilla sotilaspoliisivarusmiehillä oli tilaisuus kysyä mitä tahansa, jos jokin asia oli vielä jäänyt epäselväksi. Itse yritin silloin miettiä kaikkea läpikäytyä, ja tuli tunne, että kuorma-autoihin oli liittynyt jotain epäselvää. Nostin käteni, ja kysyin, että mitä portille tulevien kuorma-autojen kanssa pitikään tehdä. Yksinkertainen Ylikersantti vastasi: "Niillä on se rahtikirja." Vastauksen jälkeen jäi tunne, että en edelleenkään ymmärtänyt, mitä kuorma-autojen kanssa pitäisi tehdä, mutta toisaalta myös oli tunne, että kysymykseen oli vastattu, joten ehkä asiasta ei pitäisi jatkaa enempää. Ehkä kyseinen asia oli jotenkin sellainen, että se selviäisi sitten kun itse oltaisiin portilla?

Muistiini jäi myös tilanne, jossa olimme ryhmämme kanssa päävartiostossa istumassa sohvilla ja katsomassa televisiota. Tilanne oli, että jotkut ryhmämme jäsenistä olivat jo käyneet ensimmäisen kerran portilla vartiovuorossa, mutta itselläni ensimmäinen kerta oli vielä edessä päin lähestymässä. Tällöin mietin tietenkin sitä, että mitä kaikkea pitikään muistaa, ja tiesinkö varmasti, mitä portilla pitäisi sitten tehdä. Kysyin televisiota katsottaessa muilta ryhmän jäseniltä, että mitä kuorma-autojen kanssa pitikään tehdä. Toinen tykkimies vastasi tietävästi, että "no niillä on se rahtikirja". Hän muisti Yksinkertaisen Ylikersantin vastauksen, ja toisti sen. Ajattelin taas, että no ehkä se asia sitten selviää kun ollaan portilla.

Sitten kun olin portilla toisen tykkimiehen kanssa sotilaspoliisivarustuksessa, kuorma-autot osoittautuivat melko harvinaisiksi näyiksi. Enimmäkseen portin läpi ajoi armeijan henkilökuntaa omilla henkilöautoillaan. Lopulta kuitenkin tuli ensimmäinen kerta, kun kuorma-auto ajoi paikalle, ja pysähtyi puomin eteen. Kävelin kuorma-auton kuskin puolen oven luokse, ja kuski avasi oven. Sanoin kuskille tietäväisen oloisen auktoriteettihahmon tavoin: "Rahtikirja." Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä olin pyytämässä kuskilta, ja miten kuski tulisi reagoimaan pyyntööni. Kuski kaivoi jostain lokerosta tulostimella printatun A4-paperin, ja antoi sen minulle. Paperissa oli enemmän asiaa, kuin mitä oli mahdollista nopeasti lukea, mutta vilkaisun perusteella siinä oli joitain firmojen nimiä ja osoitteita. Tuli tunne, että kuorma-autolla oli paperit kunnossa, joten annoin A4-paperin takaisin kuskille, ja näytin kopissa olevalle tykkimiehelle käsimerkin, että puomi voitiin nostaa. Kun kuorma-auto oli ajanut sisään varuskunta-alueelle, ja kun olin itse päässyt takaisin koppiin, kysyin pariltani, että mitäköhän tuosta rahtikirjasta oikein olisi pitänyt osata tarkistaa. Parini ei osannut vastata mitään.

Eräs toinen tykkimies oli toiminut siten, että kun hänen kohdalle oli ensimmäisen kerran tullut kuorma-auto, hän oli kävellyt kuorma-auton luota kopille A4-paperin kanssa, ja soittanut päävartiostoon. Hän oli kysynyt puhelimitse, että mitä tämän rahtikirjan kanssa oikein pitäisi tehdä. Ylikersantti päävartiostosta oli vastannut, että: "Ota se peukalo pois perseestä, ja tee niin kuin opetettu." Ja oli katkaissut puhelun. Tykkimies oli sitten parempien ideoiden puutteessa palauttanut A4-paperin kuorma-auton kuskille, ja päästänyt kuorma-auton läpi. Tykkimies kertoi tapauksesta muille ryhmän jäsenille, joten me muut emme sitten olleet kiinnostuneita selvittelemään asiaa enempää.

