Ylen verorahoitteinen propaganda jatkuu Muhammed Musah -verukkeella.
Yle: Yllätkö sinä tuloihin, joita maahanmuuttajalta vaaditaan? Suomi kärvistelee työvoimapulassa, mutta oleskeluluvat ovat nyt entistä tiukemmassa 10.5.2022
Yle jatkaa mokutusargumenteilla.
Hallitus haluaa tuplata työperäisen maahanmuuton, mutta perheellisen maahanmuuttajan on usein mahdotonta yltää oleskeluluvan vaatimiin tuloihin.
Tällaisissa tapauksissa suomalaiset veronmaksajat subventoisivat maahanmuuttajaperheen elämisen Suomessa, eikä sellaisessa maahanmuutossa ole suomalaisten kannalta järkeä. Tulorajat ovat jo nyt liian matalat ja tuet liian avokätisiä, jotta ne varmistaisivat työperäisienkään tulijoiden olevan koulutettuja nettomaksajia, joillaisilla työperäisen maahanmuuton lisäämistä perustellaan.
Yle kertoi viime viikonloppuna joensuulaisen Muhammed Musahin tilanteesta. Musah on työskennellyt Wolt-lähettinä, mutta hänen oleskelulupaansa ei uusittu ely-keskuksen mielestä epäilyttävän suurten tulojen vuoksi.
Ei, vaan ely-keskuksessa ei tiettävästi hyväksytty muun muassa Musahin suurta liikevaihtoa tuloiksi ja etenkään pysyviksi tuloiksi.
Asiassa ollaan muutenkin täysin Musahin kertomuksen varassa, eikä edes Musahin väitettyjä nettotuloja ja bruttotuloista tehtyjä vähennyksiä ole julkistettu.
Maisterin tutkinnon Suomessa suorittanut Musah on kertomansa mukaan paiskinut 12-tuntista työpäivää Wolt-lähettinä, jotta hänen olisi mahdollista saada myös vaimonsa ja kolme lastaan Ghanasta Suomeen. Perheen yhdistäminen vaatisi 2 900 euron nettotuloja kuukaudessa.
12-tuntisiin kouluttamattoman Wolt-lähetin työpäiviin perustuva tulotaso ei ole mitenkään kestävä.
Ylen juttu herätti vilkasta keskustelua työperäisestä maahanmuutosta. Suomessa on monilla aloilla ankara työvoimapula, mutta etenkin perheelliselle maahanmuuttajille yhteiskunnan asettamat tulorajat ovat saavuttamattomissa.
Jos tuloraja on saavuttamattomissa, oleskeluluvan myöntämisestä maksaa takuuvarmasti suomalainen veronmaksaja. Palataan asiaan, kun vastuu perheen elättämisestä ja sen saamista palveluista siirretään veronmaksajilta halpatyöläiselle ja työvoimapulasta kärsivälle työnantajalle.
Työn perusteella myönnettävä oleskelulupa edellyttää riittävää toimeentuloa. Asiaa kutsutaan maahanmuuttolainsäädännössä toimeentuloedellytykseksi. Se lasketaan perheen koon mukaan.
Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä kotitalouden käteen jäävien nettotulojen on oltava 2 600 euroa kuukaudessa. Jos lapsia on neljä, toimeentuloedellytys on 3 100 euroa kuukaudessa. Toimeentulon täytyy olla turvattu koko oleskeluluvan ajalle.
On selvää, että Wolt-lähetin pesti ei turvaa perheen toimeentuloa koko oleskeluluvan ajalle. Tulorajat ovat sitä paitsi niin matalat, että ne eivät takaa perheen tulevan toimeen omillaan, vaikka tuloraja ylittyisikin. Lisäksi liian matalat tulorajat ovat vain ohjeelliset ja niistä voidaan joustaa jopa tonnilla.
Karkotuksetkin on tehty vaikeiksi. Lisää aikaa saa vaikka hakemalla turvapaikkaa, ja Suomeen saa lopulta jäädä esimerkiksi vetoamalla lasten kotoutumiseen.
– Toimeentuloedellytys on aivan kohtuuttoman korkea. Kokoaikatyön pitäisi riittää siihen, että ihminen voi saada perheensä Suomeen. Ei ole kohtuullista vaatia sellaista, mihin ei keskituloinen suomalainenkaan yllä, sanoo vastaava lakimies Hanna Laari Pakolaisneuvonnasta.
Eli mokutuslogiikalla, jos maahanmuuttajaperhe ei tule likimainkaan toimeen omillaan, on vain kohtuullista vaatia, että suomalaisten veronmaksajien on annettava sille rahaa.
Yksinkertainen nyrkkisääntö on, että ei pidä tulla Suomeen tai ainakaan vaatia perhettään tänne, jos ei tienaa tarpeeksi.
Tulorajat ovat suuntaa-antavia, mutta Laarin mukaan niitä noudatetaan erittäin tiukasti. Maahanmuuttoviraston nettisivuilla linjataan, että toimeentuloedellytyksestä voidaan poiketa vain, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai jos lapsen etu sitä edellyttää.
