Pitkään en ole halunnut sanoa tästä, mutta pakko on. Minusta nimittäin tuntuu vahvasti siltä, että homojenkin suvaitsevaisuudessa on rajoitteita.
Homojen suhteen pidän itseäni suvaitsevaisena. Kavereissani on sekä homoja että lesboja, mutta he ovat aika samanikäisiä eli vähintään lähellä keski-ikää, ja tutuiksi he ovat tulleet enimmäkseen työn kautta. Olen ajatellut, että heidän ei ole minun seurassani tarvinnut mitenkään piilottaa itseään. Sitä en ole ainakaan koskaan halunnut. He ovat myös olleet minulle ihan avoimia suuntautumisestaan. Niinpä olen tulkinnut, että hekin ovat hyväksyneet minut ja heidän on ollut helppo olla seurassani.
Sen sijaan nuorempien homojen kanssa olen kokenut jonkinlaista hylkimistä. Mitään järkevää syytä siihen en näe. He osaavat toki olla muodollisesti kohteliaita, mutta samalla tulee hyvin vahvasti se vaikutelma, etteivät he halua olla kanssani tekemisissä. Tämä on todella outoa, koska nuoremmilla homoilla ei ole yleensä mitään salattavaa, he ovat hyvin avoimesti sitä mitä ovat, enkä ole siihen mitenkään kielteisesti reagoinut.
Tämä on minusta todella outoa. Esimerkiksi yksi työkaveri on tällainen nuori homo, joka osaa olla näennäisesti ystävällinen, mutta josta koko ajan huokuu sellainen tunne, että en halua olla kanssasi tekemisissä. Ja tämä ei todellakaan johdu siitä, että heittäisin jotain homovastaisia tai muuten heille epäkorrekteja kommentteja keskusteluissa. En heitä, koska en niin ajattele. Yhteisiä kiinnostuksen kohteitahan meillä ei juuri ole, mutta sillä ei ole merkitystä, ihminen joutuu hyvin usein juttelemaan sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ei ole kovin paljon yhteistä.
Väkisin tulee mieleen, että kyseessä on jonkinlainen ennakkoluulo. Olen tällainen keski-ikää lähestyvä äijä, joka tykkää rockista ja urheilusta, jos oikein pitää tiivistää. Mutta se ei ole koko totuus, en pidä itseäni lainkaan mustavalkoisena ihmisenä. Ulkonäkönikin puolesta näytän mielestäni kovin erilaiselta kuin tuollainen perusäijä ajettuine päineen ja leijonakoruineen. Mietin, että tapahtuuko tässä nyt jotain käänteistä syrjintää, eli leimaavatko nuoremmat homot minun kaltaiseni ihmisen automaattisesti joksikin heille vihamieliseksi heterojuntiksi.
En minä heidän seuraansa sinänsä kaipaa, enkä tästä raivostukaan, ihmettelen vain. Vanhempien homojen tai lesbojen kanssa näitä ongelmia ei ole. Ikäkysymykseksikään en tätä haluaisi leimata, koska se olisi äärimmäisen typerä syy.
Nuoremmillekin homoille tiedoksi, että vaikka minä en koko ajan näkyvästi kampanjoisi teidän puolestanne, niin se ei tarkoita sitä, että vastustaisin teitä. Minulle maailma ei ole sitä, että olet kiihkeästi joko puolesta tai vastaan.
Äänestys