Aluksi siitä muodostui melkein rutiini, että aina teeskentelin tarkistavani kuorma-autokuskien tarjoamista A4-papereista jotain, mutta sitten jossain vaiheessa rupesin ajattelemaan, että kyseinen toiminta oli ehkä noloa. Muutin sitten lopulta toimintatapani sellaiseksi, että aluksi aina kysyin asiallisesti kuorma-autokuskilta rahtikirjaa, mutta sitten kun kuski tarjosi käteeni jonkin A4-paperin, heilautin sitä vain kasvojeni edestä, ja sanoin, että: "Joo, en tajua tästä mitään". Ja ojensin paperin takaisin kuskille. Kuski vastaanotti paperin takaisin yleensä nauraen, ja minä näytin sitten kopissa olevalle parille käsimerkin, että puomi voitiin nostaa. Kuorma-autokuskien keskuudessa se ei ollut mikään salaisuus, että heidän papereista ei tosiasiassa tarkistettu mitään.

Jälkeen päin voidaan kysyä, että eikö tuollainen toiminta ollut jotenkin huolestuttavaa? Oliko kyse jonkinlaisesta korruptiosta? Olihan se toki huolestuttavaa siinä mielessä, että varuskunta-alueelle oli olemassa laiton pääsy heille, ketkä tiesivät oikean tekniikan. Jos jokin ulkopuolinen taho olisi osannut toimia siten, että alle otetaan sopivan suuri ajoneuvo, ja paperille printataan joitain satunnaisia firmojen nimiä ja osoitteita, niin sekin ulkopuolisten asiaton ajoneuvo olisi sitten tullut varuskunnan portista läpi, koska rutiini oli, että vain paperin olemassaolo tarkistettiin, ja paperista teeskenneltiin tarkistettavan jotain. Itse en voi tietää, kuinka kauan tämä teeskentelytoiminta oli jatkunut, mutta jos oli jatkunut vuosikymmeniä, niin ei kai ole täysin mahdotonta, että noin oli ehkä jopa tapahtunut. Jotkut uskovat sanontaan, että KGB:tä, ja siitä jatkumona tulleita organisaatioita, ei pitäisi aliarvioida.

Eräs kysymys, jonka pitäisi kiinnostaa ihmisiä, on, että miksi tällaiset ongelmat pysyvät helposti piilossa, ja miksei teeskentelytoiminta jollain tavoin paljastunut. Asiaan tietenkin liittyy se, että jos sotilaspoliisivarusmiehet kokevat itse syyllistyneensä siihen, että tekevät jotain väärin, ja että ovat itse aiheuttaneet varuskuntaan turvallisuusongelman, ne varusmiehet sitten todennäköisesti eivät halua asian paljastuvan, koska pelkäävät seurauksia heille itselleen. Tässä on tällaisia relaatioita:

Jos esimies suorittaa simputusteon, todennäköinen seuraus on, että varusmiehet rupeavat levittelemään tarinoita siitä simputusteosta, ja lopulta teolla on seurauksia esimiehelle.

Jos esimies manipuloi varusmiehet syyllistymään aitoon turvallisuusrikkeeseen, todennäköinen seuraus on, että varusmiehet ovat hiljaa asiasta, koska eivät halua oman syyllisyytensä paljastuvan, ja tällöin manipulointiteolla ei ole seurauksia esimiehelle.

Simputusta en itse joutunut kokemaan tai näkemään, eli armeijan esimiehet osaavat siis keskittyä siihen, että kun he sabotoivat maanpuolustusta, sabotointi tapahtuu sen luonteisilla sabotointiteoilla, jotka todennäköisesti pysyvät piilossa.