Laari valehtelee. Tulorajojen noudattaminen ja hyväksyttävän työn tulkinta on löystynyt vuosien varrella, eikä tulorajoja ole muutenkaan nostettu hintojen ja palkkojen nousun mukana. Jollain käsittämättömällä logiikalla tulorajoja lasketaan reippaasti esimerkiksi jo sillä perusteella, että molemmat vanhemmat käyvät jonkinlaisissa töissä.
On tavallista, että jos maahanmuuttaja hakee perheenyhdistämistä tai on hakeutumassa Suomeen töihin, hän on usein ainakin aluksi perheensä ainoa elättäjä. Yltääkseen esimerkiksi 2 600 euron nettotuloihin palkan pitäisi olla yli 3 500 euroa kuukaudessa.
Yrittäjänä työskennellessä liikevaihdon pitäisi olla vielä suurempi, koska siitä vähennetään yrittämiseen liittyvät maksut, kulut ja verot. Esimerkiksi ruokalähetit työskentelevät yrittäjinä.
Suomalaisista palkansaajista suurimman osan nettotulot jäävät alle 2 500 euron.
Kiinnostaisi nähdä laskelmat, joiden mukaan nelihenkinen maahanmuuttajaperhe on 2 600 euron tuloilla nettoveronmaksaja, sekä perustelut, miksi suomalaisten pitäisi elättää maahanmuuttajaperhettä, joka ei sitä ole.
Ja taas kerran jätettiin mainitsematta, että noihin vaadittuihin tuloihin lasketaan mukaan esimerkiksi lapsilisät, lapsen hoitotuki, opintolisä ja asumistuki.
Hallituksen tavoitteena lisätä runsaasti työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi hoiva-alalla sitä pidetään kohtalonkysymyksenä työvoimapulan vuoksi.
Vaarana kuitenkin on, että nykyisillä tulorajoilla rakennetaan yhteiskuntaa, johon on mahdollista tulla töihin vain ilman perhettä.
Työministeriössä ongelma tunnustetaan ja sitä pidetään pullonkaulana työperäisen maahanmuuton edistämisessä.
Nykyisillä tulorajoilla on rakennettu yhteiskuntaa, jossa veronmaksajat subventoivat ulkomaisen halpatyövoiman palkkaamista samalla, kun suomalaiset sysätään työttömiksi.
Jos työnantaja kaipaa Suomeen perheitä, niin maksakoon myös perheiden elättämisen ja palvelut sekä työntekijän mahdollisen työttömyyden kustannukset.
– Jos toimeentulokysymystä ei ratkaista, emme voi aktiivisesti rekrytoida työntekijöitä kolmansista maista EU:n ulkopuolelta, sanoo johtava asiantuntija Laura Lindeman työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lindeman huomauttaa, että ei olisi eettisesti oikein, että valtio auttaisi rekrytoimaan esimerkiksi hoitajia, joiden pitäisi kuitenkin jättää perheensä kotimaahansa.
– Toimeentuloedellytyksen tulorajoja olisi syytä pohtia. Suomessa voi tulla toimeen vähemmälläkin, kuin mitä oleskeluluvan saamiseksi nyt vaaditaan, Lindeman sanoo.
Lindemanin eettinen ongelma ratkeaa sillä, että ei rekrytoida perheellisiä, ei sillä, että suomalaiset pannaan maksamaan sellaisesta, mitä eivät ole tilanneet.
Lindeman puhuu vähemmällä pärjäämisestä, mutta ei taatusti ole valmis leikkaamaan maahanmuuttajien etuisuuksia ja palveluja.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) olisi valmis madaltamaan toimeentuloedellytyksen tulorajoja etenkin perheellisten maahanmuuttajien kohdalla.
– Kyllä kohtuullistamista olisi syytä tehdä. Moni suomalainenkin perhe tulee vähemmällä toimeen.
Ei ole kyse siitä, millä tuloilla suomalainen perhe voi vielä tulla toimeen, vaan kuka joutuu maksamaan maahanmuuttajaperheen elättämisen ja palvelut, joihin heillä on oleskeluluvan myötä lakisääteinen oikeus tulorajojen tasosta riippumatta.
Mikkosen mukaan lähtökohtana täytyy olla, että Suomeen töihin tulevalla maahanmuuttajalla olisi mahdollista tuoda myös perheensä mukanaan.
Toimeentulorajoista päätetään vuosittain ja ne määritellään asetuksella. Rajojen muuttaminen ei vaatisi siis lakimuutosta.
Hyvä, että rajojen muuttaminen ei vaadi lakimuutosta, sillä tulorajoja on
nostettava.
Lähtökohtana täytyy olla, että maahanmuuttajaperhe tulee toimeen omillaan ja maksaa käyttämänsä palvelut joko suoraan tai veroina, eikä se toteudu liian alas jämähtäneillä tulorajoilla.
