@Totti Jos Reinfeldin pääministeriaika päättyi 2014, miksi Suomen kokoomus on omaksunut jälkikäteen Reinfeldtin opit?
Reinfeldt ja Katainen olivat samanaikaisia puoluejohtajia. Olennaista on se, että Reinfeldt saavutti vaalivoiton 2006 "työväen puolue"-kampanjallaan (
https://www.expressen.se/debatt/sa-fick-reinfeldt-en-extreme-makeover/ ), joka kopioitiin Suomeen.
Tämä kertoo siitä, että moderatereilla ja kokoomuksella ilmiselvästi oli varsin pitkälle menevää yhteistyötä mitä tullee vaalistrategian luomiseen. Epäilemättä myös ideologinen uusajattelu tuli myös silloin Ruotsista koska kokoomuksen kampanja ei olisi toiminut ellei samalla muuteta aatteellista suuntaa.
Kokoomuksen ja moderaterien poliittinen asetelma olikin hyvin samankaltainen mitä tulee puoluejohtoon. Ennen Reinfeldtiä puoluejohtajana oli Bo Lundgren, josta kukaan ei muista mitään koska hän oli moderaterien Ville Itälä, harmaa ja tylsä tyyppi, joka ei saanut mitään aikaan. Reinfeldt uudisti puolueen mallintamalla osittain Bush nuoremman republikaaneja. Katainen oli siis samassa asemassa kun Reinfeldt eli oli perinyt auringonlaskun puoleen, jolle piti tehdä jotain.
On siis ilmiselvää, että Katainen oli ottanut vaikutteita Reinfeldtiltä näinä aikoina eli kokoomuksen opit ovat Reinfeldtin ajoilta, ei sen jälkeen. Aatesuunta on säilynyt koska se on osoittautunut olevan kohtalaisen toimiva resepti, toki maakohtaisesti soveltaen.
Ovatko nykyiset moderaatit tehneet irtioton Reinfeldtin aikaan?
Ovat ja kohtalaisen selkeästi, muttei avoimesti vaan reaalipoliittisesti. Ruotsissa on tapana ettei edeltäjiä kritisoida julkisesti, joten Reinfeldtin mokat on pidetty poissa julkisesta keskustelusta vaikka kansa kyllä puhuu niistä.
Reinfeldt muuttui jonkinlaiseksi käveleväksi katastrofiksi sen jälkeen kun hän teki diilin vihreiden kanssa. Mies alkoi myös näyttämään yhä ylimielisemmältä aliarvioiden äänestäjiä ja viha ruotsidemokraatteja vastaan alkoi paistamaan läpi liikaa ohjaten politiikan täysin väärään suuntaan. Reinfeldt alkoi muuttumaan taakaksi puolueelleen ja 2014 vaalien jälkeen hän erosikin saman tien sekä pääministerin että puoluejohtajan virasta.
Reinfeldtin jälkeen tuli Anna Kinberg Batra, joka oli puoluejohtajana (demarit muodostivat hallituksen) vajaa pari vuotta. Batra oli selvästi reinfeldtiläinen eli ajoi samaa globalistisita ja massamaahanmuuton linjaa, mutta ei saanut juuri mitään aikaan. Batra pidettiin snobimaisena von-oben tyyppinä, joka oli epäsympaattinen ja kylmä. Eräänlainen Ruotsin politiikan Marie Antoinette, joka ei voisi vähempää välittää kansan huolista. Batra solmi myös ns. joulukuun (2014) sopimuksen demarien kanssa, jolla pyrittiin pitää ruotsidemokraatit poissa vaikutusvallasta. Sopimus oli erinomaisen epäsuosittu oikeistoäänestäjien keskuudessa ja osaltaan pakotti hänet eroamaan ennenakaisesti. Batran jälkeen on Ulf Kristersson (alk. 2017), jolle lankesi puolueen kannatuksen nostaminen Reinfeldtin ja Batran jälkeen.
Kristersson on se, joka nyt on alkanut muuttaa puolueen suuntaa, mitä tulee erityisesti maahanmuuttoon. Tosin hitaasti ja jahkaillen koska Ruotsissa on ollut hyvin vaikeaa puhua maahanmuuttosta. Moderaterien strategia on sen takia ollut pyrkiä lisäämään kritiikkiä hiljalleen, jotta mamuongelmista puhuminen normalisoituisi. Sama koskee ruotsidemokraattereita, jonka suhteen kannat on pehmennetty mahdollista hallitusyhteistyötä ajatellen.