Toinen kysymys, joka varmaan myös kiinnostaa teeskentelytoiminnasta kuulleita, on, että ketkä kaikki siihen olivat syyllisiä. Oliko komppaniassa joku upseeri, joka syyllistyi siihen, että sotilaspoliisivarusmiehet eivät saaneet kunnollisia toimintaohjeita? Tämä osoittautuukin mielenkiintoiseksi kysymykseksi, jota pitää miettiä enemmän. Jos sotilaspoliisivarusmiehet eivät saaneet kunnollisia toimintaohjeita portille, eräs mahdollinen vastaus on, että eivätkö kaikki upseerit, joita vain koko komppaniarakennuksesta löytyi, sitten syyllistyneet siihen tekoon, että he eivät antaneet toimintaohjeita varusmiehille? Se on eräs tulkinta, mutta asia voi myös olla siten, että monien komppaniarakennuksesta löytyneiden upseereiden velvollisuutena ei alunperinkään ollut sotilaspoliisivarusmiehien kouluttaminen. Eli tarkempi kysymys on, että kuka on se upseeri, jonka olisi pitänyt huolehtia toimintaohjeiden päätymisestä varusmiehille. Vastaus ei ole heti selvä, koska komppaniassa oli kyllä useita upseereita, jotka olivat jollain tavoin kytköksissä sotilaspoliisijoukkueeseen.

Kun vartiovastuuta edeltäneenä aikana oli useita oppitunteja komppanian luokkahuoneessa, käytännössä ne olivat edellisistä tarinoistani tutuiksi tulleet Sadistinen Luutnantti ja Yksinkertainen Ylikersantti, jotka siellä enimmäkseen olivat opettajina. Kaikkina oppitunteina ei puhuttu juuri varuskunnan portista, vaan aiheina oli enimmäkseen myös muita asioita. Yhtenä päivänä Sadistinen Luutnantti puhui jotain voimankäyttötilanteissa käsiteltävien kohdehenkilöiden oikeuksista. Toisena päivänä Sadistinen Luutnantti puhui jotain yleistä asiaa siitä, miten kävellessä ihmiset voivat olla erilaisissa psykologisissa tiloissa, ja jos me olimme kävelemässä jossain vartiotehtävissä, meidän ei pitäisi olla niin sanotusti omissa maailmoissa silloin.

Suurin osa oppitunneista oli siis sellaisia, että niissä ei puhuttu juuri varuskunnan portista, mutta sitten eräänä yhtenä päivänä koulutusvaiheen loppupuolella tuli oppitunti, jolloin aiheena oli juuri varuskunnan portti. Tällöin aluksi oppitunnin alussa Sadistinen Luutnantti ja Yksinkertainen Ylikersantti olivat vielä molemmat paikalla, mutta kun puheenaiheeksi tuli varuskunnan portti, Sadistinen Luutnantti poistui paikalta. Muistiini jäi tilanne, jossa Sadistinen Luutnantti oli luokkahuoneen edessä, ja sanoi: "Jätän teidän nyt Yksinkertaisen Ylikersantin kanssa käymään läpi käytännön asioita siitä, miten päävartiostossa toimitaan." Sitten Sadistinen Luutnantti käveli luokkahuoneen ovesta ulos, ja Yksinkertainen Ylikersantti jäi yksin ainoaksi opettajaksi. Kun Sadistinen Luutnantti tuolla tavoin avoimesti sanoi jättävänsä varusmiehet Yksinkertaisen Ylikersantin vastuulle, siihen ei tuntunut liittyvän mitään erikoista. Ehkä se oli siten, että Sadistisella Luutnantilla oli jotain paperitöitä tehtävänä toimistossa, ja kun Yksinkertainen Ylikersanttikin kykeni suoriutumaan opetustehtävästä, Sadistista Luutnanttia ei varsinaisesti tarvittu luokkahuoneessa. Kun luokkahuoneessa sitten tuli ne tilanteet, joissa opetettiin, että "niillä on se rahtikirja", niiden tilanteiden tapahtumahetkillä Yksinkertainen Ylikersantti oli yksin ainoana opettajana luokkahuoneen edessä.

Yksinkertaisin mahdollinen tulkinta näistä tiedonpalasista on, että syyllinen taisi sitten löytyä! Se oli siis Yksikertainen Ylikersantti, joka oli syyllinen siihen, että sotilaspoliisivarusmiehet eivät olleet saaneet kunnollisia ohjeita siihen, miten portilla toimittaisiin. Myös muut upseerit komppaniasta syyllistyivät siihen passiiviseen tekoon, että he eivät kertoneet varusmiehille, mitä portilla pitäisi tehdä, mutta ne muut upseerit eivät olleet sellaisessa asemassa, jossa heiltä oltaisiin alunperin odotettukaan kyseisen asian opettamista varusmiehille. Yksinkertainen Ylikersantti oli ainoa henkilö, joka oli läsnä siinä opetustilaisuudessa, jossa portilla toimiminen olisi pitänyt opettaa varusmiehille, joten hän siis oli se henkilö, joka syyllistyi asian opettamatta jättämiseen.

Tuollaiselle asia siis näyttää, jos oletamme, että emme tietäisi mitään muuta armeijan toiminnasta. Tosin jos pidetään mielessä, mitä kaikkea muuta armeijassa on tapahtunut, asian pohtimista voitaisiin sittenkin vielä jatkaa, ja voidaan kysyä, että miten se sattuikin menemään siten, että Sadistinen Luutnantti onnistui katoamaan luokkahuoneesta juuri hetkeä ennen sitä tilannetta, jossa Yksinkertainen Ylikersantti valisti miehistöä siitä, miten "niillä on se rahtikirja". Sehän on toki yleisesti tiedossa intin käyneiden keskuudessa, että armeijaihmisillä on yleensä erikoiskyky pysyä kaukana ongelmallisista tilanteista. Eli miten ne toimistossa odottavat paperityöt sattuivatkin yllättämään Sadistisen Luutnantin juuri sillä tavoin, että hän joutui poistumaan luokkahuoneesta sopivasti juuri ennen opetuksen ongelmallista kohtaa?

On hyvin epätodennäköistä, että Yksinkertainen Ylikersantti oli sattuman kaupalla sillä tietyllä opetushetkellä yksin luokkahuoneen edessä. Kyse oli upseerien tarkoituksella järjestämä tilanne. On todennäköistä, että ennen kurssin alkua, upseerit olivat käyneet läpi opetettavia asioita, ja kun tosiasia on, että opetettavissa asioissa oli kolo rahtikirjojen kohdalla, on todennäköistä, että upseerit olivat huomanneet sen kolon. Sitten upseerit olivat tienneet, että heillä oli ainakin pari vaihtoehtoa sen suhteen, miten kolon kanssa toimittaisiin. He tiesivät, että he voisivat ilmoittaa jonnekin ylemmäs, että kukaan täällä komppaniassa ei tiedä, miten rahtikirjojen kanssa pitää toimia, ja he tiesivät, että tällöin toimintaohjeet todennäköisesti tuotaisiin komppaniaan. He myös tiesivät, että jos opetusmateriaalissa olevalle kololle ei tehtäisi mitään, sitten sotilaspoliisivarusmiehet todennäköisesti vaan tulisivat teeskentelemään tarkistavansa jotain rahtikirjoista. Upseerit olivat tehneet tietoisen päätöksen, että opetusmateriaalissa olevalle kololle ei tehtäisi mitään.

Eräs mahdollinen motiivi upseerien toiminnalle oli, että kyse oli siitä, miten upseerit olivat kovia upseereita. Eräs kovan upseerin ominaisuus on se, että hän osaa toimia sellaisella tavalla, että hän aiheuttaa alaisissa stressaantumista. Voi jopa olla olemassa relaatio, että jos joku upseeri aiheuttaa alaisissa vähemmän stressaantumista, upseeri on silloin vähemmän kova upseeri, ja jos joku upseeri aiheuttaa alaisissa enemmän stressaantumista, upseeri on silloin enemmän kova upseeri. Jos upseeri manipuloi alaisen syyllistymään aitoon turvallissuusrikkeeseen, turvallisuusrikkeen aitous todennäköisesti sitten aiheuttaa alaisessa stressiä, joten tämä on eräs tapa, miten upseeri voi tehdä itsestään hyvin kovan upseerin.