Eräs sivujuoni tässä kuviossa on Expressen lehti, joka perinteisesti on pidetty porvarillisena eli moderaterien äänitorvena. Edellinen päätoimittaja Thomas Mattson (2009-2019) ajoi kuitenkin radikaalia maahanmuuttolinjaa vahvistaen maahanmuuttoagendaa myös oikealla tukien tällä tavoin Reinfeldtin retoriikkaa. Expressen veti hyvin aggressiivista maahanmuuttokampanjaa mm. paljastamalla yksityisiä henkilöitä, jotka kritisoivat sitä somessa jne. tarkoituksena saada ihmiset sensuroimaan itsensä ja kritiikki vaiennettua. 2019 päätoimittaja vaihtui ja juttujen sävy on muuttunut radikaalisti. Nykyään Expressen kirjoitaa verrattain avoimesti maahanmuuton ongelmista tukien siten vuorostaan Kristerssonin moderatien retoriikkaa. Ilmiselvästi oikealla on siis meneillään jonkinlainen järkeen palaaminen.
Jos nykymoderaatit ovat tehneet irtioton Reinfeldtin aikaan, luulisi että Suomen kokoomukselle olisi kiusallista jos moderaatit "persuilevat".
Suomessa tunnetaan ruotsin politiikka niin huonosti, että moderaattien sekoilu ja suunnanmuutos ei juurikaan leimaa kokkareita Suomessa. Kokkarit ovat myös ilmeisen hitaita tajuamaan, että Reinfeldtin politiikka ei lopulta kantanut vaan puolue joutui irtautumaan siitä. Massamaahanmuuttohan törmää väkisinkin rajusti seinään jossain vaiheessa, joten se ei voi mitenkään olla pitkäjänteinen poliittinen strategia oikeistolle.
Vasemmistolle tilanne on toinen koska mamut äänestävät juuri heitä. Vasemmisto voi siis hyötyä aika pitkään maahanmuutosta koska he saavat siitä lisää vaalikarjaa (tästä syystä vasemmisto haluaa antaa mamuille kansalaisuuden nopeasti ja löysin ehdoin). Oikeistolle hyöty ei näy juuri lainkaan vaaliuurnilla vaan vain hetken taloudellisesti halvan työvoiman ja palkkastagnaation kautta. Oikeiston maahanmuuton taloudellinen hyötynäkökulma kuitenkin rokottaa kantaväestön keskiluokkaa pahasti, joka taas kostautuu vaaliuurnilla. Juuri näin kävi Ruotsin moderatterien kanssa, jotka menettivät kantaväestön äänet 2014 mutta eivät saaneet korvaavia mamujen ääniä.
Kokoomuksen peräänkuuluttama "työperäinen" maahanmuutto tulee siis johtamaan heidän tuhoon koska ne muutamat miljonäärit, jotka käärivät maahanmuutosta rahat eivät riitä ylläpitämään heidän kannatustaan.
Tietääkö joku Ruotsin moderaattien maahanmuuttopolitikkan historiasta 1990-luvulta Carl Bildtin ajalta ja aiemmin 1970-80-luvuilta? Silloin moderaatit olivat näissä hallituksessa:
Ennen Reinfeldtiä moderaterien maahanmuuttopolitiikka oli aika maltillinen. Se oli pääasiassa vasemmiston juttu eikä oikeisto vielä ollut omaksunut ideaa massamaahanmuutosta taloudellisena keppihevosena, jolla voisi pumppaa rahaa valtion kassasta ja alentaa palkat. Bilt (puoluejohtaja 1986-1999) tosin oli (on) arvoliberaali, mutta ei muistikuvani mukaan varsinaisesti koskaan peräänkuuluttanut suurta maahanmuuttoa. Bildtin edeltäjät olivat perinteisiä konservatiiveja ja esim. Bildtin edeltäjä Ulf Adelsohn on myöhemmin tullut ulos aika selvänä maahanmuuttokriitikkona.
On huomioitava, että vielä Bildtin aikaan maahanmuutto Ruotsiin oli suurta mutta pieni nykytasoon verrattuna. Se oli siis jollain lailla hallinnassa eikä poliittisena kysymyksenä dominoiva, mutta toki menossa väärään suuntaan muuttuen täysin hallitsemattomaksi 2000-luvun puolella.