Sitten upseerit olivat kohdanneet huolen, että saattoi olla, että he ehkä tekivät jotain väärin, kun sallivat opetusmateriaalissa olevan kolon olevan siellä ilman paikkausta. Tämä ei kuitenkaan näköjään huolettanut heitä paljoa, koska he kokivat tietävänsä ratkaisun. Ratkaisu oli, että ensinnäkin oli päätös, että portilla toiminnasta ei puhuttu muuten kuin vain yhdellä oppitunnilla, jonka ajankohta oli etukäteen päätetty. Sitten ratkaisun olennainen osa oli se, että upseerit itse pysyivät fyysisesti kaukana kyseisestä oppitunnista, ja Yksinkertainen Ylikersantti jätettiin yksin sen oppitunnin opettajaksi. Tällä tavoin saavutettiin se, että upseerit eivät missään vaiheessa olleet tehneet mitään väärin, ja vain Yksinkertainen Ylikersantti oli syyllinen siihen, että sotilaspoliisivarusmiehet teeskentelivät tarkistavansa jotain rahtikirjoista.

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 8 310
  • Liked: 16653
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3606 : 28.05.2024, 16:59:43 »
Omalle kohdalle sattui kasarin alkupuolellla kertauksissa Oulun varuskunnassa kouluttajaksi teknikkokapteeni Nykänen(tutkakouluttaja), jolla oli ollut huono tuuri olla päivystävä upseeri sinä yönä kun humalainen tunki varuskunnan alueeelle ja vartiomies sen ampui.
Varusveijari oli suorittanut tuplavedon eli 2 laukausta lähti, molemmat osui alamahaan, ja läheltä rynkyllä ampuessa törmätään termiin viipotus. Luodin käyttäytyminen on varsin hassua silloin. Melkein sama kuin se olisi saatettu matkaan poikittain. Tekee ruman reiän ja haavakanavan.

Ari-Lee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 39 547
  • Liked: 43682
  • Sarkasmoitunut työvoimapulareservi ♂Syyllinen☦
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3607 : 28.05.2024, 17:48:45 »
Lainaus
Sehän on toki yleisesti tiedossa intin käyneiden keskuudessa, että armeijaihmisillä on yleensä erikoiskyky pysyä kaukana ongelmallisista tilanteista.

Asia on päinvastoin. Yleisesti tiedetään että asepalveluksessa etsimällä etsitään ongelmallisia asioita, jotka pyritään selvittämään ja estämään vastaavien ilmentyminen. "Etsiä ja edistää Isänmaan parasta..." koskee jokaisen omaa välitöntä ympäristöä. Vartiomiehellä on vieläpä ilmoitusvastuu kaikista havainnoista. Ja havainto on sekin, että ka:lla ei ole kulkulupaa, ja se että esimies puhuu asiattomia ja sopimattomia. Varuskunnan komentajan täytyy tietää mitä siellä kentällä tapahtuu.

Toinen juttu tuo "rahtikirja". Eihän sellaisella pääse portista mitenkään. Ei sitten mitenkään. Turha selitellä. Sehän on sama kuin kirjastokortti.
"Meidän on kaikki, jos meidän on työ:
Nälkälän rahvas, äl' aarteitas' myö!" - Ilmari Kianto 🇫🇮

"Miksi kaikessa keskusteluissa on etsitty kaikki mahdolliset ongelmat heti kättelyssä? "- J.Sipilä
"Kimppuuni käytiin nyrkein – "Kyllä lyötiin ihan kunnolla" - J.Sipilä

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 275
  • Liked: 9428
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3608 : 28.05.2024, 20:58:28 »
Omalle kohdalle sattui kasarin alkupuolellla kertauksissa Oulun varuskunnassa kouluttajaksi teknikkokapteeni Nykänen(tutkakouluttaja), jolla oli ollut huono tuuri olla päivystävä upseeri sinä yönä kun humalainen tunki varuskunnan alueeelle ja vartiomies sen ampui.
Varusveijari oli suorittanut tuplavedon eli 2 laukausta lähti, molemmat osui alamahaan, ja läheltä rynkyllä ampuessa törmätään termiin viipotus. Luodin käyttäytyminen on varsin hassua silloin. Melkein sama kuin se olisi saatettu matkaan poikittain. Tekee ruman reiän ja haavakanavan.

^ "läheltä rynkyllä ampuessa törmätään termiin viipotus. Luodin käyttäytyminen on varsin hassua silloin. Melkein sama kuin se olisi saatettu matkaan poikittain".

Ihan uteliaisuuttani kysyn, että missä vaiheessa sen luodin lento vakautuu sekä oikenee ja lentää sinne minne pitääkin. tauluun tai johonkin örkkiin.

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 8 310
  • Liked: 16653
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3609 : 29.05.2024, 04:05:08 »
^se vakautuu jossain 50-100m nurkilla, muistaakseni.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 27 034
  • Liked: 66651
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3610 : 29.05.2024, 20:32:59 »
Jos portille tulisi suuri kuorma-auto, sen kuskin pitäisi näyttää rahtikirjaa.

Muistiini jäi tilanne, jossa Yksinkertainen Ylikersantti oli yksin luokkahuoneen edessä, ja uusilla sotilaspoliisivarusmiehillä oli tilaisuus kysyä mitä tahansa, jos jokin asia oli vielä jäänyt epäselväksi. Itse yritin silloin miettiä kaikkea läpikäytyä, ja tuli tunne, että kuorma-autoihin oli liittynyt jotain epäselvää. Nostin käteni, ja kysyin, että mitä portille tulevien kuorma-autojen kanssa pitikään tehdä. Yksinkertainen Ylikersantti vastasi: "Niillä on se rahtikirja." Vastauksen jälkeen jäi tunne, että en edelleenkään ymmärtänyt, mitä kuorma-autojen kanssa pitäisi tehdä, mutta toisaalta myös oli tunne, että kysymykseen oli vastattu, joten ehkä asiasta ei pitäisi jatkaa enempää. Ehkä kyseinen asia oli jotenkin sellainen, että se selviäisi sitten kun itse oltaisiin portilla?


Rahtikirjassa on aina tavaran vastaanottaja. Väijykopissa on puhelinluettelo. Sen perusteella voi tarkistaa, onko kyseinen lähetys odotettu vai tuodaanko siellä kenties vakoilulaitteita tai viritetty räjähde sotilasalueelle.

-Rahtikirja kiitos.
-> koppiin ja puhelin käteen
"Onko huoltokomppaniassa? Onko sinne tilattu 20 lavaa käsipaperia? Kiitos lähetän sinne"
-> takaisin puomille
-Kaikki kunnossa, tiedättekö missä huoltokomppania on?

Jos tietää niin puomi ylös, jos ei niin kartta kouraan ja osoittaa rakennuksen.

Olen itse vienyt tavaraa kuorma-autolla Riihimäen sotilasalueelle. Millään kerralla ei ollut rahtikirjaa, mutta oli kertoa kantahenkilökuntaan kuuluvan henkilön nimi, jolle soitettiin, tai joka oli etukäteen ilmoittanut portille odottavansa minun nimistäni henkilöä firmasta x. Sitten kun henkilö - tai yleensä oli vielä varoiksi joku toinenkin henkilö - saatiin kiinni, kysyttiin tiedätkö mihin olet menossa?
Kerroin tietäväni rakennuksen mihin olin menossa ja sotapoika näytti peukkua koppiin ja puomi nousi.

Oliko jotain muuta epäselvää?

-i-
« Viimeksi muokattu: 29.05.2024, 20:34:57 kirjoittanut ikuturso »
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Reino Rivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 524
  • Liked: 1756
Vs: Asevelvollisuus (yhdistetty)
« Vastaus #3611 : 13.06.2024, 22:02:46 »
Ei pidä lakkauttaa. Hieman kuitenkin kyseenalaistan että pitävät lähes kuusikymppisen sijoitusta sissiryhmänjohtajana.